Säännöt, Määräykset & Ohjeet

Johdanto

Sääntöjen filosofia ja henki

Jalkapallo on maailman suurin urheilulaji. Sitä pelataan kaikilla mantereilla, kaikissa maissa ja monilla eri tasoilla. Se, että samoja sääntöjä sovelletaan jokaisessa ottelussa FIFA World Cup ™ -finaalista aina syrjäisessä kylässä lasten välillä pelattavaan otteluun, on huomattava vahvuus, joka täytyy säilyttää. Tämä on myös mahdollisuus, joka on valjastettava jalkapallon hyväksi kaikkialla.

Jalkapallolla on oltava säännöt, jotka pitävät pelin reiluna, koska 'kauniin pelin' kauneuden perustana on sen oikeudenmukaisuus - tämä on pelin ’hengen’ elintärkeä ominaisuus. Parhaat ottelut ovat ne, joissa erotuomaria ei juurikaan tarvita, kun pelaajat pelaavat kunnioittaen toisiaan, erotuomaristoa ja sääntöjä.

Jalkapallon säännöt ovat suhteellisen yksinkertaisia ​​verrattuna muihin joukkuelajeihin, mutta koska monet tilanteet ovat "subjektiivisia" ja erotuomarit ovat inhimillisiä (ja siten tekevät virheitä), jotkut päätökset aiheuttavat väistämättä keskustelua. Joillekin ihmisille tämä keskustelu on osa pelin nautintoa ja vetovoimaa, mutta ovat päätökset sitten oikeita tai vääriä, pelin henki vaatii sitä, että erotuomareiden päätöksiä kunnioitetaan aina.

Säännöt eivät voi käsitellä kaikkia mahdollisia tilanteita ja siksi IFAB odottaakin erotuomareiden tekevän päätöksensä pelin hengen mukaisesti siellä, missä varsinaista sääntöä ei ole. Tähän sisältyy usein kysymyksen "mitä jalkapallo haluaa / odottaa? ” esittäminen.

Sääntöjen tulee myötävaikuttaa pelaajien turvallisuuteen ja hyvinvointiin, joten IFAB:n velvollisuutena on reagoida nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti tukeakseen pelin osapuolia sääntöjen avulla kun tarvetta tällaiseen ilmenee. Esimerkkinä tehtiin väliaikainen muutos sääntöön 3  COVID-19 pandemian vuoksi, joka mahdollisti kolmen sijaista viisi pelaajavaihtoa huippusarjoissa. Tästä muutoksesta on nyt tullut osa jalkapallosääntöjä 2023. Kokeiluja ylimääräisten vaihtojen sallimisesta päävammojen yhteydessä jatketaan, jotta joukkueet voisivat priorisoida pelaajien hyvinvointia ilman, että joukkue joutuisi pelaamaan vajaalukuisena.

Vaikka vahinkoja väistämättä tapahtuu, jalkapallosääntöjen tulisi tehdä pelistä mahdollisimman turvallista tasapainoillen pelaajien hyvinvoinnin ja urheilullisen reiluuden välillä. Tämä edellyttää, että erotuomarit puuttuvat tiukasti liian aggressiiviseen tai vaaralliseen peliin. Säännöt ilmentävät hyväksymättömyyttä vaaralliseen peliin ilmauksissaan, esim ”piittaamaton taklaus” ja ”vastapelaajan turvallisuuden vaarantaminen” tai ”kohtuuton voiman käyttö”.

Sääntömuutosten hallinnointi

Jalkapallon on säilyttävänä houkuttelevana ja nautinnollisena pelaajille, tuomareille, valmentajille,

samoin kuin katsojille, faneille jne. riippumatta iästä, rodusta, uskonnosta, kulttuurista, etnisyydestä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vammaisuudesta.

Jotta sääntöä voitaisiin muuttaa, IFAB:n ja kaikkien sen elimien, jotka ottavat päätöksentekoon osaa, on oltava vakuuttuneit siitä, että muutos hyödyttää peliä. Tämä joskus tarkoittaa, että mahdolliset muutokset yleensä pitää testata.

Jokaisessa ehdotetussa muutoksessa on keskityttävä oikeudenmukaisuuteen, rehellisyyteen, kunnioitukseen, turvallisuuteen, osallistujien nautintoon ja siihen, miten teknologia voi hyödyttää peliä.

IFAB jatkaa yhteistyötä globaalin jalkapalloperheen kanssa, jotta muutokset hyödyttävät jalkapalloa kaikilla tasoilla ja kaikissa maailman kolkissa, ja niin, että pelin eheyttä, sääntöjä ja erotuomareita kunnioitetaan, arvostetaan ja suojellaan.

Tulevaisuus

IFAB, yhdessä asiantuntijapaneeliensa kanssa, jatkaa työtään keskittyen pelaajien hyvinvointiin ja keräten palautetta päävammoihin liittyvästä ylimääräisestä pelaajavaihdosta tehdäkseen pelistä reilumman ja houkuttelevamman osallistua ja katsella.

IFAB nauttii suuresti yhteistyöstä ihmisten kanssa ympäri maailmaa ja me olemme

aina erittäin tyytyväisiä ja kiinnostuneita vastaanottamaan ehdotuksia tai kysymyksiä

liittyen sääntöihin. Itse asiassa monet viimeaikaiset sääntömuutokset ovat seurausta

monien eri ihmisten ehdotuksista ympäri maailman.

Toivomme pystyvämme sitouttamaan jalkapalloilevaa maailmaa tulevaisuudessa vielä helpommin ja laajemmin, joten tarkista yksityiskohdat verkkosivuiltamme: www.theifab.com

Jatkakaa myös ehdotusten, ideoiden ja kysymysten lähettämistä:

lawenquiries@theifab.com

Huomautuksia

Viralliset kielet

IFAB julkaisee säännöt englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja espanjaksi. Mikäli sanamuodoissa on eroavaisuuksia, pidetään englanninkielistä tekstiä määräävänä. Sama koskee myös tätä käännöstä.

Muut kielet

Kansalliset jalkapalloliitot voivat tiedustella omien käännöstensä tueksi tyylitiedostoa ottamalla yhteyttä IFABiin: info@theifab.com.

Kansallisia jalkapalloliittoja, jotka tuottavat käännöksen käyttäen tätä muotoilua, pyydetään lähettämään kopio IFABille (kannesta tulee selkeästi käydä ilmi kansallinen jalkapalloliitto, jonka käännös on kyseessä), jotta se voidaan lisätä IFABin verkkosivuille muiden käytettäväksi.

Mitat

Jos metristen ja brittiläisen yksikköjärjestelmän yksiköiden välillä on eroja, metriset yksiköt ovat määrääviä.

Sääntöjen soveltaminen

Samat säännöt pätevät jokaisessa ottelussa, jokaisessa maanosassa, maassa, kaupungissa ja kylässä pois lukien IFABin sallimat muutokset (alla). Muilta osin sääntöjä ei saa muokata tai muuttaa kuin IFABin luvalla.

Erotuomareita ja toimijoita kouluttavien tulee painottaa, että:

erotuomareiden tulee soveltaa sääntöjä pelin hengessä edesauttaakseen reilujen ja turvallisten otteluiden syntymistä

kaikkien tulee kunnioittaa erotuomaristoa ja heidän päätöksiään muistaen, että erotuomarit ovat inhimillisiä ja tekevät virheitä

Pelaajilla on iso vastuu pelin imagosta ja joukkueen kapteenilla tulisi olla tärkeä rooli sen varmistamisessa, että sääntöjä ja erotuomarien päätöksiä kunnioitetaan.

Merkkien selitys

Sivun laidassa oleva pystyviiva sekä vihreä fontti ja alleviivaus ilmaisevat sääntöjen keskeiset muutokset. Esitystapaa koskevat muutokset on alleviivattu.

Muutokset sääntöihin

Sääntöjen universaalisuus merkitsee sitä, että peli on olennaisilta osiltaan sama kaikkialla maailmassa ja kaikilla tasoilla. Sääntöjen tarkoituksena on luoda "reilu" ja turvallinen ympäristö, jossa peliä pelataan. Lisäksi sääntöjen tulisi myös edistää peliin osallistumista ja siitä saatavaa nautintoa.

Historiallisesti IFAB on sallinut kansallisille jalkapalloliitoille tiettyä joustavuutta muokata "organisatorisia" sääntöjä tietyissä kilpailuluokissa. IFAB kuitenkin uskoo vahvasti, että kansallisille lajiliitoille tulee sallia vaihtoehtoja jalkapallon organisointitapojen muuttamiseksi, jos se hyödyttää jalkapalloa kyseisessä maassa.

Pelin pelaamisen ja tuomitsemisen pitäisi olla samanlaista kaikilla jalkapallokentillä FIFA World Cup ™ -finaalista pienimpään kylään. Kuitenkin, maan kotimaisen jalkapallon tarpeiden tulisi määrittää, kuinka kauan peli kestää, kuinka moni ihminen voi osallistua ja kuinka epäreilua käytöstä rangaistaan.

Kansallisilla lajiliitoilla (ja maanosaliitoilla ja FIFA:lla) on nyt mahdollisuus muuttaa kaikkia tai joitain seuraavista organisatorisista sääntöasioista, joista he ovat vastuussa:

Kaikilla sarjatasoilla

·         joukkue saa tehdä korkeintaan viisi* pelaajavaihtoa, paitsio juniorikilpailuissa, joissa vaihtojen lukumäärän määrää kansallinen lajiliitto, maanosaliitto tai FIFA.

*katso säännöstä 3 lisätietoja jatko-otteluista ja vaihtotapahtumien lukumäärän rajoituksista.

Junioreiden, veteraanien (Suomessa JKKI), vammaisurheilijoiden ja ruohonjuuritason (grassroots) otteluissa:

·         pelikentän koko

·         pallon koko, paino ja materiaali

·         maalin koko (leveys ja korkeus)

·         samankestoisten puoliaikojen ja jatko-ottelun puoliaikojen pituus

·         edestakaisten pelaajavaihtojen käyttö

·         tilapäisten kentältäpoistojen (sin bin) käyttö joissain/kaikissa varoituksissa

Lisäksi, jotta kansalliset jalkapalloliitot voisivat edelleen joustavasti hyötyä ja kehittää kansallista jalkapalloa, seuraavat jalkapallon eri luokkia koskevat muutokset ovat sallittuja:

·         kansalliset jalkapalloliitot, maanosaliitot ja FIFA voivat joustavasti päättää ikärajoituksista junioreiden ja veteraanien jalkapallossa

·         jokainen kansallinen jalkapalloliitto määrittelee, mitkä kilpailut jalkapallon alimmilla tasoilla nimetään ruohonjuuritason (grassroots) jalkapalloksi

Lupa muihin muutoksiin

Kansallisilla jalkapalloliitoilla on mahdollisuus hyväksyä erilaisia muutoksia eri kilpailuihin - niitä ei tarvitse soveltaa yleisesti tai kaikilta                   

Kansallisia jalkapalloliittoja pyydetään ilmoittamaan IFABille näiden muutosten käytöstä sekä siitä, millä tasoilla niitä käytetään, koska nämä tiedot ja erityisesti syy (syyt), miksi muutoksia käytetään, voivat auttaa tunnistamaan kehitysideoita/strategioita, jotka IFAB voi jakaa jalkapallon kehittämisen tueksi muihin kansallisiin liittoihin.

IFAB olisi myös erittäin kiinnostunut kuulemaan muista potentiaalisista sääntömuutoksista, jotka voivat lisätä osallistumista, tehdä jalkapalloa houkuttelevammaksi ja edistää sen maailmanlaajuista kehitystä.

Ohjeistus väliaikaisten kentältäpoistojen (sin bin) käyttöön

Lontoossa 3. maaliskuuta 2017 pidetyssä IFABin 131. vuosittaisessa yleiskokouksessa hyväksyttiin tilapäisten kentältäpoistojen (sin bin) käyttö kaikille tai joillekin varoituksille (keltainen kortti) nuorten, veteraanien, vammaisten ja ruohonjuuritason jalkapallossa kansallisen jalkapalloliiton, maanosaliiton tai FIFAn hyväksymänä.

Viittaus tilapäisiin kentältäpoistoihin löytyy:

Sääntö 5 - Erotuomari (valta ja velvollisuudet):

Rankaisuvalta

Erotuomarilla on valta näyttää keltaista tai punaista korttia ja, milloin kilpailumääräykset sallivat, tilapäisesti poistaa pelaajan kentältä, siitä hetkestä alkaen, kun astuu pelikentälle ottelun alussa siihen asti, kun poistuu pelikentältä ottelun päätyttyä, sisältäen puoliaikojen välisen tauon, jatko-ottelun sekä rangaistuspotkupisteeltä potkaistavat potkut

Tilapäinen kentältäpoisto tarkoittaa tilannetta, jossa pelaaja tekee varoituksen (keltainen kortti) arvoisen rikkomuksen ja häntä rangaistaan ​​välittömällä 'poistamisella', joka estää pelaajan osallistumisen ottelun seuraavaan osaan. Ajatuksena on, että 'välittömällä rangaistuksella' voi olla merkittävä ja välitön positiivinen vaikutus rikkeen tehneen pelaajan käyttäytymiseen ja mahdollisesti myös pelaajan joukkueeseen.

Kansallisen jalkapalloliiton, maanosaliiton tai FIFAn tulisi hyväksyä (julkaistavaksi kilpailusäännöissä) tilapäinen kentältäpoistomenettely seuraavien ohjeistusten puitteissa:

Koskee vain pelaajia

·         Tilapäiset kentältäpoistot koskevat kaikkia pelaajia (mukaan lukien maalivahti), mutta eivät vaihtopelaajan tai kentältä vaihdetun pelaajan tekemiä varoitettavia rikkomuksia

Erotuomarin merkinanto

·         Erotuomari ilmoittaa tilapäisen kentältäpoiston näyttämällä keltaisen kortin ja osoittaa sitten molemmin käsin selvästi tilapäisen kentältäpoiston aluetta (yleensä pelaajan tekninen alue)

Tilapäisen kentältäpoiston kesto

·         Tilapäinen kentältäpoisto on sama kaikille rikkeille

·         Tilapäisen kentältäpoiston tulee olla välillä 10–15 % ottelun kestosta (esim. 10 minuuttia 90 minuutin ottelussa; 8 minuuttia 80 minuutin ottelussa)

·         Tilapäinen kentältäpoisto alkaa siitä hetkestä, kun pelaaminen käynnistetään uudelleen sen jälkeen, kun pelaaja on poistunut kentältä

·         Erotuomarin tulee sisällyttää väliaikaiseen kentältäpoistoon vastaavat pelikatkot, jotka aiheuttavat lisäajan kertymistä ottelun puoliaikojen lopussa (esim. pelaajavaihto, loukkaantuminen jne.)

·         Kilpailujen on päätettävä, kuka auttaa erotuomaria kentältäpoiston ajanotossa - se voi olla delegaatin, 4. erotuomarin tai puolueettoman avustavan erotuomarin vastuulla; tai se voi olla joukkueen toimihenkilö

·         Kun tilapäinen kentältäpoisto on ohi, pelaaja voi palata sivurajalta erotuomarin luvalla, joka voidaan antaa, kun pallo on pelissä

·         Erotuomarilla on lopullinen päätösvalta siitä, milloin pelaaja voi palata

·         Tilapäisesti kentältä poistettua pelaajaa ei voida vaihtaa ennen kuin rangaistus on suoritettu (mutta ei, jos joukkue on käyttänyt kaikki sallitut pelaajavaihtonsa)

·         Jos tilapäistä kentältäpoistoa ei ole suoritettu ensimmäisen puoliajan lopussa (tai toisen puoliajan lopussa, kun on tulossa jatko-ottelu), tilapäisen kentältäpoiston loppuosa suoritetaan toisen puoliajan alusta alkaen (tai jatko-ottelun alusta alkaen)

·         Pelaaja, joka on tilapäisesti poistettu kentältä ottelun lopussa voi osallistua potkuihin rangaistuspotkupisteeltä (’rangaistuspotkukilpailu’)

Tilapäisen kentältäpoiston alue

·         Tilapäisesti kentältä poistetun pelaajan tulee pysyä teknisellä alueella (jos sellainen on) tai joukkueen valmentajan / toimihenkilöiden kanssa, ellei hän suorita lämmittelyä (samat ehdot kuin vaihtopelaajilla)

Rikkomukset tilapäisen kentältäpoiston aikana

·         Tilapäisesti kentältä poistettu pelaaja, joka syyllistyy varoituksen tai kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen suorittaessaan rangaistustaan, ei enää ota osaa otteluun, eikä häntä voida korvata tai vaihtaa

Muita kurinpitotoimia

·         Kilpailut / kansalliset jalkapalloliitot päättävät, pitääkö tilapäiset kentältäpoistot raportoida kilpailun järjestäjälle ja seuraako näistä mahdollisesti muita kurinpidollisia seuraamuksia esimerkiksi kertyneiden rangaistusten lukumäärän perusteella, kuten varoitusten suhteen

Tilapäisten kentältäpoistojen menetelmät

Kilpailussa voidaan käyttää yhtä seuraavista tilapäisen kentältäpoiston menetelmistä:

·         Menetelmä A - kaikille varoituksille (keltainen kortti)

·         Menetelmä B - joillekin, mutta ei kaikille varoituksille (keltainen kortti)

Menetelmä A – kaikista varoituksista seuraa tilapäinen kentältäpoisto

·         Kaikista varoituksista (keltainen kortti) rangaistaan ​​tilapäisellä kentältäpoistolla

·         Pelaaja, joka saa toisen varoituksen (keltainen kortti) samassa ottelussa:

·         rangaistaan toisella tilapäisellä kentältäpoistolla, eikä pelaaja enää ota osaa otteluun

·         voidaan korvata vaihtopelaajalla toisen tilapäisen kentältäpoiston päätyttyä, jos pelaajan joukkue ei ole käyttänyt kaikkia pelaajavaihtojaan (tämä johtuu siitä, että joukkuetta on jo rangaistu sen jouduttua pelaamaan ilman kyseistä pelaajaa molempien väliaikaisten kentältäpoistojen ajan)

Menetelmä B - tilapäinen kentältäpoisto joillekin, mutta ei kaikille varoituksille (keltainen kortti) *

·         Ennalta määritelty luettelo varoitettavista (keltainen kortti) rikkomuksista, jotka rangaistaan ​tilapäisellä kentältäpoistolla

·         Kaikista muista varoittavista rikkomuksista rangaistaan ​​varoituksella (keltainen kortti)

·         Pelaaja, joka on poistettu tilapäisesti kentältä ja saa sitten varoituksen (keltainen kortti), jatkaa pelaamista

·         Pelaaja, joka on saanut varoituksen (keltainen kortti) ja sitten poistetaan tilapäisesti kentältä, voi jatkaa pelaamista rangaistuksen päättymisen jälkeen

·         Pelaaja, joka poistetaan väliaikaisesti kentältä toisen kerran samassa ottelussa, suorittaa rangaistuksensa, eikä sen jälkeen osallistu peliin. Pelaaja voidaan korvata vaihtopelaajalla toisen rangaistuksen jälkeen, jos pelaajan joukkue ei ole käyttänyt kaikkia pelaajavaihtojaan. Pelaajaa, joka on saanut myös varoituksen (, jota ei ole rangaistu tilapäisellä kentältäpoistolla), ei voida korvata tai vaihtaa

·         Pelaaja, joka saa toisen varoituksen (keltainen kortti) samassa ottelussa, poistetaan kentältä. Hän ei osallistu enää peliin, eikä häntä voida korvata tai vaihtaa

*Jotkut kilpailut saattavat pitää hyvänä käyttää tilapäisiä kentältäpoistoja vain varoituksiin, jotka liittyvät ’sopimattomaan’ käytökseen, kuten

·         Erotuomarin harhauttaminen esimerkiksi tekeytymällä loukkaantuneeksi tai teeskennellen tulleensa rikotuksi (näytteleminen)

·         Vastajoukkueen pelin jatkamisen viivyttäminen

·         Protestointi sanoin tai elein

·         Lupaavan hyökkäyksen häiritseminen tai pysäyttäminen kiinni pitämällä, repimällä, työntämällä tai käsivirheellä

·         Potkaisija harhauttaa potkaistessaan palloa vauhdinoton jälkeen (’rangaistuspotku’, ’feinting’)

Ohjeistus edestakaisten pelaajavaihtojen käyttöön

Lontoossa 3. maaliskuuta 2017 pidetyssä IFABin 131. vuotuisessa yleiskokouksessa hyväksyttiin sääntöihin   edestakaisten pelaajavaihtojen käyttö junioreiden, veteraanien (JKKI), vammaisten ja ruohonjuuritason (grassroots) jalkapallossa kansallisen jalkapalloliiton, maanosaliiton tai FIFAn hyväksymänä.

Viittaus edestakaisiin pelaajavaihtoihin löytyy:

Sääntö 3 - Pelaajat (pelaajavaihtojen lukumäärä):

Edestakaiset pelaajavaihdot

·         Edestakaisten pelaajavaihtojen käyttö on sallittu vain juniori-, JKKI-, erityisryhmä- ja grassroots-jalkapallossa kansallisen jalkapalloliiton, maanosaliiton tai FIFAn hyväksymänä.

Edestakainen pelaajavaihto tarkoittaa sitä, että pelaaja, joka on jo pelannut ottelussa ja joka on

on vaihdettu (kentältä vaihdettu pelaaja), palaa myöhemmin ottelussa peliin korvaamalla toisen pelaajan.

Sen lisäksi, että kentältä vaihdetulle pelaajalle on myönnetty oikeus palata pelaamaan ottelussa, kaikkia muita säännön 3 ja sääntöjen määräyksiä sovelletaan edestakaisiin vaihtopelaajiin. Erityisesti säännössä 3 kuvattua pelaajavaihtomenettelyä on noudatettava.

Yhteenveto sääntömuutoksista

Sääntö 3 – Pelaajat

·         Väliaikaisesta sääntömuutoksesta, jolla sallittiin ylimmissä kilpailuissa viisi pelaajavaihtoa (rajallisella määrällä vaihtotapahtumia), tulee osa sääntöä 3

·         Kilpailumääräykset voivat sallita korkeintaan 15:n vaihtopelaajan nimeämisen

Sääntö 8 – Pelin aloittaminen ja jatkaminen

·         Selvennys, että erotuomari heittää teikkauksessa kolikon, jonka perusteella valitaan kenttäpäädyt sekä alkupotkun potkaiseva joukkue

Sääntö 10 – Ottelun lopputuloksen määrittäminen

·         Selvennys, että taustahenkilöitä voidaan varoittaa tai heidät voidaan poistaa kentältä rangaistuspotkupisteeltä potkaistavien potkujen aikana

Sääntö 12 – Kielletty peli ja sopimaton käytös

·         Selvennys maalivahdin omalla rangaistusalueellaan tapahtuviin käsivirheisiin liittyen

Sääntö 12 – Kielletty peli ja sopimaton käytös

·         Selvennys vapaapotkun paikalle, mikäli pelaaja poistuu kentältä ilman erotuomarin lupaa ja tekee tämän jälkeen rikkomuksen ulkopuolista henkilöä kohtaan

Sääntö 14 – Rangaistuspotku

·         Selvennys maalivahdin paikalle rangaistuspotkun aikana

 Tarkempi erittely sääntömuutosten sisällöstä Pdf-dokumentissa.

1. Kentän pinta

Pelikentän tulee olla kokonaan luonnonnurmea tai kilpailumääräysten salliessa kokonaan keinotekoinen. Kilpailumääräysten salliessa myös näiden yhdistelmä on mahdollinen (hybridi).

Keinotekoisen pelialustan värin tulee olla vihreä.

Kun keinotekoista pelialustaa käytetään joko FIFAn jäsenliittojen välisissä kilpailuotteluissa tai kansainvälisissä seurajoukkueiden välisissä otteluissa, alustan on täytettävä ”FIFA Quality Programme for Football Turf” tai ”International Match Standard” –laatuvaatimukset, ellei IFAB ole antanut erivapautta.

2. Kentän merkinnät

Pelikentän tulee olla suorakaiteen muotoinen ja merkitty jatkuvin rajoin, jotka eivät aiheuta vaaraa. Keinotekoisen pelialustan materiaalia voidaan käyttää luonnonnurmikenttien merkintöihin, jos tämä ei ole vaarallista. Nämä rajat kuuluvat alueisiin, joita ne rajoittavat.

Vain säännössä 1 kuvatut rajat merkitään pelikenttään. Kun keinotekoista pelialustaa käytetään, ovat muut merkinnät sallittuja edellyttäen, että ne ovat erivärisiä ja selvästi erottuvia jalkapallokentän merkinnöistä.

Kahta pidempää rajaa kutsutaan sivurajoiksi. Kahta lyhyempää rajaa kutsutaan päätyrajoiksi.

Pelikenttä jaetaan kahteen kenttäpuoleen sivurajojen keskikohdat yhdistävällä keskirajalla.

Keskipiste merkitään keskirajan puoliväliin. Säteeltään 9,15 m:n kokoinen ympyrä merkitään sen ympärille.

·         Etäisyydet mitataan rajan ulkoreunasta, sillä rajat kuuluvat alueeseen, jota ne rajoittavat

·         Rangaistuspotkupisteen etäisyys mitataan pisteen keskikohdasta päätyrajan takareunaan

Pelikentän ulkopuolelle, 9,15 m:n päähän kulma-alueen kaaresta kohtisuoraan sivu- ja päätyrajoja vastaan, voidaan tehdä merkintä helpottamaan etäisyyden arvioimista kulmapotkutilanteissa.

Kaikkien rajojen tulee olla yhtä leveitä eikä 12 cm leveämpiä. Päätyrajojen tulee olla yhtä leveitä kuin maalitolpat ja ylärima.

Pelaajaa, joka tekee pelikenttään sääntöjenvastaisia merkintöjä, tulee varoittaa epäurheilijamaisesta käytöksestä. Jos erotuomari havaitsee tämän pelin käydessä, pelaajaa varoitetaan pallon mennessä seuraavan kerran pois pelistä.

3. Mitat

Sivurajan on oltava pidempi kuin päätyrajan.

·         Sivurajan pituus:         minimi 90 m                                 maksimi 120 m

·         Päätyrajan pituus:      minimi 45 m                                 maksimi 90 m

Kilpailut voivat määrittää päätyrajan ja sivurajan pituuden yllä olevien mittojen sisällä

4. Mitat kansainvälisiin otteluihin

·         Sivurajan pituus:         minimi 100 m                              maksimi 110 m

·         Päätyrajan pituus:      minimi 64 m                                 maksimi 75 m

Kilpailun järjestäjä voi määritellä sivu- ja päätyrajan pituuden yllä mainituissa mitoissa.

5. Maalialue

5,5 metrin päähän kummankin maalitolpan sisäreunasta merkintään pelikentän sisäpuolelle kohtisuoraan päätyrajalta kaksi 5,5 metrin pituista rajaa, jotka yhdistetään päätyrajan suuntaisella rajalla. Näiden rajojen ja päätyrajan rajaamaa aluetta kutsutaan maalialueeksi.

6. Rangaistusalue

16,5 metrin päähän kummankin maalitolpan sisäreunasta merkintään pelikentän sisäpuolelle kohtisuoraan päätyrajalta kaksi 16,5 metrin pituista rajaa, jotka yhdistetään päätyrajan suuntaisella rajalla. Näiden rajojen ja päätyrajan rajaamaa aluetta kutsutaan rangaistusalueeksi.

Kohtisuoraan 11 metrin päähän kummankin päätyrajan keskipisteestä merkitään rangaistusalueen sisäpuolelle rangaistuspotkupiste.

Säteeltään 9,15 metrin ympyrän kaari rangaistuspotkupisteen keskikohdasta merkitään rangaistusalueen ulkopuolelle.

7. Kulma-alue

Kulma-alue merkitään neljännesympyrän kaarella 1 metrin säteellä kulmalipputangosta pelikentän sisäpuolelle.

8. Lipputangot

Pelikentän kulmiin sijoitetaan tylppäpäinen, vähintään 1,5 metriä korkea tanko lippuineen.

Samanlainen tanko voidaan sijoittaa keskirajan jatkeelle, vähintään 1 metrin päähän sivurajasta.

9. Tekninen alue

Tekninen alue liittyy otteluihin stadioneilla, joilla on seuraavanlainen määritelty istuma-alue taustahenkilöille, vaihtopelaajille ja kentältä vaihdetuille pelaajille:

·         tekninen alue ulottuu 1 metrin päähän molemmille puolin määriteltyä istuinaluetta sekä metrin päähän sivurajasta

·         tekninen alue merkitään rajoin

·         kilpailumääräyksissä määrätään teknisellä alueella oleskelemaan oikeutettujen henkilöiden lukumäärä

·         teknisen alueen vaihtopelaajien ja taustahenkilöiden tulee:

o   olla nimettyjä ennen ottelun alkua kilpailumääräysten mukaisesti

o   käyttäytyä vastuullisesti

o   pysyä teknisellä alueella poikkeustilanteita (esimerkiksi fysioterapeutin/lääkärin meno pelikentälle erotuomarin luvalla arvioimaan loukkaantunutta pelaajaa) lukuun ottamatta

·         vain yksi henkilö kerrallaan on oikeutettu antamaan taktisia ohjeita tekniseltä alueelta

10. Maalit

Maalit sijoitetaan kummankin päätyrajan keskikohtaan.

Maali koostuu kahdesta yhtä etäällä kulmalipputangoista olevasta maalitolpasta, jotka yhdistetään yläosastaan vaakasuoralla ylärimalla. Maalitolpat ja ylärima on valmistettava hyväksytystä materiaalista, eivätkä ne saa olla vaarallisia. Molempien maalien maalitolppien ja yläriman on oltava samanmuotoisia, muodoltaan neliöitä, suorakulmioita, pyöreitä, ellipsejä tai näiden yhdistelmä.

On suositeltavaa, että kaikki maalit, joita käytetään FIFAn tai maanosaliittojen järjestämissä virallisissa kilpailuissa täyttävät ”FIFA Quality Programme for Football Goals” -vaatimukset.

Maalitolppien välinen etäisyys on 7,32 m ja etäisyys yläriman alareunasta maahan on 2,44 m.

Maalitolppien sijainnin päätyrajalla on oltava oheisten kuvien mukainen.

Maalitolppien ja yläriman tulee olla valkoisia sekä yhtä paksuja ja leveitä, kuitenkin korkeintaan 12 cm.

Jos ylärima irtoaa paikoiltaan tai rikkoutuu, peli katkaistaan, kunnes maali saadaan korjattua. Peliä jatketaan erotuomaripallolla.  Jos korjaaminen ei ole mahdollista, ottelu on keskeytettävä. Ylärimaa ei voi korvata köydellä tai muulla joustavalla tai vaarallisella materiaalilla.

Maaliverkot voidaan kiinnittää maaliin ja maahan maalin takana. Ne on tuettava kunnolla eivätkä ne saa häiritä maalivahtia.

Turvallisuus

Maalit, mukaan lukien siirrettävät maalit, on kiinnitettävä pitävästi maahan.

11. Maalirajateknologia (Goal Line Technology, GLT)

GLT-järjestelmiä voidaan käyttää tukemaan erotuomarin päätöstä maalin syntymisestä.

GLT-järjestelmän käyttö tulee olla määrätty kilpailumääräyksissä.

Maalirajateknologian periaatteet

GLT toimii ainoastaan päätyrajalla ja sitä käytetään vain määrittämään, onko maali tehty vai ei.

Järjestelmän merkin maalin syntymisestä tulee olla välitön ja automaattisesti varmistettu sekunnin kuluessa vain erotuomaristolle (erotuomarin kellon kautta, värinällä ja näkyvällä viestillä); se voidaan lähettää myös videohuoneeseen (Video Operation Room, VOR).

Maalirajateknologian vaatimukset ja määräykset

Jos maalirajateknologiaa käytetään kilpailuotteluissa, kilpailun järjestäjän tulee varmistaa, että järjestelmä (sisältäen kaikki mahdollisesti hyväksytyt muutokset maalikehyksiin tai pallossa olevaan teknologiaan) vastaa ”FIFA Quality Programme for GLT” -vaatimuksia.

Jos maalirajateknologia on käytössä, erotuomarin tulee testata teknologian toimivuus ennen ottelua, kuten on kuvattu FIFA Quality Programme for GLT Testing Manual -ohjeessa. Jos teknologia ei toimi Testing Manualin mukaisesti, erotuomarin ei tule käyttää maalirajateknologiaa ja hänen tulee raportoida kilpailun järjestäjälle.

12. Kaupallinen mainonta

Pelikentässä ei saa olla minkäänlaisia mainoksia siitä hetkestä, jolloin joukkueet saapuvat kentälle ennen ottelua tai sen toista puoliaikaa siihen hetkeen asti, kun joukkueet poistuvat kentältä ottelun tai sen ensimmäisen puoliajan jälkeen. Tämä koskee kaikkia todellisia tai virtuaalisia mainoksia pelikentällä, päätyrajan ja maaliverkon välisellä alueella, teknisellä alueella, erotuomarin tarkastusalueella (RRA) sekä 1 metriä lähempänä ulkorajoja. Mainonta ei ole sallittua maaleissa, maaliverkoissa, lipputangoissa tai lipuissa, eikä myöskään mitään ulkopuolisia esineitä (kamerat, mikrofonit) saa kiinnittää näihin.

Lisäksi pystyasennossa olevien mainosten tulee olla vähintään:

·         1 metrin päässä sivurajasta

·         maalin syvyyden mittaisen etäisyyden päässä päätyrajasta

·         1 metrin päässä maaliverkosta

13. Logot ja tunnuskuvat

FIFAn, maanosaliittojen, kansallisten liittojen, kilpailuiden, seurojen tai muiden yhteisöjen tunnuskuvien, todellisten tai virtuaalisten, muodostaminen on kielletty pelin aikana pelikentällä, maaliverkoissa ja niiden rajaamalla alueella, maaleissa ja lipputangoissa. Tunnuskuvat ovat sallittuja kulmalipuissa.

14. Videoerotuomarit (Video Assistant Referees, VARs)

Otteluissa, joissa käytetään videoerotuomareita, tulee olla videohuone (Video Operation Room, VOR) ja vähintään yksi erotuomarin videotarkastelualue (Referee Review Area, RRA).

Videohuone (Video Operation Room, VOR)

Videohuoneessa työskentelevät videoerotuomari (VAR), avustava videoerotuomari (Assistant VAR, AVAR) ja video-operaattori (Replay Operator, RO). Videohuone voi olla stadionilla, sen lähellä tai etäämmällä. Videohuoneeseen meneminen ja edellä luetelluiden henkilöiden kanssa kommunikoiminen ottelun aikana on mahdollista vain erityisluvalla.

Pelaaja, vaihtopelaaja, kentältä vaihdettu pelaaja tai taustahenkilö, joka menee videohuoneeseen, poistetaan kentältä.

Erotuomarin videotarkastelualue (Referee Review Area, RRA)

Otteluissa, joissa käytetään videoerotuomareita, tulee olla vähintään yksi erotuomarin videotarkastelualue, jossa erotuomari suorittaa tilanteen videotarkastelun (on-field review, OFR). Videotarkastusalueen tulee olla:

·         näkyvällä paikalla pelikentän ulkopuolella

·         selkeästi merkitty

Pelaajaa, vaihtopelaajaa, kentältä vaihdettua pelaajaa tai taustahenkilöä, joka menee videotarkastelualueelle, varoitetaan.

1. Ominaisuudet ja mitat

Kaikkien pallojen tulee olla:

·         pyöreitä

·         tehty sopivasta materiaalista

·         ympärysmitaltaan 68–70 cm

·         painoltaan ottelun alussa 410–450 g

·         ilmanpaineeltaan 0,6–1,1 ilmakehää (600–1100 g/cm2) merenpinnan tasolla

Kaikissa FIFAn tai maanosaliittojen järjestämissä virallisten kilpailuiden otteluissa palloissa tulee olla ”FIFA Quality Programme for Footballs” -merkintä ja täyttää nämä vaatimukset.

Jokainen merkintä osoittaa, että pallo on virallisesti testattu ja täyttää tietyt tekniset vaatimukset, jotka ovat lisäyksiä säännön 2 määräyksiin ja joiden tulee olla IFABin hyväksymiä.

Kansalliset jalkapalloliitot voivat vaatia näiden laatumerkintöjen mukaisten pallojen käyttöä.

FIFAn, maanosaliittojen tai kansallisten jalkapalloliittojen järjestämissä virallisissa kilpailuotteluissa käytettävissä palloissa ei saa olla minkäänlaisia kaupallisia mainoksia lukuun ottamatta kilpailun, kilpailun järjestäjän tai valmistajan logoa/tunnusta. Kilpailumääräykset voivat rajoittaa tällaisten merkintöjen lukumäärää ja kokoa.

2. Viallisen pallon korvaaminen

Jos pallo vioittuu:

·         peli katkaistaan ja

·         peliä jatketaan erotuomaripallolla

Jos pallo tulee vialliseksi alkupotkussa, maalipotkussa, kulmapotkussa, vapaapotkussa, rangaistuspotkussa tai rajaheitossa, pelinjatkamistapa uusitaan.

Jos pallo tulee vialliseksi rangaistuspotkussa tai rangaistuspotkupisteeltä potkaistavissa potkuissa liikuttuaan eteenpäin ja ennen kuin se koskee pelaajaa, ylärimaa tai maalitolppaa, rangaistuspotku uusitaan.

Palloa ei saa vaihtaa ottelun aikana ilman erotuomarin lupaa.

3. Lisäpallot

Säännön 2 määräykset täyttäviä lisäpalloja voidaan sijoittaa pelikentän ympärille ja niiden käyttö on erotuomarin valvonnassa.

1. Pelaajien lukumäärä

Ottelu pelataan kahden joukkueen välillä. Kummassakin joukkueessa saa olla enintään 11 pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti. Ottelu ei voi alkaa tai jatkua, jos jommassakummassa joukkueessa on vähemmän kuin seitsemän pelaajaa.

Jos joukkueen pelaajamäärä laskee alle seitsemän sen vuoksi, että yksi tai useampi pelaaja on tarkoituksellisesti jättänyt kentän, erotuomari ei ole velvollinen katkaisemaan peliä ja hyötyä voidaan soveltaa. Ottelu ei kuitenkaan voi jatkua pallon mentyä pois pelistä, ellei joukkueella ole vähintään seitsemän pelaajaa.

Jos kilpailumääräykset edellyttävät pelaajien ja vaihtopelaajien nimeämistä ennen ottelua ja joukkue aloittaa ottelun alle 11 pelaajalla, vain nimetyt pelaajat ja vaihtopelaajat voivat saavuttuaan osallistua otteluun.

2. Pelaajavaihtojen lukumäärä

Viralliset kilpailut

Virallisen kilpailun pelaajavaihtojen lukumäärän, enintään viisi, määrittää FIFA, maanosaliitto, tai kansallinen jalkapalloliitto. Miesten ja naisten ylimmissä kilpailuissa tai A-maajoukkueiden otteluissa, joissa kilpailumääräykset sallivat enintään viisi pelaajavaihtoa, kumpikin joukkue:

·         voi käyttää enintään kolme vaihtotapahtumaa*

·         voi lisäksi tehdä pelaajavaihtoja puoliaikojen välisellä tauolla

*Jos kumpikin joukkue tekee pelaajavaihdon samaan aikaan, lasketaan tämä käytetyksi vaihtotapahtumaksi kummankin joukkueen osalta. Useampi pelaajavaihto (tai pyyntö) saman joukkueen osalta samalla pelikatkolla lasketaan yhdeksi käytetyksi vaihtotapahtumaksi.

Jatko-ottelu

·         Jos joukkue ei ole käyttänyt enimmäismäärää pelaajavaihtoja ja/tai vaihtotapahtumia, kaikki käyttämättömät pelaajavaihdot ja vaihtotapahtumat voidaan käyttää jatko-ottelussa

·         Jos kilpailumääräykset sallivat joukkueille yhden ylimääräisen pelaajavaihdon jatko-ottelussa, kummallakin joukkueella on käytettävissään yksi ylimääräinen vaihtotapahtuma

·         Pelaajavaihtoja voidaan tehdä myös varsinaisen peliajan ja jatko-ottelun välisenä aikana sekä jatko-ottelun puoliaikojen välisellä tauolla – näitä pelaajavaihtoja ei lasketa käytetyksi vaihtotapahtumaksi

Kilpailumääräyksissä on määrättävä

·         montako vaihtopelaajaa voidaan nimetä, kolmesta enintään viiteentoista

·         jos yhtä ylimääräistä vaihtopelaajaa voidaan käyttää ottelun mennessä jatko-otteluun (riippumatta siitä, onko joukkue jo käyttänyt kaikki pelaajavaihtonsa)

Muut ottelut

Aikuisten A-maajoukkueiden kansainvälisissä otteluissa voidaan nimetä enintään 15 vaihtopelaajaa, joista kuutta voidaan käyttää ottelussa.

Kaikissa muissa otteluissa voidaan tehdä useampi pelaajavaihto edellyttäen, että:

·         joukkueet sopivat keskenään pelaajavaihtojen enimmäismäärästä

·         erotuomarille kerrotaan asiasta ennen ottelua

Jos erotuomarille ei kerrota asiasta ennen ottelua tai jos sopuun pelaajavaihtojen määrästä ei päästä, enintään kuusi pelaajavaihtoa sallitaan molemmille joukkueille.

Edestakaiset pelaajavaihdot

Edestakaisten pelaajavaihtojen käyttö on sallittu vain juniori-, JKKI-, erityisryhmä- ja grassroots-jalkapallossa kansallisen jalkapalloliiton, maanosaliiton tai FIFAn hyväksymänä.

3. Pelaajavaihto

Vaihtopelaajien nimet on annettava erotuomarille ennen ottelun alkua. Siihen mennessä nimeämättömät vaihtopelaajat eivät saa osallistua otteluun.

Kun pelaaja vaihdetaan vaihtopelaajaan, seuraavat ehdot on huomioitava:

·         erotuomarille on ilmoitettu vaihdosta ennen sen toteuttamista

·         vaihdettava pelaaja:

·         saa erotuomarilta luvan poistua pelikentältä, ellei hän ole jo kentän ulkopuolella, ja poistuu lähimmästä ulkorajan kohdasta, ellei erotuomari osoita keskirajaa tai muuta kohtaa pelaajan välittömälle poistumiselle (esim. turvallisuusseikkojen tai loukkaantumisen vuoksi)

·         poistuu välittömästi tekniselle alueelle tai pukuhuoneeseen, eikä osallistu enää otteluun, elleivät edestakaiset pelaajavaihdot ole käytössä

·         jos vaihdettava pelaaja kieltäytyy poistumasta kentältä, peli jatkuu

Vaihtopelaaja voi mennä pelikentälle ainoastaan:

·         pelikatkolla

·         keskirajalta

·         vaihdettavan pelaajan jätettyä kentän

·         saatuaan luvan erotuomarilta

Pelaajavaihto on suoritettu, kun vaihtopelaaja astuu pelikentälle. Tästä hetkestä alkaen korvatusta pelaajasta tulee kentältä vaihdettu pelaaja ja vaihtopelaajasta tulee pelaaja, joka voi jatkaa peliä.

Jokainen kentältä vaihdettu pelaaja ja vaihtopelaaja ovat erotuomarin toimivallan alaisia riippumatta siitä, osallistuuko peliin vai ei.

4. Maalivahdin vaihto

Kuka tahansa pelaajista voi vaihtaa paikkaa maalivahdin kanssa edellyttäen, että:

·         erotuomarille on ilmoitettu ennen vaihtoa

·         vaihto tehdään pelikatkon aikana

5. Rikkomukset ja rangaistukset

Jos nimetty vaihtopelaaja aloittaa ottelun nimetyn pelaajan sijaan ja erotuomarille ei ole kerrottu vaihdosta:

·         erotuomari sallii nimetyn vaihtopelaajan jatkaa ottelua

·         nimetylle vaihtopelaajalle ei anneta henkilökohtaista rangaistusta

·         nimetystä pelaajasta tulee nimetty vaihtopelaaja

·         joukkueen vaihto-oikeutta ei vähennetä

·         erotuomari raportoi tapahtuneesta kilpailun järjestäjälle

Jos pelaajavaihto suoritetaan puoliaikojen välisellä tauolla tai ennen jatko-ottelua, vaihtotapahtuma on saatettava loppuun ennen ottelun jatkamista. Jos erotuomaria ei informoida, nimetty vaihtopelaaja saa jatkaa peliä, henkilökohtaisia rangaistuksia ei anneta ja asiasta raportoidaan kilpailun järjestäjälle.

Jos pelaaja vaihtaa paikkaa maalivahdin kanssa ilman erotuomarin lupaa, erotuomari:

·         antaa pelin jatkua

·         varoittaa molempia pelaajia seuraavalla pelikatkolla, ellei vaihto tapahtunut tauolla (ml. jatko-ottelun tauko) tai ottelun päättymisen ja jatko-ottelun tai rangaistuspotkupisteeltä potkaistavien potkujen välisenä aikana

Kaikista muista tämän säännön rikkomuksista:

·         pelaajia varoitetaan

·         peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla pallon paikasta pelin katkaisuhetkellä

6. Kentältä poistetut pelaajat ja vaihtopelaajat

Pelaajaa, joka poistetaan kentältä:

·         ennen kokoonpanojen luovuttamista, ei voida nimetä joukkueen kokoonpanoon mihinkään rooliin

·         kokoonpanojen luovuttamisen jälkeen ja ennen alkupotkua, voidaan korvata nimetyllä vaihtopelaajalla, jota ei voida korvata; joukkueen vaihto-oikeutta ei vähennetä

·         alkupotkun jälkeen, ei voida korvata

Ennen tai jälkeen alkupotkun kentältä poistettua vaihtopelaajaa ei voida korvata.

7. Ylimääräiset henkilöt pelikentällä

Valmentaja ja muut joukkueeseen nimetyt henkilöt, pelaajia ja vaihtopelaajia lukuun ottamatta, ovat taustahenkilöitä. Kuka tahansa, jota ei ole nimetty kokoonpanoon pelaajaksi, vaihtopelaajaksi tai taustahenkilöksi, on ulkopuolinen henkilö.

Jos taustahenkilö, vaihtopelaaja, kentältä poistettu tai pois vaihdettu pelaaja tai ulkopuolinen henkilö tulee pelikentälle, erotuomarin tulee:

·         katkaista peli vain, jos tämä vaikuttaa peliin

·         poistattaa tämä henkilö pelikatkolla

·         antaa asiaankuuluva henkilökohtainen rangaistus

Jos peli katkaistaan ja peliin vaikuttanut ylimääräinen henkilö oli:

·         taustahenkilö, vaihtopelaaja, kentältä poistettu tai pois vaihdettu pelaaja, peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla tai rangaistuspotkulla

·         ulkopuolinen henkilö, peliä jatketaan erotuomaripallolla

Jos pallo on menossa maaliin ja peliin vaikuttanut häiriö ei estä puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa, maali hyväksytään, jos pallo menee maaliin (vaikka häiriö aiheuttaisi kontaktin palloon), ellei häiriön aiheuttanut hyökkäävän joukkueen jäsen.

8. Pelaaja pelikentän ulkopuolella

Jos pelaaja, joka tarvitsee erotuomarin luvan kentälle palaamiseen, palaa kentälle ilman erotuomarin lupaa, erotuomarin tulee:

·         katkaista peli (ei kuitenkaan välittömästi, ellei pelaaja vaikuta peliin tai erotuomaristoon tai jos hyötyä voidaan soveltaa)

·         varoittaa pelaajaa luvattomasta kentälle tulosta

Jos erotuomari katkaisee pelin, sitä jatketaan:

·         suoralla vapaapotkulla paikasta, jossa pelaaja vaikutti peliin tai erotuomaristoon

·         epäsuoralla vapaapotkulla pallon paikasta pelin katkaisuhetkellä, jos pelaaja ei vaikuttanut peliin tai erotuomaristoon

Pelaaja, joka osana pelinomaista liikettään ylittää pelikentän ulkorajat, ei syyllisty rikkomukseen.

9. Maali tehdään ylimääräisen henkilön ollessa pelikentällä

Jos maalin tekemisen jälkeen ja ennen alkupotkun suorittamista erotuomari havahtuu ylimääräisen henkilön olleen kentällä maalin tekohetkellä:

·         erotuomarin tulee hylätä maali, jos ylimääräinen henkilö oli:

·         maalin tehneen joukkueen pelaaja, vaihtopelaaja, kentältä poistettu tai pois vaihdettu pelaaja tai taustahenkilö; peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla ylimääräisen henkilön paikasta

·         ulkopuolinen henkilö, joka vaikutti peliin, ellei maali synny yllä kuvatusti kohdassa ”ylimääräiset henkilöt pelikentällä”; peliä jatketaan erotuomaripallolla.

·         erotuomarin tulee hyväksyä maali, jos ylimääräinen henkilö oli:

·         sen joukkueen, jonka maaliin maali tehtiin, pelaaja, vaihtopelaaja, kentältä poistettu tai pois vaihdettu pelaaja tai taustahenkilö.

·         ulkopuolinen henkilö, joka ei vaikuttanut peliin.

Kaikissa tapauksissa erotuomarin tulee poistattaa ylimääräinen henkilö pelikentältä.

Jos erotuomari huomaa ylimääräisen henkilön olleen pelikentällä maalintekohetkellä ja peli on käynnistetty uudelleen, maalia ei voida hylätä. Jos ylimääräinen henkilö on edelleen kentällä, erotuomarin tulee:

·         katkaista peli

·         poistattaa ylimääräinen henkilö

·         jatkaa peliä asiaankuuluvasti erotuomaripallolla tai vapaapotkulla

Erotuomarin tulee raportoida tapahtumasta kilpailun järjestäjälle.

10. Joukkueen kapteeni

Joukkueen kapteenilla ei ole erityisasemaa tai etuoikeuksia, mutta hänellä on tietty vastuu joukkueensa käyttäytymisestä.

1. Turvallisuus

Pelaaja ei saa käyttää varusteita tai pitää yllään mitään mikä voi olla vaarallista.

Kaikenlaiset korut (kaulakorut, sormukset, rannekorut, korvakorut, nahka- ja kumirannekkeet, jne.) ovat kiellettyjä ja tulee poistaa. Teipin käyttäminen korujen peittämiseen ei ole sallittua.

Pelaajat tulee tarkastaa ennen ottelun alkua ja vaihtopelaajat ennen kuin astuvat pelikentälle. Jos pelaajalla on kiellettyjä varusteita tai koruja, erotuomarin tulee määrätä pelaaja:

·         poistamaan kyseinen varuste

·         poistumaan pelikentältä seuraavalla pelikatkolla, jos pelaaja ei kykene tai on haluton noudattamaan määräystä

Pelaajaa, joka kieltäytyy noudattamasta määräystä tai käyttää kiellettyä varustetta uudelleen, tulee varoittaa.

2. Pakolliset varusteet

Pelaajan pakollinen varustus koostuu seuraavista erillisistä osista:

·         hihallinen paita

·         shortsit

·         sukat – teipin tai minkä tahansa käytetyn tai päälle puetun materiaalin tulee olla samanvärinen kuin sen peittämä sukan osa

·         säärisuojat – tulee olla valmistettuja sopivasta materiaalista ja tarjota kohtuullinen suoja sekä sukkien peittämät

·         jalkineet

Maalivahdit saavat käyttää pitkiä housuja.

Pelaajan, joka menettää jalkineensa tai säärisuojansa sattumalta, tulee korjata varustuksensa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään pallon mennessä seuraavan kerran pois pelistä. Jos ennen tätä pelaaja pelaa palloa ja/tai tekee maalin, maali hyväksytään.

3. Värit

·         Joukkueiden tulee pukeutua väreihin, jotka erottavat ne toisistaan ja erotuomaristosta

·         Maalivahtien tulee pukeutua väreihin, jotka erottavat heidät muista pelaajista ja erotuomaristosta

·         Jos maalivahtien paidat ovat samanväriset ja kummallakaan ei ole toista paitaa, erotuomari sallii ottelun pelaamisen

Aluspaitojen tulee olla:

·         yksivärisiä ja samanvärisiä kuin hihan pääväri

tai

·         täysin hihan värisiä/kuvioisia

Lämpöhousujen tai trikoiden on oltava shortsien päävärin tai shortsien lahkeen alimman osan värisiä – saman joukkueen pelaajien tulee käyttää samaa väriä.

4. Muut varusteet

Vaaraton suojaava varustus on sallittu, kuten päänsuojus, kasvosuojus, pehmeät ja kevyet polvi- ja käsituet. Myös maalivahdin lippalakki sekä urheilulasit ovat sallittuja.

Päähineet

Jos päähinettä (poislukien maalivahdin lippalakki) käytetään, sen tulee olla:

·         musta tai samanvärinen paidan päävärin kanssa (edellyttäen, että saman joukkueen pelaajat käyttävät samaa väriä)

·         yhteensopiva pelaajan varusteiden ammattimaiseen ulkoasuun

·         pelipaitaan kiinnittämätön

·         vaaraton sitä käyttävälle tai muille pelaajille (esim. avaus-/sulkemismekanismi kaulan ympäri)

·         ilman pinnasta ulkonevia elementtejä

Elektroninen kommunikointi

Pelaajat (käsittäen vaihtopelaajat / kentältä vaihdetut ja poistetut pelaajat) eivät saa pitää yllään tai käyttää minkäänlaisia elektronisia- tai kommunikointivälineitä (paitsi milloin elektroniset suorituskyky- ja seurantajärjestelmät ovat sallittuja). Taustahenkilöiden elektronisten kommunikointijärjestelmien käyttö on sallittu, kun se liittyy suoraan pelaajien hyvinvointiin, pelaajien turvallisuuteen tai taktisiin/valmennuksellisiin tarkoituksiin. Laitteen tulee olla pieni ja kannettava (esim. mikrofoni, kuuloke, matkapuhelin/älypuhelin, älykello, tabletti tai kannettava tietokone). Taustahenkilö, joka käyttää kiellettyä laitetta tai käyttäytyy sopimattomasti laitteen käytön seurauksena, poistetaan tekniseltä alueelta.

Elektroniset suorituskyky- ja seurantajärjestelmät (Electronic performance and tracking systems, EPTS)

Kun puettavaa teknologiaa (WT – wearable technology) käytetään osana elektronisia suorituskyky- ja seurantajärjestelmiä (EPTS) FIFAn, maanosaliittojen tai kansallisten jalkapalloliittojen järjestämissä virallisissa kilpailuotteluissa, kilpailun järjestäjän tulee varmis­tua, että pelaajien varusteisiin kiinnitetty teknologia ei ole vaarallinen ja että se täyttää ”FIFA Quality Programme for EPTS” -vaatimukset puettavalle teknologialle.

Kun ottelun tai kilpailun järjestäjä toimittaa EPTS:n käyttöön, on ottelun tai kilpailun järjestäjän vastuulla varmistaa, että EPTS:n virallisessa kilpailussa ottelun aikana tekniselle alueelle lähettämät tiedot ovat luotettavia ja täsmällisiä.

”FIFA Quality Programme for EPTS” tukee kilpailun järjestäjiä luotettavien ja tarkkojen elektronisten suori­tuskyky- ja seurantajärjestelmien hyväksymisessä.

5. Iskulauseet, viestit, kuvat ja mainonta

Varusteissa ei saa olla minkäänlaisia poliittisia, uskonnollisia tai henkilökohtaisia viestejä, iskulauseita tai kuvia. Pelaajat eivät saa paljastaa alusasuja, joissa on poliittisia, uskonnollisia tai henkilökohtaisia viestejä, iskulauseita tai kuvia, eikä myöskään muuta mainontaa kuin valmistajan logo. Kaikista sääntörikkomuksista pelaajaa ja/tai seuraa rankaisee kilpailun järjestäjä, kansallinen jalkapalloliitto tai FIFA.

Periaatteet

·         Sääntö 4 koskee kaikkia pelaajien, vaihtopelaajien ja vaihdettujen pelaajien yllään pitämiä varusteita (mukaan lukien vaatetus); säännön periaatteita sovelletaan myös kaikkiin taustahenkilöihin teknisellä alueella

·         Seuraavat ovat (yleensä) sallittuja:

·         pelaajan numero, nimi, joukkueen logo tai vaakuna; jalkapalloa, toisten kunnioitusta ja riippumattomuutta edistävät viestit ja symbolit sekä kilpailun järjestäjän, kansallisen liiton, maanosaliiton tai FIFAn sääntöjen mukainen mainonta

·         ottelun tiedot: joukkueet, päivämäärä, kilpailu/tapahtuma, tapahtumapaikka

·         Sallitut viestit, iskulauseet ja kuvat tulee rajoittaa paidan etuosaan ja käsivarsinauhaan

·         Joissain tapauksissa viesti, iskulause tai kuva voi esiintyä vain kapteenin käsivarsinauhassa

Säännön tulkinta

Määriteltäessä, onko viesti, iskulause tai kuva sallittu, tulee kiinnittää huomiota sääntöön 12 (Kielletty peli ja sopimaton käytös), joka edellyttää erotuomarin ryhtyvän toimenpiteisiin pelaajaa kohtaan, joka:

·         käyttää hävytöntä, loukkaavaa tai solvaavaa kieltä ja/tai toimintaa

·         toimii provosoivasti, pilkallisesti tai kiihottavasti

Kaikki viestit, iskulauseet tai kuvat, jotka kuuluvat näihin kategorioihin, ovat kiellettyjä.

”Uskonnollinen” ja ”henkilökohtainen” ovat suhteellisen helposti määriteltävissä, mutta ”poliittinen” on vähemmän selkeä. Viestit, iskulauseet tai kuvat ovat kiellettyjä, kun ne liittyvät:

·         keneen tahansa henkilöön tai henkilöihin, eläviin tai kuolleisiin (ellei osana virallista kilpailun nimeä)

·         mihin tahansa paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen tai kansainväliseen poliittiseen puolueeseen/organisaatioon/ryhmään tms.

·         mihin tahansa paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen hallitukseen tai sen osastoihin tai toimintoihin

·         mihin tahansa syrjivään organisaatioon

·         mihin tahansa organisaatioon, jonka tavoitteet/toiminta todennäköisesti loukkaavat huomattavaa määrää ihmisiä

·         mihin tahansa tiettyyn poliittiseen toimeen/tapahtumaan

Muistaessa kansallista tai kansainvälistä tapahtumaa, asian arkaluonteisuus vastajoukkueen (mukaan lukien kannattajat) ja muun yleisön suhteen tulee harkita tarkkaan.

Kilpailumääräykset voivat sisältää muita rajoituksia, erityisesti liittyen sallittujen viestien, iskulauseiden ja kuvien kokoon, lukumäärään ja sijaintiin. On suositeltavaa, että viesteihin, iskulauseisiin ja kuviin liittyvät erimielisyydet käsitellään ennen ottelua/kilpailua.

6. Rikkomukset ja rangaistukset

Kaikista tämän säännön rikkomuksista peliä ei tarvitse katkaista ja pelaaja:

·         ohjeistetaan jättämään pelikenttä varustuksensa korjaamiseksi

·         poistuu seuraavalla pelikatkolla, ellei varustusta ole jo korjattu

Pelaaja, joka poistuu pelikentältä korjatakseen tai vaihtaakseen varustustaan:

·         tarkastuttaa varustuksensa erotuomaristolla ennen kuin saa luvan palata kentälle

·         voi palata ainoastaan erotuomarin luvalla (jonka voi antaa pelin ollessa käynnissä)

Pelaajaa, joka palaa kentälle ilman erotuomarin lupaa, on varoitettava. Jos peli katkaistaan varoituksen antamista varten, sitä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla pallon paikasta pelin katkaisuhetkellä, ellei paluu vaikuttanut peliin, jolloin jatketaan suoralla vapaapotkulla (tai rangaistuspotkulla) paikasta, jossa pelaaja vaikutti peliin.

1. Erotuomarin toimivalta

Jokaista ottelua johtaa erotuomari, jolla on täysi toimivalta jalkapallosääntöjen täytäntöönpanoon otteluun liittyen.

2. Erotuomarin päätökset

Erotuomari tekee omaan näkemykseensä perustuvat päätöksensä parhaan kykynsä mukaan jalkapallosääntöjen ja pelin hengen mukaisesti. Hänen harkinnassaan on ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimiin jalkapallosääntöjä noudattaen.

Erotuomarin ottelussa tekemät pelitapahtumiin liittyvät ratkaisut, mukaan lukien tehtiinkö maali vai ei sekä ottelun lopputulos, ovat lopullisia. Erotuomarin ja muiden erotuomariston jäsenten päätöksiä tulee aina kunnioittaa.

Erotuomari ei voi muuttaa päätöstään pelinjatkamistavasta, jonka hän toteaa vääräksi itse tai toisen erotuomariston jäsenen neuvosta, jos peli on käynnistetty uudelleen tai jos erotuomari on päättänyt puoliajan (sisältäen jatko-ottelun) ja poistunut pelikentältä tai keskeyttänyt ottelun. Kuitenkin, jos puoliajan lopussa erotuomari poistuu pelikentältä mennäkseen videotarkastelualueelle tai ohjeistaakseen pelaajia palaamaan pelikentälle, tämä ei estä päätöksen muuttamista koskien tilannetta ennen puoliajan loppua.

Paitsi mitä säännössä 12.3 ja videoerotuomari-protokollassa sanotaan, henkilökohtainen rangaistus voidaan antaa pelin jatkuttua vain, jos toinen erotuomariston jäsen oli tunnistanut rikkomuksen ja yrittänyt kommunikoida asian erotuomarille ennen pelin jatkamista; rangaistukseen liittyvää pelinjatkamistapaa ei käytetä.

Jos erotuomari tulee toimintakyvyttömäksi, peli voi jatkua seuraavaan pelikatkoon muun erotuomariston valvonnassa.

3. Valta ja velvollisuudet

Erotuomari:

·         toteuttaa jalkapallosääntöjä

·         johtaa ottelua yhteistyössä muun erotuomariston kanssa

·         toimii ajanottajana, pitää kirjaa ottelun tapahtumista ja raportoi niistä kilpailun järjestäjälle sisältäen henkilökohtaiset rangaistukset ja mahdolliset muut tapahtumat ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen

·         valvoo ja/tai osoittaa pelin jatkamistavan

 Hyöty

·         antaa pelin jatkua, kun rikkomus tapahtuu ja rikottu joukkue hyötyy tästä sekä rankaisee alkuperäisestä rikkomuksesta, jos ennakoitu hyöty ei toteudu heti tai muutaman sekunnin kuluessa

Rankaisuvalta

·         rankaisee vakavimman rikkeen (rangaistuksen, pelinjatkamisen, fyysisen vakavuuden tai taktisen vaikutuksen suhteen), kun useampi kuin yksi rikkomus tapahtuu samanaikaisesti

·         rankaisee pelaajia, jotka syyllistyvät varoituksen tai kentältäpoiston arvoisiin rikkomuksiin

·         on oikeutettu antamaan henkilökohtaisia rangaistuksia siitä lähtien, kun on mennyt pelikentälle ottelua edeltävää tarkastusta varten siihen asti, kun poistuu pelikentältä ottelun loputtua (käsittäen rangaistuspotkupisteeltä potkaistavat potkut). Jos pelaaja syyllistyy kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen ennen erotuomarin astumista pelikentälle aloittaakseen ottelun, erotuomarilla on oikeus estää pelaaja osallistumasta otteluun (ks. sääntö 3.6); erotuomari raportoi muusta epäurheilijamaisesta käytöksestä

·         näyttää keltaista tai punaista korttia ja, milloin kilpailumääräykset sallivat, tilapäisesti poistaa pelaajan kentältä, siitä hetkestä alkaen, kun astuu pelikentälle ottelun alussa siihen asti, kun poistuu pelikentältä ottelun päätyttyä, sisältäen puoliaikojen välisen tauon, jatko-ottelun sekä rangaistuspotkupisteeltä potkaistavat potkut

·         ryhtyy toimiin vastuuttomasti toimivia taustahenkilöitä kohtaan huomauttamalla tai näyttämällä keltaista korttia varoittaakseen tai punaista korttia poistaakseen pelikentältä ja sen välittömästä läheisyydestä, mukaan lukien teknisen alueen. Jos rikkojaa ei tunnisteta, rangaistus kohdennetaan joukkueen päävalmentajalle. Lääkinnällinen taustahenkilö, joka syyllistyy kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen, saa jäädä, jos joukkueella ei ole toista lääkinnällistä taustahenkilöä, ja toimia pelaajan tarvitessa huomiota.

·         toimii muiden erotuomariston jäsenten neuvojen mukaan, kun ei ole itse nähnyt tilannetta

Loukkaantumiset

·         antaa pelin jatkua seuraavaan pelikatkoon saakka, jos pelaaja on lievästi loukkaantunut

·         katkaisee pelin, jos pelaaja on vakavasti loukkaantunut ja varmistaa, että pelaaja siirretään pelikentältä. Loukkaantunutta pelaajaa ei saa hoitaa pelikentällä ja hän voi palata kentälle vasta kun peli on käynnistetty uudelleen; jos pallo on pelissä, paluun tulee tapahtua sivurajalta, mutta jos pallo on pois pelistä, paluu voi tapahtua miltä tahansa ulkorajalta. Vaatimuksesta jättää pelikenttä poiketaan vain seuraavissa tapauksissa:

·         maalivahti on loukkaantunut

·         maalivahti ja kenttäpelaaja ovat törmänneet ja tarvitsevat huomiota

·         saman joukkueen pelaajat ovat törmänneet ja tarvitsevat huomiota

·         vakava loukkaantuminen on tapahtunut

·         pelaaja on loukkaantunut johtuen vastapelaajan fyysisestä rikkomuksesta, josta tätä varoitetaan tai josta tämä poistetaan kentältä (esim. piittaamaton tai kohtuuttomalla voimalla tehty rikkomus), jos arviointi/huolto tehdään ripeästi

·         erotuomari on tuominnut rangaistuspotkun ja loukkaantunut pelaaja on potkaisija

·         varmistaa, että vertavuotava pelaaja poistuu pelikentältä. Pelaaja voi palata vain saatuaan luvan erotuomarilta, jonka tulee varmistua verenvuodon tyrehtymisestä ja siitä, ettei peliasussa ole verta

·         jos erotuomari on sallinut lääkärien tai paarinkantajien tulla pelikentälle, pelaajan tulee poistua kentältä joko paareilla tai jalan. Pelaajaa, joka ei suostu, tulee varoittaa epäurheilijamaisesta käytöksestä

·         jos erotuomari on päättänyt varoittaa tai poistaa kentältä loukkaantuneen pelaajan, jonka on poistuttava pelikentältä hoitoa varten, kortti on näytettävä ennen pelaajan poistumista

·         jos peliä ei ole katkaistu muusta syystä tai loukkaantuminen ole seurausta jalkapallosääntöjen rikkomisesta, peliä jatketaan erotuomaripallolla

Ulkopuolinen häiriö

·         katkaisee, keskeyttää tai lopettaa ottelun jalkapallosääntöjen rikkomisen tai ulkopuolisen häiriön vuoksi, esimerkiksi, jos:

·         valaistus on riittämätön

·         katsojan heittämä esine osuu erotuomariston jäseneen, pelaajaan tai taustahenkilöön; erotuomari voi antaa ottelun jatkua, katkaista, keskeyttää tai lopettaa ottelun tapahtuman vakavuudesta riippuen

·         katsoja puhaltaa pilliin, mikä vaikuttaa peliin – peli katkaistaan ja sitä jatketaan erotuomaripallolla

·         ylimääräinen pallo, esine tai eläin tulee pelikentälle ottelun aikana – erotuomarin tulee:

·         katkaista peli (ja jatkaa sitä erotuomaripallolla) vain jos se häiritsee peliä, ellei pallo ole menossa maaliin eikä häiriö estä puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa, jolloin maali hyväksytään pallon mennessä maaliin (vaikka kosketus palloon tapahtuu), ellei häiriö ollut hyökkäävän joukkueen aiheuttama

·         antaa pelin jatkua, jos se ei häiritse peliä ja poistattaa sen heti tilaisuuden tullen

·         ei salli ulkopuolisten henkilöiden tulla pelikentälle

4. Videoerotuomari (Video Assistant Referee, VAR)

Videoerotuomareiden (VAR) käyttö on sallittu vain, kun ottelun/kilpailun järjestäjä on täyttänyt kaikki ”Implementation Assistance and Approval Programme (IAAP)” -ohjelmaa koskevat vaatimukset kuten kuvattu FIFAn IAAP-dokumenteissa ja saanut kirjallisen luvan FIFAlta.

Erotuomaria voi avustaa videoerotuomari vain ”selkeän ja ilmeisen virheen” tai ”vakavan huomaamatta jääneen tapahtuman” osalta liittyen päätöksiin:

·         maali / ei maali

·         rangaistuspotku / ei rangaistuspotku

·         suora punainen kortti (ei toinen varoitus)

·         rangaistuksen kohdentaminen, kun erotuomari varoittaa tai poistaa kentältä väärän pelaajan rikkoneesta joukkueesta

Videoerotuomarin apu liittyy uusintojen käyttämiseen tapahtumasta. Erotuomari tekee lopullisen päätöksen, joka voi perustua pelkästään videoerotuomarilta saatuun tietoon ja/tai erotuomarin omaan uusinnan tarkasteluun (kenttätarkastelu, on-field review).

Paitsi vakavan huomaamatta jääneen tapahtuman osalta, erotuomarin (ja soveltuvin osin muiden kentällä olevien erotuomariston jäsenien) tulee aina tehdä päätös (mukaan lukien päätös olla rankaisematta mahdollisesta rikkomuksesta); tämä päätös ei muutu, ellei se ole ”selkeä ja ilmeinen virhe”.

Tarkastelut, kun peli on käynnistetty uudelleen

Jos peli on katkaistu ja käynnistetty uudelleen erotuomari voi vain tehdä ”tarkastelun” ja antaa tarvittavan henkilökohtaisen rangaistuksen koskien rangaistuksen kohdentamista tai mahdollista kentältäpoiston aiheuttavaa rikkomusta liittyen väkivaltaiseen käytökseen, sylkemiseen, puremiseen tai erittäin hävyttömiin, loukkaaviin tai solvaaviin toimiin.

5. Erotuomarin varusteet

Pakolliset varusteet

Erotuomarilla tulee olla seuraavat varusteet:

·         pilli(t)

·         kello(t)

·         punainen ja keltainen kortti

·         muistio (tai muut muistiinpanovälineet ottelun tapahtumien kirjaamiseksi)

Muut varusteet

Erotuomarin on mahdollista käyttää:

·         varusteita kommunikointiin muun erotuomariston kanssa – signaaliliput, kommunikaatiojärjestelmät, jne.

·         elektronista suorituskyvyn tai fyysisen suorituksen seurantajärjestelmää

Erotuomari ja muu kentällä oleva erotuomaristo ei saa käyttää koruja tai muita elektronisia välineitä, mukaan lukien kamerat.

6. Erotuomarin merkinannot

Oheiset kuvat osoittavat hyväksytyt erotuomarin merkinannot.

7. Erotuomariston vastuunalaisuus

Erotuomari tai muu erotuomariston jäsen ei ole vastuussa:

·         minkäänlaisesta pelaajan, toimihenkilön tai katsojan kärsimästä vammasta

·         minkäänlaisesta omaisuudelle koituneesta vahingosta

·         mistään muusta yksilön, seuran, yrityksen, liiton tai muun organisaation kärsimästä vahingosta, joka on syntynyt tai voinut syntyä jalkapallosääntöjen mukaisten päätösten tai normaalien toimenpiteiden takia, joita tarvitaan ottelun järjestämiseen, pelaamiseen ja johtamiseen

Tällaisia päätöksiä voivat olla:

·         päätös, että pelikentän tai sen ympäristön kunto tai sääolosuhteet ovat sellaiset, että ottelu voidaan pelata tai sitä ei voida pelata

·         päätös lopettaa ottelu syystä tai toisesta

·         päätös, mitä tulee ottelun aikana käytettäviin kenttälaitteisiin ja palloon

·         päätös katkaista tai olla katkaisematta peli katsojan häirinnän tai katsomo-ongelmien vuoksi

·         päätös katkaista tai olla katkaisematta peli loukkaantuneen pelaajan siirtämiseksi pelikentältä hoitoa varten

·         vaatimus loukkaantuneen pelaajan siirtämiseksi pelikentältä hoitoa varten

·         päätös sallia tai olla sallimatta pelaajan käyttää jotain vaatetta tai varustetta

·         milloin erotuomarilla on päätäntävalta asiassa, sallia tai olla sallimatta kenenkään henkilön (käsittäen stadionhenkilöstö, turvahenkilöstö, valokuvaajat tai muu mediahenkilöstö) oleskella pelikentän läheisyydessä

·         mikä tahansa muu päätös, jonka hän saattaa tehdä tehtäväänsä suorittaessaan jalkapallosääntöjen tai FIFAn, maanosaliiton, kansallisen liiton tai kilpailun sääntöjen ja määräysten mukaisesti sen mukaan kenen alaisuudessa ottelu pelataan.

Otteluiden erotuomaristoon voidaan nimetä useampia jäseniä (kaksi avustavaa erotuomaria, neljäs erotuomari, kaksi lisäerotuomaria, varalla oleva avustava erotuomari, videoerotuomari (VAR) ja vähintään yksi avustava VAR (AVAR)). He auttavat erotuomaria ottelun johtamisessa jalkapallosääntöjen mukaan, mutta lopullinen päätös on aina erotuomarin.

Erotuomari, avustavat erotuomarit, neljäs erotuomari, lisäerotuomarit ja varalla oleva avustava erotuomari kuuluvat kentällä oleviin erotuomariston jäseniin.

VAR ja AVAR kuuluvat ”videoerotuomaristoon” (Video Match Officials, VMO) ja avustavat erotuomaria jalkapallosääntöjen ja VAR-protokollan mukaisesti

Erotuomariston jäsenet toimivat erotuomarin ohjauksessa. Kohtuuttoman peliin puuttumisen tai sopimattoman esiintymisen johdosta erotuomari vapauttaa heidät tehtävistään ja raportoi kilpailun järjestäjälle.

Varalla olevaa avustavaa erotuomaria lukuun ottamatta kentällä oleva erotuomaristo avustaa erotuomaria sääntörikkomuksissa, kun heillä on erotuomaria parempi näköyhteys tilanteeseen ja heidän tulee raportoida kilpailun järjestäjälle vakavista sopimattoman käytöksen ja muista tilanteista, jotka tapahtuvat erotuomarin ja muiden erotuomariston jäsenten näkökenttien ulkopuolella. Heidän tulee neuvoa erotuomaria ja muita erotuomariston jäseniä kaikkien raporttien kirjoittamisessa.

Muu kentällä oleva erotuomaristo avustaa erotuomaria pelikentän, pallojen, pelaajien varusteiden (mukaan lukien virheiden korjauksen) tarkastamisessa sekä muistiinpanojen tekemisessä maaleista, peliajasta, henkilökohtaisista rangaistuksista jne.

Kilpailumääräysten tulee määrätä selvästi, kuka korvaa jatkamaan kykenemättömän erotuomariston jäsenen sekä mahdolliset tähän liittyvät vaihdot. Erityisesti tulee käydä selväksi, kuka korvaa jatkamaan kykenemättömän erotuomarin, neljäs erotuomari vai kokeneempi avustava erotuomari vai kokeneempi lisäerotuomari.

1. Avustavat erotuomarit

Näyttävät lipullaan, kun:

·         koko pallo on mennyt pois pelikentältä sekä kumpi joukkue on oikeutettu kulmapotkuun, maalipotkuun tai rajaheittoon

·         pelaajan paitsioasema on tuomittava

·         pelaajavaihtoa on pyydetty

·         rangaistuspotkuissa maalivahti liikkuu päätyrajalta ennen kuin palloa on potkaistu ja onko pallo ylittänyt päätyrajan; jos lisäerotuomarit on nimetty, avustava erotuomari sijoittuu rangaistuspotkupisteen tasalle

Avustavan erotuomarin avustamiseen kuuluu myös pelaajavaihdon valvonta.

Avustava erotuomari voi mennä pelikentälle auttamaan 9,15 metrin etäisyyden valvonnassa.

2. Neljäs erotuomari

Neljännen erotuomarin avustamiseen kuuluvat myös:

·         pelaajavaihdon valvonta

·         pelaajan/vaihtopelaajan varusteiden tarkastus

·         pelaajan palaaminen kentälle saatuaan erotuomarilta merkin / luvan

·         varapallojen valvonta

·         erotuomarin päättämän lisäajan vähimmäismäärän näyttäminen kummankin puoliajan (käsittäen jatko-ottelun) lopussa

·         informoida erotuomaria teknisen alueen henkilöiden vastuuttomasta käytöksestä

3. Lisäerotuomarit

Lisäerotuomarit voivat näyttää:

·         kun koko pallo on ylittänyt päätyrajan mukaan lukien maalin syntymisen

·         kumpi joukkue on oikeutettu kulma- tai maalipotkuun

·         jos rangaistuspotkussa maalivahti liikkuu päätyrajalta ennen kuin palloa on potkaistu ja onko pallo ylittänyt rajan

4. Varalla oleva avustava erotuomari

Varalla olevan avustavan erotuomarin ainoa tehtävä on korvata jatkamaan kykenemätön avustava erotuomari tai neljäs erotuomari.

5. Videoerotuomaristo

Videoerotuomari (VAR) on erotuomariston jäsen, joka voi avustaa erotuomaria päätöksenteossa käyttäen videomateriaalia ainoastaan ”selkeään ja ilmeiseen virheeseen” tai ”vakavaan huomaamatta jääneeseen tapahtumaan” liittyen päätöksiin maali/ei maali, rangaistuspotku/ei rangaistuspotku, suora punainen kortti (ei toinen varoitus) tai rangaistuksen kohdistamiseen, kun erotuomari on antanut varoituksen tai poistanut kentältä rikkoneen joukkueen väärän pelaajan.

Avustava videoerotuomari AVAR on erotuomariston jäsen, joka auttaa videoerotuomaria ensisijaisesti:

·         seuraamalla televisiokuvaa videoerotuomarin ollessa varattu tilanteen videotarkastelun tai tarkastuksen vuoksi

·         pitämällä kirjaa VAR-tilanteista ja mahdollisista kommunikointi- tai teknologiaongelmista

·         kommunikoinnissa erotuomarin kanssa, erityisesti kun VAR tekee tarkastelua tai arviointia, esimerkiksi pyytämällä erotuomaria katkaisemaan pelin tai viivyttämään pelin jatkamista tms.

·         pitämällä kirjaa tilanteiden tarkasteluun tai arviointiin kuluvasta ajasta

·         ilmoittamalla videoerotuomariin liittyvistä päätöksistä asiaankuuluville tahoille

6. ja 7. Avustavan ja lisäerotuomarin merkinannot (vain PDf-versiossa)

1. Puoliajat

Ottelu kestää kaksi 45 minuutin pituista puoliaikaa, ellei erotuomarin ja joukkueiden kesken, kilpailumääräysten mahdollistamana, muuta sovita.

2. Puoliaikojen välinen tauko

Pelaajilla on oikeus taukoon puoliaikojen välissä. Tauko ei saa ylittää 15 minuuttia; jatko-ottelun puoliaikojen välissä sallitaan lyhyt juomatauko (jonka ei tule ylittää yhtä minuuttia). Kilpailumääräyksissä tulee määrätä puoliaikojen välisen tauon pituus ja sitä voidaan muuttaa vain erotuomarin suostumuksella.

3. Peliajan lisääminen viivytysten vuoksi

Aikaa lisätään erotuomarin toimesta molempiin puoliaikoihin seuraavien peliaikaa kuluttaneiden tapahtumien verran:

·         pelaajavaihdot

·         loukkaantuneiden pelaajien arviointi ja/tai siirtäminen

·         pelin viivyttäminen

·         henkilökohtaiset rangaistukset

·         kilpailumääräysten mahdollistamat tauot lääketieteellisistä syistä, esim. juomatauot (ei tule ylittää yhtä minuuttia) ja vilvoittelutauot (90 sekunnista kolmeen minuuttiin)

·         viivästykset VAR tarkastuksia ja videotarkastelua varten

·         muut mahdolliset syyt sisältäen kaikki merkittävät viivytykset pelin jatkamiseen (esim. maalien juhlinnat)

Neljäs erotuomari näyttää erotuomarin päättämän lisäajan vähimmäismäärän kunkin puoliajan viimeisen minuutin lopulla. Erotuomari voi lisätä lisäaikaa, mutta ei vähentää.

Erotuomarin ei tule hyvittää ensimmäisen puoliajan ajanoton virhettä muuttamalla toisen puoliajan kestoa.

4. Rangaistuspotku

Jos rangaistuspotku on potkaistava tai uusittava, puoliaikaa jatketaan, kunnes rangaistuspotku on suoritettu.

5. Keskeytetty ottelu

Keskeytetty ottelu pelataan uudelleen, ellei kilpailumääräykset tai kilpailun järjestäjä toisin määrittele.

Alkupotku aloittaa molemmat puoliajat, molemmat jatko-ottelun puoliajat sekä jatkaa peliä hyväksytyn maalin jälkeen. Vapaapotkut (suora tai epäsuora), rangaistuspotkut, rajaheitot, maalipotkut ja kulmapotkut ovat muita pelinjatkamistapoja (ks. säännöt 13–17). Erotuomaripallo on pelinjatkamistapa, kun erotuomari katkaisee pelin eikä sääntö määrää muuta pelinjatkamistapaa.

Jos rikkomus tapahtuu pallon ollessa poissa pelistä, ei pelinjatkamistapa muutu.

1. Alkupotku

Menettely

·         erotuomari arpoo kolikolla ja teikkauksen voittanut joukkue valitsee, kumpaan maaliin hyökkää ensimmäisellä puoliajalla tai ottelun alkupotkun

·         yllä olevasta riippuen, vastajoukkue aloittaa ottelun tai valitsee, kumpaan maaliin hyökkää ensimmäisellä puoliajalla

·         joukkue, joka valitsi, kumpaan maaliin hyökkää ensimmäisellä puoliajalla, aloittaa toisen puoliajan

·         toiselle puoliajalle joukkueet vaihtavat kenttäpuolia ja hyökkäävät vastakkaisiin maaleihin

·         hyväksytyn maalin jälkeen vastajoukkue jatkaa peliä alkupotkulla

Jokaisessa alkupotkussa:

·         kaikkien pelaajien, paitsi potkaisijan, tulee olla omalla kenttäpuolellaan

·         vastapelaajien tulee olla vähintään 9,15 metrin päässä pallosta, kunnes se on pelissä

·         pallon tulee olla paikallaan keskipisteessä

·         erotuomari antaa merkin

·         pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu

·         maali voidaan tehdä suoraan alkupotkusta vastajoukkueen maaliin; jos pallo menee suoraan potkaisijan maaliin, tuomitaan kulmapotku vastajoukkueen hyväksi

Sääntörikkomukset ja rangaistusmääräykset

Jos alkupotkun potkaisija koskee palloon uudelleen ennen kuin pallo on koskenut toista pelaajaa, tuomitaan vastajoukkueelle epäsuora, tai käsivirheen tapauksessa suora, vapaapotku.

Alkupotkumenettelyn muissa sääntörikkomuksissa alkupotku uusitaan.

2. Erotuomaripallo

Menettely

·         Pallo pudotetaan puolustavan joukkueen maalivahdille heidän rangaistusalueellaan, jos pelin katkaisuhetkellä:

o   pallo oli rangaistusalueella tai

o   viimeinen kosketus palloon oli rangaistusalueella

·         Kaikissa muissa tapauksissa erotuomari pudottaa pallon yhdelle siihen viimeksi koskeneen joukkueen pelaajalle paikassa, missä palloon viimeksi koski pelaaja, ylimääräinen henkilö tai, säännössä 9.1 kuvatusti, erotuomariston jäsen

·         Muiden (molempien joukkueiden) pelaajien tulee olla vähintään 4 metrin päässä pallosta, kunnes se on pelissä

·         Pallo on pelissä sen osuessa maahan.

Sääntörikkomukset ja rangaistukset

Erotuomaripallo uusitaan, jos pallo:

·         koskee pelaajaa ennen osumistaan maahan

·         poistuu pelikentältä koskematta pelaajaa

Jos erotuomaripallo menee maaliin koskematta vähintään kahta pelaajaa, peliä jatketaan:

·         maalipotkulla, jos pallo menee vastustajan maaliin

kulmapotkulla, jos pallo menee omaan maaliin

1. Pallo poissa pelistä

Pallo on poissa pelistä, kun:

·         se on kokonaan ylittänyt pääty- tai sivurajan maassa tai ilmassa

·         erotuomari on katkaissut pelin

·         se koskee erotuomariston jäsentä, pysyy pelikentällä ja:

o   joukkue aloittaa lupaavan hyökkäyksen tai

o   pallo menee suoraan maaliin tai

o   pallonhallinta siirtyy toiselle joukkueelle

Kaikissa näissä tapauksissa peliä jatketaan erotuomaripallolla.

2. Pallo pelissä

Pallo on pelissä koko muun ajan osuessaan erotuomariston jäseneen, maalitolppaan, ylärimaan tai kulmalipputankoon ja jäädessään pelikentälle.

1. Hyväksytty maali

Maali on tehty, kun koko pallo ylittää päätyrajan maalitolppien välistä ja yläriman alta edellyttäen, että maalin tehnyt joukkue ei ole syyllistynyt rikkomukseen.

Jos maalivahti heittää pallon suoraan vastajoukkueen maaliin, tuomitaan maalipotku.

Jos erotuomari viheltää maalin ennen kuin koko pallo on ylittänyt päätyrajan, peliä jatketaan erotuomaripallolla.

2. Voittanut joukkue

Enemmän maaleja tehnyt joukkue on voittaja. Jos molemmat joukkueet tekevät yhtä monta maalia tai ei yhtään maalia, ottelu päättyy tasan.

Kun kilpailumääräykset edellyttävät voittajan ratkaisemista tasapelissä tai otteluparin tasapelissä, ainoat sallitut menetelmät voittajan ratkaisemiseksi ovat:

·         vierasmaalisääntö

·         kaksi saman kestoista, korkeintaan 15 minuutin jatko-ottelun puoliaikaa

·         potkut rangaistuspotkupisteeltä

Yllä mainittujen menetelmien yhdistelmää voidaan käyttää.

3. Potkut rangaistuspotkupisteeltä

Potkut rangaistuspotkupisteeltä potkaistaan ottelun päätyttyä ja, ellei toisin ole määrätty, niihin soveltuvat jalkapallosäännöt pätevät. Ottelun aikana kentältä poistettu pelaaja ei saa osallistua; pelin aikana saadut huomautukset ja varoitukset eivät siirry rangaistuspotkupisteeltä potkaistaviin potkuihin.

Menettely

Ennen potkuja rangaistuspotkupisteeltä

·         elleivät muut tekijät (esim. pelikentän kunto, turvallisuus jne.) toisin edellytä, erotuomari arpoo kolikolla, kumpaan maaliin potkut potkaistaan. Maalia voidaan vaihtaa vain turvallisuussyistä tai jos maali tai pelikentän pinta tulee pelikelvottomaksi

·         erotuomari teikkaa uudelleen ja voittanut joukkue valitsee, potkaiseeko ensimmäisen vai toisen potkun

·         vain pelaajat, jotka ovat ottelun päättyessä pelikentällä tai tilapäisesti pelikentän ulkopuolella (loukkaantuminen, varusteiden korjaus, jne.), voivat osallistua potkuihin. Poikkeuksen muodostaa jatkamaan kykenemättömän maalivahdin vaihto.

·         kumpikin joukkue on velvollinen valitsemaan sallituista pelaajista potkujärjestyksen. Erotuomaria ei informoida järjestyksestä

·         jos ottelun lopussa ja ennen potkuja tai niiden aikana toisella joukkueella on enemmän pelaajia kuin vastustajalla, sen tulee vähentää pelaajamääräänsä yhtä suureksi ja ilmoittaa erotuomarille pois jätettävien pelaajien nimet ja numerot. Pois jätetyt pelaajat eivät voi osallistua potkuihin (pl. alla kuvattu)

·         maalivahti, joka on kykenemätön jatkamaan ennen potkuja tai potkujen aikana, voidaan korvata pelaajamäärien tasaamiseksi pois jätetyllä pelaajalla. Jos joukkue ei ole käyttänyt kaikkia pelaajavaihtojaan, voidaan maalivahti korvata myös vaihtopelaajalla. Kummassakaan tapauksessa pois vaihdettu maalivahti ei enää osallistu kilpailuun, eikä saa potkaista potkua.

·         jos maalivahti on jo potkaissut, hänet korvaava pelaaja ei saa potkaista ennen seuraavaa potkukierrosta

Potkujen aikana

·         vain osallistuvat pelaajat ja erotuomaristo saavat jäädä pelikentälle

·         kaikkien osallistuvien pelaajien, paitsi potkaisijan ja kahden maalivahdin, tulee pysyä keskiympyrässä

·         potkaisijan joukkueen maalivahdin tulee pysyä pelikentällä, rangaistusalueen ulkopuolella, rangaistusalueen rajan ja päätyrajan risteyksessä

·         osallistuva pelaaja voi vaihtaa paikkaa maalivahdin kanssa

·         potku on suoritettu, kun pallo pysähtyy, menee pois pelistä tai erotuomari katkaisee pelin rikkomuksen vuoksi; potkaisija ei voi pelata palloa toista kertaa

·         erotuomari pitää kirjaa potkuista

·         jos maalivahti syyllistyy rikkomukseen, jonka seurauksena potku uusitaan, maalivahtia huomautetaan ensimmäisestä rikkomuksesta ja varoitetaan kaikista seuraavista rikkomuksista

·         jos potkaisija syyllistyy rikkomukseen sen jälkeen, kun erotuomari on antanut luvan potkun potkaisemiseen, potku merkitään epäonnistuneeksi ja potkaisijaa varoitetaan

·         jos sekä maalivahti että potkaisija syyllistyvät rikkeeseen samanaikaisesti; potku merkitään epäonnistuneeksi ja potkaisijaa varoitetaan

Alla olevien ehtojen mukaisesti molemmat joukkueet potkaisevat viisi potkua

·         potkut potkaistaan vuorotellen

·         jokaisen potkun potkaisee eri pelaaja, ja kaikkien osallistuvien pelaajien on potkaistava, ennen kuin kukaan voi potkaista toista kertaa

·         jos, ennen kuin molemmat joukkueet ovat potkaisseet viisi potkua, toinen joukkueista on tehnyt enemmän maaleja kuin toinen pystyy tekemään, vaikka potkaisisi viisi potkuaan, enempää potkuja ei potkaista

·         jos, sen jälkeen, kun molemmat joukkueet ovat suorittaneet viisi potkua, molemmat ovat tehneet yhtä monta maalia, potkut jatkuvat, kunnes toinen joukkue on tehnyt enemmän maaleja samalla määrällä potkuja

·         yllä kuvattu periaate säilyy myöhemmillä potkukierroksilla, mutta joukkue voi muuttaa potkaisijoiden järjestystä

·         potkuja rangaistuspotkupisteeltä ei pidä viivyttää pelaajan pelikentältä poistumisen vuoksi. Pelaajan potku todetaan luovutetuksi (ei maalia), jos pelaaja ei palaa ajoissa potkaisemaan

Pelaajavaihdot ja kentältäpoistot potkujen aikana

·         pelaajaa, vaihtopelaajaa, kentältä vaihdettua pelaajaa tai taustahenkilöä voidaan varoittaa tai poistaa kentältä

·         kentältä poistettu maalivahti tulee korvata pelaajalla, jolla on oikeus osallistua potkuihin

·         jatkamaan kykenemätöntä pelaajaa, muu kuin maalivahti, ei voi korvata

·         erotuomarin ei tule lopettaa ottelua, vaikka joukkueen pelaajamäärä vähenisi alle seitsemän

1. Paitsioasema

Ei ole rikkomus olla paitsioasemassa.

Pelaaja on paitsioasemassa, jos:

·         mikä tahansa pään, vartalon tai jalkojen osa on vastajoukkueen kenttäpuolella (pois lukien keskiraja) ja

·         mikä tahansa pään, vartalon tai jalkojen osa on lähempänä vastajoukkueen päätyrajaa kuin sekä pallo että toiseksi alin vastustaja

Kaikkien pelaajien kädet ja käsivarret, mukaan lukien maalivahdit, eivät vaikuta paitsioaseman arviointiin. Paitsion määrittämiseksi, käsivarren yläraja kulkee kainalon kohdalla.

Pelaaja ei ole paitsioasemassa samalla tasalla:

·         toiseksi alimman vastustajan kanssa tai

·         kahden alimman vastustajan kanssa.

2. Tuomittava paitsio

Paitsioasemassa sillä hetkellä, kun kanssapelaaja pelaa tai koskettaa* palloa olevaa pelaajaa rangaistaan vain hänen osallistuessaan aktiivisesti peliin:

·         vaikuttamalla peliin pelaamalla tai koskemalla kanssapelaajan pelaamaa tai koskemaa palloa

·         vaikuttamalla vastapelaajaan:

o   estämällä vastapelaajaa pelaamasta palloa tai saamasta mahdollisuutta pelata palloa selvästi peittämällä vastustajan näkölinja tai

o   kamppailemalla vastapelaajaan kanssa pallosta tai

o   yrittämällä selvästi pelata lähellä olevaa palloa, kun tämä toiminta vaikuttaa vastapelaajaan tai

o   toimimalla ilmeisellä tavalla, joka selvästi vaikuttaa vastapelaajan mahdollisuuteen pelata palloa

tai

·         saamalla etua pelaamalla palloa tai vaikuttamalla vastapelaajaan, kun pallo on tullut:

o   kimmokkeena maalitolpasta, ylärimasta, erotuomariston jäsenestä tai vastapelaajasta

o   kenen tahansa vastapelaajan tarkoituksellisesta torjunnasta

* Pelaamisen tai kosketuksen ensimmäistä hetkeä tulee käyttää

Paitsioasemassa olevan pelaajan, joka saa pallon tätä tarkoituksellisesti pelanneelta vastapelaajalta, mukaan lukien tarkoituksellinen käsivirhe, ei katsota saaneen etua paitsioasemastaan, ellei kyseessä ollut kenen tahansa vastapelaajan tekemä tarkoituksellinen torjunta.

”Torjunnalla” tarkoitetaan pelaajan maaliin tai hyvin lähelle maalia menevän pallon pysäyttämistä tai yritystä pysäyttää millä hyvänsä vartalon osalla paitsi käsillä/käsivarsilla (pois lukien maalivahti omalla rangaistusalueellaan).

Tilanteissa, joissa:

·         paitsioasemassa seisova tai sieltä liikkuva pelaaja on vastapelaajan tiellä ja häiritsee tämän liikkumista kohti palloa, kyseessä on tuomittava paitsio, jos tämä vaikuttaa vastapelaajan mahdollisuuteen pelata palloa tai kamppailla pallosta. Jos pelaaja liikkuu vastapelaajan eteen estäen tämän etenemisen (eli blokkaa vastapelaajan), rikkomus tulee rangaista säännön 12 mukaan

·         pelaaja paitsioasemassa liikkuu kohti palloa tarkoituksenaan pelata palloa ja häntä rikotaan ennen pallon pelaamista tai yritystä pelata palloa tai kamppailua vastapelaajan kanssa pallosta, rikkomuksesta rangaistaan kuin se olisi tapahtunut ennen paitsiota

·         paitsioasemassa ollutta pelaajaa rikotaan, kun hän on jo pelaamassa palloa tai yrittämässä pelata palloa tai kamppailemassa vastapelaajan kanssa pallosta, paitsio tuomitaan kuin se olisi toteutunut ennen rikkomusta

3. Ei rikkomusta

Pelaajan paitsioasema ei ole tuomittava, jos pelaaja saa pallon suoraan:

·         maalipotkusta

·         rajaheitosta

·         kulmapotkusta

4. Rikkomukset ja rangaistukset

Tuomittavasta paitsiosta erotuomari määrää epäsuoran vapaapotkun rikkomuspaikasta myös, jos rikkomus tapahtuu pelaajan omalla kenttäpuolella.

Puolustavan pelaajan, joka poistuu pelikentältä ilman erotuomarin lupaa, katsotaan olevan pääty- tai sivurajalla paitsion mielessä seuraavaan pelikatkoon saakka tai kunnes puolustava joukkue on pelannut pallon kohti keskirajaa ja pallo on puolustavan joukkueen rangaistusalueen ulkopuolella. Jos pelaaja jätti pelikentän tarkoituksellisesti, pelaajaa on varoitettava seuraavalla pelikatkolla.

Hyökkäävä pelaaja voi astua tai olla pois pelikentältä välttääkseen aktiivisen osallistumisen peliin. Jos pelaaja palaa päätyrajalta ja osallistuu peliin ennen seuraavaa pelikatkoa tai ennen kuin puolustava joukkue on pelannut pallon kohti keskirajaa ja se on puolustavan joukkueen rangaistusalueen ulkopuolella, pelaajan katsotaan olleen paitsion mielessä päätyrajalla. Pelaajaa, joka tarkoituksellisesti poistuu pelikentältä ja palaa ilman erotuomarin lupaa eikä rangaista paitsiosta, mutta hyötyy palaamisesta, tulee varoittaa.

Jos hyökkäävä pelaaja jää paikalleen maalitolppien väliin ja maalin sisään pallon mennessä maaliin, maali hyväksytään, ellei pelaaja syyllisty paitsioon tai säännön 12 rikkomukseen, jolloin peliä jatketaan epäsuoralla tai suoralla vapaapotkulla.

Suoria ja epäsuoria vapaapotkuja sekä rangaistuspotkuja voidaan tuomita rikkomuksista vain, kun pallo on pelissä.

1. Suora vapaapotku

Suora vapaapotku tuomitaan, jos pelaaja erotuomarin mielestä syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksista vastapelaajaa kohtaan holtittomasti, piittaamattomasti tai käyttäen kohtuutonta voimaa:

·         taklaa vartalollaan

·         hyppää vastapelaajan päälle

·         potkaisee tai yrittää potkaista

·         työntää

·         lyö tai yrittää lyödä (sisältäen päällä puskemisen)

·         taklaa tai kamppailee

·         kamppaa tai yrittää kampata

Jos rikkomukseen liittyy kontakti, siitä rangaistaan suoralla vapaapotkulla tai rangaistuspotkulla.

·         Holtiton tarkoittaa, että pelaaja osoittaa vastuun tai harkinnan puutetta kamppaillessaan pallosta tai toimii varomattomasti. Henkilökohtaista rangaistusta ei tarvita

·         Piittaamaton tarkoittaa, että pelaaja jättää huomioimatta aiheuttamansa vaaran tai tekonsa seuraukset vastapelaajalle ja häntä on varoitettava

·         Kohtuuton voiman käyttö tarkoittaa, että pelaaja ylittää voiman käytön tarpeen ja/tai vaarantaa vastustajan turvallisuuden ja hänet on poistettava kentältä

Suora vapaapotku tuomitaan, jos pelaaja syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksista:

·         käsivirhe (paitsi maalivahti omalla rangaistusalueellaan)

·         pitää kiinni vastapelaajasta

·         estää vastapelaajan etenemisen kontaktilla

·         puree tai sylkee jotakuta ottelupöytäkirjaan nimettyä tai erotuomariston jäsentä

·         heittää esineellä palloa, vastapelaajaa tai erotuomariston jäsentä tai koskettaa palloa kädessä pitämällään esineellä

Huomaa myös rikkomukset säännössä 3.

Käsivirhe

Käsivirheen määrittämiseksi, käsivarren yläraja kulkee kainalon kohdalla. Pelaajan jokainen kosketus palloon kädellä/käsivarrella ei ole rikkomus.

Pelaaja syyllistyy rikkomukseen, jos hän:

·         tarkoituksellisesti koskettaa palloa kädellään/käsivarrellaan, esimerkiksi liikuttamalla kättään/käsivarttaan kohti palloa

·         koskettaa palloa kädellään/käsivarrellaan kun se tekee pelaajan vartalosta epäluonnollisesti isomman. Pelaajan katsotaan tehneen vartalostaan epäluonnollisesti isomman, kun käden/käsivarren asento ei ole seuraus pelaajan vartalon liikkeestä kyseisessä tilanteessa tai sillä perusteltavissa. Pitämällä kättään/käsivarttaan tällaisessa asennossa pelaaja ottaa riskin pallon osumisesta käteen/käsivarteen ja rikkomukseen syyllistymisestä

·         tekee maalin vastajoukkueen maaliin:

o   kädellään/käsivarrellaan, vaikka vahingossakin, mukaan lukien maalivahti

o   välittömästi pallon osuttua hänen käteensä/käsivarteensa, vaikka vahingossakin

Oman rangaistusalueensa ulkopuolella maalivahdilla on samat pallon pelaamista käsin koskevat rajoitteet kuin muillakin pelaajilla. Jos maalivahti pelaa palloa käsin omalla rangaistusalueellaan, kun tämä ei ole sallittua, erotuomari tuomitsee epäsuoran vapaapotkun, mutta ei anna henkilökohtaista rangaistusta. Kuitenkin, jos rikkomus on pelinjatkamisen yhteydessä pallon pelaaminen toisen kerran (kädellä/käsivarrella tai ilman) ennen sen koskettamista toiseen pelaajaan, maalivahtia on rangaistava, jos rikkomus pysäyttää lupaavan hyökkäyksen tai vie vastustajalta tai vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekotilaisuuden.

2. Epäsuora vapaapotku

Epäsuora vapaapotku tuomitaan, jos pelaaja:

·         pelaa vaarallisella tavalla

·         estää vastapelaajan etenemisen ilman kontaktia

·         syyllistyy protestointiin, hävyttömään, loukkaavaan tai solvaavaan kielenkäyttöön tai toimintaan tai muihin sanallisiin rikkomuksiin

·         estää maalivahtia vapauttamasta palloa käsistään tai potkaisee tai yrittää potkaista palloa, kun maalivahti on vapauttamassa sitä

·         On aloitteellinen tarkoituksellisessa kikassa, jolla pallo syötetään (mukaan lukien vapaapotkusta tai maalipotkusta) maalivahdille päällä, rinnalla, polvella jne. kiertääkseen sääntöä, riippumatta koskeeko maalivahti palloa käsillään vai ei; maalivahtia rangaistaan, jos hän on aloitteellinen tarkoituksellisessa kikassa.

·         syyllistyy muuhun, säännöissä mainitsemattomaan, rikkomukseen, josta peli katkaistaan varoituksen tai kentältäpoiston antamista varten

Epäsuora vapaapotku tuomitaan, jos maalivahti omalla rangaistusalueellaan syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksista:

·         pitää palloa käsissään/käsivarsillaan kauemmin kuin kuusi sekuntia ennen sen vapauttamista

·         koskee palloa käsin/käsivarrellaan vapautettuaan sen käsistään ennen kuin pallo on koskenut toista pelaajaa

·         koskee palloa käsin/käsivarrellaan, ellei maalivahti ole selvästi potkaissut tai yrittänyt potkaista palloa vapauttaakseen sen peliin, sen jälkeen kun:

o   kun kanssapelaaja on tarkoituksellisesti potkaissut pallon maalivahdille

o   maalivahti saa pallon suoraan kanssapelaajansa rajaheitosta

Maalivahdilla katsotaan olevan pallo käsissään hallinnassa, kun:

·         pallo on käsien tai käden ja minkä tahansa pinnan (esim. kentän, oman vartalon) välissä tai koskettaessaan palloa millä tahansa käden tai käsivarren osalla paitsi, jos pallo kimpoaa maalivahdista tai maalivahti on tehnyt torjunnan

·         hän pitää palloa avoimella ojennetulla kädellä

·         hän pomputtaa palloa kentän pintaan tai heittää sen ilmaan

Kun maalivahdilla on pallo hallinnassaan käsissään, vastapelaaja ei voi kamppailla maalivahdin kanssa pallosta.

Pelaaminen vaarallisella tavalla

Vaarallisella tavalla pelaamista on mikä tahansa toiminta, jolla yrittäessään pelata palloa aiheuttaa loukkaantumisvaaran jollekin (mukaan lukien pelaaja itse) tai estää lähellä olevaa vastapelaajaa pelaamasta palloa loukkaantumisen pelossa.

Saksi- tai polkupyöräpotku on sallittu edellyttäen, että se ei ole vaarallinen vastapelaajalle.

Vastapelaajan etenemisen estäminen ilman kontaktia

Vastapelaajan etenemisen estäminen tarkoittaa vastapelaajan juoksulinjalle siirtymistä estämään, tukkimaan, hidastamaan tai pakottamaan muuttamaan suuntaa silloin, kun palloa ei ole kummankaan pelaajan pelietäisyydellä.

Kaikilla pelaajilla on oikeus sijoittumiseensa pelikentällä; vastapelaajan tiellä oleminen on eri asia kuin vastapelaajan tielle siirtyminen.

Pelaaja voi suojata palloa menemällä vastapelaajan ja pallon väliin, kunhan pallo on pelietäisyydellä, eikä vastapelaajaa estetä käsin tai vartalolla. Jos pallo on pelietäisyydellä, pelaajaa voi taklata sääntöjenmukaisesti vartalolla.

3. Henkilökohtaiset rangaistukset

Erotuomarilla on valta henkilökohtaisiin rangaistuksiin siitä asti, kun hän astuu pelikentälle ottelua edeltävässä tarkastuksessa siihen asti, kun poistuu pelikentältä ottelun päätyttyä (sisältäen potkut rangaistuspotkupisteeltä).

Jos ennen menemistä pelikentälle ottelun alussa pelaaja tai taustahenkilö syyllistyy kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen, erotuomarilla on oikeus estää pelaajaa tai taustahenkilöä osallistumasta otteluun (ks. sääntö 3.6). Erotuomari raportoi muusta sopimattomasta käytöksestä.

Pelaajaa tai taustahenkilö, joka syyllistyy varoituksen tai kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen pelikentällä tai sen ulkopuolella vastustajaa, kanssapelaajaa, erotuomariston jäsentä tai ketä tahansa muuta henkilöä tai jalkapallosääntöjä vastaan, rangaistaan rikkomuksen mukaan.

Keltainen kortti ilmaisee varoituksen ja punainen kortti kentältäpoiston.

Vain pelaajalle, vaihtopelaajalle, pois vaihdetulle pelaajalle tai taustahenkilölle voidaan näyttää punaista tai keltaista korttia.

Pelaajat, vaihtopelaajat ja pois vaihdetut pelaajat

Pelin jatkamisen viivyttäminen kortin näyttämiseksi

Kun erotuomari on päättänyt varoittaa tai poistaa pelaajan kentältä, peliä ei saa jatkaa ennen rangaistuksen antamista, ellei rikottu joukkue anna nopeaa vapaapotkua, heillä ole selvä maalintekomahdollisuus ja erotuomari ei ole aloittanut henkilökohtaisen rangaistuksen antamista. Rangaistus annetaan seuraavalla pelikatkolla; jos rikkomus oli ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen vastajoukkueelta, pelaajaa varoitetaan; jos rikkomus häiritsi (lupaavaa hyökkäystä) tai pysäytti lupaavan hyökkäyksen, pelaajaa ei varoiteta.

Hyöty

Jos erotuomari soveltaa hyötyä rikkomuksesta, josta olisi peli katkaistaessa annettu varoitus tai kentältäpoisto, tulee tämä varoitus tai kentältäpoisto antaa, kun pallo menee seuraavan kerran pois pelistä. Kuitenkin, jos rikkomus oli ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen vastajoukkueelta, pelaajaa varoitetaan epäurheilijamaisesta käytöksestä; jos rikkomus häiritsi (lupaavaa hyökkäystä) tai pysäytti lupaavan hyökkäyksen, pelaajaa ei varoiteta.

Hyötyä ei tule käyttää raa’an pelin, väkivaltaisen käytöksen tai toisen varoitettavan rikkomuksen yhteydessä, ellei ole selkeä mahdollisuus tehdä maali. Erotuomarin tulee poistaa pelaaja kentältä seuraavalla pelikatkolla, paitsi jos pelaaja pelaa palloa tai kamppailee/häiritsee vastapelaajaa, jolloin erotuomari katkaisee pelin, poistaa pelaajan kentältä ja peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla, ellei pelaaja samalla syyllisty vakavampaan rikkomukseen.

Jos puolustaja alkaa pitää kiinni hyökkääjää rangaistusalueen ulkopuolella ja jatkaa kiinnipitämistä rangaistusalueen sisällä, erotuomari tuomitsee rangaistuspotkun.

Varoitettavat rikkomukset

Seuraaviin rikkomuksiin syyllistyvää pelaajaa varoitetaan:

·         pelin jatkamisen viivyttäminen

·         protestointi sanoin tai elein

·         kentälle tuleminen, palaaminen tai tarkoituksellinen kentältä poistuminen ilman erotuomarin lupaa

·         sääntömääräisen etäisyyden noudattamatta jättäminen erotuomaripallossa, kulmapotkussa, vapaapotkussa tai rajaheitossa

·         jatkuva jalkapallosääntöjen rikkominen (”jatkuvaa” ei ole määritelty millään tietyllä sääntörikkomusten lukumäärällä tai kaavalla)

·         epäurheilijamainen käytös

·         erotuomarin videotarkastelualueelle (RRA) meneminen

·         liiallinen videotarkastelun (TV-ruutu) merkin käyttö

Seuraaviin rikkomuksiin syyllistyvää vaihtopelaajaa tai pois vaihdettua pelaajaa varoitetaan:

·         pelin jatkamisen viivyttäminen

·         protestointi sanoin tai elein

·         kentälle tuleminen tai palaaminen ilman erotuomarin lupaa

·         epäurheilijamainen käytös

·         erotuomarin videotarkastelualueelle (RRA) meneminen

·         liiallinen videotarkastelun (TV ruutu) merkin käyttö

Kun syyllistytään kahteen varoituksen arvoiseen rikkomukseen, vaikkakin lähekkäin, molemmista tulee antaa varoitus. Esimerkiksi jos pelaaja tulee pelikentälle ilman vaadittua lupaa ja syyllistyy piittaamattomaan taklaukseen tai katkaisee lupaavan hyökkäyksen rikkeellä/käsivirheellä tms.

Varoitukset epäurheilijamaisesta käytöksestä

On olemassa erilaisia tilanteita, jolloin pelaajaa tulee varoittaa epäurheilijamaisesta käytöksestä, sisältäen jos pelaaja:

·         yrittää harhauttaa erotuomaria esimerkiksi tekeytymällä loukkaantuneeksi tai teeskennellen tulleensa rikotuksi (näytteleminen)

·         vaihtaa paikkaa maalivahdin kanssa pelin aikana tai ilman erotuomarin lupaa (ks. sääntö 3)

·         syyllistyy piittaamattomalla tavalla suoran vapaapotkun aiheuttavaan rikkomukseen

·         syyllistyy käsivirheeseen häiritäkseen tai katkaistakseen lupaavan hyökkäyksen

·         tekee jonkin muun rikkomuksen, joka häiritsee (lupaavaa hyökkäystä) tai katkaisee lupaavan hyökkäyksen, paitsi kun erotuomari tuomitsee rikkeestä rangaistuspotkun ja rikkomuksessa oli yritys pelata palloa

·         vie vastapelaajalta ilmeisen maalintekomahdollisuuden rikkomuksella, joka oli yritys pelata palloa ja erotuomari tuomitsee rangaistuspotkun

·         pelaa palloa käsin yrittäen tehdä maalin (riippumatta yrityksen onnistumisesta) tai epäonnistuneessa yrityksessään estää maalin syntyminen

·         tekee pelikenttään siihen kuulumattomia merkintöjä

·         pelaa palloa poistuessaan pelikentältä saatuaan luvan poistua

·         osoittaa kunnioituksen puutetta peliä kohtaan

·         On aloitteellinen tarkoituksellisessa kikassa, jolla pallo syötetään (mukaan lukien vapaapotkusta tai maalipotkusta) maalivahdille päällä, rinnalla, polvella jne. kiertääkseen sääntöä, riippumatta koskeeko maalivahti palloa käsillään vai ei; maalivahtia varoitetaan, jos hän on aloitteellinen tarkoituksellisessa kikassa.

·         sanallisesti harhauttaa vastapelaajaa pelin aikana tai peliä jatkettaessa

Maalin juhlinta

Pelaajat voivat juhlia maalin jälkeen, mutta juhlinta ei saa olla liiallista; koreografioituihin juhlintoihin ei kannusteta, eivätkä ne saa aiheuttaa liiallista viivytystä.

Pelinkentältä poistuminen maalia juhliessa ei ole varoitettava rikkomus, mutta pelaajien tulee palata kentälle mahdollisimman pian.

Pelaajaa tulee varoittaa, vaikka maali hylättäisiin, jos hän:

·         kiipeää turva-aidalle ja/tai lähestyy katsojia tavalla, joka aiheuttaa turvallisuusongelmia

·         elehtii tai toimii provosoivasti, pilkallisesti tai kiihottavasti

·         peittää päänsä tai kasvonsa naamiolla tai vastaavalla esineellä

·         ottaa paidan päältään tai peittää päänsä paidalla

Pelin jatkamisen viivyttäminen

Erotuomarin tulee varoittaa pelaajia, jotka viivyttävät pelin jatkamista:

·         tulemalla heittämään rajaheiton, mutta jättävätkin pallon yllättäen kanssapelaajalleen

·         viivyttämällä pelikentältä poistumista pelaajavaihdon yhteydessä

·         liiallisesti pelinjatkamistapojen yhteydessä

·         potkaisemalla tai kantamalla pallon pois tai aiheuttamalla nahinan koskemalla tarkoituksellisesti palloon erotuomarin katkaistua pelin

·         potkaisemalla vapaapotkun väärästä paikasta pakottaakseen uusimaan potkun

Kentältäpoiston aiheuttavat rikkomukset

Seuraaviin rikkomuksiin syyllistyvä pelaaja, vaihtopelaaja tai kentältä vaihdettu pelaaja poistetaan kentältä:

·         vie vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden käsivirheellä (paitsi maalivahti omalla rangaistusalueellaan)

·         vie pääasiallisesti kohti rikkojan maalia liikkuvalta vastapelaajalta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden syyllistymällä vapaapotkun aiheuttavaan rikkomukseen (ellei alla kuvatusti)

·         raaka peli

·         puree tai sylkee jotakuta

·         väkivaltainen käytös

·         käyttää hävytöntä, loukkaavaa tai solvaavaa kieltä ja/tai toimintaa

·         saa toisen varoituksen samassa ottelussa

·         videohuoneeseen (VOR) meneminen

Kentältä poistetun pelaajan, vaihtopelaajan tai kentältä pois vaihdetun pelaajan tulee poistua pelikentän läheisyydestä ja tekniseltä alueelta.

Maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen

Kun pelaaja syyllistyy omalla rangaistusalueellaan vastapelaajaa kohtaan rikkomukseen, jolla viedään vastapelaajalta ilmeinen maalintekomahdollisuus ja erotuomari tuomitsee rangaistuspotkun, rikkonutta pelaajaa varoitetaan, jos rikkomus oli yritys pelata palloa; muissa tapauksissa (esim. kiinnipitäminen, repiminen, työntäminen, ei mahdollisuutta pelata palloa jne.) rikkoja poistetaan kentältä.

Kun pelaaja vie vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden käsivirheellä, pelaaja poistetaan kentältä riippumatta missä rikkomus tapahtuu (paitsi maalivahti omalla rangaistusalueellaan).

Pelaaja, kentältä poistettu pelaaja, vaihtopelaaja tai kentältä vaihdettu pelaaja, joka tulee pelikentälle ilman vaadittavaa erotuomarin lupaa ja häiritsee peliä tai vastapelaajaa vieden vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden, syyllistyy kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen.

Seuraavat seikat tulee ottaa huomioon:

·         rikkomuksen ja maalin välinen etäisyys

·         yleinen pelin suunta

·         pallon hallinnassa pitämisen tai hallintaan saamisen todennäköisyys

·         puolustajien lukumäärä ja sijainti

Raaka peli

Taklaus tai kamppailu, joka vaarantaa vastapelaajan turvallisuuden tai jossa käytetään kohtuutonta voimaa tai raakuutta, tulee rangaista raakana pelinä.

Kuka tahansa pelaaja, joka kamppaillessaan pallosta syöksyy vastapelaajaa kohti edestä, sivulta tai takaa käyttäen yhtä tai molempia jalkoja sekä käyttäen kohtuutonta voimaa tai vaarantaen vastapelaajan turvallisuuden, syyllistyy raakaan peliin.

Väkivaltainen käytös

Väkivaltaista käytöstä on, jos pelaaja käyttää tai yrittää käyttää kohtuutonta voimaa tai raakuutta vastapelaajaa kohtaan, kun ei kamppailla pallosta, tai kanssapelaajaa, taustahenkilöä, erotuomariston jäsentä, katsojaa tai ketä tahansa muuta kohtaan, riippumatta syntyykö kontakti vai ei.

Lisäksi pelaaja, joka ei kamppaile pallosta, tarkoituksellisesti lyö vastapelaajaa tai ketä tahansa päähän tai kasvoihin kädellään tai käsivarrellaan, syyllistyy väkivaltaiseen käytökseen, ellei käytetty voima ole vähäinen.

Taustahenkilöt

Kun rikkomuksen tekijää ei tunnisteta, rangaistus annetaan teknisellä alueella olevalle joukkueen päävalmentajalle.

Huomautus

Seuraavien rikkomusten tulee tavallisesti johtaa huomautukseen; toistuessaan tai selkeistä rikkomuksista tulee seurata varoitus tai kentältäpoisto:

·         meneminen pelikentälle, ei kuitenkaan epäkunnioittavasti tai häiriötä aiheuttaen

·         yhteistyöhaluttomuus erotuomariston jäsenen kanssa, esim. avustavan tai neljännen erotuomarin ohjeen/pyynnön sivuuttaminen

·         vähäinen erimielisyyden osoitus (sanoin tai elein) päätökseen

·         satunnainen poistuminen teknisen alueen rajojen ulkopuolelle syyllistymättä muuhun rikkomukseen

Varoitus

Varoitettavat rikkomukset sisältävät (mutta eivät rajoitu):

·         selvästi/jatkuvasti jättää noudattamatta teknisen alueen rajoja

·         viivyttää joukkueensa pelin jatkamista

·         tarkoituksellisesti menee vastajoukkueen tekniselle alueelle (ei aiheuta häiriötä)

·         protestointi sanoin tai elein sisältäen:

·         juomapullojen tai muiden esineiden heittäminen/potkiminen

·         toiminta, joka osoittaa selvästi kunnioituksen puutetta erotuomaristoon, esim. sarkastinen taputtaminen

·         videotarkastelualueelle (RRA) meneminen

·         liiallinen/jatkuva elehtiminen punaisen tai keltaisen kortin puolesta

·         liiallinen videotarkastelun (TV ruutu) merkin näyttö

·         elehtiminen tai toimiminen provosoivasti tai pelin henkeä tulehduttavasti

·         jatkuva sopimaton käytös (sisältäen toistuvat huomautuksen arvoiset rikkomukset)

·         osoittaa kunnioituksen puutetta peliin

Kentältäpoisto

Kentältäpoiston aiheuttavat rikkomukset sisältävät (mutta eivät rajoitu):

·         vastajoukkueen pelin jatkamisen viivyttäminen esim. pitämällä kiinni pallosta, potkaisemalla pallo pois tai estämällä pelaajan liike

·         tarkoituksellinen poistuminen tekniseltä alueelta:

o   protestoidakseen erotuomariston jäsenelle

o   toimiakseen provosoivasti tai pelin henkeä tulehduttavasti

·         vastajoukkueen tekniselle alueelle meneminen aggressiivisesti tai pyrkien vastakkainasetteluun

·         tarkoituksellinen esineen heittäminen/potkaiseminen pelikentälle

·         pelikentälle meneminen:

o   erotuomariston jäsentä haastamaan (mukaan lukien tauolla ja ottelun päätyttyä)

o   häiritsemään peliä, vastapelaajaa tai erotuomariston jäsentä

·         videohuoneeseen (VOR) meneminen

·         fyysinen tai aggressiivinen käytös (sisältäen sylkemisen ja puremisen) vastajoukkueen pelaajaa, vaihtopelaajaa, taustahenkilöä, erotuomariston jäsentä, katsojaa tai ketä tahansa muuta henkilöä kohtaan (esim. pallopoika/-tyttö, turvahenkilö tai muu toimihenkilö)

·         toisen varoituksen saaminen samassa ottelussa

·         Hävytön, loukkaava tai solvaava kielenkäyttö ja/tai toiminta

·         sääntöjen vastaisen elektronisen laitteiston tai kommunikaatiojärjestelmän käyttäminen ja/tai käyttäytyminen asiattomasti sitä käytettyään

·         syyllistyminen väkivaltaiseen käytökseen

Rikkomukset, joissa esine (tai pallo) heitetään

Kaikissa tapauksissa erotuomari antaa tarvittavan henkilökohtaisen rangaistuksen:

·         piittaamaton – varoittaa rikkojaa epäurheilijamaisesta käytöksestä

·         kohtuuton voiman käyttö – poistaa rikkojan kentältä väkivaltaisesta käytöksestä

4. Pelin jatkaminen rikkeiden ja sopimattoman käytöksen jälkeen

Jos pallo on poissa pelistä, peliä jatketaan aiemman päätöksen mukaisesti. Jos pallo on pelissä ja pelaaja syyllistyy fyysiseen rikkomukseen pelikentällä:

·         vastapelaajaa kohtaan – epäsuora tai suora vapaapotku tai rangaistuspotku

·         kanssapelaajaa, vaihtopelaajaa, kentältä vaihdettua tai poistettua pelaajaa, taustahenkilöä tai erotuomariston jäsentä kohtaan – suora vapaapotku tai rangaistuspotku

Kaikki suulliset rikkomukset rangaistaan epäsuoralla vapaapotkulla.

Jos erotuomari katkaisee pelin, koska pelaaja syyllistyy rikkomukseen ulkopuolista henkilöä kohtaan pelikentällä tai sen ulkopuolella, peliä jatketaan erotuomaripallolla, ellei epäsuoraa vapaapotkua tuomita tarkoituksellisesta kentältä poistumisesta ilman erotuomarin lupaa; epäsuora vapaapotku potkaistaan pelikentän ulkorajalta kohdasta, josta pelaaja poistui pelikentältä.

Jos pallo on pelissä ja

·         pelaaja syyllistyy rikkomukseen erotuomariston jäsentä tai vastajoukkueen pelaajaa, vaihtopelaajaa, kentältä vaihdettua tai poistettua pelaajaa tai taustahenkilöä kohtaan pelikentän ulkopuolella tai

·         vaihtopelaaja, kentältä vaihdettu tai poistettu pelaaja tai taustahenkilö syyllistyy rikkomukseen tai häiritsee vastapelaajaa tai erotuomariston jäsentä pelikentän ulkopuolella,

peliä jatketaan vapaapotkulla pelikentän ulkorajalta lähinnä rikkomus/häiriökohtaa; rangaistuspotku tuomitaan, jos tämä suoran vapaapotkun rikkomus on rikkojan rangaistusalueella.

Jos pelaaja syyllistyy rikkomukseen pelikentän ulkopuolella oman joukkueen pelaajaa, vaihtopelaajaa, vaihdettua pelaajaa tai taustahenkilöä kohtaan, peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla lähinnä rikkomuspaikkaa olevasta ulkorajan kohdasta.

Jos pelaaja koskettaa palloa kädessään pitämällä esineellä (kenkä, säärisuoja, tms.), peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla (tai rangaistuspotkulla).

Jos pelikentällä tai sen ulkopuolella oleva pelaaja heittää tai potkaisee esineellä (muu kuin pelipallo) vastapelaajaa tai heittää tai potkaisee esineellä (mukaan lukien pallo) vaihtopelaajaa, kentältä vaihdettua tai poistettua pelaajaa tai taustahenkilöä tai erotuomariston jäsentä tai pelipalloa, peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla paikasta, jossa esine osui tai olisi osunut henkilöön tai palloon. Jos tämä paikka on pelikentän ulkopuolella, vapaapotku potkaistaan ulkorajan lähimmästä kohdasta; jos tämä on rikkojan rangaistusalueella, tuomitaan rangaistuspotku.

Jos vaihtopelaaja, kentältä vaihdettu tai poistettu pelaaja, tilapäisesti pelikentältä poistunut pelaaja tai taustahenkilö potkaisee tai heittää esineen kentälle ja se häiritsee peliä, vastapelaajaa tai erotuomariston jäsentä, peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla (tai rangaistuspotkulla) paikasta, jossa häiriö tapahtui tai esine osui tai olisi osunut vastustajaan, erotuomariston jäseneen tai palloon.

1. Vapaapotkutyypit

Suorat ja epäsuorat vapaapotkut tuomitaan rikkomukseen tai sääntörikkomukseen syyllistyneen pelaajan, vaihtopelaajan, kentältä vaihdetun tai poistetun pelaajan tai taustahenkilön vastajoukkueelle.

Epäsuoran vapaapotkun merkinanto

Erotuomari osoittaa epäsuoran vapaapotkun nostamalla kätensä pään yläpuolelle; merkinanto pidetään vapaapotkun jälkeen, kunnes pallo koskee toista pelaajaa, menee pois pelistä tai on selvää, ettei maalia voi syntyä suoraan.

Epäsuora vapaapotku tulee uusia, jos erotuomari unohtaa merkinannon ja pallo potkaistaan suoraan maaliin.

Pallo menee maaliin

·         jos suora vapaapotku potkaistaan suoraan vastajoukkueen maaliin, maali hyväksytään

·         jos epäsuora vapaapotku potkaistaan suoraan vastajoukkueen maaliin, tuomitaan maalipotku

·         jos suora tai epäsuora vapaapotku potkaistaan suoraan omaan maaliin, tuomitaan kulmapotku

2. Menettely

Kaikki vapaapotkut potkaistaan rikkomuspaikasta, paitsi:

·         hyökkäävän joukkueen epäsuorat vapaapotkut rikkomuksista vastajoukkueen maalialueella potkaistaan maalialueen päätyrajan suuntaiselta rajalta lähinnä rikkomuspaikkaa

·         puolustavan joukkueen vapaapotkut omalta maalialueelta voidaan potkaista mistä tahansa maalialueelta

·         vapaapotkut rikkomuksista, joihin liittyy pelaajan luvaton pelikentälle tulo, paluu tai pelikentältä poistuminen, potkaistaan pallon paikasta pelin katkaisuhetkellä. Kuitenkin, jos pelaaja syyllistyy rikkomukseen pelikentän ulkopuolella, peliä jatketaan vapaapotkulla kentän ulkorajalta lähinnä rikkomuspaikkaa; suoran vapaapotkun rikkomusten osalta tuomitaan rangaistuspotku, jos tämä kohta on rikkojan rangaistusalueella

·         jos sääntö määrää toisen paikan (ks. säännöt 3, 11, 12)

Pallo:

·         tulee olla paikallaan ja potkaisija ei saa koskea palloa ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa

·         on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu

Kunnes pallo on pelissä, vastapelaajien tulee olla:

vähintään 9,15 metrin päässä pallosta, elleivät he ole omalla päätyrajallaan maalitolppien välissä

rangaistusalueen ulkopuolella vastajoukkueen vapaapotkuissa omalta rangaistusalueeltaan

Kun kolme tai useampi puolustavan joukkueen pelaaja muodostaa muurin, kaikkien hyökkäävän joukkueen pelaajien tulee pysyä vähintään 1 metrin päässä muurista, kunnes pallo on pelissä.

Vapaapotku voidaan potkaista nostamalla pallo jalalla tai molemmin jaloin samanaikaisesti.

Harhauttaminen vapaapotkua potkaistaessa vastapelaajien hämäämiseksi on sallittu osana jalkapalloa.

Jos pelaaja suorittaessaan vapaapotkun oikein tarkoituksellisesti potkaisee pallolla vastapelaajaa pelatakseen sitä sen jälkeen uudelleen, ei kuitenkaan holtittomasti, piittaamattomasti tai käyttäen kohtuutonta voimaa, erotuomari antaa pelin jatkua.

3. Rikkomukset ja rangaistukset

Jos vapaapotkua potkaistessa vastapelaaja on määrättyä etäisyyttä lähempänä, vapaapotku uusitaan, ellei hyötyä voida soveltaa. Jos vapaapotku annetaan nopeana ja lähempänä kuin 9,15 metriä oleva vastapelaaja estää pallon kulun, erotuomari antaa pelin jatkua. Kuitenkin tarkoituksellisesti nopean vapaapotkun estävää vastapelaajaa tulee varoittaa pelin jatkamisen viivyttämisestä.

Jos vapaapotkua potkaistessa hyökkäävän joukkueen pelaaja on 1 metriä lähempänä vastajoukkueen kolmen tai useamman pelaajan muodostamaa muuria, tuomitaan epäsuora vapaapotku.

Jos puolustava joukkue antaa vapaapotkun omalta rangaistusalueeltaan eivätkä rangaistusalueella olevat vastapelaajat ehtineet poistua, erotuomari antaa pelin jatkua. Jos rangaistusalueella potkuhetkellä ollut tai rangaistusalueelle ennen pallon peliin tuloa mennyt vastapelaaja koskee palloon tai kamppailee pallosta ennen kuin se on pelissä, vapaapotku uusitaan.

Jos sen jälkeen, kun pallo on pelissä, potkaisija koskee palloon uudelleen ennen kuin se on osunut toista pelaajaa, tuomitaan epäsuora vapaapotku ja jos potkaisija syyllistyy käsivirheeseen:

·         tuomitaan suora vapaapotku

·         tuomitaan rangaistuspotku, jos sääntörikkomus tapahtui potkaisijan rangaistusalueella, paitsi jos potkaisija oli maalivahti, jolloin tuomitaan epäsuora vapaapotku

Rangaistuspotku tuomitaan, jos pelaaja syyllistyy suoran vapaapotkun aiheuttavaan rikkomukseen omalla rangaistusalueellaan tai pelikentän ulkopuolella osana peliä, kuten kuvattu säännöissä 12 ja 13.

Rangaistuspotkusta voidaan suoraan tehdä hyväksyttävä maali.

1. Menettely

Pallon tulee olla paikallaan rangaistuspotkupisteellä eivätkä maalitolpat, ylärima tai maaliverkko saa liikkua.

Potkaisijan tulee olla selvästi tunnistettu.

Puolustavan maalivahdin tulee pysyä päätyrajalla maalitolppien välissä koskematta maalitolppiin, ylärimaan tai maaliverkkoon, kasvot potkaisijaan päin, kunnes pallo on potkaistu.

Muiden pelaajien kuin maalivahdin ja potkaisijan tulee olla:

• vähintään 9,15 metrin päässä rangaistuspotkupisteestä

• rangaistuspotkupisteen takana

• pelikentällä

• rangaistusalueen ulkopuolella

Kun pelaajat ovat sääntöjenmukaisilla paikoillaan, erotuomari antaa merkin rangaistuspotkun suorittamiseksi.

Potkaisijan tulee potkaista pallo eteenpäin; kantapääpotku on sallittu edellyttäen, että pallo liikkuu eteenpäin.

Kun palloa potkaistaan, puolustavalla maalivahdilla tulee olla ainakin osa toisesta jalastaan päätyrajalla tai sen yläpuolella.

Pallo on pelissä, kun sitä on Rangaistuspotku tuomitaan, jos pelaaja syyllistyy suoran vapaapotkun aiheuttavaan rikkomukseen omalla rangaistusalueellaan tai pelikentän ulkopuolella osana peliä, kuten kuvattu säännöissä 12 ja 13.

Rangaistuspotkusta voidaan suoraan tehdä hyväksyttävä maali.

1. Menettely

Pallon tulee olla paikallaan rangaistuspotkupisteellä eivätkä maalitolpat, ylärima tai maaliverkko saa liikkua.

Potkaisijan tulee olla selvästi tunnistettu.

Puolustavan maalivahdin tulee pysyä päätyrajalla maalitolppien välissä koskematta maalitolppiin, ylärimaan tai maaliverkkoon, kasvot potkaisijaan päin, kunnes pallo on potkaistu.

Muiden pelaajien kuin maalivahdin ja potkaisijan tulee olla:

·         vähintään 9,15 metrin päässä rangaistuspotkupisteestä

·         rangaistuspotkupisteen takana

·         pelikentällä

·         rangaistusalueen ulkopuolella

Kun pelaajat ovat sääntöjenmukaisilla paikoillaan, erotuomari antaa merkin rangaistuspotkun suorittamiseksi.

Potkaisijan tulee potkaista pallo eteenpäin; kantapääpotku on sallittu edellyttäen, että pallo liikkuu eteenpäin.

Kun palloa potkaistaan, puolustavalla maalivahdilla tulee olla ainakin osa toisesta jalastaan päätyrajalla, sen yläpuolella tai sen takana.

Pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu.

Potkaisija ei saa pelata palloa uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa.

Rangaistuspotku päättyy, kun pallo pysähtyy, menee pois pelistä tai erotuomari katkaisee pelin sääntörikkomuksen vuoksi.

Lisäaikaa annetaan rangaistuspotkun potkaisemiseksi ja suorittamiseksi ottelun ja jatko-ottelun molempien puoliaikojen lopussa. Kun lisäaikaa annetaan potkun suorittamiseksi, rangaistuspotku päättyy, kun potkun jälkeen pallo pysähtyy, menee pois pelistä tai sitä pelaa kuka tahansa muu pelaaja (ml. potkaisija) kuin puolustava maalivahti tai erotuomari katkaisee pelin potkaisijan tai tämän kanssapelaajan rikkomuksen vuoksi. Jos puolustava pelaaja (ml. maalivahti) syyllistyy rikkomukseen ja potku ei mene maaliin/torjutaan, rangaistuspotku uusitaan.

2. Rikkomukset ja rangaistukset

Kun erotuomari on antanut merkin rangaistuspotkun potkaisemiseksi, potku on potkaistava; jos sitä ei potkaista, erotuomari voi antaa henkilökohtaisia rangaistuksia ennen kuin antaa uudelleen luvan potkulle.

Jos, ennen kuin pallo on pelissä, jokin seuraavista tapahtuu:

·         potkaisija tai hänen kanssapelaajansa rikkoo jalkapallosääntöjä:

o   jos pallo menee maaliin, potku uusitaan

o   jos pallo ei mene maaliin, erotuomari katkaisee pelin ja jatkaa sitä epäsuoralla vapaapotkulla

paitsi seuraavissa tapauksissa, joissa peli katkaistaan ja sitä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla riippumatta, meneekö pallo maaliin vai ei:

o   rangaistuspotku potkaistaan taaksepäin

o   potkaisijaksi tunnistetun pelaajan kanssapelaaja potkaisee potkun; erotuomari varoittaa palloa potkaissutta pelaajaa

o   potkaisija harhauttaa potkaistessaan palloa vauhdinoton jälkeen (harhauttaminen vauhdinoton aikana on sallittua); erotuomari varoittaa potkaisijaa

·         maalivahti rikkoo jalkapallosääntöjä:

o   jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään

o   jos pallo ei mene maaliin, tai osuu ylärimaan tai maalitolppaan (-iin), rangaistuspotku uusitaan vain, jos maalivahdin sääntörikkomus on selvästi vaikuttanut potkaisijaan

o   jos maalivahti estää pallon menon maaliin, potku uusitaan

Jos maalivahdin rikkomus johtaa potkun uusimiseen, maalivahtia huomautetaan ensimmäisen rikkomuksen yhteydessä ja varoitetaan (keltainen kortti) kaikista myöhemmistä rikkomuksista.

·         maalivahdin kanssapelaaja rikkoo jalkapallosääntöjä:

o   jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään

o   jos pallo ei mene maaliin, rangaistuspotku uusitaan

·         pelaaja molemmista joukkueista rikkoo jalkapallosääntöjä, potku uusitaan, ellei jompikumpi pelaajista syyllisty vakavampaan rikkomukseen (esim. kielletty harhauttaminen)

·         sekä maalivahti että potkaisija rikkovat samanaikaisesti, potkaisijaa varoitetaan ja peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla puolustavalle joukkueelle

Jos sen jälkeen, kun potku on potkaistu:

·         potkaisija koskee palloon uudestaan ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa:

·         tuomitaan epäsuora vapaapotku (tai suora vapaapotku käsivirheestä)

·         palloon koskee ulkopuolinen henkilö, kun se liikkuu eteenpäin:

·         potku uusitaan, ellei pallo ole menossa maaliin ja peliin vaikuttanut häiriö ei estä maalivahtia tai puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa, jolloin maali hyväksytään, jos pallo menee maaliin (vaikka häiriö aiheuttaisi kontaktin palloon), ellei häiriötä aiheuttanut hyökkäävä joukkue

·         pallo kimpoaa pelikentälle maalivahdista, ylärimasta tai maalitolpista ja sen jälkeen siihen koskee ulkopuolinen henkilö:

·         erotuomari katkaisee pelin

·         peliä jatketaan erotuomaripallolla kosketuspaikasta

3. Yhteenvetotaulukko

Rangaistuspotkun lopputulos

Rikkomus

Maali

Ei maalia

Hyökkääjä liian aikaisin rangaistusalueella

Rangaistuspotku uusitaan

Epäsuora vapaapotku

Puolustaja liian aikaisin rangaistusalueella

Maali

Rangaistuspotku uusitaan

Puolustaja ja hyökkääjä liian aikaisin rangaistusalueella

Rangaistuspotku uusitaan

Rangaistuspotku uusitaan

Maalivahdin rikkomus

Maali

Ei torjuntaa: rangaistuspotkua ei uusita (ellei vaikutusta potkaisijaan)

Torjunta: rangaistuspotku uusitaan ja huomautus maalivahdille; varoitus toistuessa

Maalivahti ja potkaisija samanaikaisesti

Epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle

Epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle

Palloa potkaistaan taaksepäin

Epäsuora vapaapotku

Epäsuora vapaapotku

Sääntöjenvastainen harhautus

Epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle

Epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle

Väärä potkaisija

Epäsuora vapaapotku ja varoitus väärälle potkaisijalle

Epäsuora vapaapotku ja varoitus väärälle potkaisijalle

 potkaistu ja se selvästi liikkuu.

Potkaisija ei saa pelata palloa uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa.

Rangaistuspotku päättyy, kun pallo pysähtyy, menee pois pelistä tai erotuomari katkaisee pelin sääntörikkomuksen vuoksi.

Lisäaikaa annetaan rangaistuspotkun potkaisemiseksi ja suorittamiseksi ottelun ja jatko-ottelun molempien puoliaikojen lopussa. Kun lisäaikaa annetaan potkun suorittamiseksi, rangaistuspotku päättyy, kun potkun jälkeen pallo pysähtyy, menee pois pelistä tai sitä pelaa kuka tahansa muu pelaaja (ml. potkaisija) kuin puolustava maalivahti tai erotuomari katkaisee pelin potkaisijan tai tämän kanssapelaajan rikkomuksen vuoksi. Jos puolustava pelaaja (ml. maalivahti) syyllistyy rikkomukseen ja potku ei mene maaliin/torjutaan, rangaistuspotku uusitaan.

2. Rikkomukset ja rangaistukset

Kun erotuomari on antanut merkin rangaistuspotkun potkaisemiseksi, potku on potkaistava; jos sitä ei potkaista, erotuomari voi antaa henkilökohtaisia rangaistuksia ennen kuin antaa uudelleen luvan potkulle.

Jos, ennen kuin pallo on pelissä, jokin seuraavista tapahtuu:

• potkaisija tai hänen kanssapelaajansa rikkoo jalkapallosääntöjä:

  • jos pallo menee maaliin, potku uusitaan

  • jos pallo ei mene maaliin, erotuomari katkaisee pelin ja jatkaa sitä epäsuoralla vapaapotkulla

• paitsi seuraavissa tapauksissa, joissa peli katkaistaan ja sitä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla riippumatta, meneekö pallo maaliin vai ei:

  • rangaistuspotku potkaistaan taaksepäin

  • potkaisijaksi tunnistetun pelaajan kanssapelaaja potkaisee potkun; erotuomari varoittaa palloa potkaissutta pelaajaa

  • potkaisija harhauttaa potkaistessaan palloa vauhdinoton jälkeen (harhauttaminen vauhdinoton aikana on sallittua); erotuomari varoittaa potkaisijaa

• maalivahti rikkoo jalkapallosääntöjä:

  • jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään

  • jos pallo ei mene maaliin, tai osuu ylärimaan tai maalitolppaan (-iin), rangaistuspotku uusitaan vain, jos maalivahdin sääntörikkomus on selvästi vaikuttanut potkaisijaan

  • jos maalivahti estää pallon menon maaliin, potku uusitaan

Jos maalivahdin rikkomus johtaa potkun uusimiseen, maalivahtia huomautetaan ensimmäisen rikkomuksen yhteydessä ja varoitetaan (keltainen kortti) kaikista myöhemmistä rikkomuksista.

• maalivahdin kanssapelaaja rikkoo jalkapallosääntöjä:

  • jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään

  • jos pallo ei mene maaliin, rangaistuspotku uusitaan

• pelaaja molemmista joukkueista rikkoo jalkapallosääntöjä, potku uusitaan, ellei jompikumpi pelaajista syyllisty vakavampaan rikkomukseen (esim. kielletty harhauttaminen)

• sekä maalivahti että potkaisija rikkovat samanaikaisesti, potkaisijaa varoitetaan ja peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla puolustavalle joukkueelle

Jos sen jälkeen, kun potku on potkaistu:

• potkaisija koskee palloon uudestaan ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa:

  • tuomitaan epäsuora vapaapotku (tai suora vapaapotku käsivirheestä)

• palloon koskee ulkopuolinen henkilö, kun se liikkuu eteenpäin:

  • potku uusitaan, ellei pallo ole menossa maaliin ja peliin vaikuttanut häiriö ei estä maalivahtia tai puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa, jolloin maali hyväksytään, jos pallo menee maaliin (vaikka häiriö aiheuttaisi kontaktin palloon), ellei häiriötä aiheuttanut hyökkäävä joukkue

• pallo kimpoaa pelikentälle maalivahdista, ylärimasta tai maalitolpista ja sen jälkeen siihen koskee ulkopuolinen henkilö:

  • erotuomari katkaisee pelin

  • peliä jatketaan erotuomaripallolla kosketuspaikasta

3. Yhteenveto rikkomuksista rangaistuspotkun aikana ja niiden vaikutuksesta lopputulokseen

• Rikkomus/rikkoja: Hyökkääjä liian aikaisin rangaistusalueella

  • Jos maali: Rangaistuspotku uusitaan

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku

• Rikkomus/rikkoja: Puolustaja liian aikaisin rangaistusalueella

  • Jos maali: Maali

  • Jos ei maalia: Rangaistuspotku uusitaan

• Rikkomus/rikkoja: Puolustaja ja hyökkääjä liian aikaisin rangaistusalueella

  • Jos maali: Rangaistuspotku uusitaan

  • Jos ei maalia: Rangaistuspotku uusitaan

• Rikkomus/rikkoja: Maalivahdin rikkomus

  • Jos maali: Maali

  • Jos ei torjuntaa / ei maalia: rangaistuspotkua ei uusita (ellei vaikutusta potkaisijaan)

  • Jos torjuntaa / ei maalia: rangaistuspotku uusitaan ja huomautus maalivahdille; varoitus toistuessa

• Rikkomus/rikkoja: Maalivahti ja potkaisija samanaikaisesti

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle

• Rikkomus/rikkoja: Palloa potkaistaan taaksepäin

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku

• Rikkomus/rikkoja: Sääntöjenvastainen harhautus

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle

• Rikkomus/rikkoja: Väärä potkaisija

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku ja varoitus väärälle potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku ja varoitus väärälle potkaisijalle

Rajaheitto tuomitaan palloon viimeksi koskeneen pelaajan vastajoukkueelle, kun koko pallo ylittää sivurajan maassa tai ilmassa.

Rajaheitosta ei voi suoraan tehdä maalia:

·         jos pallo menee vastajoukkueen maaliin, tuomitaan maalipotku

·         jos pallo menee heittäjän maaliin, tuomitaan kulmapotku

1. Menettely

Heittohetkellä heittäjän tulee:

·         seistä kääntyneenä pelikentälle päin

·         olla molemmat jalat osittain sivurajalla tai maassa sivurajan ulkopuolella

·         heittää pallo molemmin käsin pään takaa ja yli paikasta, jossa pallo meni ulos pelikentältä

Kaikkien vastapelaajien tulee olla vähintään 2 metrin päässä siitä sivurajan kohdasta, josta rajaheitto tulee suorittaa.

Pallo on pelissä sen tultua pelikentälle. Jos pallo koskettaa maata ennen tulemistaan pelikentälle, sama joukkue heittää uudelleen samasta paikasta. Jos rajaheittoa ei heitetä oikein, tuomitaan rajaheitto vastajoukkueelle.

Jos pelaaja suorittaessaan rajaheiton oikein tarkoituksellisesti heittää pallolla vastapelaajaa pelatakseen sitä sen jälkeen uudelleen, ei kuitenkaan holtittomasti, piittaamattomasti tai käyttäen kohtuutonta voimaa, erotuomari antaa pelin jatkua.

Heittäjä ei saa koskea palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa.

2. Rikkomukset ja rangaistukset

Jos pallon tultua peliin heittäjä koskee palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa, tuomitaan epäsuora vapaapotku. Jos heittäjä syyllistyy käsivirheeseen:

·         tuomitaan suora vapaapotku

·         tuomitaan rangaistuspotku, jos rikkomus tapahtui heittäjän rangaistusalueella, ellei kyseessä ollut puolustavan joukkueen maalivahti, jolloin tuomitaan epäsuora vapaapotku

Vastapelaajaa, joka epäurheilijamaisesti häiritsee tai estää heittäjää (sisältäen liikkumisen lähemmäs kuin 2 metriä heittopaikasta), varoitetaan epäurheilijamaisesta käytöksestä ja jos rajaheitto heitettiin jo, tuomitaan epäsuora vapaapotku.

Kaikista muista tämän säännön rikkomuksista rajaheitto tuomitaan vastajoukkueelle.

Maalipotku tuomitaan, kun palloon on viimeksi koskenut hyökkäävän joukkueen pelaaja ja koko pallo ylittää päätyrajan maassa tai ilmassa eikä maalia ole tehty.

Maalipotkusta voidaan tehdä suoraan hyväksyttävä maali vastajoukkueen maaliin. Jos pallo menee suoraan potkaisijan maaliin, tuomitaan kulmapotku vastajoukkueelle.

1. Menettely

·         Pallon tulee olla paikallaan ja puolustavan joukkueen pelaaja potkaisee sen mistä tahansa maalialueelta

·         Pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu

·         Vastapelaajien tulee olla rangaistusalueen ulkopuolella, kunnes pallo on pelissä

2. Rikkomukset ja rangaistukset

Jos pallon tultua peliin potkaisija koskee palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa, tuomitaan epäsuora vapaapotku. Jos potkaisija syyllistyy käsivirheeseen:

·         tuomitaan suora vapaapotku

·         tuomitaan rangaistuspotku, jos rikkomus tapahtui potkaisijan rangaistusalueella, ellei kyseessä ollut puolustavan joukkueen maalivahti, jolloin tuomitaan epäsuora vapaapotku

Jos maalipotkua annettaessa vastapelaajia on rangaistusalueella, koska eivät ehtineet poistua sieltä, erotuomari antaa pelin jatkua. Jos maalipotkua annettaessa rangaistusalueella ollut tai sinne ennen pallon peliin tuloa mennyt vastapelaaja koskee palloon tai kamppailee pallosta ennen kuin pallo on pelissä, maalipotku uusitaan.

Jos pelaaja menee rangaistusalueelle ennen kuin pallo on pelissä ja rikkoo tai joutuu vastustajan rikkeen kohteeksi, maalipotku uusitaan ja rikkojaa voidaan varoittaa tai poistaa kentältä rikkomuksesta riippuen.

Kaikista muista tämän säännön sääntörikkomuksista maalipotku uusitaan.

Kulmapotku tuomitaan, kun palloon on viimeksi koskenut puolustavan joukkueen pelaaja ja koko pallo ylittää päätyrajan maassa tai ilmassa eikä maalia ole tehty.

Kulmapotkusta voidaan tehdä suoraan hyväksyttävä maali vastajoukkueen maaliin. Jos pallo menee suoraan potkaisijan maaliin, tuomitaan kulmapotku vastustajalle.

1. Menettely

·         Pallon tulee olla lähinnä pallon päätyrajan ylittämispaikkaa olevalla kulma-alueella

·         Pallon tulee olla paikallaan ja hyökkäävän joukkueen pelaaja potkaisee sen

·         Pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu; sen ei tarvitse poistua kulma-alueelta

·         Kulmalipputankoa ei saa siirtää

·         Vastapelaajien tulee olla vähintään 9,15 metrin päässä kulma-alueen kaaresta, kunnes pallo on pelissä

2. Sääntörikkomukset ja rangaistusmääräykset

Jos pallon tultua peliin potkaisija koskee palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa, tuomitaan epäsuora vapaapotku. Jos potkaisija syyllistyy käsivirheeseen:

·         tuomitaan suora vapaapotku

·         tuomitaan rangaistuspotku, jos rikkomus tapahtui potkaisijan rangaistusalueella, ellei kyseessä ollut puolustavan joukkueen maalivahti, jolloin tuomitaan epäsuora vapaapotku

Jos pelaaja suorittaessaan kulmapotkun oikein tarkoituksellisesti potkaisee pallolla vastapelaajaa pelatakseen sitä sen jälkeen uudelleen, ei kuitenkaan holtittomasti, piittaamattomasti tai käyttäen kohtuutonta voimaa, erotuomari antaa pelin jatkua.

Kaikista muista tämän säännön sääntörikkomuksista kulmapotku uusitaan.

Huomioita

FIFA julkaisee futsalsäännöt englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja espanjaksi. Mikäli sanamuodoissa on eroavaisuuksia, pidetään englanninkielistä tekstiä määräävänä. Sama koskee myös tätä käännöstä.

Sääntöjen soveltaminen

Se, että samat futsalsäännöt pätevät jokaisessa ottelussa jokaisessa maanosassa, maassa, kaupungissa ja kylässä, on merkittävä etu, jota tulee vaalia. Tämä on myös mahdollisuus, joka tulee valjastaa käyttöön kaikkialla.

Erotuomareita ja toimijoita kouluttavien tulee painottaa, että:

• erotuomareiden tulee soveltaa sääntöjä pelin hengessä edesauttaakseen reilujen ja turvallisten otteluiden toteutumista

• kaikkien tulee kunnioittaa erotuomaristoa ja heidän päätöksiään muistaen, että erotuomarit ovat inhimillisiä ja tekevät virheitä

Pelaajilla on iso vastuu pelin imagosta ja joukkueen kapteenilla tulisi olla tärkeä rooli sen varmistamisessa, että sääntöjä ja erotuomarien päätöksiä kunnioitetaan.

Sääntöjen muuttaminen

Futsalsääntöjen universaalisuus tarkoittaa, että peli on pohjimmiltaan samanlaista kaikkialla maailmassa ja kaikilla tasoilla. Paitsi että säännöt luovat ”reilun” ja turvallisen ympäristön pelin pelaamiselle, ne myös tukevat osallistumista ja nautintoa.

Historiallisesti FIFA on sallinut kansallisille lajiliitoille jonkin verran joustavuutta ”hallinnollisten” futsalsääntöjen muuttamiseen tietyille kategorioille. FIFA kuitenkin voimakkaasti uskoo, että kansallisille lajiliitoille tulee antaa enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia määritellä, kuinka futsalia järjestetään ja edistetään kussakin maassa.

Se, miten peliä pelataan ja miten sitä tuomitaan, tulisi olla samanlaista kaikkialla maailmassa. Kuitenkin, kansallisesti tulee voida päättää mikä on ottelun kesto, kuinka monta henkilöä siihen voi ottaa osaa ja kuinka tietystä epäreilusta käyttäytymisestä rangaistaan.

Täten kansallisilla lajiliitoilla (ja maanosaliitoilla) on nyt oikeus muokata seuraavia futsalsääntöjen kohtia:

Nuorten, KKI, vammaisurheilijoiden ja grassroots -kilpailuiden otteluissa:

• pelikentän koko;

• pallon koko, paino ja materiaali;

• maalin koko;

• peliaika;

• maalivahdin pallon heittämiseen liittyvät rajoitukset.

Lisäksi salliakseen kansallisille lajiliitoille enemmän joustavuutta kansallisen futsalin kehittämiseen, FIFA on hyväksynyt seuraavat muutokset futsalin ”kategorioihin”:

• Naisten futsal ei enää jatkossa ole erillinen kategoria, vaan sillä on sama asema kuin miesten futsalilla.

• Nuorten, ikämiesten sekä ikänaisten ikärajat on poistettu – kansalliset lajiliitot, maanosaliitot sekä FIFA saavat päättää ikärajoista näissä kategorioissa.

• Kukin kansallinen lajiliitto voi päättää mitkä sen alemmista sarjatasoista katsotaan ”grassroots” -futsaliksi.

Kansallisilla lajiliitoilla on oikeus päättää mitä yllä kuvattuja sääntöjen muutoksia he ottavat kussakin kategoriassa käyttöön – ei ole tarvetta ottaa käyttöön kaikkia tai soveltaa kaikkia maailmanlaajuisesti yhtäläisesti. Muita muutoksia sääntöihin ei kuitenkaan saa ottaa käyttöön ilman FIFA:n lupaa.

Maalivahdin pallon heittämiseen liittyvät rajoitukset

FIFA on hyväksynyt, että kansalliset lajiliitot, maanosaliitot tai FIFA – mikä kulloinkin on soveltuvin – voivat tehdä tiettyjä rajoituksia pallon heittämiseen junioreiden, KKI-, vammaisurheilijoiden ja grassroots-kilpailuissa. Viittaukset rajoitteisiin löytyvät:

Sääntö 12 – Kielletty peli ja epäurheilijamainen käytös

”Epäsuora vapaapotku tuomitaan myös, mikäli maalivahti syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksista: […]

• heittää pallon suoraan yli keskirajan, ja tämä on kyseisessä juniori-, KKI-, vammaisurheilijoiden tai grassroots-kilpailussa kilpailumääräyksissä erikseen kielletty (vapaapotku potkaistaan kohdasta, jossa pallo ylitti keskirajan)”

Sääntö 16 – Maaliheitto

• ”mikäli maalivahti heittää pallon suoraan yli keskirajan, ja tämä on kyseisessä juniori-, KKI-, vammaisurheilijoiden tai grassroots-kilpailussa kilpailumääräyksissä erikseen kielletty, tuomitaan vastajoukkueelle epäsuora vapaapotku kohdasta, jossa pallo ylitti keskirajan”

Tämän rajoituksen tarkoituksena on kannustaa luovaa futsalia ja edistää tekniikan kehittymistä.

Kansallisia liittoja pyydetään tiedottamaan FIFA:aa, mikäli ja erityisesti miksi he ovat päätyneet käyttämään edellä kuvattuja muutoksia, sekä millä tasoilla ne ovat käytössä. Näin FIFA saattaa tunnistaa kehitysideoita, joita se voi jakaa tukeakseen muiden kansallisten lajiliittojen futsalin kehitystä.

FIFA on myös kiinnostunut kuulemaan muista mahdollisista sääntöjen muutoksista, jotka voisivat lisätä osallistumista, tehdä futsalista kiinnostavampaa ja tukea sen maailmanlaajuista kehitystä.

Sääntömuutosten hallinta

Edellisen kerran futsalsääntöjä muokattiin vuonna 2014. Kaikkien aiottujen muutosten painopiste tulee olla oikeudenmukaisuudessa, rehellisyydessä, toisten kunnioittamisessa, turvallisuudessa ja osapuolten nauttimisessa sekä teknologian tarjoamissa mahdollisuuksissa kehittää peliä. Futsalsääntöjen tulee kannustaa kaikkia ottamaan osaa, riippumatta heidän taustoistaan tai taidoistaan.

Vaikka vahinkoja sattuu, futsalsääntöjen tulisi tehdä pelistä mahdollisimman turvallista. Tämä edellyttää, että pelaajat kunnioittavat vastustajiaan, ja että erotuomarit luovat turvallisen ilmapiirin puuttumalla tiukasti liian aggressiiviseen tai vaaralliseen peliin. Futsalsäännöt ilmentävät hyväksymättömyyttä vaaralliseen peliin ilmauksissaan, esim. ”piittaamaton taklaus” (varoitus) ja ”vastapelaajan turvallisuuden vaarantaminen” tai ”kohtuuton voiman käyttö” (kentältäpoisto).

Futsalin tulee olla houkuttelevaa ja nautittavaa pelaajille, erotuomaristolle ja valmentajille, kuten myös katsojille, faneille, järjestäjille jne. Näiden muutosten tulee helpottaa pelin tekemistä houkuttelevammaksi ja nautittavammaksi, jotta kaikki ihmiset iästä, rodusta, uskonnosta, kulttuurista, etnisyydestä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vammoistaan riippumatta voivat osallistua ja nauttia futsalissa mukana olemisesta.

Näiden muutosten tarkoituksena on yksinkertaistaa peliä ja tuoda futsalsääntöjä yhdenmukaisemmiksi jalkapallosääntöjen kanssa. Monet tilanteet ovat tulkinnanvaraisia ja erotuomarit ovat ihmisiä (ja tekevät virheitä), joten jotkut päätökset tulevat väistämättä aiheuttamaan väittelyä ja keskustelua.

Futsalsäännöt eivät voi tarjota vastausta kaikkiin tilanteisiin, joten mikäli selvää säännöstä ei ole, FIFA olettaa erotuomareiden tekevän päätöksensä pelin hengen mukaisesti käyttäen hyväkseen ”futsalin ymmärtämistä”. Tämä usein sisältää kysymyksen: ”Mikäli olisi futsalille parhaaksi?”

1. Kentän pinta

Pelikentän pinnan pitää olla tasainen, sileä ja muodostua ei-hankaavasta materiaalista. Puu tai synteettiset materiaalit ovat suositeltavia riippuen kilpailumääräyksistä. Pelaajille, taustahenkilöille tai erotuomaristolle vaarallinen pinta on kielletty.

Maaotteluissa ja kansainvälisissä seurajoukkueiden kilpailuissa suositellaan, että kentän on valmistanut ja asentanut FIFA:n lisensoima yritys (FIFA Quality Programme for Futsal Surfaces) ja että kentässä on jokin seuraavista laatuleimoista.

Tekonurmialusta voidaan sallia poikkeustapauksissa ja vain kansallisissa kilpailuissa

2. Kentän merkinnät

Pelikentän tulee olla suorakaiteen muotoinen ja merkitty jatkuvin rajoin (katkoviivat ovat kiellettyjä), jotka eivät aiheuta vaaraa (esim. rajat eivät saa olla liukkaat). Nämä rajat kuuluvat alueisiin, joita ne rajoittavat ja niiden on selvästi erotuttava kentän väristä.

Vain säännössä 1 kuvatut rajat merkitään pelikenttään.

Halleissa, joita käytetään myös muihin urheilulajeihin, ovat muut merkinnät sallittuja edellyttäen, että ne ovat erivärisiä ja selvästi erottuvia futsalkentän merkinnöistä.

Pelaajaa, joka tekee pelikenttään sääntöjenvastaisia merkintöjä, tulee varoittaa epäurheilijamaisesta käytöksestä. Jos erotuomari havaitsee tämän pelin käydessä, peli tulee katkaista mikäli hyötyä ei voida soveltaa ja rikkonutta pelaajaa tulee varoittaa epäurheilijamaisesta käytöksestä. Peliä jatketaan vastajoukkueen epäsuoralla vapaapotkulla paikasta, jossa pallo oli pelin katkaisuhetkellä, ellei pallo ollut rangaistusalueen sisällä (katso sääntö 13).

Kahta pidempää rajaa kutsutaan sivurajoiksi. Kahta lyhyempää rajaa kutsutaan päätyrajoiksi.

Pelikenttä jaetaan kahteen kenttäpuoleen sivurajojen keskikohdat yhdistävällä keskirajalla.

Keskipiste, jonka säde on 6 cm, merkitään keskirajan puoliväliin. Säteeltään 3 m kokoinen ympyrä merkitään sen ympärille.

Pelikentän ulkopuolelle, 5 m päähän kustakin kulma-alueen kaaresta, kohtisuorassa päätyrajaan nähden ja 5 cm päähän päätyrajasta tehdään merkintä varmistamaan, että puolustavat pelaajat noudattavat vähimmäisetäisyyttä (5 m) kulmapotkun aikana. Tämä merkintä on 8 cm leveä ja 40 cm pitkä.

3. Kentän mitat

Sivurajan on oltava pidempi kuin päätyrajan.

Kaikki rajat ovat 8 cm levyisiä.

Kansallisissa otteluissa mitat ovat seuraavat:

Pituus (sivuraja):                 Minimi 25 m    Maksimi 42 m

Leveys (päätyraja):              Minimi 16 m    Maksimi 25 m

Kansainvälisissä otteluissa mitat ovat seuraavat:

Pituus (sivuraja):                 Minimi 38 m    Maksimi 42 m

Leveys (päätyraja):              Minimi 20 m    Maksimi 25 m

Kilpailun järjestäjä voi määritellä sivu- ja päätyrajan pituuden yllä mainituissa mitoissa.

4. Rangaistusalue

Kunkin maalipylvään ulkoreunasta vedetään kuvitteellinen 6 m pitkä raja kohtisuorassa päätyrajaan nähden. Näiden rajojen päätepisteestä merkitään 6 m säteellä maalipylvään ulkoreunasta neljännesympyrä kohti lähempää sivurajaa. Kaarien kentänpuoleiset päät yhdistetään päätyrajan suuntaisella 3,16 m pitkällä rajalla. Näin merkittyjen rajojen ja päätyrajan rajoittamaa aluetta kutsutaan rangaistusalueeksi.

Päätyrajan keskipisteestä sivurajan suuntaisesti kohden keskipistettä merkitään 6 m päähän rangaistuspotkupiste. Tämä ympyrän muotoinen merkintä on säteeltään 6 cm.

Rangaistusalueen sisään 5 m päähän 10 m pisteestä tehdään ylimääräinen merkintä (viiva) varmistamaan, että maalivahti noudattaa vaadittua etäisyyttä 10 m vapaapotkun aikana. Tämä merkintä on 8 cm leveä ja 40 cm pitkä.

5. 10 m piste

Päätyrajan keskipisteestä sivurajan suuntaisesti kohden keskipistettä merkitään 10 m päähän 10 m piste. Tämä ympyrän muotoinen merkintä on säteeltään 6 cm.

10 m pisteen kummallekin puolelle päätyrajan suuntaisesti 5 metrin päähän pisteestä tehdään merkintä osoittamaan pelaajien vähimmäisetäisyys 10 m vapaapotkun aikana. Nämä ympyrän muotoiset merkinnät ovat säteeltään 4 cm.

Näiden merkintöjen lävitse kulkeva päätyrajan suuntainen kuvitteellinen raja rajoittaa alueen, jonka sisällä tapahtuvan 10 metrin vapaapotkuun johtavan rikkomuksen yhteydessä joukkue saa valita potkaisevatko he 10 metrin vapaapotkun 10 m pisteeltä vai rikkomuspaikasta.

6. Vaihtoalueet

Vaihtoalueet sijaitsevat sivurajan päällä joukkueiden vaihtopenkkien edessä.

• Ne sijaitsevat teknisten alueiden edessä, 5 metrin päässä keskirajasta ja ovat 5 metriä pitkät. Niiden päät merkitään 80 cm pitkällä merkinnällä, josta 40 cm sijaitsee kentällä ja 40 cm kentän ulkopuolella. Merkinnän leveys on 8 cm.

• Joukkueen vaihtoalue sijaitsee joukkueen omalla kenttäpuolella. Vaihtoalueita vaihdetaan ottelun toiselle kenttäpuolelle ja mahdollisen jatko-ottelun puoliaikojen välissä.

Säännössä 3 on enemmän tietoa pelaajavaihdoista ja siihen liittyvistä määräyksistä.

7. Kulma-alue

Kuhunkin kentän kulmaan kentän sisäpuolelle merkitään säteeltään 25 cm neljännesympyrä, jonka kaaren leveys on 8 cm.

8. Tekninen alue

Tekninen alue on joukkueen taustahenkilöille ja vaihtopelaajille varattu vaihtopenkin sisältävä alue. Teknisen alueen koko ja sijainti voivat olosuhteista riippuen vaihdella, mutta seuraavia ohjeita tulee noudattaa:

• Tekninen alue ulottuu 1 m päähän vaihtopenkin kummastakin reunasta ja 75 cm päähän sivurajasta.

• Tekninen alue on merkittävä rajoin

• Kilpailumääräyksissä määrätään teknisellä alueella oleskelemaan oikeutettujen henkilöiden lukumäärä

• Teknisellä alueella oleskelevien tulee:

  • olla nimettyjä ennen ottelun alkua kilpailumääräysten mukaisesti

  • käyttäytyä vastuullisesti

  • pysyä teknisellä alueella poikkeustilanteita (esimerkiksi fysioterapeutin/ lääkärin meno pelikentälle erotuomarin luvalla arvioimaan loukkaantunutta pelaajaa) lukuun ottamatta

• Vain yksi henkilö kerrallaan on oikeutettu seisomaan ja antamaan taktisia ohjeita tekniseltä alueelta.

• Vaihtopelaajat voivat lämmitellä ottelun aikana tähän käyttöön varatulla alueella teknisen alueen takana. Lämmittely voi tapahtua fyysisen valmentajan ohjauksessa. Mikäli teknisen alueen takana ei ole tähän tilaa, voivat vaihtopelaajat lämmitellä sivurajan läheisyydessä, mikäli he eivät häiritse pelaajien tai erotuomareiden liikkumista ja mikäli he käyttäytyvät vastuullisesti.

Turvallisuus

Kilpailumääräyksissä tulee määrittää vähimmäisetäisyys kentän rajoista (sivu- ja päätyrajat) kentän ulkopuolella oleviin esteisiin (katsojia erottavat aidat, mainosaidat yms.). Etäisyyden tulee aina olla riittävä takaamaan osapuolten turvallisuus.

9. Maalit

Maalit sijoitetaan kummankin päätyrajan keskikohtaan.

Maali koostuu kahdesta yhtä etäällä kentän kulmasta olevasta maalitolpasta, jotka yhdistetään yläosastaan vaakasuoralla ylärimalla. Maalitolpat ja ylärima on valmistettava hyväksytystä materiaalista.

Molempien maalien maalitolppien sekä yläriman on oltava muodoltaan samanlaisia. Sallittuja muotoja ovat neliö, suorakulmio, pyöreä, ellipsi sekä näiden yhdistelmät.

Maalitolppien välinen etäisyys (sisämitta) on 3 m ja yläriman alareunan etäisyys kentän pinnasta 2 m.

Maalitolppien ja yläriman tulee olla saman levyisiä ja syvyisiä kuin päätyrajan, 8 cm.  Maaliverkot tulee olla sopivasta materiaalista valmistettuja ja ne kiinnitetään maalitolppien sekä yläriman takaosaan tukevasti. Ne on tuettava kunnolla, eivätkä ne saa häiritä maalivahtia.

Jos ylärima irtoaa paikoiltaan tai rikkoutuu, peli katkaistaan, kunnes maali saadaan korjattua. Jos korjaaminen ei ole mahdollista, ottelu on keskeytettävä. Ylärimaa ei voi korvata köydellä. Mikäli ylärima saadaan korjattua, peliä jatketaan erotuomaripallolla paikasta, jossa pallo oli pelin katkaisuhetkellä, ellei pallo ollut rangaistusalueen sisäpuolella (katso sääntö 8).

Maalitolppien ja yläriman tulee väreiltään erottua kentästä.

Maaleissa tulee olla rakenne tai tuki, joka estää niitä kaatumasta. Niiden kiinnittäminen maahan on kiellettyä, mutta maalin takareunan päällä tulee olla paino, joka kuitenkin mahdollistaa maalitolppien siirtymisen vaarantamatta osapuolten turvallisuutta.

Siirrettävien maalien käyttö on sallittua, mikäli ne täyttävät tämän säännön määräykset.

On suositeltavaa, että FIFA:n tai maanosaliittojen alaisuudessa pelattavissa virallisissa kilpailuissa käytettävissä maaleissa ei ole asiaankuulumattomia rakennelmia (esim. tukipalkkeja – ei koske maalitolppia tai ylärimaa), jotka voisivat estää pallon menemistä maaliin.

10. Maalin siirtyminen pois paikaltaan

Erotuomareiden tulee hyödyntää seuraavia maalitolppien sijaintiin ja maalin hyväksymiseen liittyviä ohjeita.

Jos puolustava pelaaja tarkoituksella tai tahattomasti siirtää omaa maaliaan tai kaataa sen ennen kuin pallo ylittää päätyrajan, erotuomareiden tulee hyväksyä maali, jos pallo olisi mennyt oikealla paikallaan sijaitsevien maalitolppien välistä ja yläriman alta maaliin.

Jos puolustava pelaaja siirtää omaa maaliaan tai kaataa sen, ja

• pallo ei mene maaliin tai kosketa sitä, peli katkaistaan ja

  • mikäli tämä oli tahatonta, peliä jatketaan erotuomaripallolla;

  • mikäli tämä oli tarkoituksellista, peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla ja rikkonutta pelaajaa varoitetaan.

• pallo osuu, mutta ei mene maaliin, peli katkaistaan ja

  • mikäli tämä oli tahatonta, peliä jatketaan erotuomaripallolla;

  • mikäli tämä oli tarkoituksellista, peliä jatketaan rangaistuspotkulla ja rikkonut pelaaja poistetaan kentältä vastajoukkueen maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden estämisen vuoksi.

• pallo menee maaliin (ylittää kokonaan päätyrajan) maalitolppien oikeiden paikkojen välistä osuen tai osumatta maaliin, maali hyväksytään ja rikkonutta pelaajaa varoitetaan, mikäli teko oli tarkoituksellinen

Jos hyökkäävä pelaaja on siirtänyt tai kaatanut maalin tarkoituksellisesti tai tahattomasti, maali hylätään ja:

• Mikäli siirtäminen oli tahatonta, peliä jatketaan erotuomaripallolla;

• Mikäli siirtäminen oli tarkoituksellista ja maali osui palloon, tuomitaan suora vapaapotku vastajoukkueelle ja rikkonutta pelaajaa varoitetaan;

• Mikäli siirtäminen oli tahallista ja maali ei osunut palloon, tuomitaan epäsuora vapaapotku vastajoukkueelle ja rikkonutta pelaajaa varoitetaan

Maalitolppien alle voidaan tehdä lisämerkinnät osoittamaan tolppien oikeaa paikkaa päätyrajalla.

11. Mainokset kentässä

Mikäli kilpailumääräykset eivät kiellä, mainokset pelikentän pinnassa ovat sallittuja, jos ne eivät häiritse tai hämää pelaajia tai erotuomareita, eivätkä ne vaikeuta pelikentän merkintöjen havaitsemista.

12. Mainokset maaliverkoissa

Mikäli kilpailumääräykset eivät kiellä, mainokset maaliverkoissa ovat sallittuja, jos ne eivät hämää tai peitä pelaajien tai erotuomareiden näkökenttää.

13. Mainokset teknisillä alueilla

Mikäli kilpailumääräykset eivät kiellä, teknisen alueen lattiassa olevat mainokset ovat sallittuja, jos ne eivät häiritse tai hämää teknisellä alueella oleskelevia tai ketään muuta osapuolta.

14. Mainokset kentän ympärillä

Pystyasennossa olevien mainosten tulee olla vähintään:

• 1 metrin päässä sivurajasta. Teknisellä alueella ja vaihtoalueella pystyasennossa olevat mainokset ovat kuitenkin kiellettyjä;

• maalin syvyyden mittaisen etäisyyden päässä päätyrajasta;

• 1 metrin päässä maaliverkosta.

1. Ominaisuudet ja mitat

Pallon tulee olla:

• pyöreä;

• valmistettu sopivasta materiaalista;

• ympärysmitaltaan 62–64 cm;

• painoltaan ottelun alussa 400–440 g

• ilmanpaineeltaan 0,6–0,9 ilmakehää (600 – 900 g/cm3) merenpinnan tasolla

Pallo ei saa pompata alle 50 cm tai yli 65 cm ensimmäisellä pompulla, kun se tiputetaan 2 m korkeudelta.

Kaikissa FIFAn tai maanosaliittojen järjestämissä virallisten kilpailuiden otteluissa palloissa tulee olla jokin seuraavista laatumerkinnöistä:

FIFA Quality PRO
FIFA Quality
IMS – INTERNATIONAL MATCH STANDARD

Kaikki merkinnät osoittavat, että pallo on virallisesti testattu ja täyttää tietyt tekniset vaatimukset, jotka ovat lisäyksiä säännön 2 määräyksiin ja FIFA:n hyväksymiä.

Testejä suorittavat laitokset ovat FIFA:n hyväksymiä.

2. Mainokset pallossa

FIFAn, maanosaliittojen tai kansallisten jalkapalloliittojen järjestämissä virallisissa otteluissa käytettävissä palloissa ei saa olla minkäänlaisia kaupallisia mainoksia lukuun ottamatta kilpailun, kilpailun järjestäjän tai valmistajan logoa/tunnusta. Kilpailumääräykset voivat rajoittaa tällaisten merkintöjen lukumäärää ja kokoa.

3. Viallisen pallon korvaaminen

Jos pallo tulee vialliseksi pallon ollessa pelissä, peli katkaistaan ja sitä jatketaan erotuomaripallolla paikasta, jossa pallo tuli vialliseksi, ellei tämä paikka ole rangaistusalueen sisällä (katso sääntö 8). Ainoa poikkeus on tilanne, jossa pallo vioittuu osuessaan maalitolppaan tai ylärimaan ja menee tämän jälkeen välittömästi maaliin (katso kohta 6 tästä säännöstä).

Jos pallo vioittuu alkupotkussa, maaliheitossa, kulmapotkussa, vapaapotkussa, rangaistuspotkussa tai rajapotkussa, pelinjatkamistapa uusitaan.

Jos pallo vioittuu rangaistuspotkussa tai rangaistuspotkupisteeltä potkaistavissa potkuissa liikuttuaan eteenpäin ja ennen kuin se koskee pelaajaa, ylärimaa tai maalitolppaa, rangaistuspotku uusitaan.

Palloa ei saa vaihtaa ilman erotuomariston lupaa.

4. Lisäpallot

Säännön 2 määräykset täyttäviä lisäpalloja voidaan sijoittaa pelikentän ympärille ja niiden käyttö on erotuomarin valvonnassa.

5. Ylimääräiset pallot kentällä

Jos pallon ollessa pelissä pelikentälle tulee ylimääräinen pallo, erotuomareiden tulee katkaista peli vain, jos ylimääräinen pallo häiritsee peliä. Peliä jatketaan erotuomaripallolla paikasta, jossa alkuperäinen pallo oli pelin katkaisuhetkellä, ellei tämä paikka ole rangaistusalueen sisällä (katso sääntö 8).

Jos pallon ollessa pelissä pelikentälle tulee ylimääräinen pallo, joka ei kuitenkaan häiritse peliä, erotuomareiden tulee antaa pelin jatkua ja ylimääräinen pallo poistetaan kentältä mahdollisimman nopeasti.

6. Maalin syntyminen viallisella pallolla

Jos pallo vioittuu osuessaan maalitolppaan tai ylärimaan ja menee suoraan maaliin, erotuomareiden tulee hyväksyä maali.

1  – Pelaajien lukumäärä

Ottelu pelataan kahden joukkueen välillä. Kummassakin joukkueessa saa olla enintään viisi pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti. Ottelu ei voi alkaa tai jatkua, jos jommassakummassa joukkueessa on alle kolme pelaajaa.

Jos joukkueen pelaajamäärä laskee alle kolmen sen vuoksi, että yksi tai useampi pelaaja on tarkoituksellisesti jättänyt pelikentän, erotuomari ei ole velvollinen katkaisemaan peliä ja hyötyä voidaan soveltaa. Ottelu ei kuitenkaan voi jatkua pallon mentyä pois pelistä, ellei joukkueella ole vähintään kolme pelaajaa.

Jos kilpailumääräykset edellyttävät pelaajien ja vaihtopelaajien nimeämistä ennen ottelua ja joukkue aloittaa ottelun alle viidellä pelaajalla, vain nimetyt pelaajat ja vaihtopelaajat voivat saavuttuaan osallistua otteluun.

2  – Pelaajavaihtojen ja vaihtopelaajien lukumäärä

Pelaajavaihtojen lukumäärä pelin aikana on rajoittamaton.

Viralliset kilpailut

FIFA:n, maanosaliittojen tai kansallisten liittojen virallisissa kilpailuissa saa käyttää korkeintaan yhdeksää vaihtopelaajaa. Kilpailumääräyksissä on määrättävä vaihtopelaajien lukumäärä.

Muut ottelut

Epävirallisessa maaottelussa voidaan käyttää korkeintaan kymmentä vaihtopelaajaa.

Kaikissa muissa otteluissa voidaan nimetä ja käyttää useampia vaihtopelaajia edellyttäen, että:

·         joukkueet sopivat keskenään vaihtopelaajien lukumäärästä

·         erotuomareille kerrotaan asiasta ennen ottelua

Jos erotuomarille ei kerrota asiasta ennen ottelua tai jos sopuun vaihtopelaajien määrästä ei päästä, sallitaan korkeintaan kymmenen vaihtopelaajaa.

3  – Kokoonpanon toimittaminen

Kaikissa otteluissa pelaajien ja vaihtopelaajien nimet tulee antaa erotuomareille ennen ottelun alkua riippumatta siitä, ovatko he paikalla vai eivät. Pelaaja tai vaihtopelaaja, jonka nimeä ei ole annettu erotuomareille ennen ottelun alkua, ei saa osallistua otteluun.

4  – Pelaajavaihto

Pelaajavaihtoja voidaan aikalisää lukuun ottamatta tehdä milloin tahansa riippumatta siitä, onko pallo pelissä vai ei. Vaihtoa tehtäessä tulee noudattaa seuraavia määräyksiä:

·         Kentältä vaihdettavan pelaajan on poistuttava pelikentältä joukkueen oman vaihtoalueen kautta lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka on mainittu futsalsäännöissä.

·         Kentältä vaihdettava pelaaja ei tarvitse erotuomareiden lupaa poistuakseen pelikentältä.

·         Vaihtopelaaja ei tarvitse erotuomarin lupaa mennäkseen pelikentälle.

·         Vaihtopelaaja saa mennä pelikentälle vasta, kun pelaaja on poistunut kentältä.

·         Vaihtopelaajan on mentävä kentälle joukkueen oman vaihtoalueen kautta.

·         Pelaajavaihto on tehty, kun vaihtopelaaja on astunut kentälle joukkueen oman vaihtoalueen kautta ja ojentanut vaihtopelaajan liivin kentältä poistuvalle pelaajalle. Mikäli pelaaja poistuu kentältä jonkun futsalsääntöjen salliman syyn vuoksi vaihtoalueen ulkopuolelta, ojentaa vaihtopelaaja liivin kolmannelle erotuomarille.

·         Tästä hetkestä alkaen vaihtopelaajasta tulee pelaaja ja kentältä poistuneesta pelaajasta vaihtopelaaja.

·         Tietyissä tapauksissa pelaajavaihto voidaan kieltää, esim. jos vaihtopelaajan varusteet eivät ole sääntöjen mukaiset.

·         Vaihtopelaaja, joka ei ole suorittanut pelaajavaihtoa loppuun asti, ei voi potkaista raja-, rangaistus-, vapaa- tai kulmapotkua, heittää maaliheittoa tai saada palloa haltuunsa erotuomaripallosta.

·         Kentältä vaihdettu pelaaja saa myöhemmin osallistua peliin.

·         Kaikki vaihtopelaajat ovat erotuomarin toimivallan alaisia riippumatta siitä, ovatko he osallistuneet peliin vai eivät.

5  – Lämmittely

Korkeintaan viisi vaihtopelaajaa per joukkue saa lämmitellä samanaikaisesti.

6  – Maalivahdin vaihtaminen

·         Vaihtopelaaja saa vaihtaa paikkaa maalivahdin kanssa pyytämättä lupaa erotuomareilta tai odottamatta pelikatkoa

·         Pelaaja voi vaihtaa paikkaa maalivahdin kanssa. Tämä on kuitenkin tehtävä pelikatkon aikana ja siitä on kerrottava erotuomareille ennen vaihdon tekemistä.

·         Pelaajalla tai vaihtopelaajalla, joka korvaa maalivahdin, täytyy olla muista pelaajista erottuva pelipaita, jossa on pelaajan oma numero selässä. Kilpailumääräyksissä voidaan edellyttää, että ns. lentävänä maalivahtina toimivalla pelaajalla tulee olla tismalleen samanvärinen paita kuin alkuperäisellä maalivahdilla.

7  – Rikkomukset ja rangaistukset

Jos vaihtopelaaja menee kentälle ennen kuin pois vaihdettava pelaaja on sieltä poistunut tai jos vaihtopelaaja vaihdon aikana astuu kentälle joukkueen oman vaihtoalueen ulkopuolelta:

·         Erotuomarit katkaisevat pelin (eivät kuitenkaan välittömästi, mikäli hyötyä voidaan noudattaa)

·         Erotuomarit varoittavat vaihtopelaajaa pelaajavaihtomääräysten rikkomisesta ja ohjaavat hänet pois kentältä

Jos erotuomarit ovat katkaisseet pelin, peliä jatketaan vastajoukkueen epäsuoralla vapaapotkulla. Mikäli vaihtopelaaja tai joku muu hänen joukkueensa jäsen syyllistyy myös muuhun rikkomukseen, peliä jatketaan ”Tulkintaohjeita ja neuvoja” -ohjeistuksen mukaisesti.

Jos kentältä poistuva pelaaja poistuu kentältä oman joukkueensa vaihtoalueen ulkopuolelta, eikä hänellä ole tähän futsalsääntöjen sallimaa perustetta, erotuomarit katkaisevat pelin (eivät kuitenkaan välittömästi, mikäli hyötyä voidaan noudattaa), ja varoittavat pelaajaa pelaajavaihtomääräysten rikkomisesta.

Jos erotuomarit ovat katkaisseet pelin, peliä jatketaan vastajoukkueen epäsuoralla vapaapotkulla. Kaikissa muissa tämän säännön rikkomuksissa:

·         Rikkoneita pelaajia varoitetaan

·         Peliä jatketaan vastajoukkueen epäsuoralla vapaapotkulla. Erityistapauksissa peliä jatketaan

”Toimintaohjeita ja neuvoja” -ohjeistuksen mukaisesti.

8  – Kentältä poistetut pelaajat ja vaihtopelaajat

Pelaajaa, joka poistetaan kentältä:

·         ennen kokoonpanojen luovuttamista, ei voida nimetä joukkueen kokoonpanoon mihinkään rooliin.

·         kokoonpanojen luovuttamisen jälkeen ja ennen alkupotkua, voidaan korvata nimetyllä vaihtopelaajalla, jota ei voida korvata

Vaihtopelaajaa, joka poistetaan kentältä ennen tai jälkeen alkupotkun, ei voida korvata.

Vaihtopelaaja saa tulla kentälle ja korvata kentältä alkupotkun jälkeen poistetun pelaajan kaksi peliminuuttia kentältäpoiston jälkeen (ts. joukkue on kärsinyt kahden minuutin rangaistuksen) edellyttäen, että hänellä on ajanottajan tai kolmannen erotuomarin lupa. Jos syntyy maali ennen kuin kaksi peliminuuttia on kulunut, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

·         Mikäli pelataan viisi vastaan neljä, tai neljä vastaan kolme, ja ylivoimalla pelaava joukkue teki maalin, alivoimalla pelaava joukkue saa täydentää pelaajamääräänsä yhdellä pelaajalla

·         Mikäli molemmat joukkueet pelaavat neljällä tai kolmella pelaajalla (ts. tasavajaalla), ja syntyy maali, kumpikaan joukkueista ei saa täydentää pelaajamääräänsä, kunnes kahden minuutin rangaistus on kärsitty.

·         Mikäli pelataan viisi vastaan kolme, ja ylivoimalla pelaava joukkue tekee maalin, kolmella pelaava joukkue saa täydentää pelaajamääräänsä vain yhdellä pelaajalla.

·         Mikäli alivoimalla pelaava joukkue tekee maalin, peliä jatketaan ilman muutoksia pelaajamääriin, kunnes kahden minuutin rangaistus on kärsitty, ellei myös ylivoimalla pelaava joukkue tee maalia ennen rangaistuksen päättymistä.

9  – Ylimääräiset henkilöt kentällä

Valmentaja ja muut joukkueeseen nimetyt henkilöt, pelaajia ja vaihtopelaajia lukuun ottamatta, ovat taustahenkilöitä. Kuka tahansa, jota ei ole nimetty kokoonpanoon pelaajaksi, vaihtopelaajaksi tai taustahenkilöksi, on ulkopuolinen henkilö.

Mikäli taustahenkilö, vaihtopelaaja (paitsi osana pelaajavaihtoa), kentältä poistettu pelaaja tai ulkopuolinen henkilö tulee kentälle, erotuomareiden tulee:

·         katkaista peli vain, jos tämä vaikuttaa peliin;

·         poistattaa tämä henkilö seuraavalla pelikatkolla;

·         antaa asiaankuuluva henkilökohtainen rangaistus.

Jos peli katkaistaan, ja peliin vaikuttanut ylimääräinen henkilö oli:

·         taustahenkilö, vaihtopelaaja tai kentältä poistettu pelaaja, peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla tai rangaistuspotkulla;

·         ulkopuolinen henkilö, peliä jatketaan erotuomaripallolla. Erotuomarin tulee raportoida tapahtumasta kilpailun järjestäjälle.

10   – Maali tehdään ylimääräisen henkilön ollessa kentällä

Jos pallo on menossa maaliin, eikä ulkoinen häiriö estä puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa, maali hyväksytään pallon mennessä maaliin (vaikka kosketus palloon tapahtuu), ellei häiriö ollut hyökkäävän joukkueen aiheuttama.

Jos maalin tekemisen ja pelin jatkamisen jälkeen erotuomarit havahtuvat ylimääräisen henkilön olleen pelikentällä maalin tekohetkellä, maalia ei voida enää hylätä.

 Jos ylimääräinen henkilö on edelleen kentällä, erotuomareiden tulee:

·         katkaista peli;

·         poistattaa henkilö kentältä;

·         jatkaa peliä tilanteesta riippuen erotuomaripallolla tai vapaapotkulla Erotuomareiden tulee raportoida tapahtuneesta kilpailun järjestäjälle.

Jos maalin tekemisen jälkeen ja ennen pelin jatkamista erotuomarit havahtuvat ylimääräisen henkilön olleen pelikentällä maalin tekohetkellä:

·         Erotuomareiden tulee hylätä maali, jos ylimääräinen henkilö oli:

o   maalin tehneen joukkueen pelaaja, vaihtopelaaja, kentältä poistettu pelaaja tai taustahenkilö; peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla ylimääräisen henkilön paikasta

o   ulkopuolinen henkilö, joka vaikutti peliin ohjaamalla pallon maalin tai estämällä puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa; peliä jatketaan erotuomaripallolla

·         erotuomareiden tulee hyväksyä maali, jos ylimääräinen henkilö oli

o   maalin kärsineen joukkueen pelaaja, vaihtopelaaja, kentältä poistettu pelaaja tai taustahenkilö;

o    ulkopuolinen henkilö, joka ei vaikuttanut peliin.

Kaikissa tapauksissa erotuomarin tulee poistattaa ylimääräinen henkilö pelikentältä.

11   – Pelaajan sääntöjenvastainen palaaminen kentälle

Jos pelaaja, joka tarvitsee jonkun erotuomariston jäsenen luvan kentälle palaamiseen, palaa kentälle ilman lupaa, erotuomareiden tulee:

·         Katkaista peli (ei kuitenkaan välittömästi, mikäli pelaaja ei vaikuta peliin tai jos hyötyä voidaan noudattaa)

·         Varoittaa pelaajaa luvattomasta kentälle tulosta Jos peli katkaistaan, sitä jatketaan:

·         suoralla vapaapotkulla paikasta, jossa pelaaja vaikutti peliin;

·         epäsuoralla vapaapotkun, mikäli pelaaja ei vaikuttanut peliin

Pelaaja, joka osana pelinomaista liikettään ylittää pelikentän rajat, ei syyllisty sääntörikkomukseen.

12   – Joukkueen kapteeni

Joukkueen kapteenilla ei ole erityisasemaa tai etuoikeuksia, mutta hänellä on tietty vastuu joukkueensa käyttäytymisestä.

1. Turvallisuus

Pelaaja ei saa käyttää varusteita tai pitää yllään mitään, mikä voi olla vaarallista.

Kaikenlaiset korut (kaulakorut, sormukset, rannekorut, korvakorut, nahka- ja kumirannekkeet, jne.) ovat kiellettyjä ja tulee poistaa. Teipin käyttäminen korujen peittämiseen ei ole sallittua.

Pelaajat tulee tarkastaa ennen ottelun alkua, ja vaihtopelaajat ennen kuin astuvat pelikentälle. Jos pelaajalla on kiellettyjä varusteita tai koruja, erotuomarin tulee määrätä pelaaja:

• poistamaan kyseinen varuste;

• poistumaan pelikentältä seuraavalla pelikatkolla, jos pelaaja ei kykene tai on haluton noudattamaan määräystä.

Pelaajaa, joka kieltäytyy noudattamasta määräystä tai käyttää kiellettyä varustetta uudelleen, tulee varoittaa.

2. Pakolliset varusteet

Pelaajan pakollinen varustus koostuu seuraavista erillisistä osista:

• hihallinen paita

• shortsit – maalivahti saa käyttää pitkiä housuja

• sukat – teipin tai minkä tahansa sukan päällä käytetyn tai päälle puetun materiaalin tulee olla samanvärinen kuin sen peittämä sukan osa

• säärisuojat – tulee olla valmistettuja sopivasta materiaalista ja tarjota kohtuullinen suoja sekä olla sukkien peittämät

• jalkineet

Pelaajan, joka menettää jalkineensa tai säärisuojansa sattumalta, tulee korjata varustuksensa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään pallon mennessä seuraavan kerran pois pelistä. Jos ennen tätä pelaaja pelaa palloa ja/tai tekee maalin, maali hyväksytään.

3. Värit

• Joukkueiden tulee pukeutua väreihin, jotka erottavat ne toisistaan ja erotuomaristosta

• Maalivahtien tulee pukeutua väreihin, jotka erottavat heidät muista pelaajista ja erotuomaristosta

• Jos maalivahtien paidat ovat samanväriset ja kummallakaan ei ole toista paitaa, erotuomari sallii ottelun pelaamisen

Aluspaitojen tulee olla yksivärisiä ja samanvärisiä kuin pelipaidan hihan pääväri, tai täysin hihan värisiä/kuvioisia.

Lämpöhousujen tai trikoiden on oltava shortsien päävärin tai shortsien lahkeen alimman osan värisiä – saman joukkueen pelaajien tulee käyttää samaa väriä.

Kilpailumääräykset voivat edellyttää taustahenkilöitä käyttämään pelaajista ja erotuomaristosta erottuvia vaatteita.

4. Muut varusteet

Vaaraton suojaava varustus on sallittu, kuten päänsuojus, kasvosuojus, pehmeät ja kevyet polvi- ja käsituet. Myös maalivahdin lippalakki sekä urheilulasit ovat sallittuja.

Liivit

Vaihtopelaajien erottamiseksi on heidän käytettävä pelipaitansa päällä liiviä. Liivin tulee väriltään erottua molempien joukkueiden pelipaidoista sekä vastajoukkueen liiveistä.

Päähineet

Jos päähinettä (pois lukien maalivahdin lippalakki) käytetään, sen tulee olla:

• musta tai samanvärinen paidan päävärin kanssa (edellyttäen, että saman joukkueen pelaajat käyttävät samaa väriä);

• yhteensopiva pelaajan varusteiden ammattimaiseen ulkoasuun;

• pelipaitaan kiinnittämätön;

• vaaraton sitä käyttävälle tai muille pelaajille (esim. avaus-/ sulkemismekanismi kaulan ympäri);

• ilman pinnasta nousevia ulokkeita.

Polvi- ja kyynärsuojukset

Mahdollisesti käytettävien kyynärsuojusten tulee olla pelipaidan hihan päävärin, ja polvisuojusten shortsien/housujen päävärin mukaiset. Suojat eivät saa olla tarpeettoman ulkonevat.

Mikäli peliasun väristen suojien käyttäminen ei ole mahdollista, mustat tai valkoiset suojukset sallitaan. Jos suojukset eivät ole paidan tai shortsien/housujen päävärin mukaiset, kaikkien tällaisten suojusten pitää olla saman väriset (mustat tai valkoiset).

Elektroninen kommunikointi

Pelaajat (käsittäen vaihtopelaajat sekä kentältä poistetut pelaajat) eivät saa pitää yllään tai käyttää minkäänlaisia elektronisia- tai kommunikointivälineitä (paitsi milloin elektroniset suorituskyky- ja seurantajärjestelmät ovat sallittuja).

Taustahenkilöiden elektronisten kommunikointijärjestelmien käyttö on sallittu, kun se liittyy suoraan pelaajien hyvinvointiin, pelaajien turvallisuuteen tai taktisiin/valmennuksellisiin tarkoituksiin. Laitteen tulee olla pieni ja kannettava (esim. mikrofoni, kuuloke, matkapuhelin/älypuhelin, älykello, tabletti tai kannettava tietokone). Taustahenkilö, joka käyttää kiellettyä laitetta tai käyttäytyy sopimattomasti laitteen käytön seurauksena, poistetaan tekniseltä alueelta.

Elektroniset suorituskyky- ja seurantajärjestelmät (EPTS)

Kun elektronisia pelaajien suorituskyky- ja seurantajärjestelmiä (Electronic Performance and Tracking Systems, EPTS) käytetään (kyseisen jäsenliiton tai kilpailun järjestäjän suostumuksella), kilpailun järjestäjän tulee virallisissa kilpailuissa varmistua, että järjestelmien ottelun aikana tekniselle alueelle välittämä tieto on luotettavaa ja tarkkaa.

Ammattimainen standardi on kehitetty FIFAn toimesta tukemaan kilpailun järjestäjiä luotettavien ja tarkkojen elektronisten suorituskyky- ja seurantajärjestelmien hyväksymisessä.

”FIFA QUALITY”-tunnus osoittaa, että laite/järjestelmä on virallisesti testattu ja täyttää luotettavuudeltaan ja tarkkuudeltaan paikkadatan vaatimukset futsalissa.

Kun pelaajat pitävät yllään teknologiaa osana elektronisia suorituskyky- ja seurantajärjestelmiä FIFAn, maanosaliittojen tai kansallisten lajiliittojen järjestämissä virallisissa kilpailuotteluissa, kilpailun järjestäjän tulee varmistua, että käytettävä teknologia ei ole vaarallinen ja sillä on ”IMS – International Match Standard”-standardi:

Tämä tunnus osoittaa, että teknologia on virallisesti testattu ja täyttää FIFAn kehittämät ”International Match Standard” vähimmäisvaatimukset turvallisuudelle. Testiorganisaation hyväksyy FIFA.

5. Iskulauseet, viestit, kuvat ja mainonta

Varusteissa ei saa olla minkäänlaisia poliittisia, uskonnollisia tai henkilökohtaisia viestejä, iskulauseita tai kuvia. Pelaajat eivät saa paljastaa alusasuja, joissa on poliittisia, uskonnollisia tai henkilökohtaisia viestejä, iskulauseita tai kuvia, eikä myöskään muuta mainontaa kuin valmistajan logo. Kaikista sääntörikkomuksista pelaajaa ja/tai seuraa rankaisee kilpailun järjestäjä, kansallinen jalkapalloliitto tai FIFA.

Periaatteet

Sääntö 4 koskee kaikkia pelaajien ja vaihtopelaajien yllään pitämiä varusteita (mukaan lukien vaatetus); säännön periaatteita sovelletaan myös kaikkiin taustahenkilöihin teknisellä alueella.

• Seuraavat ovat (yleensä) sallittuja:

  • pelaajan numero, nimi, joukkueen logo; futsalia, toisten kunnioitusta ja riippumattomuutta korostavat viestit ja symbolit sekä kilpailun järjestäjän, kansallisen liiton, maanosaliiton tai FIFAn sääntöjen mukainen mainonta

  • ottelun tiedot: joukkueet, päivämäärä, kilpailu/tapahtuma, tapahtumapaikka

• Sallitut viestit, iskulauseet ja kuvat tulee rajoittaa paidan etuosaan ja/tai käsivarsinauhaan

• Joissain tapauksissa viesti, iskulause tai kuva voi esiintyä vain kapteenin käsivarsinauhassa

Säännön tulkinta

Määriteltäessä, onko viesti, iskulause tai kuva sallittu, tulee kiinnittää huomiota sääntöön 12 (Kielletty peli ja sopimaton käytös), joka edellyttää erotuomarin ryhtyvän toimenpiteisiin pelaajaa kohtaan, joka:

• käyttää hävytöntä, loukkaavaa tai solvaavaa kieltä ja/tai eleitä

• elehtii tai toimii provosoivasti, pilkallisesti tai kiihottavasti

Kaikki viestit, iskulauseet tai kuvat, jotka kuuluvat näihin kategorioihin, ovat kiellettyjä.

”Uskonnollinen” ja ”henkilökohtainen” ovat suhteellisen helposti määriteltävissä, mutta ”poliittinen” on vähemmän selkeä. Viestit, iskulauseet tai kuvat ovat kiellettyjä, kun ne liittyvät:

• keneen tahansa henkilöön tai henkilöihin, eläviin tai kuolleisiin (ellei osana virallista kilpailun nimeä)

• mihin tahansa paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen tai kansainväliseen poliittiseen puolueeseen/organisaatioon/ryhmään tms.

• mihin tahansa paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen hallitukseen tai sen osastoihin tai toimintoihin

• mihin tahansa syrjivään organisaatioon

• mihin tahansa organisaatioon, jonka tavoitteet/toiminta todennäköisesti loukkaavat huomattavaa määrää ihmisiä

• mihin tahansa tiettyyn poliittiseen toimeen/tapahtumaan

Muistaessa merkittävää kansallista tai kansainvälistä tapahtumaa, asian arkaluonteisuus vastajoukkueen (mukaan lukien kannattajat) ja muun yleisön suhteen tulee harkita tarkkaan.

Kilpailumääräykset voivat sisältää muita rajoituksia, erityisesti liittyen sallittujen viestien, iskulauseiden ja kuvien kokoon, lukumäärään ja sijaintiin. On suositeltavaa, että viesteihin, iskulauseisiin ja kuviin liittyvät erimielisyydet käsitellään ennen ottelua/kilpailua.

6. Rikkomukset ja rangaistukset

Tämän säännön rikkomuksista vaarallista varustetta lukuun ottamatta:

• erotuomarit ohjeistavat pelaajan jättämään pelikentän varustuksensa korjaamiseksi;

• pelaajan on poistuttava seuraavalla pelikatkolla, ellei varustusta ole jo korjattu

Pelaaja, joka poistuu pelikentältä korjatakseen tai vaihtaakseen varustustaan:

• tarkastuttaa varustuksensa erotuomaristolla, ennen kuin saa luvan palata kentälle;

• voi palata kentälle ainoastaan erotuomarin luvalla (jonka voi antaa pelin ollessa käynnissä)

Pelaajaa, joka palaa kentälle ilman erotuomarin lupaa, on varoitettava. Jos peli katkaistaan varoituksen antamista varten, sitä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla pallon paikasta pelin katkaisuhetkellä, ellei paluu vaikuttanut peliin, jolloin jatketaan suoralla vapaapotkulla paikasta, jossa pelaaja vaikutti peliin (tai rangaistuspotkulla, jos peliin vaikuttaminen tapahtui rangaistusalueella).

7. Pelaajien numerot

Kilpailumääräyksissä on määrättävä käytäntö pelaajien numeroista, jotka normaalisti ovat yhdestä viiteentoista, joista numero yksi on varattu maalivahdille.

Kilpailunjärjestäjän on pidettävä mielessä, että erotuomareiden on vaikea näyttää käsimerkein numeroita, jotka ovat suurempia kuin 15.

Kunkin pelaajan numeron pitää olla näkyvissä hänen paitansa selkämyksessä ja sen on erotuttava paidan pääväristä. Kilpailumääräyksissä on määrättävä numeroinnin koosta. Määräyksissä tulee myös määritellä, onko numerointi pakollista pelaajan muissa perusvarusteissa, sekä tällaisen numeroinnin sijainnista ja koosta.

1. Erotuomareiden toimivalta

Jokaista ottelua johtaa kaksi erotuomaria – erotuomari ja toinen erotuomari - joilla on täysi toimivalta futsalsääntöjen täytäntöönpanoon otteluun liittyen.

2. Erotuomareiden päätökset

Erotuomareiden ottelussa tekemät pelitapahtumiin liittyvät ratkaisut, mukaan lukien tehtiinkö maali vai ei sekä ottelun lopputulos, ovat lopullisia.

Erotuomarit eivät voi muuttaa päätöstään pelinjatkamistavasta, jonka he toteavat vääräksi itse tai toisen erotuomariston jäsenen neuvosta, jos peli on käynnistetty uudelleen tai jos erotuomarit ovat päättäneet puoliajan (sisältäen jatko-ottelun) ja poistuneet pelikentältä ja sen välittömästä läheisyydestä tai keskeyttäneet ottelun.

Joskus joku erotuomariston muista jäsenistä yrittää käsimerkein osoittaa tai kommunikoida erotuomareille varoituksen tai kentältäpoiston aiheuttavan rikkomuksen tapahtuneen, mutta erotuomarit eivät havaitse tätä ennen kuin peliä on jo jatkettu. Erotuomarit voivat silti antaa tarvittavan henkilökohtaisen rangaistuksen, mutta rikkomuksen edellyttämää pelinjatkamistapaa ei enää käytetä.

Mikäli erotuomarin ja toisen erotuomarin päätökset ovat ristiriidassa keskenään, erotuomarin päätös kumoaa toisen erotuomarin päätöksen.

Toisen erotuomarin tai avustavien erotuomareiden puuttuessa peliin kohtuuttomasti tai esiintyessä sopimattomasti erotuomari vapauttaa heidät tehtävistään, järjestää heille sijaiset ja raportoi kilpailun järjestäjälle.

3. Valta ja velvollisuudet

Erotuomarit:

• toteuttavat futsalsääntöjä;

• johtavat ottelua yhteistyössä muun erotuomariston kanssa, mikäli sellaiset on nimetty;

• varmistavat, että pallot täyttävät säännön 2 vaatimukset;

• varmistavat, että pelaajien varusteet täyttävät säännön 4 vaatimukset;

• pitävät kirjaa ottelun tapahtumista;

• katkaisevat pelin, mikäli futsalsääntöjä on heidän mielestään rikottu

• katkaisevat, keskeyttävät tai lopettavat ottelun muun syyn, kuten ulkopuolisen häiriön vuoksi, esim. jos:

  • valaistus on riittämätön;

  • katsojan heittämä esine osuu erotuomariston jäseneen, pelaajaan tai taustahenkilöön; erotuomari voi antaa ottelun jatkua, katkaista, keskeyttää tai lopettaa ottelun tapahtuman vakavuudesta riippuen

  • katsoja puhaltaa pilliin, mikä vaikuttaa peliin – peli katkaistaan ja sitä jatketaan erotuomaripallolla

  • ylimääräinen pallo, esine tai eläin tulee pelikentälle pallon ollessa pelissä – erotuomareiden tulee:

    • katkaista peli (ja jatkaa sitä erotuomaripallolla) vain jos se häiritsee peliä, ellei pallo ole menossa maaliin eikä häiriö estä puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa, jolloin maali hyväksytään pallon mennessä maaliin (vaikka kosketus palloon tapahtuu), ellei häiriö ollut hyökkäävän joukkueen aiheuttama;

    • antaa pelin jatkua, jos se ei häiritse peliä ja poistattaa sen heti tilaisuuden tullen.

• katkaisevat pelin, jos pelaaja on vakavasti loukkaantunut ja varmistavat, että pelaaja siirretään pelikentältä. Loukkaantunutta pelaajaa, maalivahti mukaan lukien, ei saa huoltaa pelikentällä ja hän voi palata kentälle vasta kun peli on käynnistetty uudelleen; pelaajan tulee palata kentälle joukkueen oman vaihtoalueen kautta. Vaatimuksesta jättää pelikenttä poiketaan vain seuraavissa tapauksissa:

• saman joukkueen pelaajat ovat törmänneet ja tarvitsevat huomiota;

• vaikea loukkaantuminen on tapahtunut;

  • pelaaja on loukkaantunut johtuen vastapelaajan fyysisestä rikkomuksesta, josta tätä varoitetaan tai josta tämä poistetaan kentältä (esim. piittaamaton tai raaka peli), jos arviointi/huolto tehdään ripeästi;

• erotuomarit ovat tuominneet rangaistuspotkun, ja loukkaantunut pelaaja on potkaisija;

• erotuomarit ovat tuominneet rangaistuspotkun, ja loukkaantunut pelaaja on potkua torjuva maalivahti

• varmistavat, että vertavuotava pelaaja poistuu pelikentältä. Pelaaja voi palata vain saatuaan luvan jommaltakummalta erotuomarilta, jonka tulee varmistua verenvuodon tyrehtymisestä ja siitä, ettei peliasussa ole verta;

• jos erotuomarit ovat sallineet lääkärien tai paarinkantajien tulla pelikentälle, pelaajan tulee poistua kentältä joko paareilla tai jalan. Pelaajaa, joka ei tottele, tulee varoittaa epäurheilijamaisesta käytöksestä;

• näyttävät tarvittavan kortin ennen pelaajan poistumista kentältä, mikäli he ovat päättäneet varoittaa tai poistaa kentältä loukkaantuneen ja kentältä hoidon vuoksi poistumaan joutuvan pelaajaa/pelaajan;

• jatkavat ottelua erotuomaripallolla, mikäli peliä ei ole katkaistu muusta syystä tai loukkaantuminen ole seurausta futsalsääntöjen rikkomisesta;

• antavat pelin jatkua seuraavaan pelikatkoon saakka, jos pelaaja on heidän mielestään vain lievästi loukkaantunut;

• antavat pelin jatkua, kun rikkomus tapahtuu ja rikottu joukkue hyötyy tästä sekä rankaisevat alkuperäisestä rikkomuksesta, jos ennakoitu hyöty ei toteudu heti tai muutaman sekunnin kuluessa;

• rankaisevat vakavimmasta rikkomuksesta, mikäli useita rikkomuksia tapahtuu samanaikaisesti;

• antavat tarvittavat henkilökohtaiset rangaistukset pelaajille, jotka syyllistyvät varoituksen tai kentältäpoiston arvoisiin rikkomuksiin. Rangaistusta ei ole välttämätöntä antaa välittömästi, mutta viimeistään seuraavalla pelikatkolla;

• ryhtyvät toimiin vastuuttomasti toimivia taustahenkilöitä kohtaan huomauttamalla tai näyttämällä keltaista korttia varoittaakseen tai punaista korttia poistaakseen pelikentältä ja sen välittömästä läheisyydestä, mukaan lukien teknisen alueen. Jos rikkojaa ei tunnisteta, rangaistus kohdennetaan joukkueen päävalmentajalle. Lääkinnällinen taustahenkilö, joka syyllistyy kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen, saa jäädä tekniselle alueelle;

• toimivat muiden erotuomariston jäsenten neuvojen mukaan, kun eivät ole itse nähneet tilannetta;

• varmistavat, ettei ulkopuolisia henkilöitä tule kentälle;

• osoittavat pelinjatkamistavan, jos peli on katkaistu;

• käyttävät kohdan ”Erotuomareiden ja muun erotuomariston merkinannot” mukaisia merkinantoja

• sijoittuvat kentälle ja sen ympärille ”Sijoittuminen” -osion mukaisesti;

• raportoivat kilpailun järjestäjälle ottelun aikana tai sen jälkeen tapahtuneista pelaajien ja/tai taustahenkilöiden rangaistuksista sekä muista tapahtumista.

Erotuomari

• toimii ajanottajana ja kolmantena erotuomarina silloin, kun heitä ei ole nimetty;

• harkintansa mukaan keskeyttää tai lopettaa ottelun sääntörikkomusten vuoksi;

• harkintansa mukaan keskeyttää tai lopettaa ottelun ulkopuolisen häiriötekijöiden vuoksi.

Toinen erotuomari

• korvaa loukkaantuneen tai toimintakyvyttömäksi tulleen erotuomarin.

4. Erotuomariston vastuunalaisuus

Erotuomarit tai muut erotuomariston jäsenet eivät ole vastuussa:

• minkäänlaisesta pelaajan, toimihenkilön tai katsojan kärsimästä vammasta;

• minkäänlaisesta omaisuudelle koituneesta vahingosta;

• mistään muusta yksilön, seuran, yrityksen, liiton tai muun organisaation kärsimästä vahingosta, joka on syntynyt tai voinut syntyä futsalsääntöjen mukaisten päätösten tai normaalien toimenpiteiden takia, joita tarvitaan ottelun järjestämiseen, pelaamiseen ja johtamiseen.

Tällaisia päätöksiä voivat olla:

• päätös, että pelikentän tai sen ympäristön kunto tai sääolosuhteet ovat sellaiset, että ottelu voidaan pelata tai sitä ei voida pelata;

• päätös lopettaa ottelu syystä tai toisesta;

• päätös kenttälaitteiden tai pallon käytöstä ottelun aikana;

• päätös katkaista tai olla katkaisematta peli katsojan häirinnän tai katsomo-ongelmien vuoksi;

• päätös katkaista tai olla katkaisematta peli loukkaantuneen pelaajan siirtämiseksi pelikentältä hoitoa varten;

• vaatimus loukkaantuneen pelaajan siirtämiseksi pelikentältä hoitoa varten (lukuun ottamatta edellä lueteltuja poikkeuksia);

• päätös sallia tai olla sallimatta pelaajan käyttää jotain vaatetta tai varustetta;

• milloin erotuomareilla on päätäntävalta asiassa, sallia tai olla sallimatta kenenkään henkilön (käsittäen stadionhenkilöstö, turvahenkilöstö, valokuvaajat tai muu mediahenkilöstö) oleskella pelikentän läheisyydessä;

• mikä tahansa muu päätös, jonka hän saattaa tehdä tehtäväänsä suorittaessaan futsalsääntöjen tai FIFAn, maanosaliiton, kansallisen liiton tai kilpailun sääntöjen ja määräysten mukaisesti sen mukaan kenen alaisuudessa ottelu pelataan.

5. Kansainväliset ottelut

Kansainvälisissä otteluissa on käytettävä toista erotuomaria.

6. Erotuomareiden varusteet

Pakolliset varusteet

Erotuomareilla tulee olla seuraavat varusteet:

• ainakin yksi pilli

• punainen ja keltainen kortti

• muistio (tai muut muistiinpanovälineet ottelutapahtumien kirjaamiseksi)

• ainakin yksi kello

Muut varusteet

Erotuomareiden on mahdollista käyttää

• varusteita kommunikointiin muun erotuomariston kanssa – kommunikaatiojärjestelmät, jne.;

• elektronista suorituskyvyn tai fyysisen suorituksen seurantajärjestelmää.

Erotuomarit eivät saa käyttää muita elektronisia välineitä, mukaan lukien kamerat.

Erotuomarit tai muut erotuomariston jäsenet eivät saa käyttää koruja (erotuomari voi kuitenkin käyttää kelloa tai muuta ajanottolaitetta, mikäli ajanottajaa ei ole).

7. Videotuki

 Videotuen käyttö on sallittua vain, jos ottelun tai kilpailun järjestäjät ovat täyttäneet kaikki FIFA:n asettamat videotuen protokollan (VS protocol) ja toimeenpanon edellytykset ja saaneet kirjallisen luvan FIFA:lta.

Erotuomarit voivat käyttävät videotukea, kun joukkueen päävalmentaja (tai hänen poissa ollessaan toinen nimetty joukkueen taustahenkilö) haastaa seuraaviin liittyvän päätöksen:

maali/ei maalia

rangaistuspotku/ei rangaistuspotkua

suora kentältäpoisto

rangaistuksen kohdentaminen (kun erotuomari varoittaa tai poistaa kentältä väärän pelaajan rikkoneesta joukkueesta)

Lisäksi videotukea voidaan erotuomareiden oman harkinnan mukaan käyttää, kun erotuomareilla on keskenään erilainen näkemys jostakin yllä mainitusta päätöksestä.

Videotukea voidaan myös käyttää erotuomareiden harkinnan mukaan seuraavissa tilanteissa:

Jos ajanottolaitteeseen tulee vika

Jos ajanottolaite on käynnistetty tai pysäytetty virheellisesti ajanottajan toimesta sääntöjen 6 ja 7 ehtojen mukaan

Varmistaakseen onko tehty maali

Varmistaakseen menikö pallo maaliin ennen puoliajan päättymistä ilmaisevaa äänimerkkiä

Videotuki käsittää yhden tai useamman uusinnan tapahtumasta. Erotuomarit tarkastavat tilanteen uusinnasta ja erotuomari tekee lopullisen päätöksen. Alkuperäinen päätös ei muutu, ellei uusinta osoita sen olleen ”selvä ja ilmeinen virhe” tai ”vakava havaitsematta jäänyt rikkomus” on tapahtunut.

1. Avustavat erotuomarit

Erotuomaristoon voidaan nimetä kaksi avustavaa erotuomaria (kolmas erotuomari ja ajanottaja), joiden on toimittava futsalsääntöjen mukaisesti. He sijoittuvat kentän tasolle keskirajan läheisyyteen vaihtoalueiden puolelle. Ajanottaja istuu toimitsijapöydän ääressä. Kolmas erotuomari voi toimia istuen tai seisten.

Ajanottajalla ja kolmannella erotuomarilla on oltava käytössään kotijoukkueen tai kilpailun järjestäjän toimittama ajanottolaite sekä tarpeelliset laitteet kumuloituvien rikkomusten näyttämiseen.

Heillä tulee olla käytössään pöytä.

2. Valta ja velvollisuudet

Kolmas erotuomari

• avustaa erotuomareita ja ajanottajaa;

• pitää kirjaa otteluun osallistuvista pelaajista;

• kontrolloi pelipallon korvaamisen erotuomareiden pyynnöstä;

• tarkastaa vaihtopelaajien varusteet ennen kuin he menevät kentälle;

• kirjaa maalintekijöiden numerot;

• kertoo erotuomareille kaikista rikkomuksista tai otteluun osallistuvien henkilöiden epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä. Erotuomarit päättävät ottavatko he nämä näkemykset huomioon vai eivät;

• kertoo ajanottajalle, kun taustahenkilö pyytää aikalisää;

• informoi määrätyin käsimerkein erotuomareita sekä joukkueita myönnetystä aikalisästä ajanottajan antaman äänimerkin jälkeen;

• pitää kirjaa käytetyistä aikalisistä;

• pitää kirjaa kummankin joukkueen kumuloituvista rikkomuksista;

• informoi määrätyin käsimerkein joukkueen viidennestä kumuloituvasta rikkomuksesta samalla puoliajalla;

• asettaa toimitsijapöydälle näkyvän merkin osoittamaan, kun joukkue on tehnyt vähintään viisi kumuloituvaa rikkomusta saman puoliajan aikana;

• pitää kirjaa varoitetuista ja kentältä poistetuista pelaajista;

• antaa joukkueiden toimihenkilöille ennen kummankin puoliajan alkua kortin, jolla he voivat pyytää aikalisää, ja kerää sen puoliajan päätyttyä pois, jos aikalisää ei ole käytetty;

• antaa joukkueiden toimihenkilöille paperin, josta ilmenee milloin vaihtopelaaja voi mennä kentälle korvatakseen kentältä poistetun pelaajan;

• tarkastaa erotuomareiden antamien ohjeiden mukaisesti pelaajan, joka on poistunut kentältä korjatakseen varusteitaan;

• tarkastaa erotuomareiden antamien ohjeiden mukaisesti pelaajan, joka on poistunut kentältä loukkaantumisen vuoksi;

• ilmaisee erotuomareille, mikäli he ovat tehneet ilmeisen virheen varoittaessaan tai poistaessaan kentältä pelaajan tai mikäli heidän näkökenttänsä ulkopuolella on tapahtunut väkivaltaa. Kaikissa peliin liittyvissä asioissa lopullinen päätösvalta on kuitenkin erotuomareilla;

• valvoo teknisellä alueella oleskelevien käyttäytymistä ja informoi erotuomareita mahdollisesta asiattomasta käytöksestä;

• pitää kirjaa ulkopuolisten häiriöiden aiheuttamista pelikatkoista sekä niiden syistä;

• antaa erotuomareille muuta peliin oleellisesti liittyvää tietoa;

• sijoittuu tämän kirjan ”Sijoittuminen” -ohjeistuksen mukaisesti;

• korvaa toisen erotuomarin, jos erotuomari tai toinen erotuomari loukkaantuu tai tulee toimintakyvyttömäksi.

Ajanottaja

Varmistaa, että peliaika on säännön 7 mukainen

• käynnistämällä kellon oikein suoritetun alkupotkun jälkeen;

• pysäyttämällä kellon, kun pallo on poissa pelistä;

• käynnistämällä kellon oikein suoritetun rajapotkun, maaliheiton, kulmapotkun, alkupotkun, vapaapotkun, rangaistuspotkun ja erotuomaripallon jälkeen;

• pysäyttämällä kellon, kun hyväksyttävä maali on tehty, rangaistus- tai vapaapotku on tuomittu tai kun pelaaja on loukkaantunut;

• pysäyttämällä kellon, kun erotuomarit kehottavat häntä niin tekemään;

• merkitsee maalit ja kumuloituvat rikkomukset tulostaululle, mikäli sellainen on käytössä;

• ilmaisee aikalisän alkamisen erotuomareiden pilleistä erottuvalla pillillä tai muulla äänimerkillä saatuaan pyynnöstä tiedon kolmannelta erotuomarilta tai erotuomareilta;

• mittaa yhden minuutin aikalisät;

• ilmaisee aikalisän päättymisestä äänimerkillä tai pillillä, joka eroaa erotuomareiden pillien äänestä;

• ilmaisee joukkueen viidennen kumuloituvan rikkomuksen kolmannen erotuomarin pyynnöstä äänimerkillä tai pillillä, joka erottuu erotuomareiden pillien äänestä;

• mittaa kahden minuutin rangaistukset;

• ilmaisee ensimmäisen puoliajan, ottelun tai jatko-ottelun puoliajan päättymisen äänimerkillä tai pillillä, joka erottuu erotuomareiden pillien äänestä;

• sijoittuu tämän kirjan ”Sijoittuminen” -ohjeistuksen mukaisesti;

• huolehtii tietyistä kolmannen erotuomarin tehtävistä tämän poissa ollessa, mikäli varalla olevaa avustavaa erotuomaria ei ole nimetty;

• antaa muuta peliin oleellisesti liittyvää tietoa.

3. Kansainväliset ottelut

Kansainvälisissä otteluissa on käytettävä kolmatta erotuomaria ja ajanottajaa.

Kansainvälisissä otteluissa käytettävissä ajanottolaitteissa on oltava kaikki tarvittavat toiminnot (tarkka ajanotto, kahden minuutin rangaistusten mittaaminen neljälle pelaajalle yhtäaikaisesti sekä näyttötaulu, josta näkee molempien joukkueiden kumuloituvat rikkomukset)

4. Varalla oleva avustava erotuomari

Varalla oleva avustava erotuomari voidaan nimetä kilpailumääräysten mukaisesti. Heidän roolinsa ja tehtäviensä tulee olla futsalsääntöjen mukaiset.

Varalla oleva avustava erotuomari

• korvaa kolmannen erotuomarin, jos jompi kumpi erotuomareista tai kolmas erotuomari on kyvytön aloittamaan tai jatkamaan ottelua ja voi tarvittaessa korvata myös ajanottajan;

• avustaa erotuomareita ja kolmatta erotuomaria koko tapahtuman ajan, mukaan lukien kaikki hallinnolliset tehtävät ennen ottelua, sen aikana ja sen jälkeen, erotuomareiden ohjeiden mukaisesti;

• raportoi kilpailun järjestäjälle kaikista rikkomuksista tai muista tapahtumista, jotka tapahtuvat erotuomareiden näkökentän ulkopuolella. Hän myös avustaa erotuomaria raportin kirjoittamisessa;

• kirjaa kaikki tapahtumat ennen ottelua, sen aikana ja sen jälkeen;

• pitää mukanaan ylimääräistä ajanottolaitetta;

• sijoittuu lähelle ajanottajaa siten, että pystyy avustamaan erotuomareita ja kolmatta erotuomaria ja tarjoamaan olennaista tietoa ottelusta.

1. Puoliajat

Ottelu kestää kaksi 20 minuutin pituista puoliaikaa, jota voidaan vähentää ainoastaan, mikäli kilpailumääräykset sen sallivat.

2. Puoliajan päättyminen

Ajanottaja ilmaisee puoliajan (sekä jatko-ottelun puoliaikojen) päättymisen äänimerkillä.

• Puoliaika päättyy äänimerkkiin, vaikka erotuomarit eivät ilmaisisi päättymistä pilleillään.

• Mikäli 10 m vapaapotku tai rangaistuspotku on tuomittu ennen puoliajan päättymistä, puoliaika päättyy, kun tämä potku on suoritettu. Potku katsotaan päättyneeksi, kun pallon peliin tulemisen jälkeen jokin seuraavista tapahtuu:

  • pallo pysähtyy tai menee pois pelistä;

  • palloa pelaa kuka tahansa muu pelaaja (potkaisija mukaan lukien) kuin puolustava maalivahti;

  • erotuomari katkaisee pelin potkasijan tai hänen kanssapelaajansa tekemän rikkomuksen vuoksi.

Mikäli puolustavan joukkueen pelaaja tekee rikkomuksen ennen kuin potku on päättynyt, erotuomarit jatkavat peliaikaa määräämällä potkun uusittavaksi tai tuomitsemalla rangaistuspotkun tai 10 m vapaapotkun, mikäli futsalsäännöt niin määräävät.

• Sääntöjen 1 ja 10 mukainen hyväksyttävä maali voi puoliajan päättymisen jälkeen syntyä vain yllä olevissa tapauksissa.

Puoliaikoja ei jatketa missään muissa tapauksissa.

3. Aikalisä

Joukkueella on oikeus yhteen minuutin mittaiseen aikalisään kummankin puoliajan aikana.

Tapahtumien kulku:

• Joukkueen toimihenkilö voi pyytää aikalisää kolmannelta erotuomarilta käyttäen ennen puoliaikaa annettua korttia. Mikäli kolmatta erotuomaria ei ole, aikalisää pyydetään ajanottajalta.

• Ajanottaja myöntää aikalisän käyttäen äänimerkkiä tai pilliä, joka erottuu erotuomareiden pillien äänistä, kun pallo on poissa pelistä ja aikalisää pyytäneellä joukkueella on pelinjatkamistapa.

• Aikalisän aikana

  • pelaajat voivat olla kentällä tai sen ulkopuolella. Juodakseen heidän on kuitenkin poistuttava kentältä;

  • vaihtopelaajien on pysyteltävä kentän ulkopuolella;

  • joukkueen taustahenkilöt eivät saa antaa ohjeita kentällä ollen.

• Pelaajavaihtoja saa suorittaa vasta aikalisän päättymiseksi annetun äänimerkin jälkeen.

• Joukkue, joka ei käytä aikalisäänsä ensimmäisellä puoliajalla, on silti oikeutettu vain yhteen aikalisään toisella puoliajalla.

• Mikäli kolmatta erotuomaria tai ajanottajaa ei ole, joukkueet pyytävät aikalisää erotuomareilta.

• Jatko-ottelussa ei ole aikalisiä käytössä.

4. Puoliaikojen välinen tauko

Pelaajilla on puoliaikojen välissä oikeus taukoon, joka ei saa ylittää 15 minuuttia. Mahdollisesti pelattavan jatko-ottelun puoliaikojen välissä ei ole taukoa, joukkueet ainoastaan vaihtavat kenttäpuolia ja vaihtopenkkejä. Kuitenkin lyhyt (maksimissaan yhden minuutin) juomatauko on sallittu.

Tauon pituus on määriteltävä kilpailumääräyksissä ja sitä saa muuttaa ainoastaan erotuomareiden luvalla.

5. Keskeytetty ottelu

Keskeytetty ottelu on pelattava uudelleen, ellei kilpailumääräyksissä toisin määrätä.

Alkupotku aloittaa molemmat puoliajat, molemmat jatko-ottelun puoliajat sekä jatkaa peliä hyväksytyn maalin jälkeen. Vapaapotkut (suora tai epäsuora), rangaistuspotkut, rajapotkut, maaliheitot ja kulmapotkut ovat muita pelinjatkamistapoja.

Erotuomaripallo on pelinjatkamistapa, kun erotuomari katkaisee pelin eikä sääntö määrää muuta pelinjatkamistapaa.

Jos rikkomus tapahtuu pallon ollessa poissa pelistä, ei pelinjatkamistapa muutu

1. Alkupotku

Menettely

• Erotuomari arpoo kolikolla ja teikkauksen voittanut joukkue päättää potkaisevatko he alkupotkun ensimmäisellä vai toisella puoliajalla.

  Elleivät kilpailumääräykset muuta määrää, kotijoukkue päättää kumpaan maaliin he hyökkäävät ensimmäisellä puoliajalla

• Joukkue, joka ei potkaissut alkupotkua ensimmäisellä puoliajalla, potkaisee toisen puoliajan aloittavan alkupotkun

• Toiselle puoliajalle joukkueet vaihtavat kenttäpuolia ja hyökkäävät vastakkaisiin maaleihin.

• Tauon aikana joukkueet vaihtavat vaihtopenkkejä. Joukkueen vaihtopenkki sijaitsee aina sen puolustamalla kenttäpuoliskolla.

• Hyväksytyn maalin jälkeen vastajoukkue jatkaa peliä alkupotkulla.

• Kaikkien pelaajien, paitsi potkaisijan, tulee olla omalla kenttäpuolellaan.

• Vastapelaajien tulee olla vähintään 3 m päässä pallosta, kunnes se on pelissä.

• Pallon tulee olla paikallaan keskipisteellä.

• Vaihtopenkin puoleinen erotuomari antaa pillillään luvan alkupotkun potkaisemiseen.

• Pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu.

• Alkupotkusta voidaan tehdä suoraan maali vastajoukkueen maaliin. Jos pallo menee suoraan potkaisijan maaliin, tuomitaan kulmapotku vastajoukkueelle.

Rikkomukset ja rangaistukset

• Jos alkupotkun potkaisija koskee palloon uudelleen ennen kuin pallo on koskenut toista pelaajaa, tuomitaan vastajoukkueelle epäsuora, tai käsivirheen tapauksessa suora, vapaapotku.

Muissa alkupotkumenettelyn sääntörikkomuksissa alkupotku uusitaan.

2. Erotuomaripallo

Menettely

• Pallo pudotetaan yhdelle siihen viimeksi koskeneen joukkueen pelaajalle siitä paikasta, missä palloon viimeksi koski pelaaja, ulkopuolinen henkilö tai erotuomariston jäsen. Jos viimeinen kosketus palloon on tapahtunut puolustavan joukkueen rangaistusalueen sisällä, ja palloon on viimeksi koskenut hyökkäävän joukkueen pelaaja, erotuomaripallo siirretään alla olevan kuvan mukaisesti ja sivurajan suuntaisesti rangaistusalueen rajalle.

• Muiden (molempien joukkueiden) pelaajien tulee olla vähintään 2 metrin päässä pallosta, kunnes se on pelissä.

• Pallo on pelissä sen osuessa maahan. Tämän jälkeen palloa saa pelata kuka tahansa pelaaja (kummastakin joukkueesta).

Rikkomukset ja rangaistukset

• Erotuomaripallo uusitaan, jos pallo:

  • koskee pelaajaa ennen osumistaan maahan;

  • poistuu pelikentältä koskematta pelaajaa.

• Jos pallo erotuomaripallon jälkeen menee maaliin koskematta vähintään kahta pelaajaa, peliä jatketaan:

  • maaliheitolla, jos pallo menee vastajoukkueen maaliin;

  • kulmapotkulla, jos pallo menee omaan maaliin.

Kuitenkin, jos pallo erotuomaripallon jälkeen menee maaliin koskematta kahta pelaajaa syistä, jotka ovat pallon vastaanottaneesta joukkueesta riippumattomia (esim. sääolosuhteet tai pallo ei ole asianmukaisesti tiputettu), erotuomaripallo uusitaan.

1. Pallo poissa pelistä

Pallo on poissa pelistä, kun:

• se on kokonaan ylittänyt pääty- tai sivurajan maassa tai ilmassa;

• erotuomarit ovat katkaisseet pelin;

• se osuu kattoon.

Pallo on myös poissa pelistä, jos se osuu erotuomariston jäseneen, pysyy kentällä ja;

• joukkue aloittaa lupaavan hyökkäyksen; tai

• pallo menee suoraan maaliin; tai

• pallonhallinta siirtyy toiselle joukkueelle.

Näissä kolmessa pallon erotuomariston jäseneen osumisen sisältävässä tapauksessa peliä jatketaan erotuomaripallolla.

2. Pallo pelissä

Pallo on pelissä koko muun ajan, myös osuessaan erotuomariston jäseneen, maalitolppaan tai ylärimaan ja jäädessään pelikentälle.

3. Kentät sisätiloissa

Kentän yllä olevan vapaan tilan vähimmäiskorkeus määritetään kilpailumääräyksissä.

Jos pelissä oleva pallo osuu kattoon, peliä jatketaan rajapotkulla sen joukkueen hyväksi, joka ei viimeksi koskenut palloon. Rajapotku potkaistaan siitä sivurajan kohdasta, joka on lähinnä pallon osumakohtaa kattoon.

1. Hyväksyttävä maali

Maali on tehty, kun koko pallo ylittää päätyrajan maalitolppien välistä ja yläriman alta edellyttäen, että maalin tehnyt joukkue ei ole syyllistynyt rikkomukseen.

Jos maali on siirtynyt paikaltaan tai kaatunut puolustavan pelaajan (mukaan lukien maalivahti) tarkoituksellisen tai tahattoman toiminnan seurauksena, ja erotuomarit ovat vakuuttuneita, että pallo on ylittänyt päätyrajan ja olisi mennyt oikealla paikallaan olevien maalitolppien (kuten määritelty säännössä 1) välistä maaliin, erotuomareiden tulee hyväksyä maali. Jos maalia oli siirretty tai kaadettu tarkoituksellisesti, erotuomareiden tulee varoittaa kyseistä pelaajaa.

Jos hyökkäävän joukkueen pelaaja, maalivahti mukaan lukien, siirtää tai kaataa maalin, erotuomareiden tulee hylätä maali. Jos siirtäminen/kaataminen oli tarkoituksellista, pelaajaa tulee varoittaa.

Jos maalivahti heittää pallon suoraan vastajoukkueen maaliin, tuomitaan maaliheitto. Jos kansalliset säännöt kieltävät kyseisessä nuorten, KKI, vammaisurheilijoiden tai grassroots -sarjassa/ottelussa pallon heittämisen yli keskirajan, tuomitaan epäsuora vapaapotku keskirajalta paikasta, jossa pallo ylitti keskirajan.

Hylättävä maali

Jos jompikumpi erotuomareista viheltää pilliinsä hyväksyttävän maalin merkiksi ennen kuin pallo on kokonaan ylittänyt päätyrajan (maalitolppien välistä, kuten määritelty säännössä 1), ja erotuomari välittömästi huomaa virheensä, maali hylätään ja peliä jatketaan erotuomaripallolla.

2. Voittanut joukkue

Enemmän maaleja tehnyt joukkue on voittaja. Jos molemmat joukkueet tekevät yhtä monta maalia tai ei yhtään maalia, ottelu päättyy tasan.

Kun kilpailumääräykset edellyttävät voittajan ratkaisemista tasapelissä tai otteluparin tasapelissä, ainoat sallitut menetelmät voittajan ratkaisemiseksi ovat:

• vierasmaalisääntö

• kaksi saman kestoista, korkeintaan 5 minuutin jatko-ottelun puoliaikaa. Kilpailumääräyksissä tulee määrätä jatko-ottelun puoliaikojen kesto

• potkut rangaistuspotkupisteeltä

Yllä mainittujen menetelmien yhdistelmää voidaan käyttää.

3. Potkut rangaistuspotkupisteeltä

Potkut rangaistuspotkupisteeltä potkaistaan ottelun päätyttyä ja, ellei toisin ole määrätty, niihin soveltuvat futsalsäännöt pätevät.

Potkut rangaistuspotkupisteeltä eivät ole osa ottelua.

Kentältä poistettu pelaaja ei saa osallistua; pelin aikana saadut huomautukset ja varoitukset eivät siirry rangaistuspotkupisteeltä potkaistaviin potkuihin.

Menettely

Ennen potkuja rangaistuspotkupisteeltä

• Elleivät muut tekijät (esim. pelikentän kunto, turvallisuus jne.) toisin edellytä, tai kilpailumääräykset muuta määrää, erotuomari arpoo kolikolla, kumpaan maaliin potkut potkaistaan.

• Erotuomari teikkaa kolikolla uudelleen, ja teikkauksen voittanut joukkue valitsee potkaisevatko he ensimmäisen vai toisen potkun.

• Kaikki pelaajat ja vaihtopelaajat ovat oikeutettuja osallistumaan potkuihin. Poikkeuksena ne pelaajat, jotka ottelun tai jatko-ottelun päättyessä ovat loukkaantuneita tai jotka on poistettu kentältä.

• Jos ottelun tai jatko-ottelun päättyessä ja ennen potkujen aloittamista toisella joukkueella on enemmän potkuihin oikeutettuja pelaajia (vaihtopelaajat mukaan lukien) kuin vastajoukkueella, se voi halutessaan vähentää osallistuvien pelaajien määrää yhtä suureksi. Erotuomareille tulee ilmoittaa pois jätettyjen pelaajien nimet ja numerot. Pois jätetyt pelaajat eivät saa osallistua potkuihin potkaisijana tai maalivahtina (paitsi alla kuvatussa poikkeustapauksessa).

• Kahden edellisen kohdan perusteella valikoituneita potkuihin oikeutettuja kutsutaan osallistuviksi pelaajiksi.

• Kumpikin joukkue on velvollinen valitsemaan osallistuvista pelaajista potkujärjestyksen. Erotuomareita ei tarvitse informoida järjestyksestä.

• Maalivahdin, joka loukkaantuu ennen potkuja tai niiden aikana, saa korvata pelaajamäärien tasaamiseksi pois jätetyllä pelaajalla. Korvattava maalivahti ei saa enää osallistua potkuihin eikä potkaista.

• Jos korvattava maalivahti on jo potkaissut, hänet korvannut pelaaja ei saa potkaista ennen kuin seuraavalla potkukierroksella. (Potkukierros = kaikki osallistuvat pelaajat ovat potkaisseet kerran)

Potkujen aikana

• Vain osallistuvat pelaajat ja erotuomaristo saavat olla kentällä.

• Kaikkien osallistuvien pelaajien, paitsi potkaisijan ja kahden maalivahdin, tulee pysyä keskiympyrässä tai keskirajan takana.

• Potkaisijan joukkueen maalivahdin tulee pysyä kentällä, rangaistusalueen ulkopuolella, vähintään 5 metrin päässä rangaistuspotkupisteestä, suurin piirtein rangaistuspotkupisteen tasalla ja toisella puolella kenttää kuin vaihtopenkit ja toinen erotuomari.

• Osallistuva pelaaja saa vaihtaa paikkaa maalivahdin kanssa.

• Potku on suoritettu, kun pallo pysähtyy, menee pois pelistä tai kun erotuomarit katkaisevat pelin rikkomuksen vuoksi; potkaisija ei saa pelata palloa toista kertaa.

• Erotuomarit pitävät kirjaa potkuista.

• Jos maalivahti syyllistyy rikkomukseen, jonka seurauksena potku uusitaan, maalivahtia huomautetaan ensimmäisestä rikkomuksesta, ja jos sama pelaaja syyllistyy rikkomukseen uudelleen, häntä varoitetaan kaikista seuraavista rikkomuksista.

• Jos potkaisija syyllistyy rikkomukseen sen jälkeen, kun erotuomarit ovat antaneet luvan potkun potkaisemiseen, potku merkitään epäonnistuneeksi ja potkaisijaa varoitetaan

• Jos sekä maalivahti että potkaisija syyllistyvät rikkomukseen samanaikaisesti; potku merkitään epäonnistuneeksi ja potkaisijaa varoitetaan

• Jos potkujen aikaan joukkueen pelaajamäärä vähenee, vastajoukkue voi halutessaan vähentää osallistuvien pelaajien määrää yhtä suureksi. Erotuomareille tulee ilmoittaa pois jätettyjen pelaajien nimet ja numerot. Pois jätetyt pelaajat eivät saa osallistua potkuihin potkaisijana tai maalivahtina (paitsi ylle kuvatussa poikkeustapauksessa)

Alla olevien ehtojen mukaisesti molemmat joukkueet potkaisevat viisi potkua

• Potkut potkaistaan vuorotellen.

• Jokaisen potkun potkaisee eri pelaaja, ja kaikkien osallistuvien pelaajien on potkaistava, ennen kuin kukaan voi potkaista toista kertaa.

• Yllä olevat periaatteet pätevät myös mahdollisilla seuraavilla potkukierroksilla, mutta joukkueet voivat vaihtaa potkujärjestystä.

• Jos, ennen kuin molemmat joukkueet ovat potkaisseet viisi potkua, toinen joukkueista on tehnyt enemmän maaleja kuin toinen pystyy tekemään, vaikka potkaisisi viisi potkuaan, enempää potkuja ei potkaista.

• Jos sen jälkeen, kun molemmat joukkueet ovat suorittaneet viisi potkua, molemmat ovat tehneet yhtä monta maalia, potkut jatkuvat, kunnes toinen joukkue on tehnyt enemmän maaleja samalla määrällä potkuja

• Potkuja rangaistuspotkupisteeltä ei pidä viivyttää pelaajan pelikentältä poistumisen vuoksi. Pelaajan potku todetaan menetetyksi (ei maalia), jos pelaaja ei palaa ajoissa potkaisemaan

Pelaajavaihdot ja kentältäpoistot rangaistuspotkupisteeltä potkaistavien potkujen aikana

• Pelaajaa, vaihtopelaajaa tai taustahenkilöä voidaan varoittaa tai hänet voidaan poistaa kentältä

• Kentältä poistettu maalivahti täytyy korvata potkuihin osallistuvalla pelaajalla tai vaihtopelaajalla

• Muuta pelaajaa tai vaihtopelaajaa kuin maalivahtia, joka ei pysty jatkamaan potkuja, ei voi korvata

• Erotuomareiden on keskeytettävä ottelu, mikäli joukkueen pelaajamäärä laskee alle kolmeen

4. Vierasmaalisääntö

Ottelupari on kilpailumuoto, jossa pelataan yksi ottelu kummankin joukkueen kotikentällä. Kilpailumääräykset voivat määrätä, että jos otteluparin yhteenlasketut maalimäärät ovat tasan, vieraskentällä tehdyt maalit lasketaan kahdeksi maaliksi.

Futsalissa ei ole paitsiota.

Suora ja epäsuora vapaapotku sekä rangaistuspotku voidaan tuomita rikkomuksista vain, kun pallo on pelissä.

1. Suora vapaapotku

Suora vapaapotku tuomitaan, jos pelaaja syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksista vastapelaajaa kohtaan holtittomasti, piittaamattomasti tai käyttäen kohtuutonta voimaa:

• taklaa vartalollaan

• hyppää vastapelaajan päälle

• potkaisee tai yrittää potkaista

• työntää

• lyö tai yrittää lyödä (sisältäen päällä puskemisen)

• taklaa tai kamppailee

• kamppaa tai yrittää kampata

Jos rikkomukseen liittyy kontakti, siitä rangaistaan suoralla vapaapotkulla tai rangaistuspotkulla.

• Holtiton tarkoittaa, että pelaaja osoittaa vastuun tai harkinnan puutetta kamppaillessaan pallosta tai toimii varomattomasti. Henkilökohtaista rangaistusta ei tarvita.

• Piittaamaton tarkoittaa, että pelaaja jättää huomioimatta aiheuttamansa vaaran tai tekonsa seuraukset vastapelaajalle ja häntä on varoitettava.

• Kohtuuton voiman käyttö tarkoittaa, että pelaaja ylittää voiman käytön tarpeen ja vaarantaa vastustajan turvallisuuden ja hänet on poistettava kentältä.

Suora vapaapotku tuomitaan myös, jos pelaaja syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksista:

• käsivirhe, joka on tarkoituksellinen ja/tai jossa käsi tai käsivarsi tekee pelaajan vartalosta epäluonnollisesti isomman (paitsi maalivahti omalla rangaistusalueellaan)

• pitää kiinni vastapelaajasta

• estää vastapelaajan etenemisen kontaktilla

• puree tai sylkee joukkueen tai erotuomariston jäsentä

• heittää esineellä palloa, vastapelaajaa tai erotuomariston jäsentä tai koskettaa palloa kädessä pitämällään esineellä tai siirtää maalia siten, että maali osuu palloon

Kaikki yllä kuvatut rikkomukset ovat kumuloituvia rikkomuksia.

Käsivirhe

Käsivirheen määrittämiseksi, käsivarren yläraja kulkee kainalon kohdalla.

Pelaajan jokainen kosketus palloon kädellä/käsivarrella ei ole rikkomus.

Pelaaja syyllistyy suoran vapaapotkun arvoiseen rikkomukseen, jos hän:

• tarkoituksellisesti koskettaa palloa kädellään/käsivarrellaan, esimerkiksi liikuttamalla kättään/käsivarttaan kohti palloa

• koskettaa palloa kädellään/käsivarrellaan kun se tekee pelaajan vartalosta epäluonnollisesti isomman. Pelaajan katsotaan tehneen vartalostaan epäluonnollisesti isomman, kun käden/käsivarren asento ei ole seuraus pelaajan vartalon liikkeestä kyseisessä tilanteessa tai sillä perusteltavissa. Pitämällä kättään/käsivarttaan tällaisessa asennossa pelaaja ottaa riskin pallon osumisesta käteen/käsivarteen ja rikkomukseen syyllistymisestä

Oman rangaistusalueensa ulkopuolella maalivahdilla on samat pallon pelaamista käsin koskevat rajoitteet kuin muillakin pelaajilla. Jos maalivahti pelaa palloa käsin omalla rangaistusalueellaan, kun tämä ei ole sallittua, erotuomarit tuomitsevat epäsuoran vapaapotkun, mutta eivät anna henkilökohtaista rangaistusta. Kuitenkin, jos rikkomus on pelinjatkamisen yhteydessä pallon pelaaminen toisen kerran (kädellä/käsivarrella tai ilman) ennen sen koskettamista toiseen pelaajaan, maalivahtia on rangaistava, jos rikkomus pysäyttää lupaavan hyökkäyksen tai vie vastustajalta tai vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekotilaisuuden.

2. Epäsuora vapaapotku

Epäsuora vapaapotku tuomitaan, jos pelaaja:

• pelaa vaarallisella tavalla (kuten määritelty alla);

• estää vastapelaajan etenemisen ilman kontaktia;

• syyllistyy protestointiin, käyttää hävytöntä, loukkaavaa tai solvaavaa kieltä ja/ tai eleitä tai muihin sanallisiin rikkomuksiin;

• estää maalivahtia vapauttamasta palloa käsistään tai potkaisee tai yrittää potkaista palloa, kun maalivahti on vapauttamassa sitä hallustaan;

• käyttää tarkoituksellista kikkaa syöttääkseen pallon (mukaan lukien vapaapotkusta) maalivahdille päällä, rinnalla, polvella jne. kiertääkseen sääntöä, riippumatta koskeeko maalivahti palloa käsillään vai ei; maalivahtia rangaistaan, mikäli hän on aloitteellinen tarkoituksellisessa kikassa;

• • Tekee maalin vastajoukkueen maaliin

    • kädellään tai käsivarrellaan (maalivahti mukaan lukien) edellyttäen, että teko on tahaton ja käsi tai käsivarsi ei tehnyt pelaajan vartalosta epäluonnollisesti isompaa

    • välittömästi pallon osuttua hänen käteensä tai käsivarteensa edellyttäen, että käsi tai käsivarsi ei tehnyt pelaajan vartalosta epäluonnollisesti isompaa

  Mikäli maalia ei tehdä välittömästi pallon osuttua tahattomasti pelaajan käteen/käsivarteen, pelin tulee antaa jatkua, olettaen että käsi/käsivarsi ei tehnyt pelaajan vartalosta epäluonnollisesti isompaa.

• syyllistyy muuhun, säännöissä mainitsemattomaan, rikkomukseen, josta peli katkaistaan varoituksen tai kentältäpoiston antamista varten.

Epäsuora vapaapotku tuomitaan, jos maalivahti syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksista:

• hallitsee palloa käsissään tai jaloissaan omalla kenttäpuolellaan yli neljä sekuntia;

• Hallittuaan palloa kontrolloidusti missä tahansa kentällä, koskettaa kanssapelaajan hänelle tarkoituksellisesti pelaamaa palloa uudelleen omalla kenttäpuolellaan, eikä vastapelaaja ole välillä koskenut palloon; henkilökohtaista rangaistusta ei anneta;

• koskee palloa käsin/käsivarrellaan omalla rangaistusalueellaan, kun kanssapelaaja on tarkoituksellisesti potkaissut pallon hänelle (mukaan lukien rajapotkusta);

• Heittää pallon yli keskirajan ja kansalliset säännöt kieltävät sen kyseisessä nuorten, KKI, vammaisurheilijoiden tai grassroots -sarjassa/ottelussa (vapaapotku potkaistaan paikasta, jossa pallo ylitti keskirajan)

Maalivahdilla katsotaan olevan pallo hallinnassaan, kun:

• pallo on käsien tai käden ja minkä tahansa pinnan (esim. kentän, oman vartalon) välissä tai koskettaessaan palloa millä tahansa käden tai käsivarren osalla

• hän pitää palloa avoimella ojennetulla kädellä

• hän pomputtaa palloa kentän pintaan tai heittää sen ilmaan

Pelaaminen vaarallisella tavalla

Vaarallisella tavalla pelaamista on mikä tahansa toiminta, jolla yrittäessään pelata palloa pelaaja aiheuttaa loukkaantumisvaaran jollekin (mukaan lukien pelaaja itse) tai estää lähellä olevaa vastapelaajaa pelaamasta palloa loukkaantumisen pelossa.

Saksi- tai polkupyöräpotku on sallittu edellyttäen, että se ei ole vaarallinen vastapelaajalle.

Vastapelaajan etenemisen estäminen ilman kontaktia

Vastapelaajan etenemisen estäminen tarkoittaa vastapelaajan juoksulinjalle siirtymistä estämään, tukkimaan, hidastamaan tai pakottamaan muuttamaan suuntaa silloin, kun palloa ei ole kummankaan pelaajan pelietäisyydellä.

Kaikilla pelaajilla on oikeus vapaaseen sijoittumiseen pelikentällä; vastapelaajan tiellä oleminen on eri asia kuin vastapelaajan tielle siirtyminen.

Pelaaja voi suojata palloa menemällä vastapelaajan ja pallon väliin, kunhan pallo on pelietäisyydellä eikä vastapelaajaa estetä käsin tai vartalolla. Jos pallo on pelietäisyydellä, pelaajaa voi taklata sääntöjenmukaisesti vartalolla.

Vastustajan blokkaaminen

Vastapelaajan blokkaaminen voidaan katsoa sääntöjenmukaiseksi taktiikaksi futsalissa. Blokkaavan pelaajan tulee olla paikallaan kontaktin tapahtuessa, hän ei saa tarkoituksellisesti aiheuttaa kontaktia siirtymällä tai levittämällä itsensä vastapelaajan tielle ja vastapelaajalla tulee olla mahdollisuus välttää blokki. Blokki voidaan toteuttaa pallollista tai pallotonta pelaajaa vastaan.

3. Henkilökohtaiset rangaistukset

Erotuomareilla on valta henkilökohtaisiin rangaistuksiin siitä asti, kun he astuvat pelikentälle ottelua edeltävässä tarkastuksessa siihen asti, kun he poistuvat pelikentältä ottelun päätyttyä (käsittäen potkut rangaistuspotkupisteeltä).

Jos ennen menemistä pelikentälle ottelun alussa pelaaja tai taustahenkilö syyllistyy kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen, erotuomareilla on oikeus estää pelaajaa tai taustahenkilöä osallistumasta otteluun. Erotuomarit raportoivat tarvittaessa muusta sopimattomasta käytöksestä.

Jos erotuomareiden pitäisi varoittaa pelaajaa, vaihtopelaajaa tai taustahenkilöä ennen ottelun alkua, heidän tulee antaa tämä varoitus suullisesti eikä näyttää keltaista korttia ja raportoida tapahtuneesta tarvittaville tahoille ottelun jälkeen.

 Jos (yllä olevaan viitaten) sama henkilö syyllistyy ottelun aikana toiseen varoitettavaan rikkomukseen, erotuomarit varoittavat häntä näyttämällä keltaista korttia. Häntä ei kuitenkaan poisteta kentältä, sillä kyseessä on ensimmäinen henkilölle näytetty keltainen kortti ottelun aikana.

Pelaajaa tai taustahenkilöä, joka syyllistyy varoituksen tai kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen pelikentällä tai sen ulkopuolella ketä tahansa henkilöä tai futsalsääntöjä vastaan, rangaistaan rikkomuksen mukaan.

Keltainen kortti ilmaisee varoituksen ja punainen kortti kentältäpoiston.

Vain pelaajalle, vaihtopelaajalle tai taustahenkilölle voidaan näyttää punaista tai keltaista korttia.

Pelaajat ja vaihtopelaajat

Pelin jatkamisen viivyttäminen kortin näyttämiseksi

Kun erotuomari on päättänyt varoittaa tai poistaa pelaajan kentältä, peliä ei saa jatkaa ennen rangaistuksen antamista, ellei rikottu joukkue anna nopeaa vapaapotkua, heillä ole selvä maalintekomahdollisuus ja erotuomari ei ole aloittanut henkilökohtaisen rangaistuksen antamista. Rangaistus annetaan seuraavalla pelikatkolla; jos rikkomus oli ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen vastajoukkueelta, pelaajaa varoitetaan; jos rikkomus häiritsi (lupaavaa hyökkäystä) tai pysäytti lupaavan hyökkäyksen, pelaajaa ei varoiteta.

Hyöty

Jos erotuomarit soveltavat hyötyä rikkomuksesta, josta olisi peli katkaistaessa annettu varoitus tai kentältäpoisto, tulee tämä varoitus tai kentältäpoisto antaa seuraavalla pelikatkolla Kuitenkin, jos rikkomus oli ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen vastajoukkueelta, pelaajaa varoitetaan epäurheilijamaisesta käytöksestä; jos rikkomus häiritsi (lupaavaa hyökkäystä) tai katkaisi lupaavan hyökkäyksen, pelaajaa ei varoiteta.

Hyötyä ei tule käyttää raa’an pelin, väkivaltaisen käytöksen, toisen varoitettavan rikkomuksen tai kuudennen (ja sitä seuraavien) kumuloituvien rikkomusten yhteydessä, ellei ole selkeä mahdollisuus tehdä maali. Erotuomareiden tulee poistaa pelaaja kentältä seuraavalla pelikatkolla, paitsi jos pelaaja pelaa palloa tai kamppailee/häiritsee vastapelaajaa, jolloin erotuomarit katkaisevat pelin, poistavat pelaajan kentältä ja peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla, ellei pelaaja samalla syyllisty vakavampaan rikkomukseen.

Jos sovelletaan hyötyä toisen varoituksen tai suoran kentältäpoiston tapauksessa, ja ennen rangaistuksen antamista syntyy maali rikkoneen joukkueen maaliin, rangaistu joukkue jatkaa samalla pelaajamäärällä, mutta rangaistu pelaaja korvataan vaihtopelaajalla. Jos maalia ei synny, joukkueen pelaajamäärää vähennetään yhdellä.

Jos puolustaja alkaa pitää kiinni hyökkääjästä rangaistusalueen ulkopuolella ja jatkaa kiinnipitämistä rangaistusalueen sisällä, erotuomarit tuomitsevat rangaistuspotkun.

Varoitettavat rikkomukset

Seuraaviin rikkomuksiin syyllistyvää pelaajaa varoitetaan:

• pelin jatkamisen viivyttäminen;

• protestointi sanoin tai elein;

• kentälle tuleminen, palaaminen tai tarkoituksellinen kentältä poistuminen ilman erotuomareiden lupaa tai pelaajavaihtomääräysten rikkominen;

• sääntömääräisen etäisyyden noudattamatta jättäminen erotuomaripallossa, kulmapotkussa, vapaapotkussa tai rajapotkussa;

• jatkuva futsalsääntöjen rikkominen (”jatkuvaa” ei ole määritelty millään tietyllä sääntörikkomusten lukumäärällä tai kaavalla);

• epäurheilijamainen käytös.

Seuraaviin rikkomuksiin syyllistyvää vaihtopelaajaa varoitetaan:

• pelin jatkamisen viivyttäminen;

• protestointi sanoin tai elein;

• kentälle tuleminen pelaajavaihtomääräyksiä rikkoen;

• epäurheilijamainen käytös.

Kun syyllistytään kahteen erilliseen varoituksen arvoiseen rikkomukseen, vaikkakin lähekkäin, molemmista tulee antaa varoitus. Esimerkiksi jos vaihtopelaaja tulee pelikentälle vaihtoalueen ulkopuolelta ja syyllistyy piittaamattomaan rikkomukseen tai katkaisee lupaavan hyökkäyksen rikkeellä/käsivirheellä tms.

Varoitukset epäurheilijamaisesta käytöksestä

On olemassa erilaisia tilanteita, jolloin pelaajaa tulee varoittaa epäurheilijamaisesta käytöksestä, sisältäen jos pelaaja:

• yrittää harhauttaa erotuomareita esimerkiksi tekeytymällä loukkaantuneeksi tai teeskennellen tulleensa rikotuksi (näytteleminen);

• syyllistyy piittaamattomalla tavalla suoran vapaapotkun aiheuttavaan rikkomukseen;

• syyllistyy käsivirheeseen häiritäkseen tai katkaistakseen lupaavan hyökkäyksen;

• tekee rikkeen, joka häiritsee tai katkaisee lupaavan hyökkäyksen, paitsi kun erotuomarit tuomitsevat rikkeestä rangaistuspotkun ja rikkomuksessa oli yritys pelata palloa;

• vie vastapelaajalta ilmeisen maalintekomahdollisuuden rikkomuksella, joka oli yritys pelata palloa ja erotuomarit tuomitsevat rangaistuspotkun;

• pelaa palloa käsin yrittäen tehdä maalin (riippumatta yrityksen onnistumisesta) tai epäonnistuessaan yrityksessään estää maalin syntyminen;

• pysäyttää kohden maalia menossa olevan pallon käsivirheellä, kun maali on vartioitu

• tekee pelikenttään siihen kuulumattomia merkintöjä;

• pelaa palloa poistuessaan pelikentältä saatuaan määräyksen poistua;

• osoittaa kunnioituksen puutetta peliä kohtaan;

• käyttää tarkoituksellista kikkaa syöttääkseen pallon (mukaan lukien vapaapotkusta) maalivahdille päällä, rinnalla, polvella jne. kiertääkseen sääntöä, riippumatta koskeeko maalivahti palloon käsin vai ei; maalivahtia rangaistaan, mikäli hän on aloitteellinen tarkoituksellisessa kikassa

• sanallisesti harhauttaa vastapelaajaa pelin aikana;

• tarkoituksellisesti siirtää tai kaataa maalin (viemättä vastajoukkueelta ilmeistä maalintekomahdollisuutta)

Maalin juhlinta

Pelaajat saavat osoittaa riemuaan maalin jälkeen, mutta juhlinta ei saa olla liiallista; Yliampuviin juhlintoihin ei kannusteta, eivätkä ne saa aiheuttaa liiallista viivytystä.

Pelinkentältä poistuminen maalia juhliessa ei ole varoitettava rikkomus, mutta pelaajien tulee palata kentälle mahdollisimman pian.

Pelaajaa tulee varoittaa, vaikka maali hylättäisiin, jos hän:

• kiipeää turva-aidalle ja/tai lähestyy katsojia tavalla, joka aiheuttaa turvallisuusongelmia;

• elehtii tai toimii provosoivasti, pilkallisesti tai kiihottavasti;

• peittää päänsä tai kasvonsa naamiolla tai vastaavalla esineellä;

• ottaa paidan päältään tai peittää päänsä paidalla.

Kentältäpoiston aiheuttavat rikkomukset

Seuraaviin rikkomuksiin syyllistyvä pelaaja tai vaihtopelaaja poistetaan kentältä:

• vie vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden käsivirheellä (paitsi maalivahti omalla rangaistusalueellaan) tai siirtämällä tai kaatamalla maalin (kun tämä estää palloa menemästä maaliin);

• vie kohti rikkojan maalia kokonaisvaltaisesti liikkuvalta vastapelaajalta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden (sillä edellytyksellä, että maali ei ole puolustavan maalivahdin vartioima) rikkomalla vapaapotkun arvoisella rikkomuksella (ellei alla kuvatusti);

• raaka peli;

• puree tai sylkee jotakuta;

• väkivaltainen käytös;

• käyttää hävytöntä, loukkaavaa tai solvaavaa kieltä ja/tai eleitä;

• saa toisen varoituksen samassa ottelussa.

Kentältä poistetun pelaajan tai vaihtopelaajan tulee poistua pelikentän läheisyydestä ja tekniseltä alueelta.

Maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen

Kun pelaaja vie vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden käsivirheellä, pelaaja poistetaan kentältä riippumatta missä rikkomus tapahtuu (paitsi maalivahti omalla rangaistusalueellaan).

Kun pelaaja syyllistyy omalla rangaistusalueellaan vastapelaajaa kohtaan rikkomukseen, jolla viedään vastapelaajalta ilmeinen maalintekomahdollisuus ja erotuomarit tuomitsevat rangaistuspotkun, rikkonutta pelaajaa varoitetaan, jos rikkomus oli yritys pelata palloa; muissa tapauksissa (esim. kiinnipitäminen, työntäminen, ei mahdollisuutta pelata palloa jne.) rikkoja poistetaan kentältä.

Pelaaja, kentältä poistettu pelaaja, vaihtopelaaja tai taustahenkilö, joka tulee pelikentälle ilman vaadittavaa erotuomareiden lupaa ja häiritsee peliä tai vastapelaajaa vieden vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden, syyllistyy kentältäpoiston arvoiseen rikkomukseen.

Seuraavat seikat tulee ottaa huomioon arvioitaessa ilmeistä maalintekomahdollisuutta:

• rikkomuksen ja maalin välinen etäisyys

• yleinen pelin suunta

• pallon hallinnassa pitämisen tai hallintaan saamisen todennäköisyys

• puolustajien sijainti ja lukumäärä sekä maalivahdin sijainti

• onko rikkovan joukkueen maali vartioitu

Jos maalivahti vie vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden pelaamalla palloa oman rangaistusalueensa ulkopuolella tarkoituksellisesti käsin, eikä hänen takanaan ole kukaan tai ainoastaan yksi puolustava kenttäpelaaja suojelemassa maalia, maalivahdin katsotaan syyllistyneen ilmeisen maalintekomahdollisuuden viemiseen.

Jos hyökkäävien pelaajien määrä on suurempi tai yhtä suuri kuin maalia suojaavien puolustavien pelaajien määrä, eikä maali ole maalivahdin vartioima, voidaan tilanne katsoa ilmeiseksi maalintekomahdollisuudeksi, mikäli muut ilmeisen maalintekomahdollisuuden kriteerit täyttyvät.

Jos puolustava pelaaja syyllistyy rikkomukseen yrittämättä pelata palloa (esim. kiinnipitäminen, vetäminen, työntäminen tai pelaajalla ei ole mahdollisuutta pelata palloa jne.), ja hyökkäävien pelaajien lukumäärä on suurempi kuin puolustavien pelaajien, tilanne katsotaan ilmeiseksi maalintekomahdollisuudeksi, vaikka maali olisi maalivahdin vartioima.

Jos vaihtopelaaja, kentältä poistettu pelaaja tai taustahenkilö vie vastajoukkueelta maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden käsivirheellä tai rikkomuksella, josta on seurauksena vapaapotku, pelaajien lukumäärää vähennetään säännön 3 mukaisesti.

Raaka peli

Taklaus tai kamppailu, joka vaarantaa vastapelaajan turvallisuuden tai jossa käytetään kohtuutonta voimaa tai raakuutta, tulee rangaista raakana pelinä.

Pelaaja, joka kamppaillessaan pallosta syöksyy vastapelaajaa kohti edestä, sivulta tai takaa käyttäen yhtä tai molempia jalkoja sekä käyttäen kohtuutonta voimaa tai vaarantaen vastapelaajan turvallisuuden, syyllistyy raakaan peliin.

Väkivaltainen käytös

Väkivaltaista käytöstä on, jos pelaaja käyttää tai yrittää käyttää kohtuutonta voimaa tai raakuutta vastapelaajaa kohtaan, kun ei kamppailla pallosta, tai kanssapelaajaa, taustahenkilöä, erotuomariston jäsentä, katsojaa tai ketä tahansa muuta kohtaan, riippumatta syntyykö kontakti vai ei.

Väkivaltaista käytöstä voi tapahtua pelikentällä tai sen ulkopuolella pallon ollessa pelissä tai poissa pelistä.

Väkivaltaista käytöstä sisältävissä tilanteissa ei tule noudattaa hyötyä, ellei kyseessä ole selkeä ja välitön maalintekomahdollisuus. Näissä tapauksissa erotuomareiden on poistettava väkivaltaiseen käytökseen syyllistynyt pelaaja seuraavalla pelikatkolla.

Erotuomareita muistutetaan, että väkivaltainen käytös johtaa usein joukkonahisteluun pelaajien kesken. Tästä syystä siihen on puututtava tiukasti.

Pelaaja tai vaihtopelaaja, joka syyllistyy väkivaltaiseen käytökseen, on poistettava kentältä.

Taustahenkillöt

Kun rikkomuksen tekijää ei tunnisteta, rangaistus annetaan teknisellä alueella olevalle joukkueen päävalmentajalle.

Huomautus

Seuraavien rikkomusten tulee tavallisesti johtaa huomautukseen; toistuessaan tai selkeistä rikkomuksista tulee seurata varoitus tai kentältäpoisto:

• meneminen pelikentälle, ei kuitenkaan epäkunnioittavasti tai häiriötä aiheuttaen

• yhteistyöhaluttomuus erotuomariston jäsenen kanssa, esim. kolmannen erotuomarin tai ajanottajan ohjeen/pyynnön sivuuttaminen;

• vähäinen erimielisyyden osoitus (sanoin tai elein) päätökseen;

• satunnainen poistuminen teknisen alueen rajojen ulkopuolelle syyllistymättä muuhun rikkomukseen.

Varoitus

Varoitettavat rikkomukset sisältävät (mutta eivät rajoitu):

• selvästi/jatkuvasti jättää noudattamatta teknisen alueen rajoja;

• viivyttää joukkueensa pelin jatkamista;

• tarkoituksellisesti menee vastajoukkueen tekniselle alueelle (ei yhteenottoa);

• protestointi sanoin tai elein sisältäen:

  • juomapullojen tai muiden esineiden heittäminen/potkiminen

  • eleet, jotka osoittavat selvästi kunnioituksen puutetta erotuomaristoon, esim. sarkastinen taputtaminen

• liiallinen/jatkuva elehtiminen punaisen tai keltaisen kortin puolesta;

• elehtiminen tai toimiminen provosoivasti tai tulenarasti;

• jatkuva sopimaton käytös (sisältäen toistuvat huomautuksen arvoiset rikkomukset);

• kunnioituksen puutteen osoittaminen peliä kohtaan.

Kentältäpoisto

Kentältäpoiston aiheuttavat rikkomukset sisältävät (mutta eivät rajoitu):

• vastajoukkueen pelin jatkamisen viivyttäminen esim. pitämällä kiinni pallosta, potkaisemalla pallo pois tai estämällä pelaajan liike;

• tarkoituksellinen poistuminen tekniseltä alueelta:

  • protestoidakseen erotuomariston jäsenelle;

  • toimiakseen provosoivasti tai tulenarasti;

• vastajoukkueen tekniselle alueelle meneminen aggressiivisesti tai pyrkien vastakkainasetteluun;

• tarkoituksellinen esineen heittäminen/potkaiseminen pelikentälle;

• pelikentälle meneminen:

  • erotuomariston jäsentä haastamaan (mukaan lukien tauolla ja ottelun päätyttyä);

  • häiritsemään peliä, vastapelaajaa tai erotuomariston jäsentä;

• aggressiivinen käytös (sisältäen sylkemisen ja puremisen) ketä tahansa henkilöä kohtaan;

• toisen varoituksen saaminen samassa ottelussa;

• hävyttömän, loukkaavan tai solvaavan kielen/eleiden käyttäminen;

• sääntöjen vastaisen elektronisen laitteiston tai kommunikaatiojärjestelmän käyttäminen ja/tai käyttäytyminen epäsopivasti sitä käytettyään;

• syyllistyminen väkivaltaiseen käytökseen.

Rikkomukset, joissa esine (tai pallo) heitetään

Kaikissa tapauksissa erotuomarit antavat tarvittavan henkilökohtaisen rangaistuksen:

• piittaamaton – varoittavat rikkonutta pelaajaa epäurheilijamaisesta käytöksestä

• kohtuuton voiman käyttö – poistavat rikkojan kentältä väkivaltaisesta käytöksestä

4. Pelin jatkaminen rikkeiden tai sopimattoman käytöksen jälkeen

Jos pallo on poissa pelistä, peliä jatketaan aiemman päätöksen mukaisesti.

Jos pallo on pelissä ja pelaaja syyllistyy fyysiseen rikkomukseen pelikentällä:

• vastapelaajaa kohtaan – epäsuora tai suora vapaapotku tai rangaistuspotku;

• kanssapelaajaa, vaihtopelaajaa, kentältä poistettua pelaajaa, taustahenkilöä tai erotuomariston jäsentä kohtaan – suora vapaapotku tai rangaistuspotku;

• muuta henkilöä kohtaan – erotuomaripallo.

Kaikki suulliset rikkomukset rangaistaan epäsuoralla vapaapotkulla.

Jos pallo on pelissä ja:

• pelaaja syyllistyy rikkomukseen erotuomariston jäsentä tai vastajoukkueen pelaajaa, vaihtopelaajaa, kentältä poistettua pelaajaa tai taustahenkilöä kohtaan pelikentän ulkopuolella; tai

• vaihtopelaaja, kentältä poistettu pelaaja tai taustahenkilö syyllistyy rikkomukseen tai häiritsee vastapelaajaa tai erotuomariston jäsentä pelikentän ulkopuolella:

peliä jatketaan vapaapotkulla pelikentän ulkorajalta lähinnä rikkomus/häiriökohtaa; rangaistuspotku tuomitaan, jos rikkomus on suoran vapaapotkun arvoinen ja lähin ulkorajan kohta on rikkomuksen tehneen omalla rangaistusalueella.

• vaihtopelaaja, kentältä poistettu pelaaja tai taustahenkilö syyllistyy rikkomukseen kumman tahansa joukkueen vaihtopelaajaa, kentältä poistettua pelaajaa tai taustahenkilöä kohtaan, peliä jatketaan erotuomaripallolla (katso sääntö 8)

Jos vaihtopelaaja, kentältä poistettu pelaaja tai taustahenkilö syyllistyy suoran vapaapotkun arvoiseen rikkomukseen, tämä lasketaan kumuloituvaksi rikkomukseksi.

Jos pelaaja syyllistyy rikkomukseen pelikentän ulkopuolella oman joukkueen pelaajaa, vaihtopelaajaa, kentältä poistettua pelaajaa tai taustahenkilöä kohtaan, peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla ulkorajan lähimmästä kohdasta.

Jos pelaaja koskettaa palloa kädessään pitämällä esineellä (kenkä, säärisuoja, tms.), peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla (tai rangaistuspotkulla).

Jos pelikentällä tai sen ulkopuolella oleva pelaaja heittää tai potkaisee esineellä (muu kuin pelipallo) vastapelaajaa tai heittää tai potkaisee esineellä (mukaan lukien pallo) vaihtopelaajaa, kentältä poistettua pelaajaa tai taustahenkilöä tai erotuomariston jäsentä tai pelipalloa, peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla paikasta, jossa esine osui tai olisi osunut henkilöön tai palloon. Jos tämä paikka on pelikentän ulkopuolella, vapaapotku potkaistaan lähinnä rikkomuspaikkaa olevasta ulkorajan kohdasta; jos tämä on rikkojan rangaistusalueella, tuomitaan rangaistuspotku.

Jos vaihtopelaaja, kentältä poistettu pelaaja, tilapäisesti pelikentältä poistunut pelaaja tai taustahenkilö potkaisee tai heittää esineen kentälle ja se häiritsee peliä, vastapelaajaa tai erotuomariston jäsentä, peliä jatketaan suoralla vapaapotkulla (tai rangaistuspotkulla) paikasta, jossa häiriö tapahtui tai esine osui tai olisi osunut vastustajaan, erotuomariston jäseneen tai palloon.

Jos erotuomarit katkaisevat pelin pelaajan syyllistyessä rikkomukseen ulkopuolista henkilöä kohtaan kentän sisä- tai ulkopuolella, peliä jatketaan erotuomaripallolla, ellei tilanteesta tuomita epäsuoraa vapaapotkua pelaajan poistuttua pelikentältä ilman erotuomareiden lupaa; epäsuora vapaapotku potkaistaan kentän rajalta paikasta, josta pelaaja poistui pelikentältä.

1. Vapaapotkutyypit

Suorat ja epäsuorat vapaapotkut tuomitaan rikkomukseen tai sääntörikkomukseen syyllistyneen pelaajan, vaihtopelaajan, kentältä poistetun pelaajan tai taustahenkilön vastajoukkueelle.

Toisen erotuomareista on näkyvästi laskettava sekunteja suoran ja epäsuoran vapaapotkun aikana.

Epäsuoran vapaapotkun merkinanto

Erotuomarit osoittavat epäsuoran vapaapotkun nostamalla kätensä pään yläpuolelle; merkinanto pidetään ylhäällä vapaapotkun jälkeen, kunnes pallo koskee toista pelaajaa tai menee pois pelistä.

Epäsuora vapaapotku tulee uusia, jos toinen tai molemmat erotuomarit unohtavat merkinannon ja pallo potkaistaan suoraan maaliin.

Pallo menee maaliin

• jos suora vapaapotku potkaistaan suoraan vastajoukkueen maaliin, maali hyväksytään

• jos epäsuora vapaapotku potkaistaan suoraan vastajoukkueen maaliin, tuomitaan maaliheitto (ellei jompikumpi erotuomareista unohtanut epäsuoran vapaapotkun merkinantoa)

• jos suora tai epäsuora vapaapotku potkaistaan suoraan omaan maaliin, tuomitaan kulmapotku

2. Menettely

Kaikki vapaapotkut tulee potkaista:

• neljän sekunnin kuluessa;

• rikkomuspaikasta, paitsi:

  • puolustavan joukkueen vapaapotku omalta rangaistusalueelta, jota voidaan potkaista mistä tahansa rangaistusalueelta;

  • hyökkäävän joukkueen epäsuora vapaapotku rangaistusalueelta, joka siirretään sivurajan suuntaisesti siihen rangaistusalueen rajan kohtaan, joka on lähinnä rikkomuspaikkaa tai paikkaa, jossa pallo oli (kuten kuvattu alla);

  • vapaapotkut rikkomuksista, joihin liittyy pelaajan luvaton pelikentälle tulo, paluu tai pelikentältä poistuminen, potkaistaan pallon paikasta pelin katkaisuhetkellä, paitsi jos pallo oli rangaistusalueella, jolloin potku siirretään yllä kuvatun mukaisesti rangaistusalueen rajalle. Kuitenkin, jos pelaaja syyllistyy rikkomukseen pelikentän ulkopuolella (paitsi ulkopuolista henkilöä kohtaan), peliä jatketaan vapaapotkulla kentän ulkorajalta lähinnä rikkomuspaikkaa; suoran vapaapotkun rikkomusten osalta tuomitaan rangaistuspotku, jos tämä kohta on rikkojan rangaistusalueella;

  • jos sääntö määrää toisen paikan

Pallo

• tulee olla paikallaan, ja potkaisija ei saa koskea palloa ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa

• on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu

Kunnes pallo on pelissä, vastapelaajien tulee olla:

• vähintään 5 m päässä pallosta;

• rangaistusalueen ulkopuolella vastajoukkueen vapaapotkuissa omalta rangaistusalueeltaan

Kun kaksi tai useampi puolustavan joukkueen pelaaja muodostaa muurin, kaikkien hyökkäävän joukkueen pelaajien tulee pysyä vähintään yhden metrin päässä muurista, kunnes pallo on pelissä.

Vapaapotku voidaan potkaista nostamalla pallo jalalla tai molemmin jaloin samanaikaisesti.

Harhauttaminen vapaapotkua potkaistaessa vastapelaajien hämäämiseksi on sallittu osana futsalia.

Jos pelaaja suorittaessaan vapaapotkun oikein tarkoituksellisesti potkaisee pallolla vastapelaajaa pelatakseen sitä sen jälkeen uudelleen, ei kuitenkaan holtittomasti, piittaamattomasti tai käyttäen kohtuutonta voimaa, erotuomarit antavat pelin jatkua.

3. Rikkomukset ja rangaistukset

Jos vapaapotkua potkaistessa vastapelaaja on määrättyä etäisyyttä lähempänä, vapaapotku uusitaan, ellei hyötyä voida soveltaa. Jos vapaapotku annetaan nopeana, ja pallo osuu lähempänä kuin 5 m olevaan vastapelaajaan, erotuomarit antavat pelin jatkua. Kuitenkin tarkoituksellisesti nopean vapaapotkun estävää vastapelaajaa tulee varoittaa pelin jatkamisen viivyttämisestä.

Jos vapaapotkua potkaistessa hyökkäävän joukkueen pelaaja on 1 metriä lähempänä vastajoukkueen kahden tai useamman pelaajan muodostamaa muuria, tuomitaan epäsuora vapaapotku.

Jos puolustava joukkue antaa vapaapotkun omalta rangaistusalueeltaan, eivätkä rangaistusalueella olevat vastapelaajat ehtineet poistua sieltä, erotuomarit antavat pelin jatkua.

Jos rangaistusalueella potkuhetkellä ollut tai rangaistusalueelle ennen pallon peliin tuloa mennyt vastapelaaja koskee palloon tai kamppailee pallosta ennen kuin se on pelissä, vapaapotku uusitaan.

Jos sen jälkeen, kun pallo on pelissä, potkaisija koskee palloon uudelleen ennen kuin se on osunut toista pelaajaa, tuomitaan epäsuora vapaapotku. Jos potkaisija syyllistyy samalla käsivirheeseen:

• tuomitaan suora vapaapotku;

• tuomitaan rangaistuspotku, jos sääntörikkomus tapahtui potkaisijan rangaistusalueella, paitsi jos potkaisija oli maalivahti, jolloin tuomitaan epäsuora vapaapotku.

Jos vapaapotkua ei anneta neljän sekunnin kuluessa, tuomitaan vastajoukkueelle epäsuora vapaapotku alkuperäisen vapaapotkun paikasta, paitsi jos tämä paikka oli neljän sekunnin säännön rikkomiseen syyllistyneen joukkueen omalla rangaistusalueella, jolloin epäsuora vapaapotku siirretään rangaistusalueen rajalle aiemmin kuvatun mukaisesti (katso kohta 2 tästä säännöstä).

4. Kumuloituvat rikkomukset

• Kumuloituvat rikkomukset suoralla vapaapotkulla tai rangaistuspotkulla rangaistavia rikkomuksia, jotka on mainittu säännössä 12.

• Kummankin joukkueen molemmilla puoliajoilla tekemät kumuloituvat rikkomukset merkitään ottelupöytäkirjaan.

• Erotuomarit voivat soveltaa hyötyä, jos rikkonut joukkue ei ole tehnyt viittä kumuloituvaa rikkomusta tai jos kyseessä on ilmeinen maalintekomahdollisuus.

• Jos erotuomarit soveltavat hyötyä, heidän tulee määrätyin merkinannoin osoittaa kumuloituva rikkomus ajanottajalle ja kolmannelle erotuomarille seuraavalla pelikatkolla.

• Joukkueen toisella puoliajalla tekemät kumuloituvat rikkomukset siirtyvät mahdollisesti pelattavaan jatko-otteluun.

5. 10 metrin vapaapotku

Joukkueen kuudennesta ja sitä seuraavista kumuloituvista rikkomuksista samalla puoliajalla tuomitaan 10 metrin vapaapotku. Kuitenkin, jos kuudes tai sitä seuraava kumuloituva rikkomus tapahtuu rikkoneen pelaajan omalla rangaistusalueella, tuomitaan rangaistuspotku.

10 metrin vapaapotkusta voidaan tehdä suoraan maali, ja potkaisijan on sitä yritettävä.

Puolustava joukkue ei 10 metrin vapaapotkussa saa muodostaa muuria.

Menettely

• Pallon on oltava paikallaan 10 metrin pisteellä tai rikkomuspaikassa (Huom. seuraava kohta)

• Jos rikkomuspaikka oli lähempänä kuin 10 metrin päässä rikkoneen joukkueen päätyrajasta, potkaisija saa päättää potkaiseeko hän rikkomuspaikasta vai 10 metrin pisteeltä. Muualla tapahtuneiden rikkomusten jälkeen potku potkaistaan aina 10 metrin pisteeltä.

• Maalitolpat, ylärima tai maaliverkko eivät saa liikkua.

• Potkaisija tulee olla selvästi tunnistettu.

• Puolustavan maalivahdin tulee pysyä vähintään 5 metrin päässä pallosta, kunnes se on pelissä.

• Muiden pelaajien kuin maalivahdin ja potkaisijan tulee olla:

  • pelikentällä

  • vähintään 5 metrin päässä pallosta*

  • pallon linjan takana

  • rangaistusalueen ulkopuolella.

* Pelaajan sijainti peliä jatkettaessa määritetään hänen jalkojensa tai muun pelikenttää koskettavan vartalon osan mukaisesti (katso futsalsanasto)

• Kun pelaajat ovat sääntöjenmukaisilla paikoillaan, toinen erotuomareistaan antaa merkin potkun potkaisemiseksi.

• Potkaisijan on potkaistava palloa kohden vastajoukkueen maalia maalintekotarkoituksessa; kantapääpotku on sallittu, jos pallo liikkuu kohden vastajoukkueen maalia ja potku oli yritys tehdä maali.

• Pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu.

• Potkaisija ei saa koskea palloon, ennen kuin se on osunut toiseen pelaajaan.

• Jos peliaikaa on jatkettu 10 metrin vapaapotkun potkaisemiseksi, peliaika päättyy, kun pallo on tullut peliin ja jokin seuraavista tapahtuu:

  • pallo pysähtyy tai menee pois pelistä;

  • palloa pelaa kuka tahansa muu pelaaja (potkaisija mukaan lukien), kuin puolustava maalivahti

  • erotuomari katkaisee pelin potkaisijan tai hänen kanssapelaajansa tekemän rikkomuksen vuoksi.

• Jos puolustavan joukkueen pelaaja (maalivahti mukaan lukien) syyllistyy rikkomukseen, eikä potkusta synny maalia, 10 metrin vapaapotku uusitaan.

Rikkomukset ja rangaistukset

Kun erotuomarit ovat antaneet luvan 10 metrin vapaapotkuun, potku on potkaistava neljän sekunnin kuluessa. Jos potkua ei potkaista neljän sekunnin kuluessa, tuomitaan vastajoukkueelle epäsuora vapaapotku 10 metrin vapaapotkun paikasta.

Jos, ennen kuin pallo on pelissä, jokin seuraavista tapahtuu:

• potkaisija tai hänen kanssapelaajansa syyllistyy rikkomukseen:

  • Jos pallo menee maaliin, potku uusitaan

  • Jos pallo ei mene maaliin, erotuomarit katkaisevat pelin ja peliä jatketaan vastajoukkueen epäsuoralla vapaapotkulla

• paitsi seuraavissa tapauksissa, joissa peli katkaistaan ja sitä jatketaan vastajoukkueen epäsuoralla vapaapotkulla potkun lopputuloksesta riippumatta

  • potkaisija ei yritä 10 metrin vapaapotkusta suoraan maalia;

  • potkun potkaisee potkaisijaksi tunnistetun pelaajan kanssapelaaja. Ko. kanssapelaajaa varoitetaan;

  • potkaisija harhauttaa potkaistessaan palloa vauhdinoton jälkeen (harhauttaminen vauhdinoton aikana on sallittua); erotuomari varoittaa potkaisijaa

• puolustava maalivahti syyllistyy rikkomukseen:

  • jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään

  • jos pallo menee ohi tai yli maalin, tai jos pallo kimpoaa maalitolpasta tai ylärimasta, potku uusitaan vain, jos maalivahdin rikkomus on selvästi vaikuttanut potkaisijaan

  • jos maalivahti torjuu pallon, potku uusitaan

Jos maalivahdin rikkomus johtaa potkun uusimiseen, maalivahtia huomautetaan ensimmäisen rikkomuksen yhteydessä ; jos sama pelaaja syyllistyy vastaavaan rikkomukseen myöhemmin ottelussa, häntä varoitetaan.

• puolustavan maalivahdin kanssapelaaja syyllistyy rikkomukseen:

  • jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään;

  • jos pallo ei mene maaliin, potku uusitaan. Rikkonutta pelaajaa huomautetaan ensimmäisen rikkomuksen yhteydessä; jos sama pelaaja syyllistyy vastaavaan rikkomukseen myöhemmin ottelussa, häntä varoitetaan.

• molempien joukkueiden pelaaja syyllistyy rikkomukseen

  • potku uusitaan, ellei jompikumpi pelaajista syyllisty vakavampaan rikkomukseen (esim. kielletty harhauttaminen). Rikkoneita pelaajia huomautetaan ensimmäisen rikkomuksen yhteydessä; ja jos sama pelaaja syyllistyy vastaavaan rikkomukseen myöhemmin ottelussa, häntä varoitetaan.

sekä maalivahti että potkaisija rikkovat samanaikaisesti, potkaisijaa varoitetaan ja peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla puolustavalle joukkueelle

Vastapelaajaa, joka estää potkasijan liikettä kohden palloa 10 metrin vapaapotkun aikana, tulee varoittaa, vaikka pelaaja noudattaisi 5 metrin vähimmäisetäisyyttä.

• Jos sen jälkeen kun 10 metrin vapaapotku on potkaistu:

  • potkaisija koskee palloon ennen kuin se on osunut toiseen pelaajaan:

    • tuomitaan epäsuora vapaapotku (tai suora vapaapotku käsivirheestä).

  • palloon koskee ulkopuolinen henkilö, kun se liikkuu kohden vastajoukkueen maalia:

    • potku uusitaan, ellei pallo ole menossa maaliin ja peliin vaikuttanut häiriö ei estä puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa, jolloin maali hyväksytään, jos pallo menee maaliin (vaikka häiriö aiheuttaisi kontaktin palloon), ellei häiriön aiheuttanut hyökkäävä joukkue).

  • pallo kimpoaa pelikentälle maalivahdista, ylärimasta tai maalitolpista ja sen jälkeen siihen koskee ulkopuolinen henkilö:

    • erotuomarit katkaisevat pelin;

    • peliä jatketaan erotuomaripallolla kosketuspaikasta

Yhteenveto rikkomuksista 10 m vapaapotkun aikana ja niiden vaikutus potkun lopputulokseen

• Rikkomus/rikkoja: Hyökkääjä liian lähellä palloa

  • Jos maali: 10 m vapaapotku uusitaan

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle

• Rikkomus/rikkoja: Puolustaja liian lähellä palloa

  • Jos maali: Maali

  • Jos ei maalia: 10 m vapaapotku uusitaan, rikkoneelle pelaajalle huomautus; varoitus toistuessa

• Rikkomus/rikkoja: Hyökkääjä ja puolustaja liian lähellä palloa

  • Jos maali: 10 m vapaapotku uusitaan

  • Jos ei maalia: 10 m vapaapotku uusitaan, rikkoneelle pelaajalle huomautus, varoitus toistuessa

• Rikkomus/rikkoja: Maalivahdin rikkomus

  • Jos maali: Maali

  • Jos ei torjuntaa, ei maalia: 10 m vapaapotkua ei uusita (ellei selkeää vaikutusta potkaisijaan)

  • Jos torjunta, ei maalia: Torjunta: 10 m vapaapotku uusitaan, maalivahdille huomautus, varoitus toistuessa

• Rikkomus/rikkoja: Palloa ei potkaista kohden maalia maalintekotarkoituksessa

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle

• Rikkomus/rikkoja: Sääntöjenvastainen harhautus

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus potkaisijalle

• Rikkomus/rikkoja: Väärä potkaisija (tunnistamaton pelaaja)

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus väärälle potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus väärälle potkaisijalle

• Rikkomus/rikkoja: Maalivahti ja potkaisija rikkovat samanaikaisesti

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus potkaisijalle.

Rangaistuspotku tuomitaan, jos pelaaja syyllistyy suoran vapaapotkun aiheuttavaan rikkomukseen omalla rangaistusalueellaan tai pelikentän ulkopuolella osana peliä, kuten kuvattu säännöissä 12.

Rangaistuspotkusta voidaan suoraan tehdä hyväksyttävä maali.

1. Menettely

Pallon tulee olla paikallaan rangaistuspotkupisteellä eivätkä maalitolpat, ylärima tai maaliverkko saa liikkua.

Potkaisijan tulee olla selvästi tunnistettu.

Puolustavan maalivahdin tulee pysyä päätyrajalla maalitolppien välissä koskematta maalitolppiin, ylärimaan tai maaliverkkoon, kasvot potkaisijaan päin, kunnes pallo on potkaistu.

Muiden pelaajien kuin maalivahdin ja potkaisijan tulee olla:

• pelikentällä;

• vähintään 5 m päässä rangaistuspotkupisteestä;

• rangaistuspotkupisteen takana;

• rangaistusalueen ulkopuolella.

Kun pelaajat ovat sääntöjenmukaisilla paikoillaan, toinen erotuomareista antaa merkin rangaistuspotkun suorittamiseksi.

Potkaisijan tulee potkaista pallo eteenpäin; kantapääpotku on sallittu edellyttäen, että pallo liikkuu eteenpäin.

Kun palloa potkaistaan, puolustavalla maalivahdilla tulee olla ainakin osa toisesta jalastaan päätyrajalla, sen yläpuolella tai sen takana.

Pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu eteenpäin ja se selvästi liikkuu.

Potkaisija ei saa pelata palloa uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa.

Jos peliaikaa on jatkettu rangaistuspotkun potkaisemiseksi, peliaika päättyy, kun pallo on tullut peliin ja jokin seuraavista tapahtuu:

• pallo pysähtyy tai menee pois pelistä;

• palloa pelaa kuka tahansa muu pelaaja (potkaisija mukaan lukien), kuin puolustava maalivahti;

• erotuomari katkaisee pelin potkaisijan tai hänen kanssapelaajansa tekemän rikkomuksen vuoksi.

Jos puolustava pelaaja (ml. maalivahti) syyllistyy rikkomukseen ja potku ei mene maaliin/torjutaan, rangaistuspotku uusitaan.

2. Rikkomukset ja rangaistukset

Kun erotuomarit ovat antaneet merkin rangaistuspotkun potkaisemiseksi, potku on potkaistava; jos sitä ei potkaista, erotuomarit voivat antaa henkilökohtaisia rangaistuksia ennen kuin antavat uudelleen luvan potkulle.

Jos, ennen kuin pallo on pelissä, jokin seuraavista tapahtuu:

• potkaisija tai hänen kanssapelaajansa rikkoo sääntöjä:

  • jos pallo menee maaliin, potku uusitaan;

  • jos pallo ei mene maaliin, erotuomarit katkaisevat pelin ja jatkaa sitä epäsuoralla vapaapotkulla;

• paitsi seuraavissa tapauksissa, joissa peli katkaistaan ja sitä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla riippumatta siitä, meneekö pallo maaliin vai ei:

  • rangaistuspotku potkaistaan taaksepäin;

  • potkaisijaksi tunnistetun pelaajan kanssapelaaja potkaisee potkun; erotuomarit varoittavat palloa potkaissutta pelaajaa;

  • potkaisija harhauttaa potkaistessaan palloa vauhdinoton jälkeen (harhauttaminen vauhdinoton aikana on sallittua); erotuomarit varoittavat potkaisijaa.

• puolustava maalivahti syyllistyy rikkomukseen:

  • jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään

  • jos pallo menee ohi tai yli maalin, tai jos pallo kimpoaa maalitolpasta tai ylärimasta, potku uusitaan vain, jos maalivahdin rikkomus on selvästi vaikuttanut potkaisijaan

  • jos maalivahti torjuu pallon, potku uusitaan

Jos maalivahdin rikkomus johtaa potkun uusimiseen, maalivahtia huomautetaan ensimmäisen rikkomuksen yhteydessä; jos sama pelaaja syyllistyy vastaavaan rikkomukseen myöhemmin ottelussa, häntä varoitetaan.

• puolustavan maalivahdin kanssapelaaja syyllistyy rikkomukseen:

  • Jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään;

  • jos pallo ei mene maaliin, potku uusitaan.

• pelaaja molemmista joukkueista rikkoo sääntöjä, potku uusitaan, ellei jompikumpi pelaajista syyllisty vakavampaan rikkomukseen (esim. kielletty harhauttaminen)

• sekä maalivahti että potkaisija rikkovat samanaikaisesti, potkaisijaa varoitetaan ja peliä jatketaan epäsuoralla vapaapotkulla puolustavalle joukkueelle

Vastapelaajaa, joka estää potkasijan liikettä kohden palloa rangaistuspotkun aikana, tulee varoittaa, vaikka pelaaja noudattaisi 5 metrin vähimmäisetäisyyttä.

Jos sen jälkeen, kun potku on potkaistu:

• potkaisija koskee palloon uudestaan ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa:

  • tuomitaan epäsuora vapaapotku (tai suora vapaapotku käsivirheestä).

• palloon koskee ulkopuolinen henkilö, kun se liikkuu eteenpäin:

  • potku uusitaan, ellei pallo ole menossa maaliin ja peliin vaikuttanut häiriö ei estä puolustavaa pelaajaa pelaamasta palloa, jolloin maali hyväksytään, jos pallo menee maaliin (vaikka häiriö aiheuttaisi kontaktin palloon), ellei häiriön aiheuttanut hyökkäävä joukkue

• pallo kimpoaa pelikentälle maalivahdista, ylärimasta tai maalitolpista ja sen jälkeen siihen koskee ulkopuolinen henkilö:

  • erotuomarit katkaisevat pelin

  • peliä jatketaan erotuomaripallolla kosketuspaikasta

Yhteenveto rikkomuksista rangaistuspotkun aikana ja niiden vaikutuksesta potkun lopputulokseen:

• Rikkomus/rikkoja: Hyökkääjä liian lähellä palloa

  • Jos maali: Rangaistuspotku uusitaan

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle

• Rikkomus/rikkoja: Puolustaja liian lähellä palloa

  • Jos maali: Maali

  • Jos ei maalia: Rangaistuspotku uusitaan

• Rikkomus/rikkoja: Hyökkääjä ja puolustaja liian lähellä palloa

  • Jos maali: Rangaistuspotku uusitaan

  • Jos ei maalia: Rangaistuspotku uusitaan

• Rikkomus/rikkoja: Maalivahdin rikkomus

  • Jos maali: Maali

  • Jos ei torjuntaa, ei maalia: Rangaistuspotkua ei uusita (ellei selkeää vaikutusta potkaisijaan)

  • Jos torjunta, ei maalia: Rangaistuspotku uusitaan, maalivahdille huomautus, varoitus toistuessa

• Rikkomus/rikkoja: Palloa potkaistaan taaksepäin

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle

• Rikkomus/rikkoja: Sääntöjenvastainen harhautus

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus potkaisijalle

• Rikkomus/rikkoja: Väärä potkaisija (tunnistamaton pelaaja)

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus väärälle potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus väärälle potkaisijalle

• Rikkomus/rikkoja: Maalivahti ja potkaisija rikkovat samanaikaisesti

  • Jos maali: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus potkaisijalle

  • Jos ei maalia: Epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle ja varoitus potkaisijalle.

Rajapotku tuomitaan palloon viimeksi koskeneen pelaajan vastajoukkueelle, kun koko pallo ylittää sivurajan maassa tai ilmassa, tai kun pallo osuu kattoon.

Rajapotkusta ei voi suoraan tehdä maalia:

• jos pallo menee vastajoukkueen maaliin, tuomitaan maaliheitto.

• jos pallo menee potkaisijan maaliin, tuomitaan kulmapotku

1. Menettely

Potkuhetkellä:

• Pallon pitää olla paikallaan sivurajalla kohdassa, josta se poistui pelistä. Jos pallo on osunut kattoon, asetetaan se osumakohtaa lähinnä olevaan sivurajan kohtaan.

• Vain rajapotkun potkaisija saa olla kentän ulkopuolella (paitsi tilanteissa, joissa joku pelaaja on muusta futsalsääntöjen sallimasta syystä kentän ulkopuolella)

• Kaikkien vastapelaajien tulee olla vähintään 5 metrin päässä siitä sivurajan kohdasta, josta rajapotku potkaistaan.

Pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu

Pallo pitää potkaista peliin neljän sekunnin kuluessa siitä hetkestä, kun joukkue on valmis tai erotuomari käsimerkein osoittaa joukkueen olevan valmis potkaisemaan pallon peliin.

Jos rajapotku on potkaisun jälkeen ja pallon tultua peliin pallo ylittää kumman tahansa sivurajan osumatta kehenkään toiseen pelaajaan, tuomitaan rajapotku vastajoukkueelle paikasta, josta pallo meni kentän ulkopuolelle.

Jos pelaaja suorittaessaan rajapotkun oikein tarkoituksellisesti potkaisee pallolla vastapelaajaa pelatakseen sitä sen jälkeen uudelleen, ei kuitenkaan holtittomasti, piittaamattomasti tai käyttäen kohtuutonta voimaa, erotuomarit antavat pelin jatkua.

Potkaisija ei saa koskea palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa.

2. Rikkomukset ja rangaistukset

Jos pallon tultua peliin potkaisija koskee palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa, tuomitaan epäsuora vapaapotku. Jos potkaisija syyllistyy käsivirheeseen:

• tuomitaan suora vapaapotku;

• tuomitaan rangaistuspotku, jos rikkomus tapahtui potkaisijan rangaistusalueella, ellei kyseessä ollut puolustavan joukkueen maalivahti, jolloin tuomitaan epäsuora vapaapotku.

Vastapelaajaa, joka epäurheilijamaisesti häiritsee tai estää potkaisijaa (sisältäen liikkumisen lähemmäs kuin 5 metriä potkupaikasta), varoitetaan epäurheilijamaisesta käytöksestä, ja jos rajapotku potkaistiin jo, tuomitaan epäsuora vapaapotku.

Jos potkaisijan kanssapelaaja on potkuhetkellä kentän ulkopuolella hämätäkseen vastapelaajaa tai saavuttaakseen edullisen aseman, tuomitaan rajapotku vastajoukkueelle ja rikkonutta pelaajaa varoitetaan.

Kaikista muista tämän säännön rikkomuksista, mukaan lukien tilanne, jossa rajapotkua ei potkaista neljän sekunnin kuluessa, tuomitaan rajapotku vastajoukkueelle.

Maaliheitto tuomitaan, kun palloon on viimeksi koskenut hyökkäävän joukkueen pelaaja ja koko pallo ylittää päätyrajan maassa tai ilmassa, eikä maalia ole tehty.

Maaliheitosta ei voida tehdä suoraan hyväksyttävää maalia. Jos pallo menee suoraan heittäjän maaliin, tuomitaan kulmapotku vastajoukkueelle. Jos pallo menee suoraan vastajoukkueen maaliin, tuomitaan maaliheitto vastajoukkueelle.

1. Menettely

• Puolustavan joukkueen maalivahti heittää tai vapauttaa pallon käsistään mistä tahansa oman rangaistusalueensa sisältä.

• Pallo on pelissä, kun se on heitetty tai vapautettu käsistä ja se selvästi liikkuu.

• Pallo pitää laittaa peliin neljän sekunnin kuluessa siitä hetkestä, kun joukkue on valmis tai kun erotuomari käsimerkein osoittaa joukkueen olevan valmis heittämään pallon peliin.

• Vastapelaajien tulee olla rangaistusalueen ulkopuolella, kunnes pallo on pelissä

2. Rikkomukset ja rangaistukset

Jos pallon tultua peliin maaliheiton heittänyt maalivahti koskee palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa, tuomitaan epäsuora vapaapotku. Jos maalivahti syyllistyy käsivirheeseen:

• tuomitaan suora vapaapotku

• tuomitaan epäsuora vapaapotku, jos rikkomus tapahtui maalivahdin oman rangaistusalueen sisällä.

Jos maaliheittoa heitettäessä vastapelaajia on rangaistusalueella, koska eivät ehtineet poistua sieltä, erotuomarit antavat pelin jatkua. Jos maaliheittoa heitettäessä rangaistusalueella ollut tai sinne ennen pallon peliin tuloa mennyt vastapelaaja koskee palloon tai kamppailee pallosta ennen kuin pallo on pelissä, maaliheitto uusitaan.

Jos pelaaja menee rangaistusalueelle ennen kuin pallo on pelissä ja rikkoo tai tulee vastustajan rikkeen kohteeksi, maaliheitto uusitaan ja rikkojaa voidaan varoittaa tai poistaa kentältä rikkomuksesta riippuen.

Jos maaliheittoa ei heitetä neljän sekunnin kuluessa, tuomitaan epäsuora vapaapotku vastajoukkueelle.

Jos kansalliset säännöt kieltävät kyseisessä nuorten, KKI, vammaisurheilijoiden tai grassroots -sarjassa/ottelussa pallon heittämisen yli keskirajan, ja maalivahti rikkoo tätä sääntöä, tuomitaan epäsuora vapaapotku keskirajalta paikasta, jossa pallo ylitti keskirajan.

Kaikista muista tämän säännön sääntörikkomuksista maaliheitto uusitaan.

Kulmapotku tuomitaan, kun palloon on viimeksi koskenut puolustavan joukkueen pelaaja ja koko pallo ylittää päätyrajan maassa tai ilmassa, eikä maalia ole tehty.

Kulmapotkusta voidaan tehdä suoraan hyväksyttävä maali vastajoukkueen maaliin. Jos pallo menee suoraan potkaisijan maaliin, tuomitaan kulmapotku vastustajalle.

1. Menettely

• Pallon tulee olla lähinnä pallon päätyrajan ylittämispaikkaa olevalla kulma-alueella.

• Pallon tulee olla paikallaan ja hyökkäävän joukkueen pelaaja potkaisee sitä.

• Pallo pitää potkaista peliin neljän sekunnin kuluessa siitä hetkestä, kun joukkue on valmis tai erotuomari käsimerkein osoittaa joukkueen olevan valmis potkaisemaan pallon peliin.

• Pallo on pelissä, kun sitä on potkaistu ja se selvästi liikkuu; sen ei tarvitse poistua kulma-alueelta

• Vain kulmapotkun potkaisija saa olla kentän ulkopuolella (paitsi tilanteissa, joissa joku pelaaja on muusta futsalsääntöjen sallimasta syystä kentän ulkopuolella)

• Vastapelaajien tulee olla vähintään 5 metrin päässä kulma-alueen kaaresta, kunnes pallo on pelissä

2. Rikkomukset ja rangaistusmääräykset

Jos pallon tultua peliin potkaisija koskee palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa, tuomitaan epäsuora vapaapotku. Jos potkaisija syyllistyy käsivirheeseen:

• tuomitaan suora vapaapotku;

• tuomitaan rangaistuspotku, jos rikkomus tapahtui potkaisijan rangaistusalueella, ellei kyseessä ollut puolustavan joukkueen maalivahti, jolloin tuomitaan epäsuora vapaapotku

Jos pelaaja suorittaessaan kulmapotkun oikein tarkoituksellisesti potkaisee pallolla vastapelaajaa pelatakseen sitä sen jälkeen uudelleen, ei kuitenkaan holtittomasti, piittaamattomasti tai käyttäen kohtuutonta voimaa, erotuomarit antavat pelin jatkua.

Jos potkaisijan kanssapelaaja on potkuhetkellä kentän ulkopuolella hämätäkseen vastapelaajaa tai saavuttaakseen edullisen aseman, tuomitaan maaliheitto vastajoukkueelle ja rikkonutta pelaajaa varoitetaan.

Kaikista muista rikkomuksista, mukaan lukien tilanne, jossa kulmapotkua ei potkaista neljän sekunnin kuluessa,  tuomitaan maaliheitto vastajoukkueelle.

1.1. Suomen Palloliiton hallituksen vuosittain päättämät jalkapallon kilpailumääräykset sisältävät jalkapallon kilpailutoiminnassa noudatettavat yleiset säännöt ja määräykset. Mahdollisissa epäselvissä tapauksissa tulkitaan näitä säännöksiä ottaen huomioon aikaisemmin noudatetut vastaavia määräyksiä koskevat tulkintakäytännöt.

1.2. Palloliiton sääntöjen, näiden kilpailumääräysten, Palloliiton rangaistusmääräysten ja muiden Palloliiton hallituksen tai sen valtuuttaman elimen antamien määräysten ja päätösten alaisia ovat kaikki jalkapallon kilpailutoimintaan osallistuvat jäsenyhteisöt ja niiden toimihenkilöt ja jäsenet sekä ne henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat kirjallisesti tai kilpailunjärjestäjän erikseen määrittämällä tavalla sitoutuneet noudattamaan edellä mainittuja sääntöjä ja määräyksiä tai lunastaneet Palloliiton peli- tai korttelipassin, tai rekisteröityneet harrastajiksi, sekä ne henkilöt, jotka ovat olleet merkittyinä ottelupöytäkirjassa tai ovat pelanneet tai olleet vaihtopelaajina tai joukkueen taustahenkilönä tai toimineet erotuomareina virallisessa ottelussa.

1.3. Kansainvälinen Jalkapalloliitto (FIFA), Euroopan Jalkapalloliitto (UEFA) ja Palloliitto voivat antaa kilpailuja koskevia erillismääräyksiä.

1.4. Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin voi tehdä määräaikaisia muutoksia näihin kilpailumääräyksiin myös pelikauden aikana. 

2.1. FAIR PLAY -periaatetta korostetaan kaikessa kilpailutoiminnassa. Kilpailuihin osallistuvien on aina pyrittävä urheilullisesti parhaaseen lopputulokseen. 

2.2. Palloliiton ja sen alueiden järjestämässä kilpailutoiminnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen antidopingsäännöstöä ja FIFA:n antidopingsäännöstöjä ja –määräyksiä. 

Kilpailumääräysten alaiset henkilöt ovat velvollisia tutustumaan voimassa oleviin antidopingsäännöstöihin ja noudattamaan kulloinkin voimassa olevia antidopingsäännöstöjä.

Kaikki viralliseen kilpailutoimintaan osallistuvat pelaajat ovat dopingtestauksen piirissä kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella.

Dopingrikkomukset ja niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä ja Palloliiton rangaistusmääräyksissä. 

2.3. Jalkapallotoimijoiksi katsotaan seuran pelaajat, valmentajat, huoltajat, seurajohtoon kuuluvat henkilöt, seuran lääkintähenkilöstö, muut joukkueen kanssa kiinteästi tekemisissä olevat henkilöt sekä erotuomarit ja muut kilpailunjärjestäjän ottelutapahtumaan nimeämät henkilöt. 

Jalkapallotoimijat eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman sarjatasonsa, farmijoukkueen sarjatason tai yhteistyöseurajoukkueen sarjatason kilpailutapahtumista. 

Erotuomari ei lisäksi saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin niiden sarjatasojen kohteista, joissa hän on itse kauden aikana osallisena.

Henkilö on esteellinen jalkapallotoimijaksi, jos hän 

• työskentelee peliyhtiön palveluksessa sellaisissa tehtävissä, joissa hän voi vaikuttaa pelikohteiden valintaan, kertoimien laskemiseen tai kohteita koskevaan muuhun päätöksentekoon 

• työskentelee missä tahansa muussa työtehtävässä, jossa työtehtävien ja toimijan rooli voivat aiheuttaa intressiristiriidan

• toimii kiinteässä yhteistyössä vedonlyöntiä harjoittavan ryhmän kanssa.

Jalkapallotoimija on velvollinen ilmoittamaan esteellisyydestään Palloliiton kilpailutoiminnolle. 

Jalkapallotoimijan esteellisyydestä päätetään aina tapauskohtaisesti. Erotuomarien ja erotuomaritarkkailijoiden osalta päätöksen tekee Palloliiton erotuomarivaliokunta ja muiden jalkapallotoimijoiden osalta Palloliiton kilpailutyöryhmä. Erotuomarivaliokunta voi pyytää Palloliiton kilpailutyöryhmän lausunnon erotuomarin ja erotuomaritarkkailijan esteellisyydestä. Palloliiton hallitus voi halutessaan ottaa esteellisyysasian käsittelyyn.

Erotuomarivaliokunnan, kilpailutyöryhmän tai Palloliiton hallituksen esteellisyyspäätöksestä jalkapallotoimija voi valittaa Urheilun Oikeusturvalautakuntaan.   

Esteellisyyspäätöksen noudattamatta jättäminen johtaa kurinpitomenettelyyn. 

2.4. Kilpailutoimintaan osallistuvan seuran on hoidettava taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Kilpailutoimintaan osallistuvia seuroja sitovat lisäksi kilpailunjärjestäjän vahvistamat taloudelliset määräykset sekä mahdolliset sarjakohtaiset lisenssimääräykset. 

Myös niissä kilpailuissa, joissa ei ole seuralisenssiä, voidaan seuran joukkue kilpailunjärjestäjän päätöksellä sulkea kulumassa olevan pelikauden kilpailutoiminnasta, mikäli seuralla on maksamatta erääntyneitä edellisen tai aiempien pelikausien toimintaan liittyviä riidattomia maksuja Palloliitolle tai toiminnoista aiemmin vastanneelle piirille. Päätöksen yhteydessä kilpailunjärjestäjä päättää mille sarjatasolle joukkue voi seuraavalla pelikaudella osallistua, jos se maksaa erääntyneet maksut.

Kaikissa Palloliiton ja sen alueiden järjestämissä kilpailuissa voidaan seuran joukkueelle/joukkueille määrätä pistevähennyksiä, mikäli seuralla on maksamatta erääntyneitä kyseisen joukkueen edellisen tai aiempien pelikausien toimintaan liittyviä riidattomia maksuja Palloliitolle tai toiminnoista aiemmin vastanneelle piirille. Päätöksen pistemenetyksestä tekee valtakunnallisissa sarjoissa Palloliiton hallitus ja alueellisissa sarjoissa alueellinen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevä työryhmä. 

PISTEVÄHENNYSTAULUKKO (€)

• velka 0,01–2.000 -> pistevähennys 3

• velka 2.000,01–5.000 -> pistevähennys 4

• velka 5.000,01–10.000 -> pistevähennys 5

• velka 10.000,01–20.000 -> pistevähennys 6

• velka yli 20.000 -> pistevähennys 7

Velkatarkistukset tehdään ennen kauden alkua ja kerran kauden aikana, viimeistään 30.6.

Mikäli seuralla on maksuja Palloliitolle tai sen entisille piireille, joiden perusta on tarkistushetkeä edeltävää kautta vanhempi, seurauksena on pistevähennys vähintään kaksinkertaisena tai sarjasta sulkeminen kohdan 6.2. mukaisesti.

2.5. Seurat eivät saa kilpailutoiminnassaan ja siihen liittyvässä toiminnassa käyttää lain tai hyvän tavan vastaisia mainoksia.

2.6. Kilpailutoimintaan osallistuvien henkilöiden ja yhteisöjen tulee noudattaa tekemiään sopimuksia.

2.7. Jalkapallotoimijan on suoraan tai välillisesti kiellettyä tarjota samaan sarjaan osallistuvalle seuralle tai sen jalkapallotoimijoille tai sellaiselle muulle taholle etuutta, josta saattaisi koitua hyötyä tarjoajalle. Tämä kohta koskee myös sellaisia sopimuksia, joissa samaan sarjaan osallistuvan seuran omistajan omistama yhtiö tai yhtiö, jossa omistaja käyttää merkittävää valtaa, tekee toisen samaan sarjaan osallistuvan seuran tai yhtiön kanssa.

2.8. Jalkapallotoimijalla on välitön tiedonantovelvollisuus Palloliittoon sellaisista yhteydenotoista, joissa rahaa tai muita etuuksia tarjoamalla tai muulla tavalla pyritään vaikuttamaan ottelun lopputulokseen tai pelitapahtumiin.

2.9. Jalkapallotoimija ei saa antaa seuraa koskevaa tietoa seuran ulkopuoliselle taholle, jos tieto ei ole yleisesti saatavilla tai sitä ei ole tarkoitus saattaa yleisesti saatavaksi ja jos tiedolla on merkitystä vedonlyöntipelaamisen kannalta. 

2.10. Jos jäsenseura laiminlyö velvollisuutensa ja Palloliitolle tulee sen vuoksi maksettavaksi korvauksia kolmannelle taholle, perii Palloliitto korvaukset kokonaisuudessaan velvollisuutensa laiminlyöneeltä jäsenseuralta.

Näissä määräyksissä käytettävillä termeillä tarkoitetaan seuraavaa:

3.1. Aikuinen pelaaja: Kaikki muut kuin nuoret pelaajat. 

3.2. Alueellinen kilpailu: Palloliiton hallituksen Palloliiton alueen järjestettäväksi kilpailumääräyksissä osoitettu tai muuten määrätty kilpailu.

3.3. Amatööri: Pelaaja, joka ei ole näiden määritelmien mukaan ammattilainen tai sopimuksellinen amatööri (ks. kohdat 3.4 ja 3.23). 

3.4. Ammattilainen: Pelikauden aikana vähintään 15 vuotta täyttävä pelaaja, joka saa tai tulee saamaan jalkapallon pelaamisesta pelikaudessa yli 2.000 euroa veronalaista tuloa ja joka pelaa miesten kolmessa ylimmässä sarjassa tai naisten kahdessa ylimmässä sarjassa pelaavassa joukkueessa. Veronalaiseksi tuloksi ei tässä kohtaa huomioida erilaisia bonusehtoja ja muita vastaavia tulevaisuudessa selviäviä maksuja.

3.5. Edustusoikeus: 
• Pelaajan oikeus edustaa tiettyä seuraa virallisessa ottelussa edellyttäen, että hänellä on pelioikeus
• Seuran oikeus asettaa ehtoja pelaajan pelioikeudelle toisessa seurassa.

3.6. Edustustehtävä: Osallistuminen kutsuttuna pelaajana maajoukkueen tai Palloliiton alueellisen joukkueen turnaukseen, otteluun, harjoitusleiriin tai niihin verrattavaan tapahtumaan.

3.7. JKKI-ikäluokat: JKKI-ikäluokkiin kuuluvat miehissä pelaajat, jotka täyttävät pelikauden aikana vähintään 35 vuotta ja naisissa pelaajat, jotka täyttävät pelikauden aikana vähintään 30 vuotta.

3.8. Kansainvälinen ottelu: Ottelu, joka pelataan toiseen FIFA:n alaiseen Palloliittoon kuuluvan seuran kanssa. Kansainvälinen ottelu vaatii kilpailumääräysten kohdan 5.5 mukaisen ilmoituksen Palloliittoon. 

3.9. Kilpailu, sarja, lohko, ottelu

• Kilpailu: Kokonaisuus, joka määrittelee ko. kilpailukautena toteutettavan lajikohtaisen kilpailutoiminnan ja kuinka sarjat toteutetaan sekä ratkaistaan sarjojen sijoitukset sekä nousijat ja putoajat. Kilpailun toteutuksesta vastaa kilpailunjärjestäjä.

• Sarja: Kilpailunjärjestäjän määrittelemä tapa jakaa kilpailu tasojen, ikäluokkien ja sukupuolten mukaisesti. Sarjat voidaan toteuttaa sarja-, cup- tai turnausmuotoisina tai näiden yhdistelminä.

• Lohko: Kilpailunjärjestäjä voi jakaa sarjan joukkueet eri lohkoihin esimerkiksi maantieteellisellä tai kilpailullisella perusteella. Lohko voi jakaantua eri vaiheisiin samalla tavalla kuin sarja. Kilpailunjärjestäjä voi antaa saman sarjan eri lohkoihin erillismääräyksiä.

• Ottelu: kahden joukkueen välinen pelitapahtuma.

3.10. Kilpailunjärjestäjä:
Valtakunnallisten virallisten sarjojen kilpailunjärjestäjä on Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin. Näiden määräysten tarkoittamia valtakunnallisia sarjoja ovat Veikkausliiga, Miesten Suomen Cup karsintoineen, Regions’ Cup, Regions’ Cup Roots, Miesten Ykkönen, Miesten Kakkonen, Kansallinen Liiga, Naisten Suomen Cup karsintoineen, Naisten Ykkönen, Naisten Kakkonen, P20 SM-sarja karsintoineen, P20 Ykkönen, P17 SM-sarja karsintoineen, P17 Ykkönen, T18 SM-sarja karsintoineen, T18 Ykkönen, SPL-nuorten turnaukset sekä JKKI SM-turnaukset.

Muut kilpailut ovat alueellisia kilpailuja. Alueellisten kilpailujen kilpailunjärjestäjä on kunkin alueen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä, jollei Palloliiton hallitus toisin ole päättänyt. Useamman alueen yhteistyössä järjestämissä sarjoissa Palloliiton pääsihteeri tai hänen määräämänsä henkilö nimeää vastuullisena kilpailunjärjestäjänä toimivan alueen.

3.11. Lisenssihallinto: Seuralisenssin myöntämisestä tai epäämisestä päättävä elin. 

3.12. Nuori pelaaja: Pelikauden aikana enintään 20 vuotta täyttävä henkilö on nuori pelaaja. 11-vuotiaista ja nuoremmista voidaan tarvittaessa käyttää tarkennuksena nimitystä lapset.
 
3.13. Ottelun keskeyttäminen ja lopettaminen (katso myös 6.31)

Ottelun keskeyttäminen: Erotuomarin päätöksellä tapahtuva ottelun tilapäinen keskeyttäminen.
Ottelun lopettaminen: Erotuomarin päätöksellä tapahtuva ottelun pysyvä lopettaminen ennen täyttä aikaa, jonka jälkeen kilpailunjärjestäjä tekee päätöksen jatkotoimenpiteistä.

3.14. Pelaajan pelaaminen ottelussa: Pelaajan katsotaan pelanneen ottelussa, jos hän on pelannut osankin siitä. Otteluissa, joissa käytetään edestakaista vaihto-oikeutta, kaikkien kokoonpanoluetteloon merkittyjen katsotaan pelanneen ottelussa. 

3.15. Pelaajastatus: Virallisissa kilpailuissa pelaajastatuksia on kolmenlaisia: Ammattilainen, sopimuksellinen amatööri tai amatööri. Lisäksi statuksena voi olla ”harraste”. Näiden määritelmät löytyvät aakkosten mukaisesti kohdasta 3.

3.16. Pelikausi: Jalkapallon pelikausi on kalenterivuosi. 

3.17. Pelikielto: Rangaistusmääräysten perusteella määrätyn kurinpitotoimenpiteen tai varoitukset- ja kentältäpoistot -määräysten nojalla määräytyvä este pelaajan osallistumiselle viralliseen otteluun. Pelikieltoon määrätty henkilö ei saa toimia missään joukkueessa virallisiin otteluihin liittyvissä joukkuetehtävissä. Vertaa 3.27 toimitsijakielto.

3.18. Pelilupa: Pelaajan entisen seuran tai kilpailunjärjestäjän antama lupa pelata virallisessa ottelussa.

3.19. Pelioikeus: Pelaajan oikeus osallistua viralliseen otteluun tietyn seuran tietyssä joukkueessa. Jos pelaajalla ei ole pelioikeutta, hän on pelioikeudeton.

3.20. Peli- ja korttelipassi, sekä harrasterekisteröinti sekä erotuomaripassi:

Pelipassi on Palloliiton vuosittain määrittelemä kilpailulisenssi, joka antaa oikeuden pelata virallisissa otteluissa.
Harrasterekisteröinti on Palloliiton vuosittain määrittelemä aikuisten rekisteröinti, joka antaa oikeuden pelata määritellyissä aikuisten harrastesarjoissa.
Korttelipassi on Palloliiton vuosittain määrittelemä lasten ja nuorten harrastelisenssi, joka antaa oikeuden pelata muissa kuin virallisissa otteluissa. Palloliiton alueet määrittävät ne sarjat, joissa voi pelata korttelipassilla.
Erotuomaripassi on Palloliiton vuosittain määrittelemä lisenssi, jolla voi toimia erotuomarina. 

3.21. Pelipassikausi: Pelipassi on voimassa pelipassikauden, joka on pisimmillään 1.1.–31.12. välinen aika.

3.22. Rekisteröinti: Pelaajan edustusoikeuden kirjaaminen uuteen seuraan maksamalla edustusoikeuden rekisteröintimaksu.

3.23. Reservijoukkue: Reservijoukkue on seuran aikuisten joukkue, joka pelaa seuran aikuisten edustusjoukkuetta alemmalla sarjatasolla.

3.24. Seuralisenssi: Ehdot, jotka seuran tulee täyttää voidakseen osallistua tiettyyn sarjaan.

3.25. Siirtokorvaus: Seuran toiselle seuralle maksama korvaus pelaajan pelioikeudesta.

3.26. Sopimuksellinen amatööri

Pelaaja, joka saa jalkapallon pelaamisesta pelikaudessa enintään 2.000 euroa veronalaista tuloa, mutta jolla on näiden määräysten kohdan 9.1 mukaan oltava pelaajasopimus ja joka pelaa miesten kolmessa ylimmässä sarjassa tai naisten kahdessa ylimmässä sarjassa pelaavassa joukkueessa. Veronalaiseksi tuloksi ei tässä kohtaa huomioida erilaisia bonusehtoja ja muita vastaavia tulevaisuudessa selviäviä maksuja.

3.27. Suomessa kasvatettu pelaaja (SK-Pelaaja): Pelaaja, joka on ollut rekisteröityneenä suomalaiseen seuraan yhteensä vähintään kolmen vuoden ajan 12–21-vuotiaana.

3.28. Toimitsijakielto

Rangaistusmääräysten perusteella määrätyn kurinpitotoimenpiteen tai varoitukset- ja kentältäpoistot määräysten nojalla määräytyvä este pelaajan osallistumiselle viralliseen otteluun. Toimitsijakieltoon määrätty henkilö ei saa toimia missään joukkueessa virallisiin otteluihin liittyvissä joukkuetehtävissä, joihin lasketaan myös pelaaminen. Vertaa 3.17 pelikielto.

3.29. Vakuutusturva: Seuraavissa tapauksissa pelaajalla on oltava jalkapallon harjoittelu- ja kilpailutoiminnan kattava vakuutusturva:

• Kaikilla nuorilla pelaajilla

• Veikkausliigan, Kansallisen Liigan, Miesten Ykkösen, ja Naisten Ykkösen, ja Miesten Kakkosen ja Naisten Kakkosen pelaajilla 

• Mikäli pelaaja on urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (24.4.2009/276) piirissä.

Muilla kuin edellä mainituilla aikuisilla pelaajilla vakuutus on vapaaehtoinen, mutta suositeltava.

3.30. Vapaa siirtoaika: Aika, jolloin edellinen seura ei voi rajoittaa sopimuksettoman pelaajan edustusoikeuden tai pelioikeuden muutosta seurasta toiseen.

3.31. Virallinen kilpailu: Palloliiton hallituksen tai sen määräämän tahon järjestämä kilpailu, joka kilpailutavasta päätettäessä määritellään viralliseksi kilpailuksi tai Palloliiton alueen luvalla järjestetty kilpailu, joka luvan myöntämisen yhteydessä määritellään viralliseksi kilpailuksi.

3.32. Virallinen ottelu: Virallisessa kilpailussa pelattava ottelu Suomessa tai ulkomailla.

4.1. Palloliitto valvoo ylimpänä elimenä, että maassamme noudatetaan International Football Association Boardin (IFAB) vahvistamia ja FIFA:n julkaisemia jalkapallosääntöjä (Laws of the Game) ja päätöksiä sekä Palloliiton antamia ohjeita.

4.2. Virallisissa kilpailuissa saa vain Palloliiton luvalla poiketa FIFA:n ja IFAB:in vahvistamista jalkapallosäännöistä ja päätöksistä sekä Palloliiton antamista ohjeista.

4.3. Lasten ja nuorten kilpailutoiminnassa sovelletaan Palloliiton hallituksen vahvistamaa Kaikki Pelaa -ohjelmaa ja sen perusteella tehtyjä sarjakohtaisia määräyksiä. 

5.1. Virallisen kilpailun kilpailutavan vahvistaa Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin. Palloliiton hallitus yhteistyössä kilpailunjärjestäjän kanssa vahvistaa myös muut kilpailua koskevat määräykset, kilpailutoimintaan liittyvät maksut sekä maksut kilpailumääräysten rikkomisesta ja pelipassin vaihtamisesta.

5.2. Palloliitto voi sopia kilpailun järjestämisestä seuran tai jäsenseurojensa muodostaman yhteisön kanssa. Mikäli seura osallistuu muun seuran järjestämään nuorille pelaajille tai aikuisille pelaajille suunnattuun kilpailutoimintaan, on seuran oman alueensa kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmän niin edellyttäessä, osallistuttava myös Palloliiton tai sen alueen samassa ikäluokassa järjestämään nuorille pelaajille tai aikuisille suunnattuun sarjaan. Ao. määräys koskee myös sarjan järjestävää seuraa, mikäli sarjaan osallistuu muiden seurojen joukkueita.

5.3. Seura tai muu yhteisö voi järjestää Palloliiton tai alueen luvalla otteluja sekä turnauksia.  Luvan myöntämisen ehtona on, että kilpailunjärjestäjä ja siihen osallistuvat sitoutuvat kirjallisesti tai Palloliiton pelipassin lunastamalla Palloliiton ja alueen sääntöihin ja määräyksiin.

5.4. SM-kilpailuarvon käyttöön on oltava Palloliiton hallituksen lupa.

5.5. Seuran, joka haluaa pelata ottelun toiseen kansalliseen FIFA:n alaiseen liittoon kuuluvan seuran kanssa, on FIFA:n määräysten mukaisesti tehtävä siitä ilmoitus Palloliittoon. Palloliitto voi kieltää seuran osallistumisen otteluun. 

Seuran, joka järjestää kansainvälisen turnauksen tai osallistuu sellaiseen, on noudatettava FIFA:n ja Palloliiton antamia määräyksiä.

5.6. Liitolla tai sen alueella on oikeus kieltää ottelun tai turnauksen järjestäminen. Kielteisestä päätöksestä voidaan valittaa Palloliiton kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmälle viikon kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon päätöksestä.

5.7. Ottelut pelkästään yksityisen hyödyn tavoittelemiseksi ovat sallittuja vain Palloliiton luvalla.

Sarjapaikka

6.1. Kilpailunjärjestäjä päättää sarjapaikoista, sarjapaikkojen täydennysmenettelystä ja sarjapaikkojen siirrosta.

Mikäli sarjakausi joudutaan keskeyttämään ja päättämään ennen aikaisesti kilpailunjärjestäjästä riippumattomista syistä, päättää Palloliiton hallitus valtakunnallisten sarjojen lopullisista sijoituksista, sarjanousijoista, sarjoista putoajista, Suomen mestarin nimeämisestä, SM-mitalien jakamisesta, mahdollisten palkintorahojen jakamisesta sekä UEFA:n seuraavan kauden seurakilpailujen osallistujista. Alueellisten sarjojen osalta vastaavat päätökset tekevät alueelliset kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitystyöryhmät.

Kilpailunjärjestäjä päättää seurojen kilpailutoiminnassa käytettävien nimien hyväksyttävyydestä. Nimeä hyväksyttäessä on otettava huomioon muun muassa se, että nimi ei saa olla sekoitettavissa viiden vuoden sisällä konkurssiin menneen seuran nimeen, lyhenteeseen tai vastaavaan. 

6.2. Kun rangaistuksena on ollut rangaistusmääräysten kohdan 3.1.10 mukainen seuraamus, seuralla on oikeus hakea seuraamuksen päättymisen jälkeen kahta sarjaporrasta alempaan sarjaan kuin mistä se on suljettu. Seuran on tehtävä hakemus kilpailunjärjestäjälle 31.10. mennessä, mikäli se haluaa kyseisen sarjapaikan.

6.3. Jos sarjatasolle on vahvistettu seuralisenssijärjestelmä, sarjapaikan saamisen ehtona on kyseisen lisenssin ehtojen täyttäminen.
Palloliiton hallitus vahvistaa kansalliset UEFA:n seuralisenssimääräykset, joiden perusteella seura voi osallistua UEFA:n järjestämiin seurajoukkuekilpailuihin. 

Täydennysmenettely 

6.4. Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin päättää vuosittain valtakunnallisten sarjojen täydennysmenettelystä, jolla sarjapaikan luovuttaneen seuran sarjapaikka voidaan täydentää urheilullisen menestyksen perusteella. Täydennys voidaan tehdä 1.3.2023 jälkeen ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Alueiden järjestämissä sarjoissa täydennysmenettelystä päättää alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö. Alueiden välisissä sarjoissa ko. alueet päättävät täydennysmenettelystä yhdessä. 

Sarjapaikan siirto

6.5. Palloliiton hallitus voi tehdä päätöksen valtakunnallisen aikuisten sarjan sarjapaikan siirrosta seuran joutuessa konkurssiin tai seuran luopuessa tai joutuessa luopumaan muista syistä sarjapaikasta. Palloliiton järjestämissä valtakunnallisissa nuorten sarjoissa päätöksen sarjapaikan siirrosta voi tehdä kilpailutyöryhmä. Alueellisten kilpailujen osalta vastaavan päätöksen tekee kilpailunjärjestäjä.

Hakemus sarjapaikan siirrosta on toimitettava kilpailunjärjestäjälle viimeistään 30.11. Erittäin painavista syistä Palloliiton hallitus ja nuorten sarjojen osalta kilpailutyöryhmä voivat myöntää pidennystä tähän määräaikaan. Alueellisissa sarjoissa määräajan pidentämisestä päättää kilpailunjärjestäjä.

Luovutettava sarjapaikka voidaan siirtää Palloliiton jäsenyhdistykselle, jolla on edellytykset harjoittaa kilpailutoimintaa kyseisellä sarjatasolla. Sarjapaikan vastaanottavalla yhdistyksellä ei voi ennestään olla sarjapaikkaa samalla sarjatasolla kuin luovutettava sarjapaikka. Sarjapaikan luovuttavan yhdistyksen uutta sarjapaikkaa ei voida siirtää sellaiselle sarjatasolle, jossa sarjapaikan luovuttavalla yhdistyksellä on jo ennestään sarjapaikka. Sarjapaikan luovuttanut yhdistys ei voi kolmeen vuoteen nousta tai ilmoittautua sille sarjatasolle, josta se luovutti sarjapaikan. Kilpailunjärjestäjä voi perustellusta syystä poiketa em. rajoituksesta.  

Sarjapaikan uusi haltija ei voi viiteen vuoteen luovuttaa siirrossa saamaansa sarjapaikkaa toiselle seuralle. Tämä koskee myös 1.1.2023 jälkeen aloitetulla ns. Fast Track- menettelyllä saatua sarjapaikkaa.

Mikäli sarjapaikan uudella haltijalla on ollut edellisellä pelikaudella sarjapaikka tai -paikkoja sille tässä yhteydessä myönnettyä sarjatasoa alempana, menettää seura sen tai useammasta paikasta kyseessä ollessa niistä korkeimman sarjatason sarjapaikan, ellei sen säilymiselle ole erityistä kilpailunjärjestäjän hyväksymää perustetta.
Sarjapaikan siirron yhteydessä sarjapaikan saaneeseen seuraan siirtyneet pelaajat eivät saa siirtyä takaisin sarjapaikan luovuttaneeseen seuraan sinä kautena, jota sarjapaikan siirto koski. 

Valtakunnallisten sarjojen osalta Palloliiton hallituksen ja kilpailutyöryhmän sekä alueellisten sarjojen osalta kilpailunjärjestäjän tulee ottaa sarjapaikan siirtoon liittyvää päätöstä tehdessään huomioon muun muassa sarjapaikkaa anoneen jäsenyhdistyksen kotipaikka, sarjapaikan edellisen haltijan seuran pelaajien asema, kirjanpito, lakisääteisten maksujen hoitaminen ja sarjapaikkaa anoneen ja sarjapaikan edellisen haltijan määräysvaltaa käyttävät henkilöt ym. vastaavat seikat.

Mikäli kyseessä on konkurssista johtunut sarjapaikan siirto, on päätöstä tehtäessä otettava huomioon konkurssiin johtaneet ja konkurssista ilmenevät tiedossa olevat seikat kokonaisuudessaan. Sarjapaikan siirtoa ei voida hyväksyä ilman erityisen painavia syitä, mikäli sarjapaikka on jo aiemmin siirretty konkurssin takia myöhemmin konkurssin tehneelle seuralle tai yhtiölle.

6.6. Sarjapaikan uuden haltijan tulee antaa kirjallinen sitoumus siitä, että se vastaa ja tulee vastaamaan sarjapaikan edellisen haltijan jalkapallotoiminnasta aiheutuneista riidattomista veloista ja sellaisista veloista, jotka ovat riidanalaisia ja joita koskien velan vahvistava lainvoimainen päätös saadaan vasta sarjapaikan siirron jälkeen. 

Sarjapaikkaa haettaessa tulee antaa joko HT-, KHT- tai JHT- tilintarkastajan laatima ja hakijan allekirjoittama selvitys velkojen ja sitoumusten sekä muiden tiedossa olevien mahdollisten vastuiden määrästä ja laadusta erittelyineen ja hakijan laatima maksusuunnitelma velkojen hoitamiseksi. 

Tällaisiksi veloiksi katsotaan mm. sarjapaikan edellisen haltijan pelaajien, valmentajien, huoltohenkilöstön ja toimihenkilöiden palkat ja palkkiot sekä kulukorvaukset, palkkoihin ja palkkioihin liittyvät lakisääteiset maksut kuten verot, eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut, ja vakuutusmaksut ja palkkaturvavelat sekä erotuomarikustannukset, varuste-, lääkintä-, harjoitus-, kenttävuokra- ja matkakulut, pelaajahankintoihin liittyvät maksut sekä mikä tahansa velka Palloliitolle ja/tai toiminnasta aikaisemmin vastanneelle piirille riippumatta siitä, minkä yhdistyksen (esim. tukiyhdistys) vastuulla menot ovat ensisijaisesti olleet.

Sarjapaikan uuden haltijan ei tarvitse vastata sarjapaikan edellisen haltijan sellaisista veloista, 

a) jotka ovat oman pääoman ehtoisia tai niihin verrattavia eriä;
b) jotka eivät olleet tehtäessä päätöstä sarjapaikan siirrosta hakijan tiedossa ja joista velkoja ei ole ilmoittanut Palloliittoon kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun päätös sarjapaikan siirrosta tehtiin. 

6.7. Nuorten sarjojen osalta ao. kilpailunjärjestäjä voi siirtää sarjapaikan, jos sarjapaikan uusi haltija antaa sitoumuksen kohdan 6.6. kolmannen kappaleen mukaisten velkojen hoidosta ja esittää luotettavan selvityksen näiden velkojen määrästä ja maksuaikataulusta. 

Sarjapaikan uuden haltijan ei tällöinkään tarvitse ottaa vastatakseen kohdan 6.6 neljännen kappaleen a- ja b- kohdissa mainittuja velkoja. 

Luopuminen kesken kauden sarjasta 

6.8. Jos seura luopuu sarjasta osallistumisen vahvistamisen jälkeen, seuran joukkue voi osallistua samalle sarjatasolle kilpailunjärjestäjän päätöksellä kolmen vuoden kuluttua luovuttamisesta. Mikäli seura luopuu ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen ja ennen sarjapaikan vahvistamista, voi seuran joukkue osallistua samalle sarjatasolle kilpailunjärjestäjän päätöksellä kahden vuoden kuluttua. Kilpailunjärjestäjä voi perustellusta syystä poiketa tästä määräyksestä. 

Seuran siirtyminen pelaamaan alemmalla sarjatasolla

6.9. Seura voidaan hakemuksestaan siirtää pelaamaan haluamalleen alemmalle sarjatasolle, jos sitä voidaan pitää perusteltuna seuran taloudellisen, kilpailullisen tai muun niihin verrattavan syyn takia ja jos alemmalla sarjatasolla on vapaa sarjapaikka. Sarjapaikan siirtoon ei saa liittyä seikkoja, joiden perusteella on aihetta epäillä kyseessä olevan sarjapaikan osto, myynti tai muu siihen verrattava epäasiallinen järjestely. Hakemus on tehtävä vuosittain hakemusta koskevaa pelikautta edeltävänä vuonna 30.11.edeltävän vuoden marraskuun loppuun mennessä kilpailunjärjestäjälle. Erittäin painavista syistä kilpailunjärjestäjä voi myöntää pidennystä näihin määräaikoihin.

Kilpailutoiminnan siirto osakeyhtiölle valtakunnallisissa sarjoissa 

6.10. Valtakunnallisiin sarjoihin osallistuva seura voi Palloliiton hallituksen siirtää kilpailutoimintansa hallinnoinnin Suomessa rekisteröidylle osakeyhtiölle. Siirto tulee tehdä Palloliiton hallituksen hyväksymällä sopimuksella ja siirron hyväksymisen edellytyksenä on, että osakeyhtiö esittää Palloliitolle riittävän selvityksen taloudellisesta kantokyvystään. Hakemus hallinnoinnin siirrosta tulee tehdä lisenssimääräysten alaisissa sarjoissa Palloliiton hallitukselle viimeistään 15.11. edellisenä vuonna, jolloin osakeyhtiö tulee olla merkitty kaupparekisteriin. Muissa sarjoissa, joissa hallinnoinnin siirto on mahdollista, aikaraja on 15.1. Hallinnoinnin siirrosta huolimatta sarjapaikka ja pelaajien edustusoikeudet pysyvät siirtosopimuksessa mainituin ehdoin edelleen yhdistyksellä.

Sopimuksen päätyttyä irtisanomisen, purkamisen, sopimusajan päättymisen tai muun syyn vuoksi sarjapaikan hallinnointi voi siirtyä Palloliiton hallituksen päätöksellä takaisin yhdistykselle, jos se ottaa vastattavaksi yhtiön kilpailu- ja muuhun urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset vastuut.

Kilpailutoiminnan hallinnoinnin siirtoa osakeyhtiölle ei voi tehdä muissa kuin valtakunnallisissa aikuisten sarjoissa.

Seuran konkurssi ja yrityssaneeraus

6.11. Jos seura tai yhtiö, jolle seura on siirtänyt kilpailutoiminnan hallinnoinnin, on asetettu konkurssiin, konkurssipesä voi päättää kilpailutoiminnan jatkamisesta pelikauden loppuun. Kilpailutoiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin lisenssihallinnon toimivaltansa puitteissa antamaa hyväksyntää tai kilpailunjärjestäjän hyväksyntää niissä sarjoissa, joissa ei ole seuralisenssijärjestelmää.

Seuran tultua asetetuksi konkurssiin, työsuhteessa olevat pelaajat voivat irtisanoa pelaajasopimuksensa noudattaen työsopimuslain säännöksiä.

Mikäli konkurssihallinto päättää luopua kilpailutoiminnasta tai mikäli konkurssi raukeaa varojen puutteeseen, pelaajien sopimukset katsotaan päättyneiksi ja pelaajat voivat muuttaa edustusoikeutensa uuteen seuraan. Edustusoikeus uuteen seuraan on rekisteröitävä näiden määräysten kohdan 12 mukaisesti.

Yrityssaneeraus ei muodosta estettä osallistua kilpailutoimintaan, ellei sarjatasolle asetetuista seuralisenssi- tai muista määräyksistä muuta johdu.

Joukkueet valtakunnallisissa sarjoissa

6.12. Aikuisten sarjoihin osallistuvan seuran reservijoukkue on oikeutettu nousemaan valtakunnalliseen sarjaan ja pelaamaan siellä seuraavalla kaudella vain sillä edellytyksellä, että joukkue on aloittanut rekisteröitymisen Palloliiton jäsenseuraksi viimeistään 30.11. mennessä. Tämä määräys ei koske Veikkausliigan tai Miesten Ykkösen sekä Kansallisen Liigan joukkueen tai Naisten Ykkösen reservijoukkuetta, joka nousee Miesten tai Naisten Kakkoseen. Tämä määräys ei myöskään koske Kansallisen Liigan joukkueen reservijoukkuetta, joka nousee naisten Ykköseen. 

6.13. Valtakunnallisissa aikuisten sarjoissa ei samalla sarjatasolla voi olla joukkuetta sellaisesta seurasta, 

a) jolla on suoraan tai välillisesti 10 % tai enemmän toisen samalla sarjatasolla pelaavan joukkueen kilpailutoimintaa harjoittavan yhtiön äänivallasta;
b) joka on toisen samalla sarjatasolla pelaavan seuran jäsen; 
c) joka on edustettuna toisen samalla sarjatasolla pelaavan seuran johdossa tai hallinnossa;
d) jonka johtokunnan tai hallituksen jäsen on samalla sarjatasolla pelaavan seuran johtokunnassa, hallituksessa, pelaajana, valmentajana tai muuna taustahenkilönä; 
e) jonka joukkueen pelaaja tai valmentaja tai muu toimihenkilö toimii toisen seuran samalla sarjatasolla pelaavan joukkueen pelaajana, valmentajana tai muuna toimihenkilönä.

Jos on joku muu perusteltu seikka, jonka perusteella kahden samalla sarjatasolla olevan seuran välillä näyttäisi olevan esteellisyyden aiheuttava asia, voi Palloliiton hallitus kieltää kyseisen järjestelyn.

6.14. Palloliiton hallitus päättää niistä toimenpiteistä, joihin ryhdytään, jos kohdan 6.13. määräyksiä rikotaan.

6.15. Nuorten sarjoissa voi samasta seurasta vain yksi joukkue pelata ylimmässä valtakunnallisessa sarjassa, jollei Palloliiton kilpailutyöryhmä muuta erikseen päätä.

6.16. Seuran eri joukkueiden pelaamisesta cup-muotoisessa sarjassa määrätään cup-muotoisia sarjoja koskevissa erillismääräyksissä.

Ottelun pelaamista koskevat määräykset

6.17. Kilpailunjärjestäjä määrää otteluiden pelaamisajankohdan. Perustellusta syystä kilpailunjärjestäjällä on oikeus tehdä muutoksia vahvistettuun sarjaohjelmaan tai otteluiden pelaamisajankohtaan. 

6.18. Ottelu voidaan siirtää vain kilpailunjärjestäjän suostumuksella. Kilpailunjärjestäjä voi periä siirrosta maksun siirtoa pyytäneeltä seuralta.

Edustustehtäviin nimeämiset, edustusoikeus maaottelussa ja kansainvälisissä seuraotteluissa

6.19. Edustustehtäviin nimeämisessä noudatetaan näiden määräysten lisäksi FIFA:n määräyksiä.

6.20. Edustustehtäviin nimetty pelaaja on velvollinen noudattamaan saamaansa kutsua.

Pelaaja ei saa, ilman kutsujan lupaa, ilmoitettuna edustustehtävän kestoaikana osallistua pelaajana muun järjestäjän tapahtumaan. Mahdollisesti samanaikaisiksi ajoittuvissa edustustehtävissä noudatetaan seuraavaa järjestystä: 1. Palloliitto, 2. muu.

Jos pelaajan todetaan ilmoitettuna edustustehtävän kestoaikana pelanneen ilman kutsujan lupaa virallisessa seuransa ottelussa, voidaan pelaajan katsoa olleen asianomaisessa ottelussa pelioikeudeton pelaaja.  

6.21. Kotimainen seura, josta on valittu edustustehtävään yksi aikuinen pelaaja tai kaksi samassa joukkueessa pelaavaa nuorta pelaajaa, voi anoa asianomaisen joukkueen kilpailunjärjestäjältä seuran ottelun siirtämistä siten, että ottelun ja edustustehtävän välillä on vähintään kaksi (2) kokonaista kalenterivuorokautta. 

Ottelusiirtoa on anottava välittömästi edustustehtävään nimettyjen pelaajien julkistamisen jälkeen, viimeistään viikko ennen ottelua. Jos nimeäminen edustustehtävään tapahtuu myöhemmin, on siirtoa anottava välittömästi nimeämisen tultua tietoon. 

6.22. Kilpailunjärjestäjä voi siirtää edustustehtäviin nimetyn pelaajan joukkueen sarjaotteluja niin, että pelaaja on kutsujan käytettävissä vähintään kaksi päivää ennen edustustehtävää.

6.23. Maaottelussa voi Suomea edustaa vain Suomen kansalainen. Ystävyysotteluissa voi Suomea edustaa myös pelaaja, joka on laittanut vireille hakemuksen Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Pelaajan käyttämiseen ystävyysmaaottelussa vaaditaan aina vastustajajoukkueen suostumus.  Seurojen välisissä kansainvälisissä otteluissa voi suomalaista seuraa edustaa myös ulkomaalainen FIFA:n, UEFA:n ja näiden määräysten mukaisesti.

Luovutukset, kilpailun, sarjan tai ottelun keskeyttäminen ja sarjasta sulkeminen

6.24. Kilpailunjärjestäjä päättää sarjakohtaisesti, sallitaanko sarjassa luovutuksia. Luovuttaneeksi katsotaan joukkue, joka ei saavu otteluun tai saapuu vajaalukuisena tai myöhästyneenä esittämättä pätevää syytä. Joukkuetta kohdanneesta esteestä on viipymättä ilmoitettava kilpailunjärjestäjälle, erotuomarille ja vastustajalle.

Vajaalukuiseksi katsotaan joukkue, jossa ottelun alkamishetkenä ei ole jalkapallosääntöjen tai kilpailunjärjestäjän määrittelemää vähimmäispelaajamäärää.

Joukkue, joka olisi voinut aloittaa ottelun, tuomitaan voittajaksi 3–0.

Hävinneeksi tuomitun joukkueen seuraa voidaan rangaista ja velvoittaa se maksamaan kilpailunjärjestäjän hyväksymät voittajajoukkueen kohtuulliset kulut.

6.25. Keskeyttäneeksi katsotaan joukkue, joka ilman pätevää syytä lopettaa ottelun kesken.

Keskeyttänyt joukkue tuomitaan häviämään ottelu 3–0. Jos joukkue, joka ei ole keskeyttänyt ottelua on keskeytyshetkellä johdossa vähintään kolmella maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan. 

Keskeyttäneen joukkueen seuraa ja/tai siinä mukana olevien henkilöitä voidaan rangaista.

6.26. Joukkueiden luovutuksia ja keskeytyksiä ei sallita valtakunnallisissa sarjoissa eikä alueellisen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan työryhmän erikseen päättämissä alueellisissa sarjoissa.

6.27. Painavista syistä kilpailunjärjestäjä voi kuitenkin määrätä kohdissa 6.24, 6.25 ja 6.26 tarkoitetut ottelut pelattaviksi.

6.28. Jos joukkue keskeyttää ottelun tai se luovutuksen vuoksi tai muusta syystä suljetaan pois sarjasta, jossa keskeytykset ja luovutukset eivät ole sallittuja, sen ottelut mitätöidään ja sen katsotaan jääneen sarjassaan tai lohkossaan viimeiseksi. Jos sarjassa sallitaan luovutuksia, sovelletaan tätä ja seuraavaa (6.29.) kohtaa sen jälkeen, kun sallittu määrä luovutuksia täyttyy.

Jos kyseessä on sarja, josta jakaudutaan kesken kauden jatkosarjoihin, sen eri osat katsotaan erillisiksi sarjoiksi.

Keskeyttänyt, luovuttanut tai sarjasta suljettu joukkue putoaa kilpailunjärjestäjän määräämään sarjaan. 

6.29. Jos keskeyttäminen tai luovuttaminen tapahtuu, kun joukkueella on enää kaksi ottelua jäljellä kyseisessä sarjassa, ei keskeyttäneen tai luovuttaneen joukkueen otteluita mitätöidä ja pelaamattomat ottelut kirjataan vastustajalle luovutettuina otteluina 3–0. paitsi Jos joukkue, joka ei ole keskeyttänyt ottelua, on keskeytyshetkellä johdossa vähintään kolmella maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan. Keskeyttänyt tai luovuttanut joukkue suljetaan kuitenkin pois sarjasta.  

6.30. Mikäli ottelu keskeytetään joukkueen pelaajamäärän vähentyessä liikaa jalkapallosäännöissä tai muissa määräyksissä mainitulla tavalla, keskeyttämisen aiheuttanut joukkue tuomitaan hävinneeksi 3–0. Jos joukkue, joka ei ole aiheuttanut ottelun keskeytystä, on keskeytyshetkellä johdossa vähintään kolmella maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan. Asia käsitellään tarvittaessa erikseen asianomaisen kilpailun kurinpitoelimessä. 

6.31. Jos erotuomari ei ole aloittanut tai on keskeyttänyt tai lopettanut ottelun esimerkiksi olosuhde- tai turvallisuussyistä, hän voi esteen poistuttua ja kohtuullisen ajan sisällä määrätä sen pelattavaksi loppuun. Mikäli keskeytettyä ottelua ei pelata loppuun, ottelun mahdollisesta uudelleen pelaamisesta ja siitä, miten se pelataan (esim. koko ottelu vai jäljellä ollut aika), tekee päätöksen kilpailunjärjestäjä. Ottelua ei pelata uudelleen, jos se keskeytykseen johtaneiden tai muiden painavien syiden vuoksi olisi kohtuutonta. Mikäli ottelu pelataan uudelleen, jaetaan uuden ottelun kustannukset ja tuotot joukkueiden kesken tasan. Kustannuksiksi hyväksytään erotuomarikulut, kenttävuokra, järjestyksenvalvonnasta aiheutuneet kulut ja vierasjoukkueen matkakulut 1,50 €/kilometri. Kuluista vähennetään ottelun tuotot, kuten lipputulot yms. Katso myös 3.13.

7.1. Voittanut joukkue saa kolme pistettä, hävinnyt nolla pistettä sekä ottelun päättyessä tasan kumpikin joukkue yhden pisteen, jollei kilpailunjärjestäjä toisin määrää. Kilpailunjärjestäjä voi kilpailutavasta päättäessään antaa lähtöpisteitä sarjan mahdollisille jatkokierroksille.

7.2. Sarjassa, jossa ei ole käytössä edestakaista vaihto-oikeutta, tasapisteiden sattuessa joukkueiden sijoitus ratkeaa seuraavassa järjestyksessä: 

a) maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus;
b) tehtyjen maalien lukumäärä;
c) kaikkien a) ja b) kohdan soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet 2) maaliero, 3) tehdyt maalit;
d) jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut.
Jos d-kohdan soveltamisen jälkeen sarjassa, jossa joukkueet pelaavat toisiaan vastaan saman määrän otteluita koti- ja vieraskentällä ja jossa a-, b- ja c-kohtien soveltamisen jälkeen on kaksi joukkuetta, joiden keskinäisten ottelujen pisteet ja tehdyt maalit ovat samat, ratkaisee se, kumpi joukkueista on tehnyt keskinäisissä otteluissa enemmän maaleja vieraskentällä;
e) arpa.

7.3. 1.1. Sarjassa, jossa on sallittu edestakaiset vaihdot ja kaikissa turnauksissa, tasapisteissä ratkaisee sijoituksen:

a) kaikkien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet 2) maaliero 3) tehdyt maalit;
b) Jos kohdan a) jälkeen joukkueita on vielä tasatilanteessa, sovelletaan kohtaa a) uudelleen tasatilanteeseen päätyneiden joukkueiden keskinäisten otteluiden kohdalla.
c) joukkueiden sarjassa tai lohkossa saavuttama 1) maaliero 2) tehdyt maalit;
d) keskinäiset ottelut;
e) arpa.

7.4. Sarjatilanteen perusteella pelataan uusintaottelu vain, jos siitä on annettu erillismääräys asianomaisen sarjan kilpailutavasta päätettäessä. 

7.5. Joukkueiden paremmuus eri lohkojen tai ryhmien välisessä vertailussa ratkaistaan seuraavassa järjestyksessä:
a) sijoitus
b) pisteet/ottelut
c) maaliero/ottelut
d) tehdyt maalit/ottelut
e) arpa

8.1. Joukkueiden peliasuista määrätään vuosittain Jalkapallon kilpailutoimintaa koskevissa määräyksissä ja järjestämisohjeissa.

8.2. Kilpailunjärjestäjä voi antaa peliasuista ja mainosten käytöstä erillismääräyksiä.

9.1. Ammattilaisella ja sopimuksellisella amatöörillä tulee olla aina kirjallinen, Palloliiton hallituksen hyväksymän mallin mukainen pelaajasopimus. Seurat liittävät sopimukset pelaajarekisteriin vuosittain pelaajaa rekisteröitäessä. Pelaajasopimus pitää olla liitettynä rekisteriin ennen pelaajan ensimmäisestä ottelua ko. sarjassa. Pelaajasopimuksen liittämisen rekisteriin laiminlyöntimaksu määritellään Palloliiton erillismaksuissa. 

Vain ammattilaiset ja sopimukselliset amatöörit voivat olla merkittynä kokoonpanoluetteloon Veikkausliigassa, Kansallisessa Liigassa, Miesten Ykkösessä, Naisten Ykkösessä sekä Miesten Kakkosessa sekä näissä sarjoissa pelaavien joukkueiden pelaamissa cup-muotoisissa sarjoissa. Jos pelaajalla ei ole voimassa oleva sopimusta, katsotaan hänet pelioikeudettomaksi.

9.2. Mikäli kohdassa 9.1 mainitun pelaajan sopimuksen päätyttyä sopimuskauden umpeutumisen tai muun syyn vuoksi tai kun vanhaa sopimusta on jäljellä enintään kuusi kuukautta, voi pelaajasta kiinnostunut seura ryhtyä sopimusneuvotteluihin pelaajan kanssa. Jos vanha sopimus on vielä voimassa, on seuran, ennen sopimusneuvotteluihin ryhtymistä pelaajan kanssa, ilmoitettava kirjallisesti aikeistaan pelaajan nykyiselle seuralle. Mikäli uusi seura tai pelaaja rikkoo tätä velvoitetta, voidaan asia saattaa kurinpitomenettelyyn.

9.3. Mikäli pelaaja saa pelaamisesta veronalaista tuloa vähintään sen verran kuin urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (24.4.2009/276) määritellään, on seuran järjestettävä kyseisen lain edellyttämä vakuutusturva.

9.4. Seuran tulee lähettää luettelo Palloliittoon kohdassa 3 mainitun lain soveltamisalaan kuuluvista pelaajista ennen pelikauden ensimmäistä virallista ottelua. Mahdolliset muutokset luettelossa tulee ilmoittaa Palloliittoon viikon kuluessa. Palloliitolla on oikeus julkistaa pelaajasopimusten kesto ja seura.

9.5. Mikäli kohdassa kolme mainitun lain edellyttämä vakuutusturva on järjestämättä, voi kilpailunjärjestäjä todeta pelaajan pelioikeudettomaksi, kunnes turva on järjestetty ja muilta osin siirtää asian kurinpitoelimen käsiteltäväksi. 

10.1. Ei EU-pelaajaksi lasketaan pelaaja, joka ei ole Euroopan Unionin (EU) tai Euroopan Talousalueen (ETA) jäsenvaltion tai Sveitsin kansalainen.

10.2. Voidakseen pelata Veikkausliigassa, Kansallisessa Liigassa, Miesten Ykkösessä, Naisten Ykkösessä sekä Miesten Kakkosessa sekä näissä sarjoissa pelaavien joukkueiden pelaamissa cup-muotoisissa sarjoissa, pitää Ei EU-pelaajan täyttää seuraavat edellytykset:

a) Pelaajan tai hänen seuransa on esitettävä Palloliitolle oleskelulupapäätös ennen kuin pelaaja voidaan rekisteröidä. Harkinnan mukaan jo hakemus oleskeluluvan saamiseksi voidaan hyväksyä. Mikäli pelaajan sopimus alkaa kolme kuukautta tai vähemmän ennen kauden päättymistä ja kestää enintään kolme kuukautta, hyväksytään oleskeluluvan sijaan myös turistiviisumi tai viisumivapauden mahdollistaessa määräaikaisen työskentelyn hyväksytään viralliset matkustusasiakirjat. Siinäkin tapauksessa vaaditaan b-kohdan mukaista minimitoimeentuloa.

b) Pelaajan on saatava pelaajasopimuksen mukaan veronalaista tuloa KELA:n vuosittain määrittelemän minimitoimeentulon verran (vuonna 2023: 1331 euroa/kuukausi). Mikäli pelaajalle on myönnetty oleskelulupa muun syyn kuin urheilun vuoksi, ei minimipalkkasääntö koske häntä.

11.1. Jokaisella viralliseen kilpailuun osallistuvalla pelaajalla tulee olla voimassa kyseessä olevaan sarjaan oikeuttava pelipassi, aktivoitu jalkapallorooli Palloliiton Pelipaikka-pelaajarekisterijärjestelmässä ja kohdassa 3.28 määritelty vakuutusturva.  Seura on vastuussa pelaajan pakollisen vakuutusturvan järjestämisestä, ellei siitä ole kirjallisesti toisin sovittu. 

11.2. Ilman voimassa olevaa sarjassa vaadittavaa pelipassia pelannut oleva pelaaja katsotaan pelioikeudettomaksi pelaajaksi. 

11.3. Mikäli vakuutusturva on järjestämättä tai jalkapallorooli aktivoimatta, voi kilpailunjärjestäjä todeta pelaajan pelioikeudettomaksi, kunnes turva on järjestetty ja muilta osin siirtää asia kurinpitomenettelyyn.

11.4. Seuralle, joka on peluuttanut pelaajaa ilman pelipassia tai väärällä pelipassilla, voidaan määrätä maksu kilpailumääräysten rikkomisesta. Ensisijaisesti sovelletaan kuitenkin näiden määräysten kohtaa 25.2. 

Pelaajan edustusoikeus

12.1. Pelaaja voi osallistua pelaajana viralliseen otteluun vain sen Palloliiton jäsenseuran, jossa hänen edustusoikeutensa on, joukkueessa ellei näistä tai muista määräyksistä muuta johdu.

12.2. Pelaajan edustusoikeus rekisteröityy ensimmäisen kerran siihen Palloliiton jäsenseuraan, jonka joukkueessa hän pelaa ensimmäisen virallisen ottelunsa, tai jonka pelaajana hän ensimmäisen kerran lunastaa Palloliiton peli-, tai korttelipassin tai rekisteröityy harrastajaksi. 

Ulkomailta tulevaan pelaajaan, joka haluaa rekisteröityä Palloliiton jäsenseuraan, sovelletaan kilpailumääräysten kohdan 23 määräyksiä. 

12.3. Edustusoikeus säilyy, tämän kohtien 12.9. ja 12.10 poikkeuksia lukuun ottamatta, kohdissa 12.1. ja 12.2. mainitussa seurassa niin kauan kunnes se tämän kohdan määräysten mukaisesti rekisteröidään toiseen seuraan. 

12.4. Pelaajan edustusoikeuden siirto tehdään pelaajarekisterijärjestelmässä. Pelaajan uusi seura aloittaa siirron pyytämällä pelaajan edustusoikeutta vanhalta seuralta. Näiden määräysten kohdassa 13 määritellään ne pelaajan iästä ja asemasta riippuvat ajankohdat, jolloin edustusoikeuden muutos voidaan tehdä.

12.5. Seuran on saatava pyytämänsä edustusoikeus 7 vuorokauden kuluessa pyynnöstä tai siitä, kun pelaaja on täyttänyt kirjallisesti sovitut velvoitteet entistä seuraa kohtaan. Mikäli edustusoikeus on annettu puutteellisena tai myöhästyneenä, voi kilpailunjärjestäjä saattaa asian kurinpitomenettelyyn.

Mikäli oikeudesta edustusoikeuden muutokseen tai velvoitteiden suorittamisesta ei olla yksimielisiä, ratkaisee kiistan valtakunnallisten kilpailujen kohdalla Palloliiton kilpailutoiminto ja alueellisten kilpailujen kohdalla vastaanottavan seuran alueen kilpailutoiminto. Alueellisesta kilpailusta valtakunnalliseen kilpailuun siirtyessä kiistan ratkaisee Palloliiton kilpailutoiminto.  Päätöksestä voidaan valittaa seitsemän vuorokauden kuluessa valtakunnallisten kilpailujen kohdalla Palloliiton kilpailutyöryhmälle ja alueellisten kilpailuiden kohdalla vastaanottavan seuran alueen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitystyöryhmälle. Kilpailutyöryhmän päätöksestä voi valittaa seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Palloliiton hallitukseen ja alueellisen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan työryhmän päätöksestä Palloliiton kilpailutyöryhmälle, joiden päätökset ovat lopullisia. 

Mikäli entinen seura ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy antamasta edustusoikeutta, kilpailunjärjestäjä voi viedä asian kurinpitomenettelyyn. Tällaisessa tapauksessa kilpailunjärjestäjä voi hyväksyä edustusoikeuden siirron.

12.6. Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan, kun entinen seura on hyväksynyt siirron ja uusi seura on suorittanut pelaajasiirron loppuun Pelipaikka-järjestelmässä, mahdolliset vaadittavat dokumentit on ladattu järjestelmään ja pelaajastatuksen/iän mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettu. 

Siirtopyyntö on tehtävä ennen kohdassa 13 mainittujen siirtoikkunoiden sulkeutumista ja rekisteröintimaksu on maksettava ennen pelaajan ensimmäistä peliä uudessa seurassa.

12.7. Mikäli pelaajan pelaajastatus muutetaan kauden aikana saman seuran sisällä harrastepelaajasta (harrasterekisteröityminen tai korttelipassi) amatööriksi, sopimukselliseksi amatööriksi tai ammattilaiseksi, tai amatööristä sopimukselliseksi amatööriksi tai ammattilaiseksi, tai sopimuksellisesta amatööristä ammattilaiseksi, pitää maksaa uuden pelaajastatuksen mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu. Mikäli pelaaja on siirtynyt kansainvälisellä siirrolla seuraan, on pelaajastatuksen muutoksen yhteydessä maksettava kansainvälisen siirron mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu. 

Jos pelaajan edustusoikeus on ollut seurassa jo ennen 16.11. edellisenä kautena, ei seuran sisällä tehtävästä pelaajastatuksen muutoksesta tarvitse maksaa edustusoikeuden rekisteröintimaksua, ellei edustusoikeus seurassa ole katkennut.

12.8. Pelaaja voi ensimmäistä kertaa pelata uuden seuransa joukkueen virallisessa ottelussa aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä entisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta edellyttäen, että hänen pelioikeutensa muutoin on kunnossa eikä näistä määräyksistä muuta johdu.

12.9. Tämän kohdan aiemmista määräyksistä poiketen voi sellainen sopimukseton pelaaja, jolla ei edellisellä eikä kuluvalla pelikaudella ole ollut pelipassia, siirtää vapaasti ja ilman edustusoikeuden rekisteröintimaksun suorittamista edustusoikeutensa uuteen seuraan. Rekisteröintiä ei voi kuitenkaan tehdä 2.9. jälkeen. Alueet voivat antaa tästä poikkeuksia omiin kilpailuihinsa. Ulkomailta tulevan pelaajan osalta sovelletaan kohdan 23 määräyksiä.

12.10. Mikäli pelaajalla on ollut peli- tai korttelipassi ja hän on pelannut samassa seurassa vähintään kahden edellisen pelikauden ajan ilman, että hänen edustusoikeuttaan olisi näiden määräysten mukaisesti rekisteröity seuraan, voi kilpailunjärjestäjä harkintavaltaansa käyttäen päätöksellään vahvistaa pelaajan edustusoikeuden siirtyneen kyseiseen seuraan.

Määräaikainen siirto

12.11. Pelaajan edustusoikeus voidaan siirtää määräajaksi toiseen seuraan seuraavin ehdoin ja kohdassa 12.15 mainituin rajoituksin: 

• Määräaikaisuus alkaa maksupäivästä ja päättyy osapuolien sopimana loppumispäivänä. Määräaikaisen pelaajasiirron kesto on vähintään 15 vuorokautta ja enintään saman vuoden 16.11. saakka. Määräaikainen siirto voi kuitenkin jatkua 16.11. jälkeen jos pelaajan edustamalla joukkueella on saman pelikauden otteluita ko. ajankohdan jälkeen;

• Määräaika ei saa päättyä eikä siirtoa voi keskeyttää 3.9.–15.11. välisenä aikana. Määräaikaista siirtoa ei voi katkaista myöskään 15.11. jälkeen ennen kuin joukkueen, johon pelaaja palaa, kauden viimeinen ottelu on pelattu. Pelaajan siirtyessä Veikkausliigassa tai Ykkösessä pelaavasta joukkueesta määräaikaisella siirrolla, määräaika ei saa päättyä eikä siirtoa voi keskeyttää 13.8.–15.11. välisenä aikana eikä 15.11. jälkeen ennen kuin joukkueen, johon pelaaja palaa, kauden viimeinen ottelu on pelattu. Kuitenkin Veikkausliigasta tai Miesten Ykkösestä siirryttäessä määräaika voidaan katkaista myös välillä 13.8.–2.9., mutta tällöin pelaajalla ei kuitenkaan ole enää pelioikeutta kuluvalla kaudella Veikkausliigassa tai Miesten Ykkösessä missään joukkueessa;

• Kaikki osapuolet, vanha ja uusi seura sekä pelaaja, suostuvat siirtoon;

• Edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava ennen pelaajan ensimmäistä peliä uudessa seurassa; 

• Määräaikaisesti siirretyn pelaajan edustusoikeutta ei voi määräajan voimassaoloaikana siirtää kolmanteen seuraan;

• Pelaajan pelaajastatus ei voi muuttua määräaikaisessa siirrossa.

12.12. Määräaikaisella siirrolla voidaan siirtää aikuisten sarjoissa kuitenkin vain enintään kolme pelaajaa alempaan sarjatasoon osallistuvaan joukkueeseen ennen ylemmällä sarjatasolla pelaavan joukkueen kauden ensimmäistä virallista ottelua.

12.13. Pelaajan edustusoikeus palautuu automaattisesti entiseen seuraan määräajan umpeuduttua tai siirron keskeydyttyä.

12.14. Määräaika voidaan keskeyttää pelaajarekisterijärjestelmässä aikaisintaan 15 vuorokauden kuluttua siirrosta. Keskeyttäminen vaatii vanhan ja uuden seuran sekä pelaajan suostumukset.

12.15. Määräaikaisesti siirtyvä pelaaja voi ensimmäistä kertaa pelata uuden seuransa joukkueen virallisessa ottelussa aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä entisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta edellyttäen, että hänen pelioikeutensa muutoin on kunnossa eikä näistä määräyksistä muuta johdu. Kun pelaaja määräajan päätyttyä palaa takaisin lähtöseuraan, voi hän pelata siellä aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä edellisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta. 

12.16. Määräaikaisesti siirretty pelaaja ei saa pelata omaa emoseuraansa tai tämän farmi- ja/tai yhteistyösopimuksen piirissä olevaa seuraa vastaan virallisessa ottelussa. Tämä kielto koskee sekä varsinaista määräaikaisen lainasopimuksen tehnyttä seuraa, että tämän farmi- ja/tai yhteistyöseurasopimuksen piirissä olevia seuroja. Mikäli seura on menetellyt tämän määräyskohdan vastaisesti, katsotaan sen käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten kohdan 25 mukaisesti.

12.17. Kilpailumääräysten kohdan 13.9 määräyksistä huolimatta määräaika Veikkausliigaan ja Miesten Ykköseen voi päättyä myös 21.4.–12.7. välisenä aikana.    

Yleiset siirtoaikaa koskevat määräykset 

13.1. Vapaa siirtoaika, jolloin sopimuksettoman pelaajan on todisteellisesti ilmoitettava seuralleen, että tulee hakemaan edustusoikeuden muutosta toiseen seuraan kohdan 12 mukaisesti on:
a) ammattilaisella 16.11.–2.9. 
b) amatöörillä ja sopimuksellisella amatöörillä 16.11.–27.2.

Niiden pelaajien osalta, jotka pelaavat sarjoissa, joissa pelejä pelataan 16.11 jälkeen, uusi kausi pelaajasiirroissa alkaa vasta sarjan viimeisen ottelun jälkeen.

13.2. Kun sopimukseton pelaaja on täyttänyt kohdan 12.5 mukaiset sovitut velvoitteet entistä seuraansa kohtaan, häneltä ei voida evätä vapaata siirtoa 28.2.–2.9. välisenä aikana sinä vuonna, kun hän täyttää 35 vuotta tai on tätä vanhempi, eikä pelaajalta ennen kuin sinä vuonna, jolloin hän täyttää 12 vuotta.

13.3. Jos pelaajan kirjallinen sopimus seuran kanssa päättyy myöhemmin kuin kohdassa 13.1. b on mainittu, vapaa siirtoaika päättyy 2.9.

13.4. Vapaan siirtoajan osalta pelaajan pelaajastatus (ammattilainen, sopimuksellinen amatööri, amatööri) määrittyy edellisen pelikauden perusteella.

13.5. Vapaan siirtoajan jälkeen pelaaja voi saada pelioikeuden uuteen seuraan viimeistään 2.9. vain entisen seuran suostumuksella. Erityistapauksissa kilpailunjärjestäjä voi myöntää hakemuksesta poikkeuksen edellä mainittuun aikarajaan, mikäli kyseessä on nuori pelaaja. 

13.6. Kun pelaaja on täyttänyt kohdan 12.5 mukaiset velvoitteet, vapaa siirtoaika päättyy 2.9. jos hänen edellisellä seurallaan ei ole enää viralliseen kilpailutoimintaan osallistuvaa joukkuetta, jossa pelaaja ikänsä perusteella voisi pelata tai sellaista joukkuetta, jossa pelaamista hänen sopimuksensa koskee.

Rekisteröinti

13.7. Rekisteröinti uuteen seuraan on tehtävä aina ennen pelaajan pelaamaa ensimmäistä virallista ottelua uudessa seurassa. Uuden seuran on aloitettava edustusoikeuden siirto pelaajalle pelaajarekisterijärjestelmässä viimeistään 2.9. 

Mikäli rekisteröinti on kesken 2.9. jälkeen ei rekisteröintiä voi kuitenkaan tehdä, mikäli pelaaja on ollut merkittynä kokoonpanoluetteloon vanhan seuransa ottelussa 2.9. jälkeen.

13.8. Kun pelaaja siirtyy siirtokorvausta vastaan toiseen seuraan pysyvästi tai määräaikaisesti, tulee pelaajan uuden seuran toimittaa Palloliitolle seurojen kesken solmittu kirjallinen siirtosopimus, josta siirtokorvaus käy ilmi. 

Edustusoikeuden siirto Veikkausliigaan ja Miesten Ykköseen

13.9. Edustusoikeus voidaan siirtää Veikkausliigan ja Miesten Ykkösen seuroihin pelikauden aikana ajanjaksoina 27.1. – 20.4 ja 13.7.–12.8. Uuden seuran on pyydettävä edustusoikeutta pelaajarekisterijärjestelmässä aikaisemmasta seurasta edellä mainittujen aikarajojen puitteissa ja rekisteröinti uuteen seuraan on tehtävä viimeistään ennen pelaajan ensimmäistä virallista ottelua uudessa seurassa. Pelaajan edustusoikeus voidaan kuitenkin siirtää Veikkausliigassa tai Miesten Ykkösessä pelaavaan seuraan myös 21.4.–12.7. välisenä aikana, mutta pelaajalla ei kyseisenä ajanjaksona ole pelioikeutta Veikkausliigassa tai Miesten Ykkösessä pelaavassa joukkueessa, vaan ainoastaan seuran alemmilla sarjatasoilla pelaavissa joukkueissa ja nuorten joukkueissa sekä farmisopimusjoukkueessa.

13.10. Edellisen kohdan aikarajat eivät rajoita seurojen farmisopimusosapuolten joukkueiden, yhteistyöseurojen tai yhteisjoukkueiden pelaajien pelioikeutta seuroissa 21.4.–12.7. välisenä aikana. 

13.11. Palloliiton hallitus voi päättää kohdasta 13.9. poikkeavia määräyksiä muiden sarjojen osalta. 

13.12. Palloliiton kilpailutoiminto voi hyväksyä pelaajan edustusoikeuden siirron ammattilaiseksi 21.4.–12.7. välisenä aikana, jos pelaajan entinen seura ja pelaaja esittävät luotettavan kirjallisen selvityksen siitä, että pelaajan ammattilaissopimus aikaisemman seuran kanssa on päättynyt ennen 21.4. ja että hän ei ole pelannut missään seurassa virallisessa ottelussa Suomessa tai ulkomailla 20.4. jälkeen. Tällaisia edustusoikeuden siirtoja voidaan hyväksyä seuraa kohti korkeintaan kaksi ajanjaksolle 21.4.–12.7. Tämän kohdan ja kohdan 22.3 mukaisia siirtoja voi olla yhteensä enintään kaksi ko. ajanjaksolla.

Seura voi valittaa kilpailutoiminnon kielteisestä päätöksestä Palloliiton kilpailutyöryhmälle seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksestä. Kilpailutyöryhmän päätös asiassa on lopullinen. 

Myönteinen päätös voidaan perua Palloliiton kilpailutoiminnon toimesta, jos myöhemmin ilmenee seikkoja, jotka olisivat johtaneet päätöksentekohetkellä epäävään päätökseen. Pelaaja on pelioikeudeton perumispäätöksestä lähtien edellyttäen, että uusi seura ja/tai pelaaja on toiminut asiassa vilpittömässä mielessä. Muussa tapauksessa pelaajan voidaan katsoa olleen pelioikeudeton edellisestä, pelioikeuden myöntäneestä päätöksestä lähtien 12.8. saakka. Tällöin noudatetaan kilpailumääräysten kohtien 24 ja 25 menettelysäännöksiä. 

Naisammattilaispelaajien raskausajan suojaa koskevat FIFA Regulations on the Status and Transfer of Players (RSTP) -asiakirjassa mainitut ehdot, jollei Suomen kansallinen lainsäädäntö tuota parempaa suojaa.

Nuoren pelaajan joukkue seurassa

15.1. Nuorella pelaajalla on pelioikeus samassa seurassa vain yhdessä joukkueessa/sarjataso. Nuorella pelaajalla on myös pelioikeus seuransa vanhemmissa nuorten joukkueissa sekä kaikissa seuransa aikuisten joukkueissa, kuitenkin vain yhdessä joukkueessa/sarjataso.  

15.2. Kohdan 15.5 mukaisesti nuori pelaaja voi pelata seuran saman nuorten ikäluokan eri sarjatasoilla pelaavissa joukkueissa yhdellä sarjatasolla samana päivänä. Ylemmillä sarjatasoilla pelaavista joukkueista voi kuitenkin siirtyä alemmalla sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen yhteensä enintään neljä ylempien sarjatasojen joukkueiden edellisissä virallisissa otteluissa pelannutta pelaajaa (koskee myös poikkeuslupapelaajia). Jos sarja jakautuu kevät ja syyskierrokseen tai karsinta- ja varsinaiseen sarjaan, laskenta nollataan kierrosten/sarjojen välissä. Kilpailunjärjestäjä voi alueellisissa sarjoissa tehdä poikkeuksia tässä kohdassa mainittuun pelaajamäärään.

15.3. Nuori pelaaja, joka 
a) pelaa nuorten sarjassa ylemmän sarjatason joukkueessa 31.5. jälkeen, ei saa enää kevätkierroksella pelata saman seuran tai yhteisjoukkueen samassa ikäluokassa alemmalla sarjatasolla pelaavassa joukkueessa alemmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen kolmessa viimeisessä ottelussa. Tämä kohta on voimassa vain, mikäli alemman sarjatason kevät- ja syyskierrokset katsotaan eri kokonaisuuksiksi. 
b) pelaa nuorten sarjassa ylemmän sarjatason joukkueessa 2.9. jälkeen, ei saa enää syyskierroksella pelata saman seuran tai yhteisjoukkueen samassa ikäluokassa alemmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen kolmessa viimeisessä ottelussa. 

Kohta 15.3 on voimassa nuorten valtakunnallisten sarjojen välillä ja näihin johtavissa karsinnoissa sekä alueellisten Liigojen ja Ykkösten välillä.

15.4. Nuorella pelaajalla on kohdassa 15.3. mainituin rajoituksin pelioikeus myös 2.9. jälkeen kaikissa niissä seuran aikuisten ja nuorten joukkueissa, joissa hänellä näiden määräysten mukaan on pelioikeus.

15.5. Nuori pelaaja saa pelata vain yhden virallisen ottelun päivässä, lukuun ottamatta turnausmuotoisia sarjoja. Kilpailunjärjestäjä voi antaa luvan pelata useampia otteluita päivässä.

15.6. Kaikissa nuorten ikäluokissa ja sarjatasoilla joukkue voi peluuttaa otteluissaan kahta sellaista pelaajaa, jotka ovat syntyneet ko. sarjan ikäluokkaa edeltävän vuoden aikana. Näillä pelaajilla ei ole pelioikeutta muissa nuorten sarjojen joukkueissa, mutta on pelioikeus aikuisten sarjoissa. Joukkueiden tulee ilmoittaa yli-ikäisten pelaajien nimet (enintään 2/joukkue) kilpailunjärjestäjälle ennen kuin pelaajat pelaavat sarjan tai kevät- taikka syyskierroksen ensimmäisen ottelun. T18 SM-karsintasarjassa ilmoitus tulee tehdä ennen joukkueen neljättä ottelua karsintasarjassa. P20 ja P17 SM-karsintasarjoissa ennen joukkueen kahdeksatta ottelua karsintasarjassa.

SM-karsintasarjan jälkeen YI-pelaajat tulee ilmoittaa uudelleen SM-sarjaan tai Ykköseen. Jos sarjassa pelataan erikseen kevät- ja syyskierros, ilmoitetaan yli-ikäiset uudelleen kevätkierroksen jälkeen. Kevätkierroksella käytettävien YI-pelaajien nimet, enintään kaksi, tulee kuitenkin ilmoittaa kilpailunjärjestäjälle viimeistään 31.5. ja syyskierrokselle viimeistään 2.9. Kilpailunjärjestäjä voi määritellä sarjakohtaisen käsittelymaksun.

SM-karsintasarjat ja SM-sarjat katsotaan kukin omaksi sarjakseen. Joukkueen pelattua puolet SM-sarjan tai SM-karsinnan otteluistaan, sillä on oikeus muuttaa YI-pelaajia ilmoittamalla siitä kilpailunjärjestäjälle. SM-karsintojen ilmoitukset tulee tehdä kuitenkin viimeistään 31.5. ja SM-sarjojen ilmoitukset viimeistään 2.9.

15.7. Tytöt/naiset saavat pelata poikien/miesten joukkueissa. 

Tyttöjoukkueet voivat ilmoittautua poikien sarjoihin. Seuran tyttöjoukkueen pelatessa poikien sarjaa, on seuralla oltava joukkue myös tyttöjoukkueen omassa tyttöjen ikäluokassa. 

11 vastaan 11-poikien sarjoihin osallistuvat tyttöjoukkueen pelaajat voivat olla vuotta vanhempia kuin sarjan ikäluokka. Muissa sarjoissa tyttöjoukkueet osallistuvat oman ikäluokkansa poikien sarjaan. 11 vastaan 11-poikien sarjoissa pelaavissa tyttöjoukkueissa on voimassa yli-ikäisyyssääntöön poikkeus, jonka mukaan yli-ikäinen-pelaaja voi olla kahta vuotta vanhempi kuin sarjan määrittelemä ikä. Muissa sarjoissa on voimassa normaali yli-ikäisyyssääntö. 

Alueet voivat antaa poikkeuksia tähän määräykseen. 

Yksittäiset tytöt voivat pelata poikien joukkueessa vuoden sarjan ikäluokkaa vanhempina ilman, että tätä lasketaan poikkeusluvaksi. Poikien sarjassa pelaavat tyttöpelaajat saavat pelata tyttöjen/naisten sarjoissa normaalia pelioikeutta koskevien määräysten sallimalla tavalla.

Tyttöjen sarjassa voimassa oleva poikkeuslupa ei vaikuta oikeuteen pelata näiden määräysten mukaisesti poikien sarjassa.

Alueet voivat seuran anomuksesta myöntää poikkeusluvan, jolla yksittäinen poika voi pelata tyttöjen joukkueessa. 

Nuoren pelaajan edustusoikeuden muutos 12.8. jälkeen

15.8. Sen estämättä mitä kohdassa 13 määrätään, valtakunnalliseen sarjaan osallistuvan seuran aikuisten joukkueeseen voidaan 13.8.–15.11. välisenä aikana siirtää korkeintaan viiden nuoren, vain alemmalla sarjatasolla tai vain nuorten sarjoissa saman kauden aikana pelanneen toisen seuran pelaajan edustusoikeus. Mikäli joukkueella on 15.11. jälkeen otteluita, voidaan edustusoikeuden siirto tehdä joukkueen kauden viimeiseen otteluun asti.

Rekisteröinti uuteen seuraan on tehtävä ennen pelaajan ensimmäistä virallista ottelua uudessa seurassa. 

Pelaajalla ei ole oikeutta pelata uuden seuran nuorten joukkueessa. Tämän kohdan mukainen edustusoikeuden siirto voidaan tehdä kunkin pelaajan osalta vain kerran 13.8.–15.11. välisenä aikana tai joukkueen kauden viimeiseen otteluun asti.

16.1. Aikuinen pelaaja voi pelata seuransa kaikissa aikuisten joukkueissa, kuitenkin vain yhdessä joukkueessa/sarjataso. Alueellisissa sarjoissa kilpailunjärjestäjä voi painavasta syystä myöntää poikkeuksen.

Naiset saavat pelata miesten joukkueissa.

16.2. Aikuinen pelaaja voi ylemmällä sarjatasolla pelaavassa joukkueessa pelaamansa virallisen ottelun jälkeen kuudentena päivänä pelata joukkueista alemmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen ottelussa ja seuraavana päivänä alemmalla sarjatasolla pelatun ottelun jälkeen ylemmän sarjatason joukkueessa. Alemman sarjatason ottelussa voi kulloinkin pelata kuitenkin yhteensä enintään kolme ylempien sarjatasojen joukkueiden viimeisissä otteluissa pelannutta aikuista pelaajaa.

16.3. Aikuinen pelaaja, joka 2.9. jälkeen pelaa ylemmän sarjatason joukkueen ottelussa, ei voi enää samalla pelikaudella pelata alemmalla sarjatasolla pelaavassa joukkueessa. Alemmalla sarjatasolla pelannut pelaaja voi siirtyä ylemmälle sarjatasolle aikarajasta riippumatta, mutta pelattuaan ylemmällä sarjatasolla, ei voi siirtyä takaisin alemmalle sarjatasolle. Tämä aikaraja ei koske cup-muotoisia sarjoja.

16.4. Tässä kohdassa tarkoitetuiksi aikuisten joukkueiksi ei lueta JKKI-ikäluokkien joukkueita.

16.5. Mikäli kysymys on P20-sarjassa pelaavasta YI-pelaajasta, on pelaajalla oikeus pelata seuransa nuorten joukkueessa seuraavana päivänä aikuisten joukkueen pelin jälkeen.

17.1. Tämä kohta koskee seuraavia sarjoja: Kansallinen Liiga, Naisten Ykkönen, Veikkausliiga, Miesten Ykkönen ja Miesten Kakkonen. Määräys on voimassa myös näiden sarjojen joukkueiden Suomen Cupin otteluissa.

17.2. 2. Ottelupöytäkirjaan merkityistä pelioikeudellisista pelaajista vähintään puolet on oltava SK-pelaajia, joista vähintään neljän on pelattava ottelussa, poikkeuksena on Miesten Kakkonen, jossa vähintään kuuden SK-pelaajan on pelattava ottelussa. Kaikkien ottelupöytäkirjaan merkittyjen pelaajien on oltava pelipaikalla joko kentällä tai teknisellä alueella.

17.3. Mikäli kohdan 2 ehdot eivät täyty, joukkueen katsotaan käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten kohdan 25 mukaisesti.

17.4. Erittäin painavista syistä Palloliiton hallitus voi myöntää seuran anomuksesta poikkeusluvan kohtaan 17. 

18.1. Pelaajan JKKI-edustusoikeus ikäluokassa on siinä seurassa, jossa hän pelaa kauden ensimmäisen virallisen kyseisen ikäluokan JKKI-ottelun.

18.2. Pelaaja voi edustaa eri JKKI-ikäluokissa eri seuraa.

18.3. Siirtyminen kauden aikana samassa JKKI-ikäluokassa kahden eri seuran välillä edellyttää kohdan 12 mukaista edustusoikeuden muutosta. 

19.1. Pelaaja voi hakemuksesta saada edustusoikeuden muutoksen ja peliluvan ja pelioikeuden uuteen seuraan viimeistään 2.9. tai jos kyseessä Veikkausliigan tai Miesten Ykkösen seura, niin viimeistään 12.8. seuraavissa erityistapauksissa:

a) entinen seura, uusi seura ja pelaaja ovat suostuneet kohdan 27 mukaiseen välimiesmenettelyyn;
b) peliluvan evännyt seura lopettaa toimintansa tai poistaa jalkapallon ohjelmastaan;
c) seura eroaa tai erotetaan Palloliiton jäsenyydestä;
d) Kohdassa 6.12. mainituissa tapauksissa tai
e) seura laiminlyö olennaisella tavalla pelaajan palkanmaksun ja muut lainsäädäntöön tai pelaajan ja seuran väliseen kirjalliseen sopimukseen liittyvät velvoitteet.
f) seura ei kykene osallistumaan kilpailuun ja pelaajien siirtyminen pelikauden aikana ennen 3.9. tai jos kyseessä Veikkausliigan tai Miesten Ykkösen seura, niin ennen 13.8. ei näiden määräysten nojalla ole muutoin mahdollista. 

19.2. Päätöksen peliluvan myöntämisestä tekee kohdissa 19.1 b ja c entisen seuran kilpailunjärjestäjä ja kohdissa 19.1 d ja e Palloliiton kilpailutyöryhmä, kun kyseessä on miesten ja naisten kolmessa ylimmässä sarjassa oleva seura. 

Alueellisten kilpailujen osalta vastaavan päätöksen tekee alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö ja 19.1 f-kohdassa Palloliiton hallitus.

19.3. Kohdassa 19.2. mainittujen elinten päätökset korvaavat normaalin edustusoikeuden muutoksen teon. 

19.4. Jotta hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, on se toimitettava päätöksentekoelimelle ennen 3.9. tai jos kyseessä Veikkausliigan tai Miesten Ykkösen seura, niin ennen 13.8.

19.5. a) Kilpailunjärjestäjä voi hakemuksesta myöntää luvan rekisteröidä 2.9. jälkeen maalivahdin sellaisen maalivahdin tilalle, joka on loukkaantunut tai sairastunut 2.9. jälkeen. Veikkausliigan ja Miesten Ykkösen osalta päivämäärä on 12.8. Rekisteröintilupa koskee kansallisia siirtoja sekä kansallisia määräaikaisia siirtoja ja kohdasta 12.11 poiketen myös niiden katkaisemisia. Kilpailunjärjestäjän asiasta tekemä päätös on lopullinen.

b) Kilpailunjärjestäjä voi hakemuksesta hyväksyä 12.8. jälkeen maalivahdin kansainvälisen edustusoikeuden siirron ammattilaiseksi sellaisen maalivahdin tilalle, joka on loukkaantunut tai sairastunut 12.8. jälkeen. Pelaajan entisen seuran ja pelaajan on lisäksi esitettävä luotettava kirjallinen selvitys siitä, että pelaajan ammattilaissopimus aikaisemman seuran kanssa on päättynyt ennen 13.8. ja että hän ei ole pelannut missään seurassa Suomessa tai ulkomailla virallisessa ottelussa 12.8. jälkeen eikä pelaajan aikaisempi liitto vastusta siirtoa. Kilpailunjärjestäjän asiasta tekemä päätös on lopullinen.

20.1. Sopimuksen yksipuolinen purkaminen kesken sopimuskauden ei ole mahdollista ilman hyväksyttävää syytä.  Kilpailujärjestelmän vakauden takaamiseksi ei pelaaja saa automaattisesti pelioikeutta uuteen seuraan purkaessaan sopimuksen yksipuolisesti.  

20.2. Jos pelaaja on purkanut sopimuksen ja seura vastustaa sopimuksen purkamista, voi seura tai pelaaja saattaa asian seitsemän vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan Palloliiton kilpailutyöryhmän käsiteltäväksi. Kilpailutyöryhmä päättää siitä, onko pelaajalla oikeus purkaa voimassa oleva sopimus ja voiko pelaaja saada edustusoikeuden uuteen seuraan. 

Kilpailutyöryhmän päätöksestä voi valittaa seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Palloliiton hallitukseen.

20.3. Kilpailutyöryhmän tai Palloliiton hallituksen tekemää päätöstä pelaajan edustus- ja pelioikeudesta noudatetaan niin kauan, kunnes lainvoimaisella päätöksellä toisin päätetään.

20.4. Uutta seuraa, joka tekee tai on tehnyt sopimuksen yksipuolisesti sopimuksensa purkaneen pelaajan kanssa, voidaan rangaista kurinpitomenettelyssä.

20.5. Seura ja pelaaja voivat viedä sopimusta koskevat riitansa Urheilun Oikeusturvalautakunnan välimiesmenettelyyn.   

21.1. Palloliiton perustamasta kasvattajarahastosta maksetaan kasvattajarahamääräyksissä määritellyille kasvattajaseuroille korvausta pelaajan harjoittelusta ja kehittymisestä (kasvattajaraha).

Kasvattajarahaston toimintaperiaate on määritelty erillisissä Palloliiton hallituksen hyväksymissä kasvattajarahamääräyksissä.

21.2. Kansainvälisten pelaajasiirtojen yhteydessä maksettavan kasvattajarahan osalta sovelletaan FIFA:n pelaajan asemaa ja siirtoja koskevia määräyksiä sekä UEFA:n määräyksiä. Veikkausliigan ja Miesten Ykkösen seurat kuuluvat FIFA:n kasvattajarahakategorioissa kolmanteen kategoriaan. Muut seurat ovat neljännessä kategoriassa. 

21.3. Pelaajan siirtyessä ulkomailta Suomeen sovelletaan häneen FIFA:n kasvattajarahamääräyksiä ja periaatteita vain, jos pelaaja luokitellaan Suomessa ammattilaiseksi. 

22.1. Kansainvälisissä pelaajasiirroissa on noudatettava FIFA:n ja asianomaisten liittojen sääntöjä ja määräyksiä.

22.2. Kansainvälinen pelaajasiirto Suomeen voidaan tehdä 27.1.–20.4. ja 13.7.–12.8. välisenä aikana. Kohdissa 22.10. ja 22.11. ovat poikkeukset näihin ajanjaksoihin.

22.3. Kansainvälisissä pelaajasiirroissa on käytettävä FIFA:n TMS-järjestelmää. Ammattilaispelaajien siirrot järjestelmään kirjaa aina seura. Amatööripelaajan kansainvälisen siirron voi kirjata myös Palloliitto, jos seuralla ei ole TMS-järjestelmän käyttöoikeutta.

Jotta pelaaja voidaan kuluvana pelikautena rekisteröidä Palloliiton jäsenseuraan, tulee kansainvälistä pelilupaa pyytää ennen 20.4. kello 18.00, jos siirto tapahtuu 27.1.–20.4. välisenä aikana ja ennen 12.8. kello 18.00, jos siirto tapahtuu 13.7.–12.8. välisenä aikana. Kansainvälisen siirron edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava viimeistään ennen pelaajan pelaamista uudessa seurassa. Ao. rekisteröintimaksu on joka tapauksessa maksettava kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa kansainvälisen siirtotodistuksen saamisen jälkeen. 

Palloliiton kilpailutoiminto voi hyväksyä pelaajan kansainvälisen edustusoikeuden siirron ammattilaiseksi 21.4.–12.7. välisenä aikana, jos pelaajan entinen seura ja pelaaja esittävät luotettavan kirjallisen selvityksen siitä, että pelaajan ammattilaissopimus aikaisemman seuran kanssa on päättynyt ennen 21.4. ja että hän ei ole pelannut missään seurassa Suomessa tai ulkomailla virallisessa ottelussa 20.4. jälkeen eikä pelaajan aikaisempi liitto vastusta siirtoa. Tällaisia kansainvälisen edustusoikeuden siirtoja voidaan hyväksyä seuraa kohti korkeintaan kaksi ajanjaksolle 21.4.–12.7. Tämän kohdan ja kohdan 13.12 mukaisia siirtoja voi olla yhteensä enintään kaksi ko. ajanjaksolla.

Seura voi valittaa kilpailutoiminnon kielteisestä päätöksestä Palloliiton kilpailutyöryhmälle seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksestä.  Kilpailutyöryhmän päätös asiassa on lopullinen.   

Myönteinen päätös voidaan perua Palloliiton kilpailutoiminnon toimesta, jos myöhemmin ilmenee seikkoja, jotka olisivat johtaneet päätöksentekohetkellä epäävään päätökseen. Pelaaja on pelioikeudeton perumispäätöksestä lähtien edellyttäen, että uusi seura ja/tai pelaaja on toiminut asiassa vilpittömässä mielessä. Muussa tapauksessa pelaajan voidaan katsoa olleen pelioikeudeton edellisestä, pelioikeuden myöntäneestä päätöksestä lähtien 12.8. saakka. Tällöin noudatetaan kilpailumääräysten kohtien 25 ja 26 menettelysäännöksiä.

22.4. Palloliiton jäsenseuraan rekisteröidyn pelaajan oikeus edustaa ulkomaalaista seuraa määräytyy uuden edustusmaan kansallisen Palloliiton määräysten mukaisesti. Siirtoon on saatava Palloliiton ja pelaajan edustusoikeudesta luopuvan jäsenseuran lupa ja lisäksi on noudatettava FIFA:n sääntöjä ja määräyksiä.

22.5. Kun seura pyytää Palloliittoa kysymään pelaajalleen kansainvälistä pelilupaa, tulee seuran antaa Palloliitolle selvitys pelaajan ja seuran välisestä sopimuksesta sekä seurojen välinen sopimus siirrosta.

22.6. Kansainvälistä pelilupaa ei vaadita alle 10-vuotiaalta pelaajalta.

22.7. Pelaaja, jonka kansainvälinen pelilupa on toisessa kansallisessa liitossa, saa pelioikeuden pelata virallisessa ottelussa Suomessa välittömästi, kun hänellä on entisen liittonsa toimittama kansainvälinen pelilupa, hänen pelipassinsa on maksettu, vaadittava vakuutusturva järjestetty ja sarjatason tai pelaajan iän mukainen kansainvälisen edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettu Palloliiton tilille. 

22.8. Kansainväliset pelaajasiirrot ovat sallittuja vain, jos pelaaja on täyttänyt 18 vuotta.

Seuraavat poikkeukset soveltuvat kohtaan 22.8:

a) Pelaajan vanhemmat muuttavat uuden seuran kotimaahan muista kuin jalkapalloon liittyvistä syistä.
b) Siirto tapahtuu Euroopan Unionin tai Euroopan talousalueen sisällä ja pelaaja on iältään 16–18 vuotta vanha.  
Tässä tapauksessa uuden seuran tulee täyttää seuraavat ehdot:
i) sen tulee taata pelaajalle asianmukainen jalkapallokoulutus ja/tai -valmennus, 
ii) sen tulee taata pelaajalle jalkapallokoulutuksen/valmennuksen lisäksi sellainen akateeminen ja/tai ammatillinen koulutus ja/tai harjoittelu, joka mahdollistaa pelaajalle pelaajauran jälkeen myös toisen, jalkapallosta erillisen, uran, 
iii) sen tulee tehdä kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistuakseen, että pelaajasta huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla (optimaaliset elinolosuhteet isäntäperheessä tai seuran majoituksessa, seuran nimeämä mentori jne.),
iv) sen tulee rekisteröidessään pelaajaa toimittaa asianomaiselle liitolle todisteet siitä, että se noudattaa edellä mainittuja velvoitteita.
c) Pelaaja asuu enintään 50 kilometrin päässä valtionrajasta ja naapurivaltion Palloliiton seura, johon pelaaja haluaa rekisteröityä, sijaitsee myös enintään 50 kilometrin päässä tuosta rajasta. Pelaajan asuinpaikan ja seuran toimiston välimatka saa olla enintään 100 kilometriä. Tällaisissa tapauksissa pelaajan on jatkettava kotona asumista ja molempien liittojen on suostuttava siirtoon.
d) Pelaaja rekisteröityy ensimmäistä kertaa ja on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta
e) Pelaaja osallistuu Suomessa vaihto-oppilasohjelmaan
f) Pelaaja on muuttanut Suomeen yksin tai vanhempiensa kanssa humanitäärisistä syistä

Tämän kohdan määräykset koskevat myös pelaajaa, joka ei ole koskaan ollut rekisteröityneenä seuraan ja joka ei ole sen maan, johon hän aikoo rekisteröityä, kansalainen.

Tässä kohdassa tarkoitetut kansainväliset siirrot käsittelee aina FIFA:n Players Status Committee. 

Pelaajan edustusoikeuden rekisteröintimaksu on tämän kohdan tapauksissa pelaajan uuden pelaajastatuksen mukainen kansainvälisen siirron edustusoikeuden rekisteröintimaksu.

22.9. Kohdan 22 edellisistä alakohdista poiketen, voidaan 18 vuotta täyttänyt rekisteröidä amatööriksi tai harrastepelaajaksi ilman kansainvälistä siirtoa, mikäli hän ei ole pelannut virallisia otteluita missään 30 kuukauteen. 
Rekisteröinnissä pitää liittää järjestelmään kirjallinen vakuutus, jossa sekä pelaaja että seura allekirjoituksillaan vakuuttavat, että pelaaja ei ole pelannut 30 kuukauteen virallisia pelejä missään.

Mikäli myöhemmin ilmenee, että pelaaja onkin pelannut viimeisten 30 kuukauden aikana ennen rekisteröintiä virallisia otteluita tai ottelun, voidaan hänen katsoa pelanneen pelioikeudettomana Suomessa ja lisäksi hänen voidaan katsoa harhauttaneen kilpailunjärjestäjää.  

Edellä mainitussa tapauksessa pelaajaa ei voi rekisteröidä ammattilaiseksi tai sopimukselliseksi amatööriksi kahteen vuoteen rekisteröinnistä muuta kuin hakemalla kansainvälistä pelilupaa.

Pelaaja voidaan rekisteröidä vain amatööriksi tai harrastepelaajaksi, toisin sanoen rekisteröinnin perusteella ei voi pelata Veikkausliigassa, Kansallisessa Liigassa, Miesten ykkösessä, Naisten Ykkösessä tai Miesten Kakkosessa. Tämän määräyskohdan sääntökohdan mukaisen rekisteröinnin perusteella ei voi myöskään pelata P20-, P17- tai T18 -SM-sarjoissa, Ykkösissä tai SM-karsinnoissa. Pelioikeus voidaan myöntää vain, mikäli Palloliitto vahvistaa 30 kuukauden rajan täyttymisen.

22.10. Kohdan 22.2 määräyksistä riippumatta pelaaja voidaan rekisteröidä amatööriksi myös 16.11.–12.7. seuraavien ehtojen täyttyessä:

Pelaaja siirtyy:
a) alueen järjestämään sarjaan osallistuvaan joukkueeseen tai
b) Naisten Kakkosen tai tyttöjen joukkueeseen T18 SM-sarjassa, sen karsinnassa tai T18 Ykkösessä tai
c) poikien joukkueeseen P20 tai P17 SM-sarjassa, näiden karsinnoissa tai näiden Ykkösissä. 

Tämän kohdan mukaan amatööriksi rekisteröity pelaaja ei saa pelata miesten kolmella eikä naisten kahdella ylimmällä sarjatasolla ennen 13.7. 

22.11. Kohdan 22.2 määräyksistä riippumatta pelaaja voidaan rekisteröidä amatööriksi myös 13.8.–2.9. seuraavien ehtojen täyttyessä:

Pelaaja siirtyy:
a) alueen järjestämään sarjaan kilpailuun osallistuvaan joukkueeseen tai
b) Naisten Kakkosen tai tyttöjen joukkueeseen T18 SM-sarjassa, sen karsinnassa tai T18 Ykkösessä tai
c) poikien joukkueeseen P20 tai P17 SM-sarjassa, näiden karsinnoissa tai näiden Ykkösissä.

Kohdassa 22.11. tarkoitettu pelaaja ei saa pelioikeutta toiseen seuraan eikä hänen pelaajastatustaan voi muuttaa saman seuran sisällä kuluvana pelikautena ennen 16.11. eikä sen jälkeenkään ennen kuin sen joukkueen sarjakausi on päättynyt, johon statuksen muutos tehtäisiin.

Valtakunnalliseen poikien tai tyttöjen sarjan joukkueeseen siirtyvä pelaaja ei saa pelata miesten kolmella eikä naisten kahdella ylimmällä sarjatasolla pelaavassa aikuisten joukkueessa ennen 16.11. eikä sen jälkeenkään ennen kuin sen joukkueen sarjakausi on päättynyt, johon statuksen muutos tehtäisiin.

23.1. Veikkausliigassa, Miesten Ykkösessä ja Miesten Kakkosessa sekä Kansallisessa Liigassa ja Naisten Ykkösessä ja näiden joukkueiden pelaamissa cup-muotoisissa sarjoissa voi olla yhdessä ottelussa enintään kolme ulkomaalaista pelaajaa kokoonpanoluettelossa. Alue voi asettaa omia määräyksiä omiin sarjoihinsa.

23.2. Ulkomaalaiskiintiöön ei lasketa pelaajaa, joka ennen kuluvan pelikauden alkua on ollut rekisteröitynä Palloliiton jäsenseurassa vähintään viitenä pelikautena. Määräaikainen ulkomaille tapahtuva siirto ei kumoa pelaajan edustusoikeutta suomalaisessa seurassa määräajan päätyttyä.

23.3. Tämän kohdan määräykset eivät koske UEFA:n jäsenmaiden kansalaisia eivätkä kansalaisia, joiden valtioilla on Euroopan Unionin kanssa sopimus, jolla kielletään työvoiman syrjintä sopimusosapuolten kesken.

23.4. Mikäli enemmän kuin kolme tämän kohdan ulkomaalaista pelaajaa on pelannut samassa ottelussa, katsotaan joukkueen käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään näiden määräysten kohdan 25 mukaisesti. 

24.1. Erotuomarin on pelikausittain suoritettava Palloliiton tai alueen määräämä kurssi ja kuntotesti. Lisäksi hänellä on oltava voimassa oleva peli- tai erotuomaripassi.

24.2. Erotuomarin toimivaltuuden ja luokittelun vahvistaa Palloliitto tai alue pelikausittain. Erotuomari on vastuussa toiminnastaan Palloliiton hallitukselle.

Henkilöä, joka toimii erotuomarina ilman peli- tai erotuomaripassia, rangaistaan Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisesti, ellei kysymyksessä ole kohdassa 24.6. mainittu henkilö.

24.3. Kukin erotuomari on velvollinen toimimaan erotuomaritehtävissä valtakunnallisia tai alueellisia sarjoja koskevien määräysten mukaisesti. Valtakunnallisten sarjojen ottelut ovat ensisijaisia.

24.4. Erotuomari saa Palloliitolle tai alueelle ilmoitettuaan toimia erotuomarina muussa kuin Palloliiton, alueen tai seuran järjestämässä ottelussa tai alueen tai Palloliiton hyväksymässä turnauksessa. Palloliitto tai alue voi kuitenkin kieltää kyseisen toiminnan.

24.5. Kaikissa virallisissa otteluissa on erotuomareina ja avustavina erotuomareina käytettävä Palloliiton tai alueen hyväksymiä erotuomareita tai pelinohjaajia.

Kilpailunjärjestäjä määrää pääsääntöisesti otteluihin erotuomarit ja avustavat erotuomarit sekä päättää siitä, käytetäänkö ottelussa avustavia erotuomareita. 

Kilpailujärjestäjä ja vastaa siitä, että tehtäviin määrätyt eivät ole ottelevien seurojen jäseniä eivätkä erotuomaritoiminnan jääviyssääntöjen perusteella tai muulla tavoin esteellisiä. Jos otteluun asetettu erotuomari on tässä kohdassa ilmoitetulla tavalla esteellinen, on hänen välittömästi ilmoitettava siitä kilpailunjärjestäjälle, joka voi perustelluista syistä myöntää tapauskohtaisia tai toistaiseksi voimassa olevia lievennyksiä esteellisyyteen.

24.6. Erotuomarin on saavuttava riittävän ajoissa ottelupaikalle kilpailunjärjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti tarkastustoimenpiteitä varten. 

Mikäli erotuomari ei ottelun alkamishetkellä ole paikalla, on erotuomariksi valittava pätevin saatavissa oleva erotuomari. Ellei ketään erotuomaria ole saatavissa paikalla, tulee otteluun osallistuvien joukkueiden yhdessä valita erotuomariksi sopivaksi katsomansa henkilö, jonka valinnasta ei voida tehdä vastalausetta. Erotuomariksi valitulla henkilöllä on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kilpailunjärjestäjän otteluun määräämällä erotuomarilla. Jos joukkueet eivät pääse erotuomarivalinnasta yksimielisyyteen, ottelu siirretään ja pelataan uutena ajankohtana. 

Jos otteluun määrätyistä erotuomareista on ottelussa paikalla vain osa, he päättävät, kumpi toimii erotuomarina ja kumpi avustavana erotuomarina.  

24.7. Erotuomarin on ilmoitettava ottelun tulostiedot kilpailunjärjestäjän ohjeiden ja määräysten mukaan. 

24.8. Kotijoukkueen on tehtävä ilmoitus erotuomarin poisjäämisestä sekä ilmoitettava tällöin ottelun tulos ja tilastomerkinnät kilpailunjärjestäjälle.

24.9. Tehtävänsä laiminlyönyttä erotuomaria voidaan rangaista Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisesti.

24.10. Nämä määräykset koskevat soveltuvin osin myös avustavia erotuomareita ja neljättä erotuomaria. 

25.1. Pelaaja on pelioikeudeton, jos:

• hän on pelikiellossa, toimitsijakiellossa tai kilpailunjärjestäjä on todennut hänet pelioikeudettomaksi tai; 

• häneltä puuttuu edustusoikeus seurassa tai pelioikeus ottelussa eikä hän voi edustaa toista seuraa farmisopimus-, yhteistyöseura- tai yhteisjoukkuemääräysten nojalla tai;

• häntä ei ole merkitty ottelun pöytäkirjaan joukkueen kokoonpanoon tai;

• hänellä ei ole voimassa olevaa sarjassa vaadittavaa pelipassia tai;

• hänellä ei ole entisen seuran tai kilpailunjärjestäjän antamaa pelilupaa tai;

• hänelle on näiden määräysten kohdan 13.12 tai kohdan 22.3 nojalla myönnetty pelilupa, joka on perustunut virheellisiin tietoihin, eikä pelaajan uusi seura ole toiminut asiassa vilpittömässä mielessä.

• seura on rikkonut Kilpailumääräysten kohtia 17 tai 23. Tällöin katsotaan, että vähintään yksi pelaajista on pelioikeudeton.

Myös pelaajan, jolla ei ole vaadittavaa vakuutusturvaa tai jalkapallorooli aktivoimatta, voi kilpailunjärjestäjä katsoa pelioikeudettomaksi.

25.2. Jos joukkue on peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa tai rikkonut kohtaa 12.6, on joukkue kilpailunjärjestäjän päätöksellä tuomittava hävinneeksi. Jos rikkomukseen syyllistynyt joukkue on hävinnyt ottelun vähintään kolmella maalilla, jää saavutettu tulos voimaan. Muussa tapauksessa määrätään tulokseksi häviö 3–0.

25.3. Mikäli molemmat joukkueet ovat peluuttaneet keskinäisessä ottelussaan pelioikeudetonta pelaajaa tai pelaajia tai rikkoneet näiden määräysten kohtaa 12.16, jää ottelun tulos voimaan ja rikkomukset käsitellään kurinpitomenettelyssä rangaistusmääräysten mukaisesti.

25.4. Kilpailunjärjestäjän on annettava kohdassa 25.2 mainittu päätös asiasta kahden viikon kuluessa ottelun pelaamisesta tai vastalauseen jättämisestä. Tästä päätöksestä voi valittaa seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valtakunnallisten kilpailujen osalta Palloliiton vastalauselautakuntaan tai alueen järjestämien kilpailujen osalta alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevälle työryhmälle.  Menettelyssä sovelletaan soveltuvin osin kohdan 26 määräyksiä.

26.1. Kilpailumääräysten tai muita kilpailutoimintaa koskevien määräysten rikkomuksista voi samaan sarjaan samassa lohkossa osallistuva seura tehdä vastalauseen. Palloliiton pääsihteerin tai hänen määräämänsä henkilön vähintään kolme vuorokautta ennen ottelua tekemistä kirjallisista tulkintapäätöksistä ei voi tehdä vastalausetta.

26.2. Vastalauseen voi tehdä Taso-järjestelmään rekisteröity seuran toimihenkilö tai joukkueen taustahenkilö ja se on lähetettävä kirjallisesti kahden vuorokauden kuluessa ottelusta kilpailunjärjestäjälle. Jos vastalause koskee pelaajan pelioikeutta, se on lähetettävä seitsemän vuorokauden kuluessa ottelusta. Vastalause on tarkoin perusteltava ja siihen tulee liittää kuitti kilpailunjärjestäjän määräämän vastalausemaksun maksamisesta. Vastalausetta ei oteta tutkittavaksi, jos vastalausemaksua ei ole maksettu ajoissa tai jos vastalausetta ei ole riittävästi perusteltu.

Sarjan pelitavan tai sarjan päättymisen niin vaatiessa, voi kilpailunjärjestäjä vaatia nopeutettua aikataulua vastalauseen tekemiseksi kohdan 26.8 mukaisesti

Maksu palautetaan, jos vastalause hyväksytään.

26.3. Sille, jota vastalause koskee, on varattava riittävä aika vastineen antamiseen. 

Sarjan pelitavan tai sarjan päättymisen niin vaatiessa, voi kilpailunjärjestäjä vaatia nopeutettua aikataulua vastineen antamiseen.

26.4. Vastalause ja vastine toimitetaan pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä.

26.5. Vastalauseita pelikentän tai sen varusteiden johdosta ei tutkita, ellei erotuomarille ole tehty niistä ilmoitusta ennen ottelun alkua.

Erotuomarin ottelua koskevat päätökset ovat jalkapallosääntöjen 5. §:n mukaan lopullisia. Tällaisia päätöksiä vastaan tehdyt vastalauseet eivät pääsääntöisesti voi johtaa uusintaotteluun. Kilpailunjärjestäjä voi kuitenkin määrätä uusintaottelun, mikäli erotuomari on tehnyt jalkapallosääntöjen vastaisen ratkaisun.

26.6. Vastalause on käsiteltävä kahden viikon kuluessa sen saapumisesta kilpailunjärjestäjälle. Alueet voivat siirtää asioiden ratkaisemisen Palloliiton toimiston vastalauseita käsittelemään määrätyille henkilöille. Vastalausetta koskevaan päätökseen tyytymätön samaan sarjaan samassa lohkossa osallistuva seura voi valittaa päätöksestä seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valtakunnallisten kilpailujen osalta Palloliiton vastalauselautakuntaan ja alueiden järjestämien kilpailujen osalta alueiden kurinpito- ja vastalauseasioita käsitteleville työryhmille. Valitukseen tulee liittää kuitti Palloliiton määräämän valitusmaksun maksamisesta. Maksu palautetaan, jos valitus hyväksytään.

26.7. Valtakunnallisissa kilpailuissa vastalauselautakunnan ja alueen järjestämissä kilpailuissa alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevän työryhmän vastalauseesta antama päätös on lopullinen.

26.8. Tilanteet, jotka vaativat kohtia 26.2, 26.3 ja 26.6 nopeampaa vastalausekäsittelyä sarjan nopean rytmin takia.

26.8.1 Runkosarjasta jatkosarjoihin tai suoraan pudotuspeleihin mentäessä

Sarjoissa, joissa ns. runkosarjan jälkeen jakaannutaan jatkosarjaan ja/tai eritasoisiin jatkosarjoihin, tai suoraan pudotuspeleihin, on kolmen viimeisen runkosarjakierroksen aikana, tai niiden kilpailukalenteriin kalenteriin merkittynä varsinaisena peliaikana, aikaa vastalauseen tekemiseen kaikissa mahdollisissa vastalauseissa 24 tuntia ottelun päättymishetkestä. Samoin vastine on annettava 24 tunnin kuluessa vastinepyynnön tiedoksisaannista. Kilpailunjärjestäjän tekemästä päätöksestä voi valittaa 24 tunnin kuluessa soveltaen kohdan 26.6 mukaisesti. Valituksesta annettu päätös on lopullinen kohdan 26.7 mukaisesti.

26.8.2 Jatkosarjasta pudotuspeleihin mentäessä sekä varsinaisissa pudotuspeleissä

Mikäli jatkosarjan jälkeen pelataan pudotuspelejä (varsinaiset pudotuspelit, oikeudesta europelipaikkaan tai jatkokarsintaan sekä sarjaan nousemisesta ja/tai putoamisesta tai muut vastaavat ottelut), on kolmen viimeisin jatkosarjakierroksen aikana, tai niiden kalenteriin merkittynä varsinaisena peliaikana, aikaa vastalauseen tekemiseen kaikissa mahdollisissa vastalauseissa 24 tuntia ottelun päättymishetkestä. Samoin vastine on annettava 24 tunnin kuluessa vastinepyynnön tiedoksisaannista. Kilpailunjärjestäjän tekemästä päätöksestä voi valittaa 24 tunnin kuluessa soveltaen kohdan 26.6 mukaisesti. Valituksesta annettu päätös on lopullinen kohdan 26.7 mukaisesti.

27.1. Välimiesmenettelyä voidaan käyttää siirtokorvauksen tason määrittämiseksi.

Välimiesmenettelyn käynnistämiseen vaaditaan luovuttavan ja vastaanottavan seuran sekä pelaajan suostumus.

Välimiesmenettely on käynnistettävä viimeistään 90 vuorokauden kuluessa pelaajan rekisteröinnistä uuteen seuraan. Sen jälkeen ei siirtokorvausta Palloliiton välimiesmenettelyssä voida määrätä.

27.2. Välimiesmenettelyssä sovittelijana toimii välimies. Välimiehen tehtävästä ei makseta palkkiota.

Saatuaan sovintomenettelyn käynnistämistä koskevan pyynnön, Palloliiton pääsihteeri tai hänen määräämänsä henkilö pyytää viivytyksettä kummaltakin seuralta esityksen välimieheksi. Esitys on tehtävä viikon aikana.

Mikäli seurat esittävät välimieheksi samaa henkilöä, määrää Palloliitto hänet tehtävään. Muussa tapauksessa määrää välimiehen Palloliiton pääsihteeri.

Määräyksen saatuaan välimiehen on heti käynnistettävä sovintomenettely ja saatettava se päätökseen mahdollisimman pian, viimeistään 30 vuorokauden kuluessa tehtävän saatuaan. Välimiehen tulee varata myös ao. pelaajalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Välimiehen päätös siirtokorvauksen määrästä ja sen maksamisesta on molempia osapuolia sitova. Jos välimiehen päätöstä ei noudateta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta, voidaan asia saattaa Palloliiton kurinpitovaliokunnan käsittelyyn.

Välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan tasan seurojen kesken.

27.3. Määritettäessä pelaajan siirtokorvausta otetaan huomioon erityisesti seuraavat neljä tekijää:

• pelaajan ikä

• pelaajan asema (amatööri tai ammattilainen)

• vanhan seuran kustannukset pelaajasta ja

• siirtokorvausten yleinen taso

27.4. Siirtokorvauksen määrittelyssä noudatetaan ohjeellisesti myös FIFA:n ja UEFA:n antamia ohjeita ja määräyksiä. 

28.1. Palloliiton rangaistusmääräyksissä mainituissa rikkomuksissa kurinpitovaltaa käyttävät elimet ovat valtakunnallisissa kilpailuissa Seuraparlamentin asettama kurinpitovaliokunta sekä alueiden järjestämissä kilpailuissa Seuraparlamentin asettama alueellinen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevä työryhmä.

Jos näitä määräyksiä tai muita Palloliiton hallituksen vahvistamia erillismääräyksiä rikotaan, voidaan asiaa saattaa kurinpitovaliokunnan käsittelyyn.

28.2. Palloliiton pääsihteeri tai hänen nimeämänsä henkilöt käyttävät kuitenkin Palloliiton ja alueiden järjestämissä kilpailuissa rankaisuvaltaa Palloliiton rangaistusmääräysten kohdassa 4 mainituissa tapauksissa.  

29.1. Palloliitto ja ylimpiä kansallisia sarjoja hallinnoivat yhteisöt voivat yhdessä sopia ylimpien kansallisen jalkapallosarjojen ja muiden sarjojen järjestämisestä. Näissä sarjoissa noudatetaan soveltuvin osin näitä kilpailumääräyksiä tai Palloliiton hallituksen hyväksymiä kyseisiä sarjoja koskevia erillismääräyksiä.

29.2. Näillä yhteisöillä voi lisäksi olla omia, sitä koskevia sitovia määräyksiä, jotka eivät saa olla ristiriidassa näiden kilpailumääräysten kanssa. 

Seuroja sitovat Palloliiton hallituksen hyväksymät taloudelliset määräykset valtakunnallisiin aikuisten sarjoihin osallistuville seuroille.  

Pelaajien siirtymistä farmisopimuksen osapuolten välillä, joista vähintään toinen osallistuu Palloliiton järjestämään valtakunnalliseen aikuisten sarjaan, säätelee Palloliiton hallituksen hyväksymät farmisopimussäännöt. 

Farmisopimussäännöt, jotka mahdollistavat pelaajien siirtymisen kahden saman alueen eri aikuisten sarjatasolle osallistuvan seuran välillä, vahvistaa kunkin alueen alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä.

Nuorten pelaajien siirtymistä säännellään Palloliiton hallituksen hyväksymissä yhteistyöseuramääräyksissä ja yhteisjoukkuemääräyksissä. 

Valtakunnallisista nuorten turnauksista voidaan antaa erillismääräyksiä. 

Kilpailunjärjestäjä voi antaa näitä sarjoja koskevia erillismääräyksiä. 

Lasten ja nuorten kilpailutoiminnassa sovelletaan Palloliiton hallituksen vahvistamaa Kaikki Pelaa-ohjelmaa ja sen perusteella tehtyjä sarjakohtaisia määräyksiä. 

Varoitusten ja kentältäpoistojen vaikutuksesta pelaajan pelioikeuteen säädetään Palloliiton hallituksen hyväksymissä Varoitukset ja kentältäpoistot -määräyksissä. 

Edustajien toiminnasta säädetään Palloliiton hallituksen hyväksymissä edustajamääräyksissä.  

Kilpailutoimintaa koskevat Palloliiton hallituksen vahvistamat määräykset julkaistaan Palloliiton verkkosivuilla osoitteessa palloliitto.fi. Verkkosivuilla julkaistavat versiot ovat virallisia. Eri kieliversioiden ollessa ristiriitaisia on suomenkielinen ensisijainen.  

Palloliiton ja sen alueiden toimistojen tulee valvoa näiden kilpailumääräysten ja niiden perusteella annettujen määräysten noudattamista ja käynnistää tarvittaessa kurinpitomenettely tai muuttaa ottelun lopputulos tai määrätä kilpailunjärjestäjän määräämä maksu rikkomuksesta, toimenpiteestä tai laiminlyönnistä. Valvonnan pitää kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. 

40.1. Mikäli näissä määräyksissä tai kilpailutoimintaa koskevissa erillismääräyksissä mainitun, määräaikaan sidotun toimenpiteen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, saa maksun tai toimenpiteen suorittaa seuraavana arkipäivänä. Edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava kuitenkin aina ennen kuin pelaaja pelaa virallisen ottelun.

40.2. Jos näissä määräyksissä on säädetty määräaika vuorokausina nimetyn päivän jälkeen, jonka kuluessa jokin toimenpide aikaisintaan voidaan tehdä tai on viimeistään tehtävä, niin määräaikaa laskettaessa ei nimettyä päivää lueta määräaikaan. 

Sellaisista kilpailutoimintaan liittyvistä asioista, joista ei ole mainittu näissä määräyksissä, päättää Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin.

1.1 Suomen Palloliiton hallituksen vuosittain päättämät futsalin kilpailumääräykset sisältävät futsalin kilpailutoiminnassa noudatettavat yleiset säännöt ja määräykset. Mahdollisissa epäselvissä tapauksissa tulkitaan näitä säännöksiä ottaen huomioon aikaisemmin noudatetut vastaavia sääntöjä koskevat tulkintakäytännöt.

1.2 Palloliiton sääntöjen, näiden kilpailumääräysten, Palloliiton rangaistusmääräysten ja muiden Palloliiton hallituksen tai sen valtuuttaman elimen antamien määräysten ja päätösten alaisia ovat kaikki futsalin kilpailutoimintaan osallistuvat jäsenyhteisöt ja niiden toimihenkilöt ja jäsenet sekä ne henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat kirjallisesti tai kilpailunjärjestäjän erikseen määrittämällä tavalla sitoutuneet noudattamaan edellä mainittuja sääntöjä tai lunastaneet Palloliiton peli-, harraste- tai korttelipassin sekä ne henkilöt, jotka ovat olleet merkittyinä ottelupöytäkirjassa tai ovat pelanneet tai olleet vaihtopelaajina tai joukkueen taustahenkilönä tai toimineet erotuomarina virallisessa ottelussa .

1.3. Kansainvälinen Jalkapalloliitto (FIFA), Euroopan Jalkapalloliitto (UEFA) ja Palloliitto voivat antaa kilpailuja koskevia erillismääräyksiä.

1.4. Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin voi tehdä määräaikaisia muutoksia näihin kilpailumääräyksiin myös pelikauden aikana.

2.1. FAIR PLAY -periaatetta korostetaan kaikessa kilpailutoiminnassa. Kilpailuihin osallistuvien on aina pyrittävä urheilullisesti parhaaseen lopputulokseen.

2.2. Palloliiton ja sen alueiden järjestämässä kilpailutoiminnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen antidopingsäännöstöä ja FIFA:n antidopingsäännöstöjä ja -määräyksiä.

Kilpailumääräysten alaiset henkilöt ovat velvollisia tutustumaan voimassa oleviin antidopingsäännöstöihin ja noudattamaan kulloinkin voimassa olevia antidopingsäännöstöjä.

Kaikki viralliseen kilpailutoimintaan osallistuvat pelaajat ovat dopingtestauksen piirissä kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella.

Dopingrikkomukset ja niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä ja Palloliiton rangaistusmääräyksissä.

2.3. Futsaltoimijoiksi katsotaan seuran pelaajat, valmentajat, huoltajat, seurajohtoon kuuluvat henkilöt, seuran lääkintähenkilöstö, muut joukkueen kanssa kiinteästi tekemisissä olevat henkilöt, erotuomarit ja muut kilpailunjärjestäjän ottelutapahtumaan nimeämät henkilöt.

Futsaltoimijat eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman sarjatasonsa, farmijoukkueen sarjatason tai yhteistyöseurajoukkueen sarjatason kilpailutapahtumista.

Henkilö on esteellinen futsaltoimijaksi, jos hän

• työskentelee peliyhtiön palveluksessa sellaisissa tehtävissä, joissa hän voi vaikuttaa pelikohteiden valintaan, kertoimien laskemiseen tai kohteita koskevaan muuhun päätöksentekoon

• työskentelee missä tahansa muussa työtehtävässä, jossa työtehtävien ja toimijan rooli voivat aiheuttaa intressiristiriidan

• toimii kiinteässä yhteistyössä vedonlyöntiä harjoittavan ryhmän kanssa

Futsaltoimija on velvollinen ilmoittamaan esteellisyydestään Palloliiton kilpailutoiminnolle. 

Futsaltoimijan esteellisyydestä päätetään aina tapauskohtaisesti. Erotuomarien osalta päätöksen tekee Palloliiton erotuomarivaliokunta ja muiden futsaltoimijoiden osalta Palloliiton futsaltyöryhmä. Edellä mainitut tahot voivat tarvittaessa pyytää Palloliiton kilpailutyöryhmän lausunnon futsaltoimijan esteellisyydestä. Palloliiton hallitus voi halutessaan ottaa esteellisyysasian käsittelyyn. 

Erotuomarivaliokunnan, futsaltyöryhmän tai Palloliiton hallituksen esteellisyyspäätöksestä futsaltoimija voi valittaa Urheilun Oikeusturvalautakuntaan.

Esteellisyyspäätöksen noudattamatta jättäminen johtaa kurinpitomenettelyyn.

2.4. Kilpailutoimintaan osallistuvan seuran on hoidettava taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Kilpailutoimintaan osallistuvia seuroja sitovat lisäksi kilpailunjärjestäjän vahvistamat taloudelliset määräykset sekä mahdolliset sarjakohtaiset lisenssimääräykset. 

Myös niissä kilpailuissa, joissa ei ole seuralisenssiä, voidaan seuran joukkue kilpailunjärjestäjän päätöksellä sulkea kulumassa olevan pelikauden kilpailutoiminnasta, mikäli seuralla on maksamatta erääntyneitä edellisen tai aiempien pelikausien toimintaan liittyviä riidattomia maksuja Palloliitolle tai toiminnoista aiemmin vastanneelle piirille.  Päätöksen yhteydessä kilpailunjärjestäjä päättää, mille sarjatasolle joukkue voi seuraavalla pelikaudella osallistua, jos se maksaa erääntyneet maksut.

Kaikissa Palloliiton ja sen alueiden järjestämissä kilpailuissa voidaan seuran joukkueelle/joukkueille määrätä pistevähennyksiä, mikäli seuralla on maksamatta erääntyneitä kyseisen joukkueen edellisen tai aiempien pelikausien toimintaan liittyviä riidattomia maksuja Palloliitolle tai toiminnoista aiemmin vastanneelle piirille. Päätöksen pistemenetyksestä voi tehdä Palloliiton hallitus tai alueellinen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevä työryhmä. 

PISTEVÄHENNYSTAULUKKO (€)

• velka 0,00 - 1000,00 -> pistevähennys 3  

• velka 1000,01 - 2.500,00 -> pistevähennys 4

• velka 2.500,01– 5.000,00 -> pistevähennys 5

• velka 5.000,01– 10.000,00 -> pistevähennys 6

• velka yli 10.000 -> pistevähennys 7

Velkatarkistukset tehdään ennen kauden alkua, viimeistään 1.10. ja kerran kauden aikana, viimeistään 31.1.

Mikäli kaudella 2022–23 seuralla on maksuja Palloliitolle / piireille, joiden perusta on tarkistushetkeä edeltävää kautta vanhempi, niin seurauksena on pistevähennys  vähintään kaksinkertaisena  tai jopa sarjasta sulkeminen kohdan 6.2  mukaisesti.

2.5. Seurat eivät saa kilpailutoiminnassaan ja siihen liittyvässä toiminnassa käyttää lain tai hyvän tavan vastaisia mainoksia.

2.6. Kilpailutoimintaan osallistuvien henkilöiden ja yhteisöjen tulee noudattaa tekemiään sopimuksia.

2.7. On kiellettyä  tarjota toiselle seuralle tai sen futsaltoimijalle tai sellaiselle muulle taholle etuutta, josta saattaisi koitua hyötyä tarjoajalle.

2.8. Futsaltoimijalla on välitön tiedonantovelvollisuus Palloliittoon sellaisista yhteydenotoista, joissa rahaa tai muita etuuksia tarjoamalla tai muulla tavalla pyritään vaikuttamaan ottelun lopputulokseen tai pelitapahtumiin.

2.9. Futsaltoimija ei saa antaa seuraa koskevaa tietoa seuran ulkopuoliselle taholle, jos tieto ei ole yleisesti saatavilla tai sitä ei ole tarkoitus saattaa yleisesti saatavaksi ja jos tiedolla on merkitystä vedonlyöntipelaamisen kannalta.

Näissä määräyksissä käytettävillä termeillä tarkoitetaan seuraavaa:

3.1. Aikuinen pelaaja:

Kaikki muut kuin nuoret pelaajat

3.2. Alueellinen kilpailu:

Palloliiton hallituksen Palloliiton alueen järjestettäväksi kilpailumääräyksissä osoitettu tai muuten määrätty kilpailu

3.3. Amatööri:

Pelaaja, joka ei ole näiden määritelmien mukaan ammattilainen tai sopimuksellinen amatööri. (ks. kohdat 3.4 ja 3.27)

3.4. Ammattilainen:

Pelikauden aikana vähintään 15 vuotta täyttävä pelaaja, joka saa tai tulee saamaan futsalin pelaamisesta pelikaudessa yli 2000 euroa veronalaista tuloa ja joka pelaa miesten kahdessa ylimmässä sarjassa tai naisten ylimmässä sarjassa pelaavassa joukkueessa. Veronalaiseksi tuloksi ei tässä kohtaa huomioida erilaisia bonusehtoja ja muita vastaavia tulevaisuudessa selviäviä maksuja.

3.5. Edustusoikeus:

- Pelaajan oikeus edustaa tiettyä seuraa virallisessa ottelussa edellyttäen, että hänellä on pelioikeus.

- Seuran oikeus asettaa ehtoja pelaajan pelioikeudelle toisessa seurassa.

3.6. Edustustehtävä:

Osallistuminen kutsuttuna pelaajana  maajoukkueen tai Palloliiton aluejoukkueen otteluun, harjoitusleiriin tai niihin verrattavaan tapahtumaan.

3.7. Pelioikeus futsalin ikäluokissa pelikaudella 2022–2023:

Nuorten ikäluokkia ovat:

- P20 2003 syntyneet (pojat)

- P19 2004–2005 syntyneet (pojat)

- T18 2005–2007 syntyneet (tytöt)

- P17 2006–2007 syntyneet (pojat)

- P/T15 2008 syntyneet

- P/T14 2009 syntyneet

- P/T13 2010 syntyneet

- P/T12 2011 syntyneet

- P/T11 2012 syntyneet

- P/T10 2013 syntyneet

- P/T9 2014 syntyneet

- P/T8 2015 syntyneet

- P/T7 2016 ja sen jälkeen syntyneet

Pelaaja saa pelata niissä ikäluokissa, joihin hän ikänsä puolesta sopii. Yläikäraja määräytyy siitä, kuinka monta ikävuotta pelaaja täyttää kyseisen pelikauden jälkimmäisen kalenterivuoden aikana.

Juniorisarjoissa ikäluokkamäärityksissä noudatetaan futsalkautta seuraavan jalkapallokauden ikäluokkia.

3.8. FKKI-ikäluokat:

FKKI-ikäluokkiin kuuluvat miehissä pelaajat, jotka täyttävät pelikauden jälkimmäisen vuoden aikana vähintään 35 vuotta ja naisissa pelaajat, jotka täyttävät pelikauden jälkimmäisen vuoden aikana vähintään 30 vuotta.

3.9. Kansainvälinen ottelu

Ottelu, joka pelataan toiseen FIFA:n alaiseen liittoon kuuluvan seuran kanssa. Kansainvälinen ottelu vaatii kilpailumääräysten 5   5:n mukaisen ilmoituksen Palloliittoon.

3.10. Kilpailu, sarja, lohko, ottelu

• Kilpailu: Kokonaisuus, joka määrittelee ko. kilpailukautena toteutettavan lajikohtaisen kilpailutoiminnan ja kuinka sarjat toteutetaan sekä ratkaistaan sarjojen sijoitukset sekä nousijat ja putoajat. Kilpailun toteutuksesta vastaa kilpailunjärjestäjä.

• Sarja: Kilpailunjärjestäjän määrittelemä tapa jakaa kilpailu tasojen, ikäluokkien ja sukupuolten mukaisesti. Sarjat voidaan toteuttaa sarja-, cup- tai turnausmuotoisina tai näiden yhdistelminä.

• Lohko: Kilpailunjärjestäjä voi jakaa sarjan joukkueet eri lohkoihin esimerkiksi maantieteellisellä tai kilpailullisella perusteella. Lohko voi jakaantua eri vaiheisiin samalla tavalla kuin sarja. Kilpailunjärjestäjä voi antaa saman sarjan eri lohkoihin erillismääräyksiä.

• Ottelu: kahden joukkueen välinen pelitapahtuma.

3.11. Kilpailunjärjestäjä:

Valtakunnallisten virallisten sarjojen  osalta kilpailunjärjestäjä on Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin. Näiden sääntöjen tarkoittamia Palloliiton järjestämiä valtakunnallisia sarjoja ovat Miesten Futsal-Liiga, Miesten Futsal-Ykkönen, Naisten Futsal-Liiga, Naisten Futsal-Ykkönen, P19 Futsal-Liiga, P17 Futsal-Liiga ja T18 T15 ja P15 SM-lopputurnaukset sekä FKKI-ikäluokkien SM-lopputurnaukset.

Muut kilpailut ovat alueellisia kilpailuja. Alueellisten kilpailujen kilpailunjärjestäjä on kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä, jollei Palloliiton hallitus toisin ole päättänyt. Useamman alueen yhteistyönä järjestämissä sarjoissa Palloliiton pääsihteeri tai hänen määräämänsä henkilö nimeää vastuullisena kilpailunjärjestäjänä toimivan alueen.

3.12. Laji:

Palloliiton rekisterijärjestelmässä henkilöllä  oleva pakollinen merkintä, jolla hänet  tunnistetaan joko futsalin tai jalkapallon toimijaksi.

3.13. Lisenssihallinto:

Seuralisenssin myöntämisestä tai epäämisestä päättävä elin.

3.14. Nuori pelaaja:

Pelikauden jälkimmäisen kalenterivuoden aikana enintään 20 vuotta täyttävä henkilö on nuori pelaaja. 11-vuotiaista ja nuoremmista voidaan tarvittaessa käyttää tarkennuksena nimitystä lapset.

3.15. Ottelun keskeyttäminen ja lopettaminen (katso myös 6.30)

Ottelun keskeyttäminen: Erotuomarin päätöksellä tapahtuva ottelun tilapäinen keskeyttäminen.

Ottelun lopettaminen: Erotuomarin päätöksellä tapahtuva ottelun pysyvä lopettaminen ennen täyttä aikaa, jonka jälkeen kilpailunjärjestäjä tekee päätöksen jatkotoimenpiteistä. 

3.16. Pelaajan pelaaminen ottelussa:

Pelaajan katsotaan pelanneen ottelussa, jos hänet on merkitty ottelupöytäkirjaan, paitsi niissä tapauksissa, jotka on mainittu ko. sarjaan liittyvässä muussa ohjeistossa.

3.17. Pelaajastatus:

Pelaajastatuksia on kolmenlaisia: ammattilainen sopimuksellinen amatööri tai amatööri. Näiden määritelmät löytyvät aakkosten mukaisesti kohdasta 3.

3.18. Pelikausi:

Futsalin pelikausi on välillä 1.7.–30.6. Poikkeuksellisissa tilanteissa voi Palloliiton hallitus tai sen määräämä taho muuttaa pelikauden kestoa. 

3.19. Pelikielto:

Rangaistusmääräysten perusteella määrätyn kurinpitotoimenpiteen tai ”Futsalkilpailujen varoitukset- ja kentältäpoistot” -määräysten nojalla määräytyvä este pelaajan osallistumiselle viralliseen otteluun. Pelikieltoon määrätty henkilö ei saa toimia missään joukkueessa virallisiin otteluihin liittyvissä joukkuetehtävissä. Vertaa kohta 3.28 toimitsijakielto. Peli- tai toimitsijakiellossa olevalla henkilöllä on kuitenkin oikeus toimia kilpailumääräysten kohdassa 23 mainitulla tavalla ottelun pöytäkirjanpitäjänä tai ajanottajana, ellei kilpailunjärjestäjä muuta päätä.

3.20. Pelilupa:

Pelaajan entisen seuran tai kilpailunjärjestäjän antama lupa pelata virallisessa ottelussa. 

3.21. Pelioikeus:

Pelaajan oikeus osallistua viralliseen otteluun tietyn seuran tietyssä joukkueessa. Jos pelaajalla ei ole pelioikeutta, hän on pelioikeudeton.

3.22. Peli- ja korttelipassi,  harrasterekisteröinti sekä erotuomaripassi:

Pelipassi = Palloliiton vuosittain määrittelemä kilpailulisenssi, joka antaa oikeuden pelata virallisissa futsalotteluissa.

Harrasterekisteröinti = Palloliiton vuosittain määrittelemä aikuisten rekisteröinti, joka antaa oikeuden pelata määritellyissä aikuisten harrastesarjoissa.

Korttelipassi = Palloliiton vuosittain määrittelemä nuorten harrastelisenssi, joka antaa oikeuden pelata muissa kuin virallisissa otteluissa. Palloliiton alueet määrittävät ne sarjat, joissa voi pelata korttelipassilla.

Erotuomaripassi on Palloliiton vuosittain määrittelemä lisenssi, jolla voi toimia erotuomarina.

3.23. Pelipassikausi:

Pelipassi on voimassa pelipassikauden, joka on pisimmillään 1.1.–31.12. välinen aika.

3.24. Rekisteröinti:

Pelaajan edustusoikeuden kirjaaminen uuteen seuraan maksamalla edustusoikeuden rekisteröintimaksu. 

3.25. Seuralisenssi:

Ehdot, jotka seuran tulee täyttää voidakseen osallistua tiettyyn sarjaan.

3.26. Siirtokorvaus:

Seuran toiselle seuralle maksama korvaus pelaajan pelioikeudesta.

3.27. Sopimuksellinen amatööri

Pelaaja, joka saa futsalin pelaamisesta pelikaudessa enintään 2.000 euroa veronalaista tuloa, mutta jolla on näiden määräysten kohdan 9.1 mukaan oltava pelaajasopimus ja joka pelaa Miesten tai Naisten Futsal-Liigassa pelaavassa joukkueessa. Veronalaiseksi tuloksi ei tässä kohtaa huomioida erilaisia bonusehtoja ja muita vastaavia tulevaisuudessa selviäviä maksuja.

3.28. Toimitsijakielto

Rangaistusmääräysten perusteella määrätyn kurinpitotoimenpiteen tai varoitukset- ja kentältäpoistot määräysten nojalla määräytyvä este pelaajan osallistumiselle viralliseen otteluun. Toimitsijakieltoon määrätty henkilö ei saa toimia missään joukkueessa virallisiin otteluihin liittyvissä joukkuetehtävissä, joihin lasketaan myös pelaaminen. Peli- tai toimitsijakiellossa olevalla henkilöllä on kuitenkin oikeus toimia kilpailumääräysten kohdassa 23 mainitulla tavalla ottelun pöytäkirjanpitäjänä tai ajanottajana, ellei kilpailunjärjestäjä muuta päätä. Vertaa 3.19 pelikielto

3.29 Vakuutusturva:

Seuraavissa tapauksissa pelaajalla on oltava futsalin harjoittelu- ja kilpailutoiminnan kattava vakuutusturva:

• Kaikilla nuorilla pelaajilla

• Miesten Futsal-Liigan, Miesten Futsal-Ykkösen, Naisten Futsal-Liigan ja Naisten Futsal-Ykkösen pelaajilla

• Mikäli pelaaja on urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (24.4.2009/276) piirissä.

Muilla kuin edellä mainituilla aikuisilla pelaajilla vakuutus on vapaaehtoinen, mutta suositeltava.

3.30 Vapaa siirtoaika:

Aika, jolloin edellinen seura ei voi rajoittaa sopimuksettoman pelaajan edustusoikeuden tai pelioikeuden muutosta seurasta toiseen.

3.31 Virallinen kilpailu:

Palloliiton hallituksen tai sen määräämän tahon järjestämä kilpailu, joka kilpailutavasta päätettäessä määritellään viralliseksi kilpailuksi tai Palloliiton tai sen alueen luvalla järjestetty kilpailu, joka luvan myöntämisen yhteydessä määritellään viralliseksi kilpailuksi.

3.32 Virallinen ottelu:

Virallisessa kilpailussa pelattava ottelu Suomessa tai ulkomailla.

4.1 Palloliitto valvoo ylimpänä elimenä, että maassamme noudatetaan FIFA:n futsalsääntöjä (Futsal - Laws of the Game) ja päätöksiä sekä Palloliiton antamia ohjeita.

4.2 Virallisissa kilpailuissa saa vain Palloliiton luvalla poiketa FIFA:n futsalsäännöistä ja päätöksistä sekä Palloliiton antamista ohjeista.

4.3 Lasten ja nuorten kilpailutoiminnassa sovelletaan Palloliiton hallituksen vahvistamaa Kaikki Pelaa – ohjelmaa ja sen perusteella tehtyjä sarjakohtaisia määräyksiä.

5.1 Virallisen kilpailun kilpailutavan vahvistaa Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin. Palloliiton hallitus yhdessä kilpailunjärjestäjän kanssa vahvistaa myös muut kilpailua koskevat määräykset, kilpailutoimintaan liittyvät maksut sekä maksut kilpailumääräysten rikkomisesta ja pelipassin vaihtamisesta.

5.2 Palloliitto voi sopia kilpailun järjestämisestä seuran tai jäsenseurojensa muodostaman yhteisön kanssa.  Mikäli seura osallistuu muun seuran nuorille pelaajille tai aikuisille pelaajille suunnattuun kilpailutoimintaan, on seuran oman alueensa kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmän niin edellyttäessä, osallistuttava myös Palloliiton tai sen alueen samassa ikäluokassa järjestämään nuorille pelaajille tai aikuisille suunnattuun sarjaan.  Ao. sääntö koskee myös sarjan järjestävää seuraa, mikäli sarjaan osallistuu muiden seurojen joukkueita.

5.3 Seura tai muu yhteisö voi järjestää Palloliiton tai sen alueen luvalla kansallisia otteluja sekä turnauksia.  Luvan myöntämisen ehtona on, että kilpailunjärjestäjä ja siihen osallistuvat sitoutuvat kirjallisesti tai Palloliiton pelipassin lunastamalla Palloliiton ja sen alueen sääntöihin ja määräyksiin.

5.4 SM-kilpailuarvon käyttöön on oltava Palloliiton hallituksen lupa.

5.5 Seuran, joka haluaa pelata ottelun toiseen kansalliseen FIFA:n alaiseen liittoon kuuluvan seuran kanssa, on FIFA:n määräysten mukaisesti tehtävä siitä ilmoitus Palloliittoon. Palloliitto voi kieltää seuran osallistumisen otteluun.

Seuran, joka järjestää kansainvälisen turnauksen tai osallistuu sellaiseen, on noudatettava FIFA:n antamia määräyksiä.

5.6 Palloliitolla tai sen alueella on oikeus kieltää ottelun tai turnauksen järjestäminen.  Alueen kielteisestä päätöksestä voidaan valittaa Palloliiton futsaltyöryhmälle viikon kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon päätöksestä.

5.7 Ottelut pelkästään yksityisen hyödyn tavoittelemiseksi ovat sallittuja vain Palloliiton luvalla.

Sarjapaikka

6.1 Kilpailunjärjestäjä päättää sarjapaikoista kilpailuissa, sarjapaikkojen täydennysmenettelystä ja sarjapaikkojen siirrosta.

Mikäli sarjakausi joudutaan keskeyttämään ja päättämään ennen aikaisesti kilpailunjärjestäjästä riippumattomista syistä, päättää Palloliiton hallitus valtakunnallisten sarjojen lopullisista sijoituksista, sarjanousijoista, sarjoista putoajista, Suomen mestarin nimeämisestä, SM-mitalien jakamisesta, mahdollisten palkintorahojen jakamisesta sekä UEFA:n seuraavan kauden seurakilpailujen osallistujista. Alueellisten sarjojen osalta vastaavat päätökset tekevät alueelliset kilpailu- ja erotuomaritoiminnan työryhmät.

Kilpailunjärjestäjä päättää seurojen kilpailutoiminnassa käytettävien nimien hyväksyttävyydestä. Nimeä hyväksyttäessä on otettava huomioon muun muassa se, että nimi ei saa olla sekoitettavissa viiden vuoden sisällä konkurssiin menneen seuran nimeen, lyhenteeseen tai vastaavaan.

6.2 Kun rangaistuksena on ollut rangaistusmääräysten kohdan 3.1.10  mukainen seuraamus, seuralla on oikeus hakea seuraamuksen päättymisen jälkeen kahta sarjaporrasta alempaan sarjaan kuin mistä se on suljettu. Seuran on tehtävä hakemus kilpailunjärjestäjälle 31.3. mennessä, mikäli se haluaa kyseisen sarjapaikan.

6.3 Jos sarjatasolle on vahvistettu seuralisenssijärjestelmä, sarjapaikan saamisen ehtona on kyseisen lisenssin ehtojen täyttäminen.

Täydennysmenettely

6.4 Palloliiton futsaltyöryhmä päättää vuosittain Palloliiton järjestämien valtakunnallisten sarjojen täydennysmenettelystä, jolla sarjapaikan luovuttaneen seuran sarjapaikka voidaan täydentää urheilullisen menestyksen perusteella.  Täydennys voidaan tehdä 1.8. jälkeen ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa.  Alueiden järjestämissä sarjoissa täydennysmenettelystä päättää alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö. Alueiden välisissä sarjoissa ko. alueet päättävät täydennysmenettelystä yhdessä.

Sarjapaikan siirto

6.5 Palloliiton futsaltyöryhmä voi tehdä päätöksen valtakunnallisen sarjan sarjapaikan siirrosta seuran joutuessa konkurssiin tai seuran luopuessa tai joutuessa luopumaan muista syistä sarjapaikasta. Alueellisten sarjojen osalta vastaavan päätöksen tekee vastuualueen alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö.

Hakemus sarjapaikan siirrosta on toimitettava Palloliittoon viimeistään 31.5. Erittäin painavista syistä Palloliiton futsaltyöryhmä voi myöntää pidennystä tähän määräaikaan. Alueellisissa kilpailuissa määräajan pidentämisestä päättää alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö.

Luovutettava sarjapaikka voidaan siirtää Palloliiton jäsenyhdistykselle, jolla on edellytykset harjoittaa kilpailutoimintaa kyseisellä sarjatasolla. Sarjapaikan vastaanottavalla yhdistyksellä ei voi ennestään olla sarjapaikkaa samalla sarjatasolla kuin luovutettava sarjapaikka. Sarjapaikan luovuttavan yhdistyksen uutta sarjapaikkaa ei voida siirtää sellaiselle sarjatasolle, jossa sarjapaikan luovuttavalla yhdistyksellä on jo ennestään sarjapaikka.

Sarjapaikan luovuttanut yhdistys ei voi kolmeen vuoteen nousta tai ilmoittautua sille sarjatasolle, josta se luovutti sarjapaikan Kilpailunjärjestäjä voi perustellusta syystä poiketa em. rajoituksesta.

Sarjapaikan uusi haltija ei voi viiteen vuoteen luovuttaa siirrossa saamaansa sarjapaikkaa toiselle seuralle.  Mikäli sarjapaikan uudella haltijalla on ollut edellisellä pelikaudella sarjapaikka tai -paikkoja sille tässä yhteydessä myönnettyä sarjatasoa alempana, menettää seura sen tai useammasta paikasta kyseessä ollessa niistä korkeimman sarjatason sarjapaikan, ellei sen säilymiselle ole erityistä kilpailunjärjestäjän hyväksymää perustetta.

Sarjapaikan siirron yhteydessä sarjapaikan saaneeseen seuraan siirtyneet pelaajat eivät saa siirtyä takaisin sarjapaikan luovuttaneeseen seuraan sinä kautena, jota sarjapaikan siirto koski.

Valtakunnallisten sarjojen osalta Palloliiton futsaltyöryhmän sekä alueellisten sarjojen osalta alueellisen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmän tulee ottaa päätöstä tehdessään huomioon muun muassa sarjapaikkaa anoneen jäsenyhdistyksen kotipaikka, sarjapaikan edellisen haltijan seuran pelaajien asema, kirjanpito, lakisääteisten maksujen hoitaminen ja sarjapaikkaa anoneen ja sarjapaikan edellisen haltijan määräysvaltaa käyttävät henkilöt ym. vastaavat seikat.

Mikäli kyseessä on konkurssista johtunut sarjapaikan siirto, on päätöstä tehtäessä otettava huomioon konkurssiin johtaneet ja konkurssista ilmenevät tiedossa olevat seikat kokonaisuudessaan. Sarjapaikan siirtoa ei voida hyväksyä ilman erityisen painavia syitä, mikäli sarjapaikka on jo aiemmin siirretty konkurssin takia myöhemmin konkurssin tehneelle seuralle tai yhtiölle.

6.6 Sarjapaikan uuden haltijan tulee antaa kirjallinen sitoumus siitä, että se vastaa ja tulee vastaamaan sarjapaikan edellisen haltijan futsaltoiminnasta aiheutuneista riidattomista veloista ja sellaisista veloista, jotka ovat riidanalaisia ja joita koskien velan vahvistava lainvoimainen päätös saadaan vasta sarjapaikan siirron jälkeen. 

Sarjapaikkaa haettaessa tulee antaa joko HT-, KHT- tai JHT- tilintarkastajan laatima ja hakijan allekirjoittama selvitys velkojen ja sitoumusten sekä muiden tiedossa olevien mahdollisten vastuiden määrästä ja laadusta erittelyineen ja hakijan laatima maksusuunnitelma velkojen hoitamiseksi.

Tällaisiksi veloiksi katsotaan mm. sarjapaikan edellisen haltijan pelaajien, valmentajien, huoltohenkilöstön ja toimihenkilöiden palkat ja palkkiot sekä kulukorvaukset, palkkoihin ja palkkioihin liittyvät lakisääteiset maksut kuten verot, , eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja vakuutusmaksut ja palkkaturvavelat sekä erotuomarikustannukset, varuste-, lääkintä-, harjoitus-, kenttävuokra- ja matkakulut, pelaajahankintoihin liittyvät maksut sekä mikä tahansa velka Palloliitolle ja/tai aiemmin toiminnasta vastanneille piireille riippumatta siitä, minkä yhdistyksen (esim. tukiyhdistys) vastuulla menot ovat ensisijaisesti olleet.

Sarjapaikan uuden haltijan ei tarvitse vastata sarjapaikan edellisen haltijan sellaisista veloista,

a) jotka ovat oman pääoman ehtoisia tai niihin verrattavia eriä;

b) jotka eivät olleet tehtäessä päätöstä sarjapaikan siirrosta hakijan tiedossa ja joista velkoja ei ole ilmoittanut Palloliittoon kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun päätös sarjapaikan siirrosta tehtiin.

6.7 Palloliiton järjestämien valtakunnallisten nuorten sarjojen osalta futsaltyöryhmä voi siirtää sarjapaikan, jos sarjapaikan uusi haltija antaa sitoumuksen kohdan 6.6 kolmannen kappaleen velkojen hoidosta ja esittää luotettavan selvityksen näiden velkojen määrästä ja maksuaikataulusta.

Alueellisten sarjojen osalta vastaavan päätöksen tekee alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö.

Sarjapaikan uuden haltijan ei tällöinkään tarvitse ottaa vastatakseen kohdan 6.6 neljännen kappaleen  a- ja b-kohdissa mainittuja velkoja.

Luopuminen kesken kauden sarjasta

6.8 Jos seura luopuu Palloliiton järjestämästä valtakunnallisesta aikuisten sarjasta 31.7 jälkeen, seuran joukkue voi osallistua samalle sarjatasolle kolmen vuoden kuluttua luovuttamisesta.

Mikäli seura luopuu ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen ja ennen 1.8, voi seuran joukkue osallistua kilpailunjärjestäjän päätöksellä samalle sarjatasolle kahden vuoden kuluttua.  Kilpailunjärjestäjä voi perustellusta syystä poiketa tästä määräyksestä.

Seuran siirtyminen pelaamaan alemmalla sarjatasolla

6.9 Seura voidaan hakemuksestaan siirtää pelaamaan haluamalleen alemmalle sarjatasolle, jos sitä voidaan pitää perusteltuna seuran taloudellisen, kilpailullisen tai muun niihin verrattavan syyn takia ja jos alemmalla sarjatasolla on vapaa sarjapaikka. Sarjapaikan siirtoon ei saa liittyä seikkoja, joiden perusteella on aihetta epäillä kyseessä olevan sarjapaikan osto, myynti tai muu siihen verrattava epäasiallinen järjestely. Hakemus siirrosta on tehtävä pelikautta edeltävän toukokuun loppuun mennessä. Erittäin painavista syistä kilpailunjärjestäjä voi myöntää pidennystä tähän määräaikaan.

Kilpailutoiminnan siirto osakeyhtiölle valtakunnallisissa aikuisten sarjoissa

6.10  Valtakunnallisiin aikuisten sarjoihin osallistuva seura voi Palloliiton hallituksen luvalla siirtää kilpailutoimintansa hallinnoinnin Suomessa rekisteröidylle osakeyhtiölle. Siirto tulee tehdä Palloliiton hallituksen hyväksymällä sopimuksella ja siirron hyväksymisen edellytyksenä on, että osakeyhtiö esittää Palloliitolle riittävän selvityksen taloudellisesta kantokyvystään. Hakemus hallinnoinnin siirrosta tulee tehdä Palloliiton hallitukselle viimeistään 31.7. jolloin osakeyhtiö tulee olla merkitty kaupparekisteriin. Siirrosta huolimatta sarjapaikka ja pelaajien edustusoikeudet pysyvät siirtosopimuksessa mainituin ehdoin edelleen yhdistyksellä.

Sopimuksen päätyttyä irtisanomisen, purkamisen, sopimusajan päättymisen tai muun syyn vuoksi sarjapaikan hallinnointi voi siirtyä Palloliiton hallituksen päätöksellä takaisin yhdistykselle, jos se ottaa vastattavaksi yhtiön kilpailu- ja muuhun urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset vastuut.

Kilpailutoiminnan hallinnoinnin siirtoa osakeyhtiölle ei voi tehdä muissa kuin valtakunnallisissa aikuisten sarjoissa.

Seuran konkurssi ja yrityssaneeraus

6.11 Jos seura tai yhtiö, jolle seura on siirtänyt kilpailutoiminnan hallinnoinnin, on asetettu konkurssiin, konkurssipesä voi päättää kilpailutoiminnan jatkamisesta pelikauden loppuun. Kilpailutoiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin lisenssihallinnon toimivaltansa puitteissa antamaa hyväksyntää tai kilpailunjärjestäjän hyväksyntää niissä sarjoissa, joissa ei ole seuralisenssijärjestelmää.

Seuran tultua asetetuksi konkurssiin työsuhteessa olevat pelaajat voivat irtisanoa pelaajasopimuksensa noudattaen työsopimuslain säännöksiä.

Mikäli konkurssihallinto päättää luopua kilpailutoiminnasta tai mikäli konkurssi raukeaa varojen puutteeseen, pelaajien sopimukset katsotaan päättyneiksi ja pelaajat voivat muuttaa edustusoikeutensa uuteen seuraan. Edustusoikeus uuteen seuraan on rekisteröitävä näiden määräysten kohdan 12 mukaisesti.

Yrityssaneeraus ei muodosta estettä osallistua kilpailutoimintaan, ellei sarjatasolle asetetuista seuralisenssi- tai muista määräyksistä muuta johdu.

Joukkueet valtakunnallisissa sarjoissa

6.12 Aikuisten valtakunnallisissa futsalsarjoissa  seuralla voi olla samalla sarjatasolla vain yksi joukkue. Reservijoukkue on oikeutettu nousemaan edustusjoukkueen kanssa samalle sarjatasolle ja pelaamaan siellä seuraavalla kaudella vain sillä edellytyksellä, että joukkue on aloittanut rekisteröitymisen Palloliiton jäsenseuraksi viimeistään 31.5. mennessä. Sama sääntö koskee myös tilannetta, jossa seuran ylemmällä sarjatasolla pelaava joukkue putoaa samalle sarjatasolle kuin reservijoukkue.

6.13 Valtakunnallisissa sarjoissa ei samalla sarjatasolla voi olla joukkuetta sellaisesta seurasta,

a) jolla on suoraan tai välillisesti 10 % tai enemmän toisen samalla sarjatasolla pelaavan joukkueen kilpailutoimintaa harjoittavan yhtiön äänivallasta;

b) joka on toisen samalla sarjatasolla pelaavan seuran jäsen;

c) joka on edustettuna toisen samalla sarjatasolla pelaavan seuran johdossa tai hallinnossa;

d) jonka johtokunnan tai hallituksen jäsen on samalla sarjatasolla pelaavan seuran johtokunnassa tai hallituksessa, pelaajana, valmentajana tai muuna taustahenkilönä;

e) jonka joukkueen pelaaja tai valmentaja tai muu toimihenkilö toimii toisen seuran samalla sarjatasolla pelaavan joukkueen pelaajana, valmentajana tai muuna toimihenkilönä.

Jos on joku muu perusteltu seikka, jonka perusteella kahden samalla sarjatasolla olevan seuran välillä näyttäisi olevan esteellisyyden aiheuttava asia, voi Palloliiton hallitus kieltää kyseisen järjestelyn.

Palloliiton hallitus päättää niistä toimenpiteistä, joihin ryhdytään, jos tämän kohdan  määräyksiä rikotaan.

6.14 Samasta seurasta voi vain yksi joukkue pelata ylimmässä valtakunnallisessa  nuorten sarjassa, jollei Palloliiton futsaltyöryhmä jotain muuta erikseen päätä.

6.15 Seuran eri joukkueiden pelaamisesta cup-muotoisessa sarjassa määrätään niitä koskevissa erillismääräyksissä.

Ottelun pelaamista koskevat määräykset

6.16 Kilpailunjärjestäjä määrää otteluiden pelaamisajankohdan. Perustellusta syystä kilpailunjärjestäjällä on oikeus tehdä muutoksia vahvistettuun sarjaohjelmaan tai otteluiden pelaamisajankohtaan.

6.17 Ottelu voidaan siirtää vain kilpailunjärjestäjän suostumuksella. Kilpailunjärjestäjä voi periä siirrosta maksun siirtoa pyytäneeltä seuralta.

Edustustehtäviin nimeämiset, edustusoikeus maaottelussa ja kansainvälisissä seuraotteluissa

6.18 Edustustehtäviin nimeämisessä noudatetaan näiden määräysten lisäksi FIFA:n määräyksiä.

6.19 Edustustehtäviin nimetty pelaaja on velvollinen noudattamaan saamaansa kutsua.

Pelaaja  ei saa ilman kutsujan lupaa ilmoitettuna edustustehtävän kestoaikana osallistua pelaajana muun järjestäjän tapahtumaan. Mahdollisesti samanaikaisiksi ajoittuvissa edustustehtävissä noudatetaan seuraavaa järjestystä: 1. Palloliitto, 2. muu.

Jos pelaajan todetaan ilmoitettuna edustustehtävän kestoaikana pelanneen ilman kutsujan lupaa virallisessa seuransa ottelussa, voidaan pelaajan katsoa olleen asianomaisessa ottelussa pelioikeudeton pelaaja.

6.20 Palloliiton jäsenseura , josta on valittu edustustehtävään yksi aikuinen pelaaja tai kaksi samassa joukkueessa pelaavaa nuorta pelaajaa, voi anoa asianomaisen joukkueen kilpailunjärjestäjältä seuran ottelun siirtämistä siten, että ottelun ja edustustehtävän välillä on vähintään yksi (1) kokonainen välipäivä.

Ottelusiirtoa on anottava välittömästi edustustehtävään nimettyjen pelaajien julkistamisen jälkeen, viimeistään viikko ennen ottelua. Jos nimeäminen edustustehtävään tapahtuu myöhemmin, on siirtoa anottava välittömästi nimeämisen tultua tietoon.

6.21 Kilpailunjärjestäjä voi siirtää edustustehtäviin nimetyn pelaajan joukkueen sarjaotteluja niin, että pelaaja on kutsujan käytettävissä vähintään kaksi päivää ennen edustustehtävää.

6.22 Maaottelussa voi Suomea edustaa vain Suomen kansalainen. Ystävyysotteluissa voi Suomea edustaa myös pelaaja, joka on laittanut vireille hakemuksen Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Pelaajan käyttämiseen ystävyysmaaottelussa vaaditaan aina vastustajajoukkueen suostumus. Seurojen välisissä kansainvälisissä otteluissa voi suomalaista seuraa edustaa myös ulkomaalainen FIFA:n, UEFA:n ja näiden määräysten mukaisesti.

Luovutukset, kilpailun, sarjan tai ottelun keskeyttäminen ja sarjasta sulkeminen

6.23 Kilpailunjärjestäjä päättää sarjakohtaisesti, sallitaanko sarjassa luovutuksia. Luovuttaneeksi katsotaan joukkue, joka ei saavu otteluun tai saapuu vajaalukuisena tai myöhästyneenä esittämättä pätevää syytä. Joukkuetta kohdanneesta esteestä on viipymättä ilmoitettava kilpailunjärjestäjälle, erotuomarille ja vastustajalle.

Vajaalukuiseksi katsotaan joukkue, jossa ottelun alkamishetkenä ei ole futsalsääntöjen tai kilpailunjärjestäjän määrittelemää vähimmäispelaajamäärää.

Joukkue, joka olisi voinut aloittaa ottelun, tuomitaan voittajaksi 5–0.

Hävinneeksi tuomitun joukkueen seuraa voidaan rangaista ja velvoittaa se maksamaan kilpailunjärjestäjän hyväksymät voittajajoukkueen kohtuulliset kulut

6.24 Keskeyttäneeksi katsotaan joukkue, joka ilman pätevää syytä lopettaa ottelun kesken.

Keskeyttänyt joukkue tuomitaan häviämään ottelu 5–0. Jos joukkue, joka ei ole keskeyttänyt ottelua, on keskeytyshetkellä johdossa vähintään viidellä maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan.

Keskeyttäneen joukkueen seuraa ja/tai siinä mukana olevia toimihenkilöitä voidaan rangaista.

6.25 Joukkueiden luovutuksia ja keskeytyksiä ei sallita valtakunnallisissa sarjoissa, eikä alueellisen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan työryhmän erikseen päättämissä alueellisissa sarjoissa.

6.26 Painavista syistä kilpailunjärjestäjä voi kuitenkin määrätä kohdissa 6.23, 6.24 ja 6.25 tarkoitetut ottelut pelattaviksi.

6.27 Jos joukkue keskeyttää ottelun tai se luovutusten vuoksi tai muusta syystä suljetaan pois sarjasta, jossa keskeytykset ja luovutukset eivät ole mahdollisia, sen ottelut mitätöidään ja sen katsotaan jääneen sarjassaan tai lohkossaan viimeiseksi. Jos kilpailussa sallitaan luovutuksia, sovelletaan tätä ja seuraavaa (28.) kohtaa sen jälkeen, kun sallittu määrä luovutuksia täyttyy.

Jos kyseessä on sarja, josta jakaudutaan kesken kauden jatkosarjoihin, sen eri osat katsotaan erillisiksi sarjoiksi.

Keskeyttänyt, luovuttanut tai sarjasta  suljettu joukkue putoaa kilpailunjärjestäjän määräämään sarjaan.

6.28 Jos keskeyttäminen tai luovuttaminen tapahtuu, kun joukkueella on enää kaksi ottelua jäljellä kyseisessä sarjassa, ei keskeyttäneen tai luovuttaneen joukkueen otteluita mitätöidä ja pelaamattomat ottelut kirjataan vastustajalle luovutettuina otteluina 5–0, paitsi jos joukkue, joka ei ole keskeyttänyt ottelua on keskeytyshetkellä johdossa vähintään viidellä maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan. Keskeyttänyt tai luovuttanut joukkue suljetaan kuitenkin pois sarjasta.

6.29 Mikäli ottelu keskeytetään joukkueen pelaajamäärän vähentyessä kahteen futsalsäännöissä mainitulla tavalla, keskeyttämisen aiheuttanut joukkue tuomitaan hävinneeksi 5–0. Jos joukkue, joka ei ole aiheuttanut ottelun keskeytystä, on keskeytyshetkellä johdossa vähintään viidellä maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan. Asia käsitellään tarvittaessa erikseen asianomaisen kilpailun kurinpitoelimessä.

6.30. Jos erotuomari ei ole aloittanut tai on keskeyttänyt tai lopettanut ottelun esimerkiksi olosuhde- tai turvallisuussyistä, hän voi esteen poistuttua ja kohtuullisen ajan sisällä määrätä sen pelattavaksi loppuun. Mikäli keskeytettyä ottelua ei pelata loppuun, ottelun mahdollisesta uudelleen pelaamisesta ja siitä, miten se pelataan (esim. koko ottelu tai jäljellä oleva aika) tekee päätöksen kilpailunjärjestäjä.

Ottelua ei pelata uudelleen, jos se keskeytykseen johtaneiden tai muiden painavien syiden vuoksi olisi kohtuutonta. Mikäli ottelua jatketaan myöhemmin tai se pelataan uudelleen, jaetaan uuden ottelun kustannukset ja tuotot joukkueiden kesken tasan.  Kustannuksiksi hyväksytään erotuomarikulut, kenttävuokra, järjestyksenvalvonnasta aiheutuneet kulut ja vierasjoukkueen matkakulut 1 euro/kilometri. Kuluista vähennetään ottelun tuotot, kuten lipputulot yms.

7.1 Voittanut joukkue saa kolme pistettä, hävinnyt nolla pistettä sekä ottelun päättyessä tasan kumpikin joukkue yhden pisteen, ellei kilpailunjärjestäjä toisin määrää. Kilpailunjärjestäjä voi kilpailutavasta päättäessään antaa lähtöpisteitä sarjan  jatkokierroksille.

7.2 Sarjassa , ellei kilpailunjärjestäjä toisin määrää, tasapisteiden sattuessa joukkueiden sijoitus ratkeaa seuraavassa järjestyksessä:

a) maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus;

b) tehtyjen maalien lukumäärä;

c) kaikkien a- ja b-kohtien soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen:

1) pisteet

2) maaliero

3) tehdyt maalit;

d) jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut;

Jos d-kohdan soveltamisen jälkeen sarjassa, jossa joukkueet pelaavat toisiaan vastaan saman määrän otteluita koti- ja vieraskentällä ja jossa a-, b- ja c-kohtien soveltamisen jälkeen on kaksi joukkuetta, joiden keskinäisten ottelujen pisteet ja tehdyt maalit ovat samat, ratkaisee se, kumpi joukkueista on tehnyt enemmän maaleja vieraskentällä;

e) arpa

7.3 Turnauksessa tasapisteissä, ellei kilpailunjärjestäjä toisin määrää, ratkaisee sijoituksen:

a) kaikkien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen

1) pisteet

2) maaliero

3) tehdyt maalit;

b) tasapisteisiin päätyneiden keskinäinen ottelu tai ottelut;

c) joukkueiden sarjassa tai lohkossa saavuttama

1) maaliero

2) tehdyt maalit;

d) keskinäiset ottelut;

e) arpa. 

7.4 Sarjatilanteen perusteella pelataan uusintaottelu vain, jos siitä on annettu erillismääräys asianomaisen sarjan  kilpailutavasta päätettäessä.

8.1 Joukkueiden ja erotuomariston peliasuista määrätään vuosittain futsalin kilpailutoimintaa koskevissa määräyksissä ja järjestämisohjeissa.

8.2 Kilpailunjärjestäjä voi antaa peliasuista ja mainosten käytöstä erillismääräyksiä.

9.1 Ammattilaisella ja sopimuksellisella amatöörillä tulee olla aina kirjallinen, Palloliiton hallituksen hyväksymän mallin mukainen pelaajasopimus. Seurat liittävät sopimuksen pelaajarekisteriin vuosittain pelaajaa rekisteröitäessä. Pelaajasopimus pitää olla liitettynä rekisteriin ennen pelaajan ensimmäisestä ottelua ko. sarjassa. Pelaajasopimuksen liittämisen rekisteriin laiminlyöntimaksu määritellään Palloliiton erillismaksuissa.

Vain ammattilaiset ja sopimukselliset amatöörit voivat olla merkittynä kokoonpanoluetteloon Miesten Futsal-liigassa ja Naisten Futsal-Liigassa sekä näissä sarjoissa pelaavien joukkueiden pelaamissa cup-muotoisissa sarjoissa . Jos pelaajalla ei ole voimassa oleva sopimusta, katsotaan hänet pelioikeudettomaksi.

9.2 Pelaajan sopimuksen päätyttyä sopimuskauden umpeutumisen tai muun syyn vuoksi tai kun vanhaa sopimusta on jäljellä enintään kuusi kuukautta, voi pelaajasta kiinnostunut seura ryhtyä sopimusneuvotteluihin pelaajan kanssa. Ennen sopimusneuvotteluihin ryhtymistä pelaajan kanssa on seuran ilmoitettava kirjallisesti pelaajan nykyiselle seuralle. Mikäli uusi seura tai pelaaja rikkoo tätä velvoitetta, voidaan asia saattaa kurinpitomenettelyyn.

9.3 Mikäli pelaaja saa pelaamisesta veronalaista tuloa vähintään sen verran kuin urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (24.4.2009/276) määritellään, on seuran järjestettävä kyseisen lain edellyttämä vakuutusturva.

9.4 Seuran tulee lähettää luettelo Palloliittoon kohdassa 9.3 mainitun lain soveltamisalaan kuuluvista pelaajista ennen pelikauden ensimmäistä virallista ottelua. Mahdolliset muutokset luettelossa tulee ilmoittaa Palloliittoon viikon kuluessa. Palloliitolla on oikeus julkistaa pelaajasopimusten kesto ja seura. 

9.5 Mikäli kohdassa 9.3 mainitun lain edellyttämä vakuutusturva on järjestämättä, voi kilpailunjärjestäjä todeta pelaajan pelioikeudettomaksi, kunnes turva on järjestetty, ja muilta osin siirtää asian kurinpitoelimen käsiteltäväksi.

10.1 Ei EU-pelaajaksi lasketaan pelaaja, joka ei ole Euroopan Unionin (EU) tai Euroopan Talousalueen (ETA) jäsenvaltion tai Sveitsin kansalainen

10.2 Voidakseen pelata Miesten Futsal-Liigassa, Miesten Futsal-Ykkösessä tai Naisten Futsal-Liigassa  sekä näissä sarjoissa pelaavien joukkueiden pelaamissa cup -muotoisissa sarjoissa , pitää Ei EU-pelaajan täyttää seuraavat edellytykset:

a) Pelaajan tai hänen seuransa on esitettävä oleskelulupapäätös ennen kuin pelaaja voidaan rekisteröidä. Harkinnan mukaan jo hakemus oleskeluluvan saamiseksi voidaan hyväksyä. Mikäli pelaajan sopimus alkaa kolme kuukautta tai vähemmän ennen kauden päättymistä ja kestää enintään kolme kuukautta, hyväksytään oleskeluluvan sijaan myös turistiviisumi tai viisumivapauden mahdollistaessa määräaikaisen työskentelyn hyväksytään viralliset matkustusasiakirjat. Siinäkin tapauksessa vaaditaan b-kohdan mukaista minimitoimeentuloa.

b) pelaajan on saatava pelaajasopimuksen mukaan veronalaista tuloa KELA:n vuosittain määrittelemän minimitoimeentulon verran (vuonna 2022: 1283 €/kuukausi). Mikäli pelaajalle on myönnetty oleskelulupa muun syyn kuin urheilun vuoksi, ei minimipalkkasääntö koske häntä.

11.1 Jokaisella viralliseen futsalkilpailuun osallistuvalla pelaajalla tulee olla voimassa kyseessä olevaan sarjaan  oikeuttava futsalpelipassi, aktivoitu futsalrooli Palloliiton Pelipaikka -pelaajarekisterijärjestelmässä ja kohdassa 3.29  määritelty vakuutusturva

Seura on vastuussa pelaajan pakollisen vakuutusturvan järjestämisestä, ellei siitä ole kirjallisesti toisin sovittu.

Miesten Futsal-Liigan, Miesten Futsal-Ykkösen ja Naisten Futsal-Liigan sekä Naisten Futsal-Ykkösen aikuisella pelaajalla tulee olla kilpailukaudella vakuutusturva, joka on vähintään pelipassi V11:n (vuonna 2023 ) tasoinen ja nuorella pelaajalla pelipassi ja vakuutus ikäluokkansa mukaan.

11.2 Ilman voimassa olevaa sarjassa vaadittavaa  pelipassia pelannut pelaaja katsotaan pelioikeudettomaksi pelaajaksi.

11.3 Mikäli vakuutusturva on järjestämättä, voi kilpailunjärjestäjä todeta pelaajan pelioikeudettomaksi, kunnes turva on järjestetty ja muilta osin siirtää asian ko. sarjan kurinpitoelimen käsiteltäväksi.

11.4 Seuralle, joka on peluuttanut pelaajaa ilman pelipassia tai väärällä pelipassilla, voidaan määrätä maksu kilpailumääräysten rikkomisesta. Ensisijaisesti sovelletaan kuitenkin näiden määräysten kohtaa 24.2.

Pelaajan edustusoikeus

12.1 Pelaaja voi osallistua pelaajana viralliseen otteluun vain sen liiton jäsenseuran, jossa hänen edustusoikeutensa on, joukkueessa, ellei näistä tai muista määräyksistä  muuta johdu. 

12.2 Pelaajan futsalin edustusoikeus rekisteröityy ensimmäisen kerran siihen liiton jäsenseuraan, jonka joukkueessa hän pelaa ensimmäisen virallisen futsalottelunsa tai jonka pelaajana hän ensimmäisen kerran lunastaa peli-, tai korttelipassin tai rekisteröityy harrastajaksi.

Ulkomailta tulevaan pelaajaan, joka haluaa rekisteröityä Palloliiton jäsenseuraan, sovelletaan kilpailumääräysten kohdan 20.  määräyksiä.

12.3 Edustusoikeus säilyy, kohtien 12.9 ja 12.10  poikkeuksia lukuun ottamatta, kohdissa 12.1. ja 12.2.  mainitussa seurassa niin kauan, kunnes se tämän  kohdan määräysten mukaisesti rekisteröidään toiseen seuraan. 

12.4 Pelaajan edustusoikeuden siirto tehdään pelaajarekisterijärjestelmässä. Pelaajan uusi seura aloittaa siirron pyytämällä pelaajan edustusoikeutta vanhalta seuralta. Näiden määräysten kohdassa 13  määritellään ne pelaajan iästä ja asemasta riippuvat ajankohdat, jolloin pelaajalla on oikeus tällaisen edustusoikeuden muutoksen tekemiseen. 

12.5 Seuran on saatava pyytämänsä edustusoikeus seitsemän vuorokauden kuluessa pyynnöstä tai siitä, kun pelaaja on täyttänyt kirjallisesti sovitut velvoitteet entistä seuraa kohtaan. Mikäli edustusoikeus on annettu puutteellisena tai myöhästyneenä, voi kilpailunjärjestäjä saattaa asian kurinpitokäsittelyyn.

Mikäli oikeudesta edustusoikeuden muutokseen tai velvoitteiden suorittamisesta ei olla yksimielisiä, ratkaisee kiistan Palloliiton kilpailutoiminto ja alueellisten kilpailujen kohdalla vastaanottavan seuran alueen kilpailutoiminto. Alueellisesta kilpailusta valtakunnalliseen kilpailuun siirtyessä kiistan ratkaisee Palloliiton kilpailutoiminto

Päätöksestä voidaan valittaa seitsemän vuorokauden  kuluessa Palloliiton futsaltyöryhmälle. Futsaltyöryhmän päätöksestä voi valittaa seitsemän vuorokauden  kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Palloliiton hallitukseen.

Mikäli entinen seura ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy antamasta edustusoikeutta, kilpailunjärjestäjä voi viedä asian kurinpitomenettelyyn. Tällaisessa tapauksessa kilpailunjärjestäjä voi hyväksyä edustusoikeuden siirron.

12.6 Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan, kun entinen seura on hyväksynyt siirron ja uusi seura on suorittanut pelaajasiirron loppuun pelaajarekisterijärjestelmässä,  mahdolliset vaadittavat dokumentit on ladattu järjestelmään ja pelaajastatuksen/iän mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu tai kansainvälinen edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettu.

Siirtopyyntö on tehtävä ennen kohdassa 13 mainittujen siirtoikkunoiden sulkeutumista, ja rekisteröintimaksu on maksettava ennen pelaajan ensimmäistä peliä uudessa seurassa.

12.7 Mikäli pelaajan pelaajastatus muutetaan kauden aikana saman seuran sisällä harrastepelaajasta (harraste- tai korttelipassi) amatööriksi, sopimukselliseksi amatööriksi tai ammattilaiseksi tai amatööristä sopimukselliseksi amatööriksi tai ammattilaiseksi pitää maksaa uuden pelaajastatuksen mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu.  Mikäli pelaaja on siirtynyt kansainvälisellä siirrolla seuraan, on pelaajastatuksen muutoksen yhteydessä maksettava kansainvälisen siirron mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu. 

Jos pelaajan edustusoikeus on ollut seurassa jo ennen 1.7. edellisenä kautena ja on jatkunut yhtäjaksoisesti, ei seuran sisällä tehtävästä pelaajastatuksen muutoksesta tarvitse maksaa edustusoikeuden rekisteröintimaksua, ellei edustusoikeus seurassa ole katkennut.

12.8 Pelaaja voi ensimmäistä kertaa pelata uuden seuransa joukkueen virallisessa ottelussa aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä entisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta edellyttäen, että hänen pelioikeutensa muutoin on kunnossa eikä näistä määräyksistä muuta johdu.

12.9 Tämän kohdan  aiemmista määräyksistä poiketen voi sellainen sopimukseton pelaaja, jolla ei edellisellä eikä kuluvalla pelikaudella ole ollut aktiivisena futsalin lajimerkintää, siirtää vapaasti ja ilman edustusoikeuden rekisteröintimaksun suorittamista edustusoikeutensa uuteen seuraan. Rekisteröintiä ei voi kuitenkaan tehdä 15.2. jälkeen. Ulkomailta tulevan pelaajan osalta sovelletaan kohdan 20 määräyksiä. Alueet voivat antaa tästä poikkeuksia omiin sarjoihinsa

12.10 Mikäli pelaajalla on ollut peli-, tai korttelipassi ja hän on pelannut samassa seurassa vähintään kahden edellisen pelikauden ajan ilman, että hänen edustusoikeuttaan olisi näiden määräysten mukaisesti rekisteröity seuraan, voi kilpailunjärjestäjä harkintavaltaansa käyttäen päätöksellään vahvistaa pelaajan edustusoikeuden siirtyneen kyseiseen seuraan.

Määräaikainen siirto

12.11 Pelaajan edustusoikeus voidaan siirtää määräajaksi toiseen seuraan seuraavin ehdoin ja kohdassa 2.15 mainituin rajoituksin:

• määräaikaisuus alkaa maksupäivästä ja päättyy siihen merkittynä loppumispäivänä ja kestää vähintään 10 vuorokautta ja enintään 1.7. saakka. Määräaikainen siirto voi kuitenkin jatkua 1.7. jälkeen jos pelaajan edustamalla joukkueella on saman pelikauden otteluita ko. ajankohdan jälkeen;

• määräaika ei saa päättyä eikä siirtoa voi keskeyttää 16.2.–30.6. välisenä aikana;

• kaikki osapuolet, vanha ja uusi seura sekä pelaaja, suostuvat siirtoon;

• edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava ennen pelaajan ensimmäistä peliä uudessa seurassa

• määräaikaisesti siirretyn pelaajan edustusoikeutta ei voi määräajan voimassaoloaikana siirtää kolmanteen seuraan

• pelaajan pelaajastatus ei voi muuttua määräaikaisessa siirrossa

12.12 Määräaikaisella siirrolla voidaan siirtää kuitenkin vain enintään kolme pelaajaa  aikuisten valtakunnalliseen sarjaan  osallistuvasta joukkueesta alemman sarjatason sarjaan  osallistuvaan joukkueeseen ennen ylemmällä sarjatasolla pelaavan joukkueen kauden ensimmäistä virallista ottelua.

12.13 Pelaajan edustusoikeus palautuu automaattisesti entiseen seuraan määräajan umpeuduttua tai siirron keskeydyttyä.

12.14 Määräaika voidaan keskeyttää pelaajarekisterijärjestelmässä aikaisintaan 10 vuorokauden kuluttua siirrosta. Keskeyttäminen vaatii vanhan ja uuden seuran sekä pelaajan suostumukset. 

12.15 Määräaikaisesti siirtyvä pelaaja voi ensimmäistä kertaa pelata uuden seuransa joukkueen virallisessa ottelussa aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä entisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta edellyttäen, että hänen pelioikeutensa muutoin on kunnossa eikä näistä määräyksistä muuta johdu. Kun pelaaja määräajan päätyttyä palaa takaisin lähtöseuraan, hän voi pelata siellä aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä edellisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta.

12.16 Määräaikaisesti siirretty pelaaja ei saa pelata omaa emoseuraansa tai tämän farmi- ja/tai yhteistyösopimuksen piirissä olevaa seuraa vastaan virallisessa ottelussa.  Tämä kielto koskee sekä varsinaista määräaikaisen lainasopimuksen tehnyttä seuraa että tämän farmi- ja/tai yhteistyöseurasopimuksen piirissä olevia seuroja.  Mikäli seura on menetellyt tämän sääntökohdan vastaisesti, katsotaan sen käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten kohdan 24 mukaisesti.

Yleiset siirtoaikaa koskevat määräykset

13.1 Vapaa siirtoaika, jolloin sopimuksettoman pelaajan on todisteellisesti ilmoitettava seuralleen, että tulee hakemaan edustusoikeuden muutosta toiseen seuraan kohdan 12. mukaisesti:

a) ammattilaisella 1.7.–15.2.

b) amatöörillä ja sopimuksellisella amatöörillä 1.7.–31.8.

Niiden pelaajien osalta, jotka pelaavat sarjoissa, joissa pelejä pelataan 1.7. jälkeen, uusi kausi pelaajasiirroissa alkaa vasta sarjan viimeisen ottelun jälkeen.

13.2 Kun sopimukseton pelaaja on täyttänyt kohdan 12.5. mukaiset velvoitteet entistä seuraansa kohtaan, häneltä ei voida evätä vapaata siirtoa 1.9.–15.2. välisenä aikana sillä kaudella, jolloin hän täyttää 35 vuotta tai on tätä vanhempi, eikä ennen kuin kaudella, jolloin hän täyttää 12 vuotta.

13.3 Jos pelaajan kirjallinen sopimus päättyy myöhemmin, kuin kohdassa 13.1 . b) on mainittu, vapaa siirtoaika päättyy 15.2.

13.4 Vapaan siirtoajan osalta pelaajan pelaajastatus (ammattilainen, sopimuksellinen amatööri, amatööri) määrittyy edellisen pelikauden perusteella.

13.5 Vapaan siirtoajan jälkeen pelaaja voi saada pelioikeuden uuteen seuraan viimeistään 15.2. vain entisen seuran suostumuksella. Kilpailunjärjestäjä voi myöntää hakemuksesta poikkeuksen edellä mainittuun aikarajaan , mikäli kyseessä on nuori pelaaja.

13.6 Kun pelaaja on täyttänyt kohdan 12.5. mukaiset velvoitteet, vapaa siirtoaika päättyy 15.2, jos hänen edellisellä seurallaan ei ole enää viralliseen kilpailutoimintaan osallistuvaa joukkuetta, jossa pelaaja ikänsä perusteella voisi pelata tai sellaista joukkuetta, jossa pelaamista hänen sopimuksensa koskee. 

Rekisteröinti

13.7 Rekisteröinti uuteen seuraan on tehtävä aina ennen pelaajan pelaamaa ensimmäistä virallista ottelua uudessa seurassa.

Uuden seuran on aloitettava edustusoikeuden siirto pelaajalle pelaajarekisterijärjestelmässä viimeistään 15.2. Mikäli rekisteröinti on kesken 15.2. jälkeen, ei rekisteröintiä voi kuitenkaan tehdä, mikäli pelaaja on ollut merkittynä kokoonpanoluetteloon vanhan seuransa ottelussa 15.2. jälkeen.

Pelaajaa ei voi rekisteröidä uutena pelaajana 15.2. jälkeen. Pelaajalle, jonka futsaledustusoikeus on seurassa, voidaan aktivoida futsalrooli myös 15.2. jälkeen.

Alueellisissa sarjoissa voi kilpailunjärjestäjä antaa painavasta syystä poikkeuksia kohdan 13.7. aikarajaan.

13.8 Kun pelaaja siirtyy siirtokorvausta vastaan toiseen seuraan pysyvästi tai määräaikaisesti, tulee pelaajan uuden seuran toimittaa Palloliitolle seurojen kesken solmittu kirjallinen siirtosopimus, josta siirtokorvaus käy ilmi.

Naisammattilaispelaajien raskausajan suojaa koskevat FIFA Regulations on the Status and Transfer of Players (RSTP) -asiakirjassa mainitut ehdot, jollei Suomen kansallinen lainsäädäntö tuota parempaa suojaa.

Nuoren pelaajan joukkue seurassa

15.1 Pelaajalla on pelioikeus vain yhdessä ikäluokan joukkueessa/sarjataso. Nuorella pelaajalla on pelioikeus myös seuransa vanhemmissa nuorten joukkueissa sekä kaikissa seuransa aikuisten joukkueessa, kuitenkin vain yhdessä joukkueessa/sarjataso.

15.2 Nuori pelaaja voi pelata seuran saman nuorten ikäluokan eri sarjatasoilla pelaavissa joukkueissa yhdellä sarjatasolla samana päivänä. Ylemmällä sarjatasolla pelaavista joukkueista voi kuitenkin siirtyä alempaan joukkueeseen enintään kolme ylemmän sarjatason joukkueiden edellisissä virallisissa otteluissa kokoonpanossa ollutta pelaajaa. Kilpailunjärjestäjä voi alueellisissa sarjoissa tehdä poikkeuksia tässä kohdassa  mainittuun pelaajamäärään.

15.3 Nuorella pelaajalla on pelioikeus myös 15.2. jälkeen kaikissa niissä seuran aikuisten ja nuorten joukkueissa, joissa hänellä näiden määräysten mukaan on pelioikeus.

15.4 Joukkue voi ilmoittaa kaikkiin nuorten sarjoihin ja ikäluokkiin yhden sellaisen pelaajan, joka on syntynyt ko. sarjan ikäluokkaa edeltävän vuoden aikana. P19- ja P20- joukkueisiin voi ilmoittaa kaksi yli-ikäistä pelaajaa, joilla kummallakin on pelioikeus kaikissa ao. joukkueen otteluissa.  Alueellisissa sarjoissa voi lisäksi hakea yli-ikäisyyslupia futsalin poikkeusluvat- määräyksen mukaisesti.

Yli-ikäiseksi ilmoitetulla pelaajalla ei ole pelioikeutta muissa nuorten sarjojen joukkueissa, mutta pelaajalla on pelioikeus aikuisten sarjoissa.

Joukkueiden tulee ilmoittaa YI-pelaajiensa nimi kilpailunjärjestäjälle ennen kuin pelaaja pelaa ensimmäisen ottelunsa ko. joukkueessa, kuitenkin viimeistään 31.1.

15.5 Tytöt/naiset saavat pelata poikien/miesten joukkueissa. 

Tyttöjoukkueet voivat ilmoittautua poikien sarjoihin. P14- ja sitä vanhemmissa ikäluokissa poikien sarjoihin osallistuvan tyttöjoukkueen pelaajat voivat olla vuotta vanhempia kuin sarjan ikäluokka. Nuoremmissa ikäluokissa tyttöjoukkueet osallistuvat oman ikäluokkansa poikien sarjaan.

P14- ja sitä vanhemmissa poikien sarjoissa pelaavissa tyttöjoukkueissa on voimassa yli-ikäisyyssääntöön poikkeus, jonka mukaan yli-ikäinen-pelaaja voi olla kahta vuotta vanhempi kuin sarjan määrittelemä ikä. Nuoremmissa ikäluokissa on voimassa normaali yli-ikäisyyssääntö.

Alueet voivat antaa poikkeuksia tähän sääntöön.

Yksittäiset tytöt voivat pelata poikien joukkueessa vuoden sarjan ikäluokkaa vanhempina ilman, että tätä lasketaan poikajoukkueen poikkeuslupakiintiöön. Poikien sarjassa pelaavat tyttöpelaajat saavat pelata tyttöjen/naisten sarjoissa normaalia pelioikeutta koskevien määräysten sallimalla tavalla.

Alueet voivat seuran anomuksesta myöntää poikkeusluvan, jolla yksittäinen poika voi pelata tyttöjen joukkueessa.

Nuoren pelaajan edustusoikeuden muutos 15.2. jälkeen

15.6 Sen estämättä mitä kohdassa 13  määrätään, valtakunnalliseen sarjaan  osallistuvan seuran aikuisten joukkueeseen voidaan 16.2.–30.6. välisenä aikana siirtää korkeintaan viiden nuoren, vain alemmalla sarjatasolla saman kauden aikana pelanneen toisen seuran pelaajan edustusoikeus.

Rekisteröinti uuteen seuraan on tehtävä ennen pelaajan ensimmäistä virallista ottelua uudessa seurassa.

Pelaajalla ei ole oikeutta pelata uuden seuran nuorten joukkueessa. Tämän kohdan  mukainen edustusoikeuden siirto voidaan tehdä kunkin pelaajan osalta vain kerran 16.2.–30.6. välisenä aikana.

16.1 Aikuinen pelaaja voi pelata seuransa kaikissa aikuisten joukkueissa, kuitenkin vain yhdessä joukkueessa/sarjataso. Naiset voivat pelata miesten joukkueissa.

16.2 Aikuinen pelaaja voi ylemmällä sarjatasolla pelaavassa joukkueessa pelatun virallisen ottelun jälkeen kuudentena päivänä pelata alemmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen ottelussa ja seuraavana päivänä alemmalla sarjatasolla pelatun ottelun jälkeen ylemmän sarjatason joukkueessa. Alemman sarjatason ottelussa voi kulloinkin pelata kuitenkin yhteensä enintään kolme ylempien sarjatasojen joukkueiden viimeisissä virallisissa otteluissa kokoonpanossa ollutta aikuista pelaajaa.

16.3 Aikuinen pelaaja, joka 15.2. jälkeen pelaa ylemmän sarjatason joukkueen ottelussa, ei voi enää samalla pelikaudella pelata alemmalla sarjatasolla pelaavassa joukkueessa. Alemmalla sarjatasolla pelannut pelaaja voi siirtyä ylemmälle sarjatasolle aikarajasta riippumatta, mutta oltuaan kokoonpanossa ylemmällä sarjatasolla, ei voi siirtyä takaisin alemmalle sarjatasolle.

16.4 Tässä kohdassa  tarkoitetuiksi aikuisten joukkueiksi ei lueta FKKI-ikäluokkien joukkueita.

16.5 Mikäli kysymys on P20-sarjassa pelaavasta YI-pelaajasta, on pelaajalla oikeus pelata seuransa nuorten joukkueessa seuraavana päivänä aikuisten joukkueen pelin jälkeen.

17.1 Pelaajan FKKI-edustusoikeus ikäluokassa on siinä seurassa, jossa hän pelaa kauden ensimmäisen virallisen kyseisen ikäluokan FKKI-ottelun.

17.2 Pelaaja voi edustaa eri FKKI-ikäluokissa eri seuraa.

17.3 Siirtyminen samassa FKKI-ikäluokassa kahden eri seuran välillä edellyttää kohdan 12  mukaista edustusoikeuden muutosta.

18.1 Pelaaja voi saada edustusoikeuden muutoksen ja peliluvan ja pelioikeuden uuteen seuraan viimeistään 15.2. seuraavissa erityistapauksissa:

a) entinen seura, uusi seura ja pelaaja ovat suostuneet kohdan 26  mukaiseen välimiesmenettelyyn;

b) peliluvan evännyt seura lopettaa toimintansa tai poistaa futsalin ohjelmastaan;

c) seura eroaa tai erotetaan Palloliiton jäsenyydestä;

d)  Kohdassa 6.11  mainituissa tapauksissa tai;

e) seura laiminlyö olennaisella tavalla pelaajan palkanmaksun ja muut lainsäädäntöön tai pelaajan ja seuran väliseen kirjalliseen sopimukseen liittyvät velvoitteet.

f) seura ei kykene osallistumaan kilpailuun ja pelaajien siirtyminen pelikauden aikana ennen 16.2. ei näiden määräysten nojalla ole muutoin mahdollista.

18.2 Päätöksen peliluvan myöntämisestä tekee kohdissa 18.1.b ja c  entisen seuran kilpailunjärjestäjä ja kohdissa d ja e   Palloliiton futsaltyöryhmä, kun kyseessä on miesten tai naisten kahdessa ylimmässä sarjassa pelaava seura.

Alueellisten kilpailujen osalta vastaavan päätöksen tekee alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö ja kohdassa f  Palloliiton hallitus. 

18.3 Kohdassa 18.2  mainittujen elinten päätökset korvaavat normaalin edustusoikeuden muutoksen teon. 

18.4 Jotta hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, on se toimitettava päätöksentekoelimelle ennen 15.2.

18.5. Kilpailunjärjestäjä voi myöntää luvan rekisteröidä 15.2. jälkeen maalivahdin sellaisen maalivahdin tilalle, joka on loukkaantunut tai sairastunut 15.2. jälkeen. Rekisteröintilupa koskee vain kansallisia siirtoja. Kilpailunjärjestäjän asiasta tekemä päätös on lopullinen.

19.1 Sopimuksen yksipuolinen purkaminen kesken sopimuskauden ei ole mahdollista ilman hyväksyttävää syytä. Kilpailujärjestelmän vakauden takaamiseksi ei pelaaja saa automaattisesti pelioikeutta uuteen seuraan purkaessaan sopimuksen yksipuolisesti.

19.2 Jos pelaaja on purkanut sopimuksen ja seura vastustaa sopimuksen purkamista, voi seura saattaa asian seitsemän vuorokauden  kuluessa asiasta tiedon saatuaan Palloliiton futsaltyöryhmän käsiteltäväksi. Palloliiton futsaltyöryhmä päättää siitä, onko pelaajalla oikeus purkaa voimassa oleva sopimus ja voiko pelaaja saada edustusoikeuden uuteen seuraan.  Futsaltyöryhmän päätöksestä voi valittaa seitsemän vuorokauden  kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Palloliiton hallitukseen. 

19.3 Futsaltyöryhmän tai Palloliiton hallituksen tekemää päätöstä pelaajan edustus- ja pelioikeudesta noudatetaan niin kauan, kunnes lainvoimaisella päätöksellä toisin päätetään. 

19.4 Uutta seuraa, joka tekee tai on tehnyt sopimuksen yksipuolisesti sopimuksensa purkaneen pelaajan kanssa, voidaan rangaista kurinpitomenettelyssä.

19.5 Seura ja pelaaja voivat viedä sopimusta koskevat riitansa Urheilun Oikeusturvalautakunnan välimiesmenettelyyn.

20.1 Kansainvälisissä pelaajasiirroissa on noudatettava FIFA:n ja asianomaisten liittojen sääntöjä ja määräyksiä.

20.2 Kansainvälinen pelaajasiirto Suomeen voidaan tehdä 1.7.–15.2. välisenä aikana. 

20.3 Palloliitto pyytää kansainvälistä pelilupaa toisesta kansallisesta liitosta ja vastaavasti antaa toiselle kansalliselle liitolle pyynnöstä pelaajan kansainvälisen peliluvan.

Jotta pelaaja voidaan kuluvana pelikautena rekisteröidä Palloliiton jäsenseuraan, tulee kansainvälistä pelilupaa pyytää viimeistään 15.2.   Kansainvälisen siirron edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava viimeistään ennen pelaajan pelaamista uudessa seurassa. Ao. rekisteröintimaksu on joka tapauksessa maksettava kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa kansainvälisen-siirtotodistuksen saamisen jälkeen.

20.4 Palloliiton jäsenseuraan rekisteröidyn pelaajan oikeus edustaa ulkomaalaista seuraa määräytyy uuden edustusmaan liiton määräysten ja Palloliiton määräysten mukaisesti. Siirtoon on saatava Palloliiton jäsenseuran ja Palloliiton lupa ja lisäksi on noudatettava FIFA:n sääntöjä ja määräyksiä.

20.5 Kun seura pyytää Palloliittoa kysymään pelaajalleen kansainvälistä pelilupaa, tulee seuran vaadittaessa antaa selvitys pelaajan ja seuran välisestä sopimuksesta sekä seurojen välinen sopimus siirrosta.

20.6 Kansainvälistä pelilupaa ei vaadita alle 10-vuotiaalta pelaajalta.

20.7 Pelaaja, jonka kansainvälinen pelilupa on toisessa kansallisessa liitossa, saa pelioikeuden pelata virallisessa ottelussa Suomessa välittömästi, kun hänellä on entisen liittonsa toimittama kansainvälinen pelilupa, hänen pelipassinsa on maksettu, vaadittava vakuutusturva järjestetty ja sarjatason tai pelaajan iän mukainen kansainvälisen edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettu Palloliiton tilille.

20.8 Kansanväliset pelaajasiirrot ovat sallittuja vain, jos pelaaja on täyttänyt 18 vuotta

Seuraavat poikkeukset soveltuvat tähän sääntöön:

a) Pelaajan vanhemmat muuttavat uuden seuran kotimaahan muista kuin futsaliin liittyvistä syistä

b) Siirto tapahtuu Euroopan Unionin tai Euroopan talousalueen sisällä ja pelaaja on iältään 16–18 vuotta vanha.

Tässä tapauksessa uuden seuran tulee täyttää seuraavat ehdot:

I) sen tulee taata pelaajalle asianmukainen futsalkoulutus ja/tai -valmennus

II) sen tulee taata pelaajalle futsalkoulutuksen/valmennuksen lisäksi sellainen akateeminen ja/tai ammatillinen koulutus ja/tai harjoittelu, joka mahdollistaa pelaajalle pelaajauran jälkeen myös toisen, futsalista erillisen, uran

III) sen tulee tehdä kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistuakseen, että pelaajasta huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla (optimaaliset elinolosuhteet isäntäperheessä tai seuran majoituksessa, seuran nimeämä mentori jne.)

IV) sen tulee rekisteröidessään pelaajaa toimittaa asianomaiselle liitolle todisteet siitä, että se noudattaa edellä mainittuja velvoitteita.

c) Pelaaja asuu enintään 50 kilometrin päässä valtionrajasta ja naapurivaltion liiton seura, johon pelaaja haluaa rekisteröityä, sijaitsee myös enintään 50 kilometrin päässä tuosta rajasta. Pelaajan asuinpaikan ja seuran toimiston välimatka saa olla enintään 100 kilometriä. Tällaisissa tapauksissa pelaajan on jatkettava kotona asumista ja molempien liittojen on suostuttava siirtoon.

d) Pelaaja rekisteröityy ensimmäistä kertaa ja on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta

e) Pelaaja osallistuu Suomessa vaihto-oppilasohjelmaan

f) Pelaaja on muuttanut Suomeen yksin tai vanhempiensa kanssa humanitäärisistä syistä

Tämän kohdan  määräykset koskevat myös pelaajaa, joka ei ole koskaan ollut rekisteröityneenä seuraan ja joka ei ole sen maan, johon hän aikoo rekisteröityä, kansalainen. 

Tässä kohdassa  tarkoitetut kansainväliset siirrot käsittelee aina FIFA:n Players Status Committee.

Pelaajan edustusoikeuden rekisteröintimaksu on tämän kohdan  tapauksissa pelaajan uuden pelaajastatuksen mukainen kansainvälisen siirron edustusoikeuden rekisteröintimaksu.

20.9 Kohdan 20  edellisistä alakohdista  poiketen, voidaan 18 vuotta täyttänyt rekisteröidä amatööriksi tai harrastepelaajaksi ilman kansainvälistä siirtoa, mikäli hän ei ole pelannut virallisia otteluita missään 30 kuukauteen. Rekisteröinnissä pitää liittää järjestelmään kirjallinen vakuutus, jossa sekä pelaaja että seura vakuuttavat, että pelaaja ei ole pelannut 30 kuukauteen virallisia pelejä missään.

Mikäli myöhemmin ilmenee, että pelaaja onkin pelannut viimeisten 30 kuukauden aikana ennen rekisteröintiä virallisia otteluita tai ottelun, voidaan hänen katsoa pelanneen pelioikeudettomana Suomessa ja lisäksi hänen voidaan katsoa harhauttaneen kilpailunjärjestäjää.  

Edellä mainitussa tapauksessa pelaaja ei voi rekisteröityä ammattilaiseksi tai sopimukselliseksi amatööriksi kahteen vuoteen rekisteröinnistä muuta kuin hakemalla kansainvälistä pelilupaa.

20.10 Turvapaikanhakija ja turvapaikan hakijana ollut, joka on jo saanut sillä perusteella oleskeluluvan, voidaan rekisteröidä väliaikaisesti uutena pelaajana ilman kansainvälistä pelaajasiirtoa seuraavin ehdoin:

a) Pelaaja ei ole pelannut 30 kuukauteen virallisia pelejä ulkomailla. Pelaaja ja seura vastaavat tämän

paikkansa pitävyydestä. Mikäli myöhemmin ilmenee, että pelaaja onkin pelannut viimeisten 30 kuukauden aikana ennen rekisteröintiä virallisia otteluita tai ottelun, voidaan hänen katsoa pelanneen pelioikeudettomana Suomessa ja lisäksi hänen voidaan katsoa harhauttaneen kilpailunjärjestäjää.

b) Pelaaja voidaan rekisteröidä vain amatööriksi tai harrastepelaajaksi ja hän  ei voi pelata miesten eikä naisten kahdella ylimmällä tasolla.

c) Pelaajaa rekisteröidessä uutena pelaajana pitää pelaajan pitää järjestelmään liittää todisteena turvapaikanhakijan statuksesta vastaanottokeskuksesta saatava ID-kortti, jossa on oltava ainakin henkilön kuva, nimi ja kansalaisuus. Mikäli tällaista ei ole saatavilla, voidaan harkinnan perusteella hyväksyä toisenlainenkin viranomaistodistus, josta käy ilmi edellä mainitut asiat.

d) Mikäli pelaajan turvapaikkahakemus hylätään, katsotaan hänet siitä lähtien pelioikeudettomaksi.

Ennen päätöksen lainvoimaistumista voidaan painavista syistä hyväksyä pelaajan/seuran hakemuksesta, että hän voi edelleen pysyä pelikelpoisena siihen saakka, kunnes päätös on lainvoimainen.

e) Mikäli turvapaikanhakijalle myönnetään oleskelulupa, niin pelaajarekisteröinti voidaan muuttaa pysyväksi siten, että aiemmin järjestelmään liitetyn ID-kortin tilalle liitetään kopio passista tai vastaavasta viranomaisen myöntämästä henkilökortista.

21.1  Valtakunnallisissa sarjoissa pelaavassa aikuisten joukkueessa voi olla yhdessä ottelussa kolme ulkomaalaista pelaajaa kokoonpanoluettelossa. Alue voi asettaa omia määräyksiä omiin sarjoihinsa.

21.2 Ulkomaalaiskiintiöön ei lasketa pelaajaa, joka ennen kuluvan pelikauden alkua on ollut rekisteröitynä Palloliiton jäsenseurassa vähintään viitenä pelikautena. Määräaikainen ulkomaille tapahtuva siirto ei kumoa pelaajan edustusoikeutta suomalaisessa seurassa määräajan päätyttyä.

21.3 Tämän kohdan  määräykset eivät koske UEFA:n jäsenmaiden kansalaisia, eikä kansalaisia, joiden valtioilla on Euroopan Unionin kanssa sopimus, jolla kielletään työvoiman syrjintä sopimusosapuolten kesken.

21.4 Mikäli enemmän kuin kolme tämän kohdan  mukaista ulkomaalaista pelaajaa on pelannut samassa ottelussa, katsotaan joukkueen käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia.  Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään näiden määräysten kohdan 24  mukaisesti.

22.1 Erotuomarin on pelikausittain suoritettava hyväksyttävästi Palloliiton tai alueen määräämä kurssi ja mahdollinen kuntotesti. Lisäksi hänellä on oltava voimassa oleva peli- tai erotuomaripassi.

22.2 Erotuomarin toimivaltuuden ja luokittelun vahvistaa Palloliitto tai alue pelikausittain. Erotuomari on vastuussa toiminnastaan Palloliiton hallitukselle. Henkilöä, joka toimii erotuomarina ilman peli- tai erotuomaripassia, rangaistaan Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisesti, ellei kysymyksessä ole kohdassa 22.6 mainittu henkilö.

22.3 Kukin erotuomari on velvollinen toimimaan erotuomaritehtävissä valtakunnallisia tai alueellisia sarjoja koskevien määräysten mukaisesti. Valtakunnallisten sarjojen ottelut ovat ensisijaisia. 

22.4 Erotuomari saa Palloliitolle tai alueelle ilmoitettuaan toimia erotuomarina muussa kuin Palloliiton, alueen tai seuran järjestämässä ottelussa tai alueen tai Palloliiton hyväksymässä turnauksessa. Palloliitto tai alue voi kuitenkin kieltää kyseisen toiminnan.

22.5 Kaikissa virallisissa otteluissa on erotuomareina käytettävä Palloliiton tai sen alueen hyväksymiä erotuomareita tai pelinohjaajia.

Kilpailunjärjestäjä määrää pääsääntöisesti otteluihin erotuomarit ja päättää siitä, käytetäänkö kyseisen sarjan otteluissa kahta erotuomaria.

Kilpailunjärjestäjä vastaa siitä, että tehtäviin määrätyt erotuomarit eivät ole ottelevien seurojen jäseniä eivätkä erotuomaritoiminnan jääviyssääntöjen perusteella tai muulla tavoin esteellisiä. Jos otteluun asetettu erotuomari on tässä kohdassa  tarkoitetulla tavalla esteellinen, on hänen välittömästi ilmoitettava siitä kilpailunjärjestäjälle, joka voi perustelluista syistä myöntää tapauskohtaisia tai toistaiseksi voimassa olevia lievennyksiä esteellisyyteen. 

22.6 Erotuomarin on saavuttava riittävän ajoissa ottelupaikalle kilpailunjärjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti tarkastustoimenpiteitä varten. Mikäli erotuomari ei ottelun alkamishetkellä ole paikalla, on erotuomariksi valittava pätevin saatavissa oleva erotuomari. Ellei ketään erotuomaria ole saatavissa, tulee otteluun osallistuvien joukkueiden yhdessä valita erotuomariksi sopivaksi katsomansa henkilö, jonka valinnasta ei voida tehdä vastalausetta. Erotuomariksi valitulla henkilöllä on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kilpailunjärjestäjän otteluun määräämällä erotuomarilla. Jos joukkueet eivät pääse erotuomarivalinnasta yksimielisyyteen, ottelu siirretään ja pelataan uutena ajankohtana.

22.7 Erotuomarin on ilmoitettava ottelun tulostiedot kilpailunjärjestäjän ohjeiden ja määräysten mukaan.

22.8 Kotijoukkueen on tehtävä ilmoitus erotuomarin poisjäämisestä sekä ilmoitettava tällöin ottelun tulos ja tilastomerkinnät kilpailunjärjestäjälle.

22.9 Tehtävänsä laiminlyönyttä erotuomaria voidaan rangaista Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisesti.

22.10 Nämä määräykset koskevat soveltuvin osin myös Futsalsääntöjen mukaista 3. erotuomaria ja ajanottajaa.

23.1 Kaikissa virallisissa otteluissa tulee ottelun toimitsijoina olla pöytäkirjanpitäjä ja ajanottaja. Jos erillismääräyksissä ei toisin määrätä, toimitsijat nimeää järjestävä seura, joka myös kouluttaa toimitsijat tehtäviinsä.

23.2 Pöytäkirjanpitäjän tehtävänä on toimia kilpailunjärjestäjän ohjeiden mukaan sekä kirjata ottelun aikana erotuomariston toimitsijoille informoimat ottelutapahtumat. Erotuomari täyttää ottelupöytäkirjan näiden tietojen ja omien muistiinpanojensa perusteella ja toimii kilpailunjärjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti. 

23.3 Toimitsijoiden tehtävänä on huolehtia ajanotosta sekä tulostaulusta kilpailunjärjestäjän antamien ohjeiden mukaan.

23.4 Kilpailunjärjestäjä voi määrätä otteluun futsalsääntöjen mahdollistaman kolmannen erotuomarin, jonka toimivaltuudet säätävät futsalsäännöt.

24.1 Pelaaja on pelioikeudeton, jos:

• hän on peli- tai toimitsijakiellossa tai kilpailunjärjestäjä on todennut hänet pelioikeudettomaksi tai;

• häneltä puuttuu futsalin edustusoikeus seurassa eikä hän voi edustaa toista seuraa farmisopimus-, yhteistyöseura- tai yhteisjoukkuemääräysten nojalla tai;

• häneltä puuttuu pelioikeus ko. ottelussa

• häntä ei ole merkitty ottelun pöytäkirjaan joukkueen kokoonpanoon  tai;

• hänellä ei ole voimassa olevaa sarjassa vaadittavaa pelipassia  tai;

• hänelle ei ole merkitty pelaajarekisterijärjestelmässä aktiivista futsalroolia tai

• hänellä ei ole entisen seuran tai kilpailunjärjestäjän antamaa pelilupaa tai;

• seura on rikkonut Futsalkilpailumääräysten kohtaa 21  Tällöin katsotaan, että vähintään yksi pelaajista on pelioikeudeton.

Myös pelaajan, jolla ei ole vaadittavaa vakuutusturvaa, voi kilpailunjärjestäjä katsoa pelioikeudettomaksi.

24.2 Jos joukkue on peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa tai rikkonut näiden määräysten kohtaa 21, on joukkue kilpailunjärjestäjän päätöksellä tuomittava hävinneeksi. Jos rikkomukseen syyllistynyt joukkue on hävinnyt ottelun vähintään viidellä maalilla, jää saavutettu tulos voimaan. Muussa tapauksessa määrätään tulokseksi häviö 5–0.

24.3 Mikäli molemmat joukkueet ovat peluuttaneet keskinäisessä ottelussaan pelioikeudetonta pelaajaa tai pelaajia tai rikkoneet näiden määräysten kohtaa 21, jää ottelun tulos voimaan ja rikkomukset käsitellään kurinpitomenettelyssä rangaistusmääräysten mukaisesti.

24.4 Kilpailunjärjestäjän on annettava kohdassa 24.2 mainittu päätös asiasta kahden viikon kuluessa ottelun pelaamisesta tai vastalauseen jättämisestä.  Tästä päätöksestä voi valittaa seitsemän vuorokauden  kuluessa päätöksen tiedoksisaannista  valtakunnallisten kilpailujen osalta Palloliiton vastalauselautakunnalle tai alueen järjestämien kilpailujen osalta alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevälle työryhmälle.  Menettelyssä sovelletaan soveltuvin osin kohdan 25  määräyksiä.

25.1 Kilpailumääräysten tai muiden kilpailutoimintaa koskevien määräysten rikkomuksista voi samaan sarjaan  samassa lohkossa osallistuva seura tehdä vastalauseen.

Palloliiton pääsihteerin tai hänen määräämänsä henkilön vähintään kolme vuorokautta ennen ottelua tekemistä kirjallisista tulkintapäätöksistä ei voi tehdä vastalausetta.

25.2 Vastalause on lähetettävä kirjallisesti kahden vuorokauden kuluessa ottelusta kilpailunjärjestäjälle. Jos vastalause koskee pelaajan pelioikeutta, se on lähetettävä seitsemän vuorokauden  kuluessa ottelusta. Vastalause on tarkoin perusteltava ja siihen tulee liittää sitoumus maksun suorittamisesta ja kuitti kilpailunjärjestäjän määräämän vastalausemaksun maksamisesta. Vastalausetta ei oteta tutkittavaksi, jos vastalausemaksua ei ole maksettu ajoissa tai jos vastalausetta ei ole riittävästi perusteltu. Maksu palautetaan, jos vastalause hyväksytään.

Miesten ja Naisten Futsal-Liigan pudotuspeleissä, Miesten Futsal-Liigan ja Miesten Futsal-Ykkösen välisissä sekä Naisten Futsal-Liigan ja Naisten Futsal-Ykkösen välisissä karsintaotteluissa vastalause on tehtävä 24 tunnin kuluessa ottelun päättymisestä.  Näissä tapauksissa vastalause tutkitaan ja käsitellään nopeutetussa menettelyssä. Palloliiton toimiston asiassa tekemä ratkaisu on lopullinen eikä siitä voi valittaa vastalauselautakuntaan.

25.3 Sille, jota vastalause koskee, on varattava riittävä aika vastineen antamiseen.

25.4 Vastalause ja vastine toimitetaan pääsääntöisesti  sähköpostin välityksellä. 

25.5 Vastalauseita pelikentän tai sen varusteiden johdosta ei tutkita, ellei erotuomarille ole tehty niistä ilmoitusta ennen ottelun alkua.

Erotuomarin ottelua koskevat päätökset ovat futsalsääntöjen 5  :n mukaan lopullisia. Tällaisia päätöksiä vastaan tehdyt vastalauseet eivät pääsääntöisesti voi johtaa uusintaotteluun. Kilpailunjärjestäjä voi kuitenkin määrätä uusintaottelun, mikäli erotuomari on tehnyt futsalsääntöjen vastaisen ratkaisun. 

Jos ottelu määrätään pelattavaksi uudelleen, ottelun kaikki tilasto- ja rekisterimerkinnät (maalit, syötöt, varoitukset, kentältäpoistot) poistetaan.  Uudelleen pelattavaksi määrätyssä ottelussa joukkueiden on pelattava samalla kokoonpanolla kuin mitä se pelasi alkuperäisessä ottelussa. Törkeimmissä rikkomuksissa pelaaja voidaan kuitenkin määrätä pelikieltoon, joka voi koskea myös uusintaottelua.  Pelikieltoon määrätty pelaaja voidaan vaihtaa toiseen pelaajaan. 

Loukkaantunut pelaaja voidaan vaihtaa kilpailunjärjestäjän luvalla toiseen pelaajaan, jos pelaajalla on esittää loukkaantumisesta lääkärintodistus. 

25.6 Vastalause on käsiteltävä kahden viikon kuluessa sen saapumisesta kilpailunjärjestäjälle. Alueet voivat siirtää asioiden ratkaisemisen Palloliiton toimiston vastalauseita käsittelemään määrätyille henkilöille.  Vastalausetta koskevaan päätökseen tyytymätön samaan sarjaan  samassa lohkossa osallistuva seura voi valittaa päätöksestä seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valtakunnallisten kilpailujen osalta Palloliiton vastalauselautakuntaan tai alueen järjestämien kilpailujen osalta alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevälle työryhmälle. Valitukseen tulee liittää kuitti Palloliiton määräämän valitusmaksun maksamisesta. Maksu palautetaan, jos valitus hyväksytään.

25.7 Valtakunnallisissa kilpailuissa vastalauselautakunnan ja alueen järjestämissä kilpailuissa alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevän työryhmän vastalauseesta antama päätös on lopullinen.

26.1 Välimiesmenettelyä voidaan käyttää siirtokorvauksen tason määrittämiseksi.

• Välimiesmenettelyn käynnistämiseen vaaditaan luovuttavan ja vastaanottavan seuran sekä pelaajan suostumus.

• Välimiesmenettely on käynnistettävä viimeistään 90 vuorokauden kuluessa pelaajan kirjaamisesta uuteen seuraan. Sen jälkeen ei siirtokorvausta Palloliiton välimiesmenettelyssä voida määrätä. 

26.2 Välimiesmenettelyssä sovittelijana toimii välimies. Välimiehen tehtävästä ei makseta palkkiota.

Saatuaan sovintomenettelyn käynnistämistä koskevan pyynnön, Palloliiton pääsihteeri tai hänen määräämänsä henkilö pyytää viivytyksettä kummaltakin seuralta esityksen välimieheksi. Esitys on tehtävä viikon aikana.

Mikäli seurat esittävät välimieheksi samaa henkilöä, määrää Palloliitto hänet tehtävään. Muussa tapauksessa määrää välimiehen Palloliiton pääsihteeri.

Määräyksen saatuaan välimiehen on heti käynnistettävä sovintomenettely ja saatettava se päätökseen mahdollisimman pian, viimeistään 30 vuorokauden kuluessa tehtävän saatuaan. Välimiehen tulee varata myös ao. pelaajalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Välimiehen päätös siirtokorvauksen määrästä ja sen maksamisesta on molempia osapuolia sitova. Jos välimiehen päätöstä ei noudateta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta, voidaan asia saattaa Palloliiton kurinpitovaliokunnan käsittelyyn.

Välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan tasan seurojen kesken.

26.3 Määritettäessä pelaajan siirtokorvausta otetaan huomioon erityisesti seuraavat neljä tekijää:

• pelaajan ikä;

• pelaajan asema (amatööri, sopimuksellinen amatööri tai ammattilainen);

• vanhan seuran kustannukset pelaajasta ja

• siirtokorvausten yleinen taso.

26.4 Siirtokorvauksen määrittelyssä noudatetaan ohjeellisesti myös FIFA:n ja UEFA:n antamia ohjeita ja määräyksiä.

27.1 Palloliiton rangaistusmääräyksissä mainituissa rikkomuksissa kurinpitovaltaa  käyttävät elimet ovat valtakunnallisissa kilpailuissa Seuraparlamentin asettama kurinpitovaliokunta sekä alueen järjestämissä kilpailuissa seuraparlamentin asettama alueellinen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevä työryhmä.

Jos näitä määräyksiä tai muita Palloliiton hallituksen antamia erillismääräyksiä rikotaan, voidaan asiaa saattaa kurinpitovaliokunnan käsittelyyn.

27.2 Palloliiton pääsihteeri tai hänen nimeämänsä henkilöt käyttävät kuitenkin Palloliiton ja alueiden järjestämissä kilpailuissa rankaisuvaltaa liiton rangaistusmääräysten kohdassa 4  mainituissa tapauksissa.

28.1 Palloliitto ja Futsal-Liigaseurat ry voivat yhdessä sopia sarjojen/kilpailujen/turnausten järjestämisestä.  Näissä sarjoissa/kilpailuissa/turnauksissa noudatetaan soveltuvin osin näitä kilpailumääräyksiä tai Palloliiton hallituksen hyväksymiä kyseisiä sarjoja/kilpailuja/turnauksia koskevia erillismääräyksiä.

28.2 Futsal-Liigaseurat ry:llä voi lisäksi olla omia, sitä koskevia sitovia määräyksiä, jotka eivät saa olla ristiriidassa Palloliiton antamien sääntöjen, määräysten ja ohjeiden kanssa.

Valtakunnallisiin sarjoihin osallistuvia seuroja sitovat Palloliiton hallituksen hyväksymät taloudelliset määräykset.

Pelaajien siirtymistä farmisopimuksen osapuolten välillä, säätelevät Palloliiton hallituksen hyväksymät futsalin farmisopimussäännöt.

Nuorten pelaajien siirtymistä säännellään Palloliiton hallituksen hyväksymissä futsalin yhteistyöseura- ja yhteisjoukkuemääräyksissä.

Palloliiton järjestämistä nuorten turnauksista voidaan antaa erillismääräyksiä.

Futsal Cupia koskevat omat Palloliiton hallituksen hyväksymät erillismääräykset.

Lasten ja nuorten kilpailutoiminnassa sovelletaan Palloliiton hallituksen hyväksymää Kaikki Pelaa -ohjelmaa  ja sen  pohjalta tehtyjä sarjakohtaisia määräyksiä.

Varoitusten ja kentältäpoistojen vaikutuksesta pelaajan pelioikeuteen säädetään Palloliiton hallituksen hyväksymissä Futsalin varoitukset ja kentältäpoistot -määräyksissä.

Edustajien toiminnasta säädetään Palloliiton hallituksen hyväksymissä edustajamääräyksissä.

Kilpailutoimintaa koskevat Palloliiton hallituksen vahvistamat määräykset julkaistaan Palloliiton verkkosivuilla osoitteessa palloliitto.fi. Verkkosivuilla julkaistavat versiot ovat virallisia. Eri kieliversioiden ollessa ristiriitaisia on suomenkielinen ensisijainen.

Palloliiton ja sen alueiden  tulee valvoa näiden kilpailumääräysten ja niiden perusteella annettujen määräysten noudattamista ja käynnistää tarvittaessa kurinpitomenettely tai muuttaa ottelun lopputulos tai määrätä kilpailunjärjestäjän määräämä maksu toimenpiteestä tai laiminlyönnistä.  Valvonnan pitää kohdella kaikkia yhdenvertaisesti.

39.1. Mikäli näissä määräyksissä tai futsalkilpailutoimintaa koskevissa erillismääräyksissä ja järjestämisohjeissa määräaikaan sidotun toimenpiteen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, saa maksun tai toimenpiteen suorittaa seuraavana arkipäivänä. Edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava kuitenkin aina ennen kuin pelaaja pelaa virallisen ottelun.

39.2. Jos näissä määräyksissä on säädetty määräaika vuorokausina  nimetyn päivän jälkeen, jonka kuluessa jokin toimenpide aikaisintaan voidaan tehdä tai on viimeistään tehtävä, niin määräaikaa laskettaessa ei nimettyä päivää lueta määräaikaan.

Sellaisista kilpailutoimintaan liittyvistä asioista, joista ei ole mainittu näissä määräyksissä, päättää Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin.

Kaksoisedustuksella tarkoitetaan pelaajan oikeutta pelata kahden eri seuran joukkueessa ilman edustusoikeuden muutosta saman pelikauden aikana. Seurassa, jossa pelaajalla on edustusoikeus, voi pelaaja pelata normaalien sääntöjen mukaisesti. Toisessa seurassa pelaaja voi pelata vain siinä joukkueessa, johon kaksoisedustuslupa on myönnetty.

Kaksoisedustuslupia koskevat seuraavat ohjeet ja määräykset:

1.1. Kaksoisedustusluvan hakeminen ja myöntäminen

Vastaanottava seura aloittaa lupaprosessin ja vastaa siitä, että edustusoikeuteen ja lupaprosessiin liittyvät maksut maksetaan. Kaksoiseduslupa haetaan Palloliiton alueen kilpailutoiminnalta Taso-järjestelmän kautta https://taso.palloliitto.fi/taso/login.php.

Alueen kilpailutoiminta arvioi luvan perusteet ja myöntää luvan, jos näkee perustelluksi. Lupa tulee voimaan myöntämishetkellä. Päätökseen tyytymätön seura voi hakea muutosta päätökseen alueelliselta kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmältä seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valtakunnallisiin nuorten sarjoihin (P20 SM-sarja, SM-karsintasarja ja Ykkönen, P17 SM-sarja, SM-karsintasarja ja Ykkönen, T18 SM-sarja, SM-karsintasarja ja Ykkönen) ei myönnetä kaksoisedustuslupia. Kaikkiin alueellisiin nuorten sarjoihin voidaan myöntää kaksoisedustuslupa.

1.2. Mihin joukkueeseen lupa voidaan hakea:

1.2.1. Pelaajan oman joukkueen kanssa samaan ikäluokkaan, jolloin joukkueiden on pelattava eri sarjatasolla.

1.2.2. Pelaajan omaa ikää vanhempaan nuorten ikäluokkaan.

1.2.3. Pelaajan pelatessa omaa ikäänsä vanhemmassa joukkueessa, oman ikäiseensä joukkueeseen.

1.3. Kaksoisedustusluvan tuomat sarjatoimintaa koskevat rajoitteet

Kaksoisedustuslupa ei tuo sarjatoimintaa koskevia rajoitteita. Joukkuekohtaisista rajoitteista katso kohta 1.4.

1.4. Joukkueessa olevien poikkeuslupien määrä

Poikkeuslupia (kaksoisedustus ja yli-ikäisyys) voi hakea joukkueeseen rajoittamattoman määrän, mutta poikkeusluvan alaisia pelaajia voi olla ottelupöytäkirjassa enintään seuraavasti:

• 11v11 peleissä 5 kpl​

• 8v8 peleissä 3 kpl

• 5v5 peleissä 2 kpl

Pelaaja, joka pelaa kilpailumääräysten kohdan 15 mukaisella yli-ikäisyysilmoituksella, lasketaan poikkeuslupapelaajaksi ottelupöytäkirjassa

1.5. Sarjataso ja kaksoisedustus

Kaksoisedustusoikeuksia voi olla kaikilla sarjatasoilla, poisluettuna valtakunnalliset sarjat.

1.6. Pelaajakohtainen lupien määrä

Samalla pelaajalla voi olla voimassa vain yksi poikkeuslupa. Yli-ikäisyysilmoitus lasketaan poikkeusluvaksi.

1.7. Pelaajan edustusoikeus

Kohdan 1.2.1 mukaisessa tapauksessa on edustusoikeus siirrettävä ylemmällä sarjatasolla pelaavaan seuraan, jos ylempänä pelaavan seuran joukkue pelaa liigaa tai ykköstä. Jos joukkueet pelaavat kakkosta ja alempana, ei pelaajan edustusoikeutta tarvitse siirtää. Kohtien 1.2.2 ja 1.2.3 mukaisissa tapauksissa ei edustusoikeutta myöskään tarvitse siirtää. Tilanteessa, jossa sekä kaksoisedustusjoukkue että pelaajan oma joukkue pelaavat samaa pelaajan ikää vanhempaa ikäluokkaa, noudatetaan kohtaa 1.2.1.

1.8. Lupien haku- ja purkuaika

Kaksoisedustuslupa on haettava kevätkaudella viimeistään 31.5. ja syyskaudella viimeistään 2.9. Luvat ovat voimassa pelikauden ajan ja niitä voi purkaa kevät ja syyskierroksen välisellä tauolla. Lupa on haettava ja hyväksyttävä joka tapauksessa ennen pelaajan ensimmäistä ottelua sarjassa, johon lupaa haetaan. Lasten jalkapallossa (11-vuotiaat ja nuoremmat) lupia voi hakea ja purkaa ilman aikarajoitusta. Lasten jalkapallossa lupa koskee koko ikäluokkaa.

1.9. Joukkueiden päätyminen samalle sarjatasolle

Jos kaksoisedustuslupapelaajalla on kaksoisedustuslupa peräkkäisillä sarjatasoilla ja joukkueet päätyvät samalle sarjatasolle (nousu/putoaminen), kaksoisedustuslupa päättyy ja pelaajan edustusoikeus jää siihen seuraan, jossa se on.

1.10. Kaksoisedustusluvan hinta

Kaksoisedustusluvan käsittelymaksu on 25 €/pelaaja. Lisäksi tulee mahdollinen edustusoikeuden rekisteröintimaksu. Käsittelymaksu laskutetaan seuralta Palloliiton seuraavan seuralaskutuksen yhteydessä.

1.11. Kaksoisedustusluvan kattavuus

Kaksoisedustuslupa on voimassa koko maassa.

1.12. Pelaajan päiväkohtaiset pelimäärät

Pelaajan päiväkohtaiset pelimäärät määritellään Palloliiton kilpailumääräysten kohdassa 15.

Ilmoitus (ei vaadi perusteluja)

Jokaiseen lasten ja nuorten joukkueeseen voi Palloliiton kilpailumääräysten kohdan 15 mukaisesti ilmoittaa kaksi yli-ikäistä pelaajaa.

Lupa (vaatii perustelut)

Useammalle kuin kahdelle ilmoitetulle yli-ikäiselle pelaajalle samassa joukkueessa vaaditaan kilpailun järjestäjän myöntämä lupa. Lupa on maksullinen ja vaatii perustelut.

Tyttöjen pelaamisesta poikien sarjoista määrätään kilpailumääräyksien kohdassa 15.7.

2.1. Yli-ikäisyysilmoitus

2.1.1. Yli-ikäisyysilmoituksen asettamat rajoitteet pelaajalle

Pelaajat, jotka on ilmoitettu kilpailumääräysten kohdan 15 mukaisesti nuorten sarjaan yli-ikäisinä, eivät voi pelata muissa nuorten sarjojen joukkueissa. Pelaajat voivat pelata aikuisten sarjoissa normaalien sääntöjen mukaisella tavalla.

2.1.2. Yli-ikäisyysilmoituksen ilmoitus- ja purkuaika

Valtakunnallisten nuorten sarjojen yli-ikäisyys SM-karsintasarjojen yli-ikäisyysilmoituksista on määrätty jalkapallon kilpailumääräysten kohdassa 15.

Alueellisissa nuorten sarjoissa yli-ikäisyysilmoitus pitää tehdä kevätkierroksella viimeistään 31.5. ja syyskierroksella viimeistään 2.9. Ilmoitus on tehtävä ennen pelaajan ensimmäistä ottelua sarjassa, johon lupaa haetaan. Yli-ikäisyysilmoituksen voi purkaa kevät- ja syyskierroksen välillä.

Lasten jalkapallon sarjoihin (11-vuotiaat ja nuoremmat) ilmoituksen voi tehdä ja purkaa ilman aikarajoitusta ja ilmoitus koskee koko ikäluokkaa.

Ilmoituksen tulee olla aloitettuna Taso-järjestelmässä ennen aikarajaa, jotta ilmoitus voidaan käsitellä.

2.1.3. Yli-ikäisyysilmoituksen tekeminen

Yli-ikäisyysilmoitus tehdään Taso-järjestelmään ja se tulee voimaan, kun seura on hyväksynyt ilmoituksen järjestelmässä.

2.1.4. Yli-ikäisyysilmoituksen hinta

Yli-ikäisyysilmoitus on maksuton.

2.2. Yli-ikäisyyslupa

2.2.1. Yli-ikäisyysluvan hakeminen

Yli-ikäisyyslupa haetaan kilpailunjärjestäjältä Taso-järjestelmän kautta. Lupa tulee voimaan, kun se on merkitty hyväksyttynä Taso-järjestelmään. Kilpailun järjestäjä arvioi luvan perusteet ja myöntää luvan, jos näkee sen perustelluksi. Päätökseen tyytymätön seura voi hakea muutosta päätökseen alueelliselta kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmältä seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

2.2.2. Yli-ikäisyyslupien määrä

Lupaa voidaan hakea yhtä vuotta vanhemmalle pelaajalle. Haettavien lupien määrää ei ole rajattu, mutta ilmoitetut perusteet ja kilpailunjärjestäjän harkinta määrää lopullisen lupien määrän. Katso myös kohta 3.11.

2.2.3. Yli-ikäisyysluvan asettamat rajoitteet pelaajalle

Pelaajat, joille on myönnetty yli-ikäisyyslupa, eivät voi pelata muissa nuorten sarjoissa. Pelaajat voivat pelata aikuisten sarjoissa normaalien sääntöjen mukaisella tavalla.

2.2.4. Yli-ikäisyysluvan sarjatoimintaan tuomat rajoitteet

Yli-ikäisyysluvat, jotka myönnetään kilpailumääräysten kohdan 15 mukaisten ilmoitusten lisäksi, aiheuttavat seuraavan rajoitteen sarjatoimintaan: Jos joukkue nousee sarjatasolle, jossa yli-ikäisyyslupia ei sallita (liiga ja ykkönen), voi joukkue päättää, ottaako sarjapaikan vastaan ja luopuu yli-ikäisyysluvista vai kieltäytyykö noususta ja jatkaa entisellä sarjatasolla yli-ikäisyyslupien kanssa. Tämä rajoitus koskee myös sarjan jälkeen pelattavia nousukarsintoja sarjaan, jossa ei sallita yli-ikäisyysluvalla pelaavia pelaajia.

2.2.5. Joukkueessa olevien poikkeuslupien määrä

Poikkeuslupia (kaksoisedustus ja yli-ikäisyys) voi hakea joukkueeseen rajoittamattoman määrän, mutta poikkeusluvan alaisia pelaajia voi olla ottelupöytäkirjassa enintään seuraavasti:

• 11v11 peleissä 5 kpl

• 8v8 peleissä 3 kpl

• 5v5 peleissä 2 kpl

• Pelaaja, joka pelaa kilpailumääräysten kohdan 15 mukaisella yli-ikäisyysilmoituksella, lasketaan poikkeuslupapelaajaksi ottelupöytäkirjassa

2.2.6. Sarjatasot, joille voi saada yli-ikäisyysluvan

Yli-ikäisyyslupia ei voi olla alueellisissa Liigoissa ja Ykkösissä eikä valtakunnallisissa sarjoissa (P20 SM-sarja, SM-karsintasarja ja Ykkönen, P17 SM-sarja, SM-karsintasarja ja Ykkönen, T18 SM-sarja, SM-karsintasarja ja ykkönen), kaikilla muilla sarjatasoilla luvat ovat sallittuja.

2.2.7. Pelaajakohtainen lupien määrä

Samalla pelaajalla voi olla voimassa vain yksi poikkeuslupa (yli-ikäisyysilmoitus lasketaan poikkeusluvaksi).

2.2.8. Yli-ikäisyyslupien haku- ja purkuaika

Alueellisissa nuorten sarjoissa yli-ikäisyyslupa tulee hakea kevätkierroksella viimeistään 31.5. ja syyskierroksella viimeistään 2.9. Luvan on oltava hyväksytty ennen pelaajan ensimmäistä ottelua sarjassa, johon lupaa haetaan. Yli-ikäisyysluvan voi purkaa kevät- ja syyskierroksen välillä.

Lasten jalkapallon sarjoihin (11-vuotiaat ja nuoremmat) luvan voi hakea ja purkaa ilman aikarajoitusta ja ilmoitus koskee koko ikäluokkaa.

Lupahakemuksen tulee olla aloitettuna Taso-järjestelmässä ennen aikarajaa, jotta hakemus voidaan käsitellä.

2.2.9. Yli-ikäisyysluvan hinta

Yli-ikäisyysluvan käsittelymaksu on 25 €. Käsittelymaksu laskutetaan seuralta Palloliiton seuralaskutuksen yhteydessä.

Suomessa kasvatetulla eli SK-pelaajalla tarkoitetaan ikävuosina 12-21 vähintään kolmen vuoden ajan suomalaiseen seuraan rekisteröitynä ollutta pelaajaan. Uutena käsitteenä Oma kasvatti eli OK-pelaaja tarkoittaa puolestaan pelaajaa, joka samassa ikähaarukassa on kolmen vuoden ajan ollut rekisteröitynä samaan seuraan, jota nyt edustaa Veikkausliigassa tai Miesten Ykkösessä.

SK- ja OK-peluutuskilpailu jakautuu kolmeen Veikkausliigaa koskevaan osioon. Ensimmäisessä lasketaan yhteen SK-pelaajien kauden aikana yhteensä pelatut minuutit, toisessa OK-pelaajien kauden aikana yhteensä pelatut minuutit ja kolmannessa suurin parannus OK-pelaajien minuuteissa verrattuna edelliskauteen. Jokaisen osion voittajaseura saa 10 000 euron palkinnon. Neljäntenä osiona on Miesten Ykkösen vastaava kilpailu SK-pelaajien peliminuuttien osalta. Tämän kilpailun voittaja saa 5000 euron palkinnon.

Liittohallitus hyväksyi samassa yhteydessä esityksen Fair Play –kilpailun pisteytyksen uudistuksesta sekä rahapalkinnoista, joita jaetaan kilpailun voittajalle 3000 euroa ja kakkoselle 2000 euroa. Arvioinnissa jaetaan edelleen pisteitä positiivisista teoista, mutta lisättiin vakavissa rikkeissä miinuspisteiden painoarvoa.

Lasten ja nuorten futsalsarjoissa kaudella 2022-23 noudatettavat pelaajien edustusoikeusmääräykset löytyvät Suomen Palloliiton futsalin kilpailumääräyksistä ja erityisesti niiden kohdassa 15.  

Kilpailumääräysten lisäksi on määritelty poikkeuslupamenettely, joka täydentää kilpailumääräyksiä ja mahdollistaa joustavamman menettelyn. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle pelaajalle omien tarpeidensa mukainen pelipaikka ja harrastuksen jatkuvuus yksilö- ja joukkuetasolla.

Poikkeuslupia ei saa käyttää kilpailullisen menestyksen hakemiseen. Joukkueen rikkoessa kilpailu- tai poikkeuslupamääräyksiä vastaan käytetään Suomen Palloliiton kilpailu- ja rangaistusmääräysten mukaisia sanktioita tai nousukieltoja ja vastaavia rajoituksia.

Lasten ja nuorten sarjoissa käytössä olevat poikkeusluvat ovat kaksoisedustuslupa sekä yli-ikäisyysilmoitus ja -lupa. Luvat myönnetään Suomen Palloliiton järjestämään futsalin sarja- ja turnaustoimintaan. Seurojen järjestämissä turnauksissa ja -sarjoissa voivat järjestäjät antaa turnauskohtaisia määräyksiä poikkeuslupapelaajien käytöstä.

Kilpailun järjestäjä voi myöntää alla oleviin määräyksiin seuran hakemuksesta poikkeuksia. Hakemuksessa tulee perustella selkeästi, miksi poikkeus on pelaajan edun mukaista.

Kaksoisedustuksella tarkoitetaan pelaajan oikeutta pelata kahden eri seuran joukkueessa ilman edustusoikeuden muutosta saman pelikauden aikana. Seurassa, jossa pelaajalla on edustusoikeus, voi pelaaja pelata normaalien sääntöjen mukaisesti. Toisessa seurassa pelaaja voi pelata vain siinä joukkueessa, johon kaksoisedustuslupa on myönnetty.

Kaksoisedustuslupia koskevat seuraavat ohjeet ja määräykset:

2.1. Kaksoisedustusluvan hakeminen ja myöntäminen

Vastaanottava seura aloittaa lupaprosessin ja vastaa siitä, että edustusoikeuteen ja lupaprosessiin liittyvät maksut maksetaan. Kaksoiseduslupa haetaan Palloliiton alueen kilpailutoiminnalta Taso-järjestelmän kautta  https://taso.palloliitto.fi/taso/login.php.

Alueen kilpailutoiminta arvioi luvan perusteet ja myöntää luvan, jos näkee perustelluksi. Päätökseen tyytymätön seura voi hakea muutosta päätökseen alueelliselta kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmältä seitsemän vuorokauden  kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valtakunnallisiin nuorten P19 ja P17 Futsal-Liigoihin ei myönnetä kaksoisedustuslupia. Kaikkiin alueellisiin nuorten sarjoihin voidaan myöntää kaksoisedustuslupa.

2.2. Kenelle voidaan hakea lupaa:

2.2.1. Pelaajan oman joukkueen kanssa samaan ikäluokkaan, jolloin joukkueiden on pelattava eri sarjatasolla. Pelaajan edustusoikeus on ylemmällä tasolla pelaavassa seurassa.

2.2.2. Pelaajan omaa ikää vanhempaan nuorten ikäluokkaan

2.2.3. Pelaajan pelatessa omaa ikäänsä vanhemmassa joukkueessa, oman ikäiseensä joukkueeseen

2.3. Kaksoisedustusluvan tuomat sarjatoimintaa koskevat rajoitteet

Kaksoisedustuslupa ei tuo sarjatoimintaa koskevia rajoitteita. Joukkuekohtaisista rajoitteista katso kohta 2.4.

2.4. Joukkueessa olevien poikkeuslupien määrä.

Poikkeuslupia (kaksoisedustus ja yli-ikäisyys) voi hakea joukkueeseen rajoittamattoman määrän, mutta poikkeusluvan alaisia pelaajia voi olla ottelupöytäkirjassa enintään kaksi (2). Pelaaja, joka pelaa futsalin kilpailumääräysten kohdan 15  mukaisella yli-ikäisyysilmoituksella, lasketaan poikkeuslupapelaajaksi ottelupöytäkirjassa.

2.5. Sarjataso ja kaksoisedustus

Kaksoisedustusoikeuksia voi olla kaikilla sarjatasoilla, poisluettuna valtakunnalliset Futsal-Liigat.

2.6. Pelaajakohtainen lupien määrä

Samalla pelaajalla voi olla voimassa vain yksi poikkeuslupa. Yli-ikäisyysilmoitus lasketaan poikkeusluvaksi.

2.7. Pelaajan edustusoikeus

Kohdan 2.2.1 mukaisessa tapauksessa on edustusoikeus siirrettävä ylemmällä sarjatasolla pelaavaan seuraan. Edustusoikeuden siirtovelvoite ei koske lasten futsalia (11-vuotiaat ja nuoremmat). Kohtien 2.2.2 ja 2.2.3 mukaisissa tapauksissa ei edustusoikeutta tarvitse siirtää. Tilanteessa, jossa sekä kaksoisedustusjoukkue että pelaajan oma joukkue pelaavat samaa pelaajan ikää vanhempaa ikäluokkaa, noudatetaan kohtaa 1.2.1.

2.8. Lupien haku- ja purkuaika

Kaksoisedustuslupa on haettava viimeistään 15.2.  Lupa on voimassa pelikauden ajan. Lupa on haettava ja hyväksyttävä joka tapauksessa ennen pelaajan ensimmäistä ottelua sarjassa, johon lupaa haetaan.

Lasten futsalissa (11-vuotiaat ja nuoremmat) lupia voi hakea ja purkaa ilman aikarajoitusta. Lasten futsalissa lupa koskee koko ikäluokkaa.

2.9. Kaksoisedustusluvan hinta

Kaksoisedustusluvan käsittelymaksu on 25 €/pelaaja, joka laskutetaan seuralaskutuksen yhteydessä. Lisäksi tulee mahdollinen edustusoikeuden rekisteröintimaksu. Käsittelymaksu laskutetaan seuralta Palloliiton seuraavan seuralaskutuksen yhteydessä.

2.10. Pelaajan päiväkohtaiset pelimäärät

Pelaajan päiväkohtaiset pelimäärät määritellään Palloliiton futsalin kilpailumääräysten kohdassa 15.2. .

Ilmoitus (ei vaadi perusteluja)

Jokaiseen lasten ja nuorten joukkueeseen voi Palloliiton futsalin kilpailumääräysten 15.4 mukaisesti ilmoittaa yhden yli-ikäisen pelaajan.

Lupa (vaatii perustelut)

Useammalle kuin yhdelle ilmoitetulle yli-ikäiselle pelaajalle samassa joukkueessa vaaditaan kilpailunjärjestäjän myöntämä lupa. Lupa on maksullinen ja vaatii perustelut.  

Tyttöjen pelaamisesta poikien sarjoista määrätään futsalin kilpailumääräyksien kohdassa 15.5.

3.1. Yli-ikäisyysilmoitus

3.1.1. Yli-ikäisyysilmoituksen asettamat rajoitteet pelaajalle

Pelaaja, joka on ilmoitettu futsalin kilpailumääräysten kohdan 15  mukaisesti nuorten sarjaan yli-ikäisenä, ei voi pelata muissa nuorten sarjojen joukkueissa. Tämä kohta ei koske 11-vuotiaiden ja nuorempien sarjoja. Pelaaja voi pelata aikuisten sarjoissa normaalien sääntöjen mukaisella tavalla.

3.1.2. Yli-ikäisyysilmoituksen ilmoitus- ja purkuaika

Yli-ikäisyysilmoitus pitää tehdä futsalin kilpailumääräysten kohdan 15  mukaisesti viimeistään 31.1. Lasten futsalsarjoissa (11-vuotiaat ja nuoremmat) ilmoituksen voi tehdä ja purkaa ilman aikarajoitusta. Ilmoitus koskee koko ikäluokkaa.

3.1.3. Yli-ikäisyysilmoituksen tekeminen

Yli-ikäisyysilmoitus tehdään Taso-järjestelmässä ja se tulee voimaan, kun seura on hyväksynyt luvan järjestelmässä. 

3.1.4. Yli-ikäisyysilmoituksen hinta

Yli-ikäisyysilmoitus on maksuton

3.2. Yli-ikäisyyslupa

3.2.1. Yli-ikäisyysluvan hakeminen

Yli-ikäisyyslupa haetaan oman seuran Palloliiton alueen kilpailutoiminnalta. Lupa haetaan Taso-järjestelmän kautta https://taso.palloliitto.fi/taso/login.php. Lupa tulee voimaan, kun se on merkitty hyväksyttynä Taso-järjestelmään. Alueen kilpailutoiminta arvioi luvan perusteet ja myöntää luvan, jos näkee sen perustelluksi. Päätökseen tyytymätön seura voi hakea muutosta päätökseen alueelliselta kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmältä seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

3.2.2. Yli-ikäisyyslupien määrä

Lupaa voidaan hakea yhtä vuotta vanhemmalle pelaajalle. Haettavien lupien määrää ei ole rajattu, mutta ilmoitetut perusteet ja kilpailunjärjestäjän  harkinta määrää lopullisen lupien määrän.

3.2.3. Yli-ikäisyysluvan asettamat rajoitteet pelaajalle

Pelaajat, joille on myönnetty yli-ikäisyyslupa, eivät voi pelata muissa nuorten sarjoissa. Tämä kohta ei koske 11-vuotiaiden ja nuorempien sarjoja. Pelaajat voivat pelata aikuisten sarjoissa normaalien sääntöjen mukaisella tavalla.

3.2.4. Joukkueessa olevien poikkeuslupien määrä

Poikkeuslupia (kaksoisedustus ja yli-ikäisyys) voi hakea joukkueeseen rajoittamattoman määrän, mutta poikkeusluvan alaisia pelaajia voi olla ottelupöytäkirjassa enintään kaksi. Pelaaja, joka pelaa kilpailumääräysten kohdan 15  mukaisella yli-ikäisyysilmoituksella, lasketaan poikkeuslupapelaajaksi ottelupöytäkirjassa.

3.2.5. Sarjatasot, joille voi saada yli-ikäisyysluvan

Yli-ikäisyyslupia ei voi olla nuorten P19 ja P17 Futsal- Liigoissa eikä nuorten T15-, P15- ja T18- SM-lopputurnauksissa tai SM-karsintaturnauksissa. Joukkue, joka käyttää YI-luvallista pelaajaa sarjassa, josta karsitaan SM-lopputurnaukseen, menettää osallistumisoikeutensa SM-lopputurnaukseen.

3.2.6. Pelaajakohtainen lupien määrä

Samalla pelaajalla voi olla voimassa vain yksi poikkeuslupa (yli-ikäisyysilmoitus lasketaan poikkeusluvaksi).

3.2.7. Yli-ikäisyyslupien haku- ja purkuaika

Yli-ikäisyyslupa on haettava viimeistään 31.1.  Lupa on voimassa koko pelikauden ajan. Lasten futsalsarjoissa (11-vuotiaat ja nuoremmat) lupia voi hakea ja purkaa ilman aikarajoitusta. Lupa koskee koko ikäluokkaa.

3.2.8. Yli-ikäisyysluvan hinta

Yli-ikäisyysluvan käsittelymaksu on 25 €/pelaaja. Käsittelymaksu laskutetaan seuralta Palloliiton seuralaskutuksen yhteydessä.

Rekisteröityminen tapahtuu sähköpostitse. Sähköpostiviestiin kirjataan seuraavat tiedot:

• Edustajan nimi

• Edustajailmoitus liitteenä

• Edustajan henkilöllisyyden todistus (Passi/id-kortti) liitteenä

• Kuitti rekisteröintimaksusta liitteenä

Liiketapahtumien yhteydessä tulee toimittaa sähköpostitse:

• Edustussopimus liitteenä

Rekisteröintisähköposti lähetetään osoitteeseen player.registration@palloliitto.fi. Kun rekisteröinti on hyväksytty, edustajalle lähetetään vahvistussähköposti.

Edustajan ja pelaajan tai seuran välillä on tehtävä edustussopimus. Edustussopimuksen tulee sisältää vähintään edustusmääräyksissä määritellyt asiat. Sopimuksen teossa voidaan käyttää Suomen Palloliiton edustussopimuspohjaa.

Kaikki edustajalle maksetut korvaukset ja maksut tulee ilmoittaa Suomen Palloliitolle. Palloliitto julkaisee kaikkien rekisteröityjen edustajien nimet ja liiketapahtumat, joihin nämä ovat osallistuneet. Lisäksi julkaistaan kalenterivuosittain tiedot edustajille maksettujen korvausten ja maksujen kokonaissummista sekä edustajalle seurojen maksamat maksut seurakohtaisesti eriteltynä.

Rekisteröintimaksu on 100 € ja rekisteröinti on voimassa kalenterivuoden loppuun. Maksu maksetaan Palloliiton tilille FI75 5789 5420 0050 63. SWIFT-osoite OKOYFIHH. Maksuun viestiksi teksti: "Edustajan rekisteröinti" +edustajan nimi.

Rekisteröidyt edustajat 2023

1 . Alessandro Pezzoli
2. Nima Modyr-Torshizi
3. Fetama Corporation - Segundo Marquez
4. Johnny Kalonda Djessa
5. Vesa Mäki – Seuramentor/VM Clubmentor
6. Francesco Rizzi
7. Richard Glass
8. Junique Players Agency Oy - Jussi Pellikka
9. K.A.A Sports Management - Kitambala Mosengo Kimenga
10. Kouassi Gratien Joel Metehoue
11. Dopfa Sports Management ltd. - Abubaka Kobina Denyin
12. Tapio Raatikainen
13. Sofian Soltani
14. Daniel Minovgidis
15. Mika Scoarnec
16. Star Boy Agency Ltd Oy
17. Tuomas Talvitie
18. PD SportManagement - Petar Duvnjak
19. Ballex Ky - Seppo Miettinen
20. Players Lounge International Ltd - Nasir Gray - Anthony Finnigan
21. Tomi Linkojoki
22. Jukka Kuusisto
23. Avid Sports & Entertainment Group Ltd - Adrien Poujade
24. Georgios Goumagias
25. Vasileios Panagiotakis
26. Garry Grey
27. X-One Agency - Ole Martin Ek
28. Talentium Football Management - Elbasan Kabashi

Rekisteröidyt edustajat 2022

1. Alessandro Pezzoli
2. Luis Timóteo Sá Pinto
3. Junique Players Agency Oy - Jussi Pellikka
4. Milton Andres Muñoz Rodriguez
5. Green Stars AB - Tobias Redhe
6. X-One Agency - Ole Martin Ek
7. Murdock Sports Group Ltd - Colin Murdock
8. Stavros Gkelias
9. Balonier-Sportsmanagement - Patrick Balonier
10. MCM Sport Agency LLP - Claudio Monteleone
11. Tuomas Talvitie
12. Upper V Athlete Management Inc. - Leonard Lun
13. Mohsen Salimi Tari
14. PFC Academy Camps Incl. - Michael Beatty
15. Ballex Ky - Seppo Miettinen
16. Summit Sports Global Limited - Bradley Senar
17. Tomi Linkojoki
18. Tapio Raatikainen
19. Jukka Kuusisto
20. ARK Ratkaisut Sport Agency - Korede Akinwunmi
21. Francesco Rizzi
22. 2Goals Agency & Management - Jarkko Anttila, Nisse Huttunen
23. Touchwood Intermeriaries Oy - Ndabezinhle Nyathi
24. Ephrem Ghebremeskel
25. Julius de Jong
26. Vesa Mäki
27. Agency Company of Finnish Football Players - Mika Palmgren
28. Cagrihan Agac
29. Nima Modyr-Torshizi
30. Eikon Sports Group - Josh Carabatsakis
31. Christopher Cleaver
32. Mbua Mosisah Management - Nelson Mbua Mosisah
33. Babak Afshar
34. Players Lounge International Ltd - Nasir Gray
35. Kouassi Gratien Joel Metehoue
36. Fidelis Godspower Emechebe
37. Lighthouse Football - Sami Salonen
38. Johnny Kalonda Djessa
39. Ville Aarnikko
40. Mika Scoarnec
41. Promoesport España 2021, S.L. - Ariadna Rodriguez Pujadas
42. Leo Asmah
43. Football Asset Management - Graham Duffield
44. Manoel Moreira da Silva Neto
45. Forza Management - Kari Kuikka
46. Alfred Kofi Boateng
47. Medusa Capital OÜ - Rene Talu

Rekisteröidyt edustajat, arkisto

Intermediary report 1.4.2021-31.3.2022

7.1. MÄÄRITELMÄT

Alaikäinen: Pelaaja, joka ei ole vielä täyttänyt 18 vuotta.

Bruttotulo: Pelaajan seuralta saama korvaus veronalaista tuloa ennen veroja ja ilman mahdollisia bonuksia.

Edustaja: Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka joko ilmaiseksi tai maksua vastaan edustaa neuvotteluissa pelaajia ja/tai seuroja pelaajasopimuksia solmittaessa tai edustaa seuroja siirtosopimuksia solmittaessa.

Edustajailmoitus: Edustajamääräysten liitteiden 1 ja 2 mukainen allekirjoitettu ilmoitus edustajana toimimisesta.

Edustussopimus: Edustajan ja pelaajan tai seuran välinen sopimus.

FIFA: Kansainvälinen jalkapalloliitto, Fédération Internationale de Football Association.

Kansallinen liitto / liitto: FIFA:n alainen ja tunnustama kansallinen jalkapalloliitto.

Liiketapahtuma: Sopimusneuvottelu, jonka perusteella osapuolten välille syntyy kohdan 7.1 mukainen sopimus.

Maanosaliitto: FIFA:n alaisten, samaan maanosaan kuuluvien kansallisten liittojen muodostama liitto.

Pelaajasiirto: Pelaajan edustusoikeuden kirjaaminen uuteen seuraan.

Seura: Yhdistys tai yhteisö, joka on suorasti tai epäsuorasti Palloliiton tai muun kansallisen jalkapalloliiton alainen.

Palloliitto: Suomen Palloliitto.

Ulkomainen seura: seura tai yhdistys, joka kuuluu muuhun kansalliseen jalkapalloliittoon kuin Palloliittoon.

HUOM.: Luonnollisiin henkilöihin viittaavat termit koskevat molempia sukupuolia sekä oikeushenkilöitä. Kaikki yksikkömuodossa olevat termit viittaavat myös monikkoon ja päinvastoin.

7.2. YLEISET PERIAATTEET

7.2.1. Nämä määräykset koskevat edustajan palveluiden käyttöä pelaajien ja seurojen toimesta:

a) solmittaessa sopimusta pelaajan ja seuran välillä, tai
b) solmittaessa siirtosopimusta kahden seuran välillä

7.2.2. Pelaajilla ja seuroilla on oikeus käyttää edustajan palveluita työ- tai siirtosopimusta solmittaessa.

7.2.3. Pelaajien ja seurojen tulee noudattaa asiaankuuluvaa huolellisuutta edustajien valinta- ja palkkausprosessin aikana. Tässä yhteydessä se tarkoittaa sitä, että pelaajien ja seurojen tulee varmistaa asianmukaisella huolellisuudella, että edustajat allekirjoittavat edustajailmoituksen sekä osapuolien välisen edustussopimuksen.

7.2.4. Aina kun edustaja osallistuu sopimusneuvotteluihin, jonka perusteella osapuolten välille syntyy kohdan 7.2.1 mukainen sopimus, hänet on rekisteröitävä kohdan 8 mukaisesti. Rekisteröinnin lisäksi Palloliitolle on toimitettava edustussopimus Palloliiton määräysten mukaisesti.

7.2.5. Pelaajat tai seurat eivät saa palkata FIFA Statutes -sääntöjen Definitions -osion kohdan 13 mukaisia toimijoita edustajikseen.

7.2.6. Näissä Palloliiton edustajamääräyksissä esitetyt määräykset eivät vaikuta käsiteltävän pelaaja- tai siirtosopimuksen kelpoisuuteen.

8.1. Palloliitto rekisteröi edustajat myöhemmin näissä määräyksissä kuvatulla tavalla. Palloliitto voi myöhemmin ilmoittaa muutoksista rekisteröinnissä, rekisteröintimaksuissa tai tietojen julkaisemisessa.

8.2. Rekisteröityminen tapahtuu toimittamalla edustajailmoitus ja maksamalla rekisteröintimaksu. Edustajan tulee rekisteröityä tai olla rekisteröitynyt aina kun hän osallistuu henkilökohtaisesti johonkin liiketapahtumaan. Edustajan palveluita käyttävä pelaaja ja/tai seura vastaavat yhdessä edustajan kanssa liitteiden 1 tai 2 mukaisen edustajailmoituksen toimittamisesta Palloliitolle.

8.3. Edustajan rekisteröinnin yhteydessä peritään Palloliiton tilille suoritettava 100 euron vuosittainen rekisteröintimaksu. Kuitti rekisteröintimaksun maksutapahtumasta on toimitettava Palloliitolle rekisteröinnin yhteydessä. Edustajan rekisteröinti on voimassa kalenterivuoden loppuun saakka.

8.4. Kun pelaaja tekee pelaajasopimuksen Palloliiton alaisen seuran kanssa kohdan 7.2.1 a mukaisesti, tulee edustajaa käyttäneen pelaajan tai edustajan toimittaa Palloliitolle kohdan 2 mukainen edustajailmoitus ja edustajasopimus liiketapahtumassa pelaajaa avustaneesta edustajasta. Tämä koskee myös uudelleen neuvotellessa pelaajasopimuksia.

8.5. a) Kun Palloliiton alainen seura tekee pelaajasopimuksen pelaajan kanssa tai siirtosopimuksen toisen seuran kanssa pelaajan siirtymisestä seuraan kohdan 7.2.1 b mukaisesti, tulee edustajaa käyttäneen seuran tai edustajan toimittaa Palloliitolle kohdan kohtien 2 ja 3 edustajailmoitus ja edustussopimus liiketapahtumassa seuraa avustaneesta edustajasta.

b) Kun Palloliiton alainen seura tekee edustajan avustuksella siirtosopimuksen pelaajan siirtymisestä ulkomaiseen seuraan kohdan 7.2.1 b mukaisesti, tulee Palloliiton alaisen seuran toimittaa pelaajan uuden seuran kansalliselle liitolle edustajailmoitus sekä mahdolliset muut ulkomaisen seuran kansallisen liiton vaatimat dokumentit liiketapahtumassa seuraa avustaneesta edustajasta. Lisäksi seuran tulee toimittaa kopio edustajailmoituksesta myös Palloliitolle. Tästä edustajailmoituksen kopiosta Palloliitto ei peri maksua.

c) Kun ulkomainen seura tekee siirtosopimuksen pelaajan siirrosta Palloliiton alaiseen seuraan kohdan 7.2.1 b mukaisesti, tulee ulkomaisen seuran toimittaa Palloliitolle edustajailmoitus ja edustussopimus edustajasta, joka avusti seuraa liiketapahtumassa.

8.6. Pelaajien, seurojen tai edustajien tulee toimittaa edustajailmoitus Palloliitolle aina, kun kyseessä on jokin näiden määräysten kohdan 7.2.1 mukainen toiminta. Mikäli asianmukainen edustajailmoitus on aiemmin tehty kuluvalle kalenterivuodelle hyväksytysti ja jos näihin tietoihin ei ole tullut muutoksia, uutta edustajailmoitusta ei tarvita (ks. kohta 8.3). Lisäksi pelaaja, seura tai edustaja ovat Palloliiton niin vaatiessa velvoitettuja toimittamaan lisädokumentteja edustajan soveltuvuuden varmistamiseksi.

9.1. Palloliitolle yllä esitetyn kohdan 8 mukaisesti toimitettujen tietojen lisäksi edustajan maineen on oltava moitteeton.

9.2. Mikäli kyseinen edustaja on oikeushenkilö, tulee oikeushenkilöä kyseisen liiketapahtuman tapauksessa edustavien henkilöiden maine olla moitteeton.

9.3. Pelaajan tai seuran palveluksessa toimiessaan edustajalla ei saa olla sellaisia sopimussuhteita liigojen, liittojen, maanosaliittojen tai FIFA:n kanssa, että niistä voisi seurata eturistiriitoja. Edustajat eivät saa suorasti tai epäsuorasti vihjata, että heidän toimintaansa liittyisi tällainen sopimussuhde liigojen, liittojen, maanosaliittojen tai FIFA:n kanssa.

9.4. Edustussopimus, jonka edustaja solmii pelaajan tai seuran kanssa (ks. kohta 10) tulee toimittaa Palloliitolle edustajaa rekisteröitäessä.

10.1. Edustussopimusta solmittaessa voidaan käyttää Palloliiton edustussopimusmallia.

10.2. Seurojen ja pelaajien tulee erikseen mainita asiaa koskevassa edustussopimuksessa, mikä on asiakkaan ja edustajan välisen oikeudellisen suhteen luonne - esim. palvelun ostaminen, konsultointi näiden määräysten kohdan 7.2.1 puitteissa, työsuhde tai jokin muu oikeudellinen suhde.

10.3. Pelaajan tai seuran ja edustajan välille syntyvän oikeudellisen suhteen keskeiset piirteet tulee merkitä ylös kirjallisesti ennen kuin edustaja aloittaa toimintansa. Edustussopimuksen tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

- osapuolten nimet,
- palveluiden laajuus,
- oikeudellisen suhteen kesto,
- edustajan saama korvaus,
- yleiset maksuehdot,
- päättymispäivä,
- irtisanomisehdot,
- osapuolten allekirjoitukset.

Jos pelaaja on alaikäinen, hänen laillisen holhoojansa tulee myös allekirjoittaa edustussopimus.

11.1. Pelaajien, seurojen tai edustajien tulee ilmoittaa Palloliitolle (ks. kohta 8) yksityiskohtaiset tiedot kaikista edustajalle suoritetuista ja suoritettavista maksuista ja korvauksista, maksun tai korvauksen tyypistä riippumatta. Lisäksi pelaajien, seurojen tai edustajien tulee pyydettäessä toimittaa liigojen, liittojen, maanosaliittojen tai FIFA:n toimivaltaisille elimille kaikki näihin määräyksiin liittyvät sopimukset ja asiakirjat (lukuun ottamatta edustussopimusta, jonka toimittaminen on pakollista kohdan 9 mukaan) niiden tutkimuksia varten. Pelaajien ja/tai seurojen tulee tehdä edustajan kanssa sopimus, jotta varmistetaan, ettei yllä mainittujen tietojen ja asiakirjojen luovutukselle ole estettä.

11.2. Edustajailmoitus ja edustussopimus tulee toimittaa Palloliitolle pelaajaa rekisteröitäessä. Seurojen ja pelaajien tulee huolehtia siitä, että edustajan avustuksella solmitussa siirto- tai pelaajasopimuksessa on kyseisen edustajan nimi ja allekirjoitus. Mikäli pelaaja tai seura ei ole käyttänyt sopimusneuvotteluissa edustajan palveluita, tulee asia mainita erikseen liiketapahtumaan liittyvissä asiakirjoissa.

11.3. Palloliitto julkaisee vuosittain viimeistään maaliskuun loppuun mennessä virallisilla internet-sivuillaan edelliseltä raportointikaudelta.

- kaikkien niiden edustajien nimet, jotka liitto on rekisteröinyt sekä kaikki ne yksittäiset liiketapahtumat, joissa edustajat ovat olleet osallisina

- edustajille kaikkien pelaajien todellisuudessa maksamien korvausten ja maksujen muodostamat kokonaissummat

- edustajille seurojen todellisuudessa maksamien korvausten ja maksujen muodostamat kokonaissummat seurakohtaisesti

11.4. Palloliitto voi asettaa rekisteröityneiden pelaajien ja seurojen saataville tietoja liiketapahtumista, joissa näitä määräyksiä on rikottu, kun tiedot liittyvät suoraan kyseiseen rikkomukseen.

12.1. Pelaajan nimissä toimimaan palkatun edustajan saama korvaus tulee laskea pelaajan sopimuksen koko keston aikana ansaitsemien bruttotulojen pohjalta.

12.2. Edustajan palveluita käyttävän seuran tulee maksaa edustajalle kertakorvaus, jonka määrä sovitaan ennen kyseessä olevan liiketapahtuman toteutumista. Maksu voidaan sopia suoritettavaksi myös osamaksuna, jos siitä sovitaan erikseen kirjallisesti.

12.3. Asiaa koskevat kansalliset määräykset sekä kaikki kansainvälisten ja kansallisten lakien velvoittavat säännökset huomioiden pelaajat ja seurat voivat noudattaa seuraavia, suosituksiksi tarkoitettuja viitearvoja:

a) Liiketapahtumaa kohden pelaajan nimissä toimimaan palkatun edustajan kokonaiskorvauksen ei tulisi ylittää kolmea prosenttia (3 %) pelaajan bruttotuloista kyseisen pelaajasopimuksen koko keston ajalta.

b) Pelaajan ja seuran välistä sopimusta solmittaessa seuran nimissä toimimaan palkatun edustajan kokonaiskorvauksen ei tulisi ylittää kolmea prosenttia (3 %) pelaajan lopullisista bruttotuloista neuvoteltavan pelaajasopimuksen koko keston ajalta.

c) Pelaajan siirtosopimusta solmittaessa seuran nimissä toimimaan palkatun edustajan kokonaiskorvauksen ei tulisi ylittää kolmea prosenttia (3 %) kyseisen pelaajan siirtosopimukseen liittyvästä lopullisesta siirtomaksusta.

12.4. Seurojen tulee varmistaa, että seuran toiselle seuralle suorittamia maksuja, jotka liittyvät pelaajasiirtoon, kuten siirtokorvauksia, harjoittelukorvauksia tai solidaarisuusmaksuja, ei makseta edustajille eikä edustajien toimesta. Tämä kattaa myös, muun muassa, osuuden omistamisen siirtomaksuista tai pelaajan tulevasta siirtoarvosta. Myös saamisoikeuden siirtäminen on kielletty.

12.5. Kohtien 12.6 sekä 13 mukaisesti kaikkien edustajien palkkioiden maksujen tulee tapahtua ainoastaan edustajan asiakkaalta edustajalle.

12.6. Kun kyseessä oleva liiketapahtuma on toteutunut, pelaaja voi seuran suostumuksella antaa kirjallisen suostumuksen sille, että seura maksaa edustajalle pelaajan puolesta. Pelaajan puolesta suoritettavan maksun tulee vastata pelaajan ja edustajan välille sovittuja maksuehtoja.

12.7. FIFA Statutes -sääntöjen Definitions -osion kohdan 13 määritelmän mukaiset toimijat toimitsijat eivät saa vastaanottaa edustajalta mitään maksuja, jotka liittyvät edustajalle liiketapahtumasta maksettuihin palkkioihin tai osaan niistä. Tätä määräystä rikkoviin toimitsijoihin toimijoihin kohdistetaan kurinpitotoimia.

12.8. Pelaajat ja/tai seurat, jotka käyttävät edustajaa pelaaja- ja/tai siirtosopimuksen neuvottelussa eivät saa maksaa edustajalle minkäänlaista palkkiota, mikäli kyseessä oleva pelaaja on FIFA Regulations on the Status and Transfer of Players -määräysten Definitions -osion kohdassa 11. määritelty alaikäinen pelaaja.

13.1. Ennen edustajan palkkaamista pelaajien ja/tai seurojen tulee pyrkiä asianmukaisella huolellisuudella varmistumaan siitä, että tilanteeseen ei liity tai ole syytä arvella liittyvän eturistiriitoja niin seurojen, pelaajien kuin edustajienkaan kannalta.

13.2. Eturistiriitaa ei katsota olevan, jos edustaja ilmoittaa kirjallisesti kaikki todelliset tai mahdolliset eturistiriidat, joita hänellä saattaa olla yhden tai useamman liiketapahtumaan, edustussopimukseen tai yhteisiin etuihin liittyvän osapuolen kanssa, ja jos hän hankkii kaikkien osapuolien kirjallisen suostumuksen ennen kyseisten neuvottelujen alkua.

13.3. Jos pelaaja ja seura haluavat käyttää saman edustajan palveluita saman liiketapahtuman yhteydessä kohdassa 13.2 esitetyissä olosuhteissa, pelaajan ja seuran tulee antaa kirjallinen suostumuksensa ennen kyseisten neuvottelujen alkua ja vahvistaa kirjallisesti, mikä osapuoli (pelaaja ja/tai seura) maksaa edustajan palkkion. Osapuolten tulee ilmoittaa Palloliitolle kaikista tällaisista sopimuksista sekä toimittaa kaikki edellä mainitut asiakirjat Palloliitolle rekisteröintiprosessin aikana (ks. kohdat 8 ja 9 yllä).

14.1. Näihin edustajamääräyksiin tai Palloliiton muihin omiin sääntöihin ja määräyksiin kohdistuvat rikkomukset käsitellään Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisesti.

14.2. Palloliiton kieltäydyttyä rekisteröimästä edustajaa voi pelaaja, seura tai edustaja tehdä valituksen asiasta. Tämä valitus tulee tehdä Palloliiton valtakunnalliselle kilpailutoiminnan kehitysryhmälle viikon kuluessa siitä, kun Palloliitto on ilmoittanut päätöksestään edustajalle.

14.3. Palloliitto julkaisee ja ilmoittaa FIFA:lle tiedot kaikista edustajiin kohdistuneista rangaistuksista. Tämän jälkeen FIFA:n Disciplinary Committee päättää, tuleeko rangaistus voimaan maailmanlaajuisesti FIFA Disciplinary Code -sääntöjen mukaisesti.

15.1. Nämä määräykset tulevat voimaan 1.7.2015 ja korvaavat Palloliiton pelaaja-agenttimääräykset sekä FIFA Player's Agents Regulations -pelaaja-agenttimääräykset, joita on viimeksi päivitetty 29.10.2007. Edustajamääräysten vuonna 2021 tehdyt päivitykset tulevat voimaan 1.1.2022.

15.2. Näiden säännösten voimaantulon yhteydessä vanha pelaaja-agenttilisenssijärjestelmä hylätään. Kaikkien olemassa olevien lisenssien voimassaolo päättyy välittömästi ja lisenssit palautuvat Palloliitolle.

15.3. Mikäli nämä määräykset ovat kiistanalaisia FIFA:n edustajamääräysten kanssa, käytetään FIFA:n määräyksiä.

Nämä määräykset koskevat niitä seuroja ja niiden joukkueita, jotka pelaavat valtakunnallisissa kilpailuissa. Valtakunnallisia kilpailuja ovat: Veikkausliiga, Miesten Ykkönen, Miesten Kakkonen, Kansallinen Liiga, Naisten Ykkönen, Naisten Kakkonen, P20 SM-sarja ja SM-karsintasarja, P20 Ykkönen, P17 SM-sarja ja SM-karsintasarja, P17 Ykkönen, T18 SM-sarja ja SM-karsintasarja sekä T18 Ykkönen. Palloliiton järjestämät Cup-kilpailut ovat näiden määräyksien piirissä niiltä osin, kun ei muuta todeta. Valtakunnallisten kilpailujen järjestäjä on Suomen Palloliitto ry. 

Seura on vastuussa siitä, että ottelussa ja sen järjestelyissä noudatetaan Palloliiton kilpailumääräyksiä ja ko. kilpailua koskevia liiton tai sen alueen antamia erillismääräyksiä. Jalkapalloliiga ry voi antaa omia Veikkausliigaa koskevia ohjeitaan. 

Ottelun erotuomari ja tarkkailija ovat velvollisia ilmoittamaan kilpailumääräysten ja näiden ohjeiden ja määräysten vastaisista rikkomuksista liittoon tai sen alueelle viimeistään ottelun jälkeisenä päivänä kello 12.00 mennessä ottelupöytäkirjaan kirjatussa raportissa sekä tarvittaessa erillisessä kurinpitoraportissa kilpailun järjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti. Todetut rikkomukset käsitellään liiton tai sen alueen kurinpitomenettelyssä Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisesti.  

Ottelusiirto voidaan tehdä vain kilpailun järjestäjän luvalla. Ottelu voidaan siirtää pakottavista syistä seuraavalla tavalla: 

Ensin on neuvoteltava vastustajan kanssa uudesta ottelupäivästä, jonka jälkeen siirtoa on anottava kilpailun järjestäjältä. Kilpailun järjestäjä käsittelee anomuksen ja vahvistaa siirron. Siirtoa anoneelta seuralta peritään jalkapallon erillismaksut -määräyksen mukainen siirtämismaksu. 

Mikäli ottelu siirretään ilman kilpailun järjestäjän lupaa, veloitetaan veloittaa seuralta jalkapallon erillismaksut -määräyksen mukainen maksu. 

Jos ottelu jää pelaamatta pakottavien syiden takia, kilpailun järjestäjä määrää uuden pelipäivän ja -paikan. 

Alkamisajoista päättää kilpailumääräykset huomioiden kilpailun järjestäjä. Kilpailun järjestäjä määrittelee kilpailukohtaisesti alkamisajat otteluohjelmien vahvistamisen yhteydessä. Veikkausliigan otteluista päättää Jalkapalloliiga ry. 

Muita alkamisaikoja koskevia määräyksiä 

• Mikäli kilpailun järjestäjä ei ole muuta määrännyt, voi kotijoukkue päättää alkamisajasta. 

• Ottelut on pyrittävä järjestämään siten, että vierailevalla joukkueella on mahdollisuus paluuseen ottelupäivänä.

• Ottelut tulee aloittaa arkisin aikaisintaan 17.30 ja lauantaisin ja pyhäpäivinä aikaisintaan kello 11.00. Joukkueet voivat keskenään sopia myös muista alkamisajoista. 

• Joukkueille on varattava tila lämmittelyä varten tuntia ennen ottelun alkua. 

• Ottelut on aloitettava täsmällisesti.

• Joukkueiden ja erotuomariston on oltava pelikentällä viittä (5) minuuttia ennen alkuvihellystä.

• Ilmoitetusta tai määrätystä alkamisajasta voi poiketa vain järjestäjän luvalla.

• Ottelut voidaan pelata tarvittaessa keinovalaistuksessa.
  Kilpailun järjestäjällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa alkamisaikoja koskevia määräyksiä. 

Kotijoukkueen on viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen ottelua ilmoitettava vierasjoukkueelle, erotuomarille, avustaville erotuomareille ja erotuomaritarkkailijalle/otteludelegaatille otteluaika ja -paikka sekä kaikkien pelaajien peliasujen värit. 

Otteluista on ilmoitettava myös kilpailun järjestäjälle, mikäli tiedot poikkeavat ennen kauden alkua lähetetyistä kaikkia kotiotteluja koskevista tiedoista. 

Vierasjoukkueen tai erotuomarin tulee selvittää ottelun alkamisaika ja pelikenttä kilpailun järjestäjältä, mikäli ilmoitus on laiminlyöty. Erotuomarin on raportoitava ilmoituksen laiminlyönnistä ottelupöytäkirjassa. 

Otteluilmoituksen laiminlyönnistä voidaan rangaista Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisesti. 
Mikäli erotuomari tai avustava erotuomari joutuu itse ottamaan selville alkamisajankohdan ja pelipaikan, hän on oikeutettu laskuttamaan tästä aiheutuneet kohtuulliset kulut kotijoukkueelta. 

Kotijoukkueen on ilmoitettava ottelun tulostiedot kilpailun järjestäjän antamien ohjeiden mukaan. 

Kokoonpanoluettelot 

Valtakunnallisissa kilpailuissa on kilpailukohtaisesti määritelty, koska seuran tulee tehdä TASO-järjestelmään alustava kokoonpanoluettelo pelaajista, joita se tulee käyttämään seuraavassa ottelussaan. Veikkausliigassa, Miesten Ykkösessä, Miesten Kakkosessa, Kansallisessa Liigassa ja Naisten Ykkösessä tämä on tehtävä viimeistään 4 tuntia ennen ottelua ja muissa sarjoissa 2 tuntia ennen ottelua. Tämän alustavan kokoonpanoluettelon tarkoituksena on antaa ennakkotietoa Veikkauksen pelien pelaajille sekä Veikkaus Oy:lle sen kertoimenlaskentaa varten.  

Ilmoitetun kokoonpanon ennakkotiedon tulee olla luotettavaa, ja mikäli havaitaan että pyrkimyksenä on ollut antaa harhauttavaa tietoa tietoisesti, kyseinen toimija voidaan asettaa kurinpitomenettelyyn. Pelaajalla on oltava edustusoikeus siinä vaiheessa, kun hänet merkitään kokoonpanoluetteloon. Tähän alustavaan listaan saa perustelluista syistä tehdä pieniä muutoksia sekä aloituskokoonpanoon että vaihtopelaajiin ennen kokoonpanoluettelon luovuttamista erotuomaristolle, mikä tapahtuu Veikkausliigassa, Miesten Ykkösessä, Miesten Kakkosessa, Kansallisessa Liigassa ja Naisten Ykkösessä 75 minuuttia ennen ottelun alkua. Muissa sarjoissa kokoonpano luovutetaan erotuomarille 60 minuuttia ennen ottelun alkua. Kokoonpanoon ei kuitenkaan voi lisätä pelaajaa, jolla ei ole ollut edustusoikeutta, kun alustava kokoonpanoluettelo on täytetty.

Aloituspelaajan vaihtamisen tulee kuitenkin tapahtua alustavasti nimettyjen vaihtopelaajien joukosta, eli alustavan listan ulkopuolelta ei voi asettaa pelaajaa aloituskokoonpanoon. 

Kun kokoonpanoluettelo on luovutettu erotuomaristolle, luetteloon ei voi enää tehdä pelaajien lisäyksiä. Painavista syistä johtuen (esim. sairastuminen tai loukkaantuminen lämmittelyssä) aloituskokoonpanoon merkitty pelaaja voidaan siirtää vaihtopelaajaksi tai taustahenkilöksi, jos luettelossa on tilaa tai poistaa kokonaan kokoonpanosta ja hänen tilalleen voidaan laittaa vaihtopelaajiksi merkitystä pelaajista uusi pelaaja aloituskokoonpanoon. Tämä ennen ottelua tehty vaihdos, ei rasita pelin aikana sallittujen vaihtojen lukumäärää. Loukkaantuneen ja/tai aloituskokoonpanosta poistetun pelaajan tilalle ei voi lisätä tilalle uuttaa pelaajaa, vaikka kokoonpanoluettelossa tähän olisi lukumääräisesti tilaa. 

Kokoonpanoluetteloon merkittyjen joukkueen taustahenkilöiden tulee kaikkien olla Pelipaikka -rekisteriin rekisteröityjä toimijoita (kts. kohta 10). Taustahenkilöitä ei voi lisätä kokoonpanoluetteloon sen jälkeen, kun luettelo on annettu erotuomareille tiedoksi ennen ottelun alkamista. 

Ottelun erotuomari tarkastaa ennen ottelua joukkueiden peliasut järjestäjän määräämällä tavalla ja päättää tarvittaessa käytettävistä peliasuista. 

Kotijoukkue pelaa omassa peliasussaan, jolloin vierasjoukkueen tulee valita selvästi poikkeava peliasu. Jos kotijoukkueen peliasu poikkeaa ennen kauden alkua kilpailun järjestäjälle ilmoitetusta, on kotijoukkueen vaihdettava peliasua. 

Koska kotijoukkueen pelipaidassa on usein kaksi ns. pääväriä joko luonnostaan (esimerkiksi raitapaita, hihat eriväriset tms.) tai isojen mainosten takia, vierasjoukkueen tulee valita asunsa väri kotijoukkueen pääväreistä poikkeavasti ja siten, että pelipaidat selvästi eroavat toisistaan.  Valtakunnallisten kilpailuiden ottelussa kotijoukkueen pelatessa raidallisessa pelipaidassa tulee vierasjoukkueen pelata molemmista raitapaidan väreistä poikkeavassa yksivärisessä tai sellaisissa väreissä, jotka selvästi erottuvat kotijoukkueen peliasusta, elleivät peliasut riittävästi erotu toisistaan. 

Maalivahtien peliasujen värien on erotuttava muiden pelaajien peliasujen väreistä. 

Vierasjoukkueen on varmistettava kotijoukkueen peliasun väri viimeistään kolme (3) vuorokautta ennen ottelua. 

Veikkausliigassa, Kansallisessa Liigassa ja Miesten Ykkösessä myös joukkueiden housujen ja sukkien värin on poikettava toisistaan. Tämä on suositus myös muissa valtakunnallisissa kilpailuissa. Miesten Kakkosessa on sukkien värin erotuttava toisistaan. Suositeltavaa on, että myös housujen värit erottuvat. 

Jos lämpöhousuja tai trikoita käytetään, niiden on oltava samanväriset housujen päävärin kanssa. Muissa valtakunnallisissa kilpailuissa kuin Veikkausliiga, Kansallinen Liiga, Miesten Ykkönen ja Miesten Kakkonen voidaan käyttää myös mustia lämpöhousuja ja trikoita edellyttäen, että saman joukkueen pelaajat käyttävät samaa väriä. 

Jokaisen pelaajan pelipaidan selässä tulee olla selvästi erottuvat vähintään 25 cm korkeat (nuorilla ja naisilla 20 cm) ja 2,5 cm leveät numerot. Joukkueella ei saa olla saman numeroisia pelaajia. Numeroiden tulee olla kokonaislukuja välillä 1 - 99. Numeron selventämiseksi (varsinkin raitapaidoissa) Palloliitto suosittelee, että numeron alla on numeron väristä selvästi erottuva yksivärinen pohja. Epäselvissä tapauksissa seuroja pyydetään ottamaan yhteyttä Palloliiton kilpailutoimintoon. 

Kenttiä ja jalkapallohalleja koskevat määräykset löytyvät Palloliiton kotisivulta. 

Valtakunnallisissa sarjamuotoisissa sarjoissa voidaan neljän ensimmäisen ja neljän viimeisen kierroksen aikana ottelu pelata Palloliiton luvalla jalkapallohallissa, mikäli olosuhteet estävät pelaamisen nurmikentällä tai jalkapallonurmella. Kesäkuun 1. päivän jälkeen ja muilla kierroksilla pelaamiselle hiekalla tai hallissa tarvitaan Palloliiton lupa.  Jalkapallonurmen tai jalkapallohallin tulee olla Palloliiton hyväksymä tai sillä tulee olla vuodelle 2022 myönnetty lupa. 

Valtakunnallisten sarjojen nousukarsintaottelut (ei koske alueiden sarjoissa pelaavien joukkueiden keskinäistä nousukarsintaottelua) pelataan nurmikentällä tai jalkapallonurmella, jolle Palloliitto on antanut jatkuvan käyttöhyväksynnän. Palloliiton päätöksellä nousukarsintaottelu voidaan siirtää pelattavaksi tai halliin. Muissa tapauksissa pelaamisesta jalkapallohallissa tulee ottaa yhteys kilpailunjärjestäjään. 

Veikkausliiga, Kansallinen Liiga ja Miesten Ykkönen 

Palloliiton keskitetty erotuomaritoiminto määrää erotuomarit ja avustavat erotuomarit sekä erotuomaritarkkailijat/ otteludelegaatit Veikkausliigan, Miesten Ykkösen ja Kansallisen Liigan otteluihin. 

Miesten Kakkonen  

Miesten Kakkosen otteluihin Palloliiton keskitetty erotuomaritoiminto määrää erotuomarit ja kotijoukkueen alue määrää avustavat erotuomarit. Joissakin tapauksissa, Palloliiton keskitetty erotuomaritoiminto voi määrätä myös avustavat erotuomarit. 

Palloliiton keskitetty erotuomaritoiminto määrää erotuomaritarkkailijat ja otteludelegaatit resurssien ja tarpeen mukaan.  

Muut valtakunnalliset sarjat 

Muissa valtakunnallisissa sarjoissa koko erotuomariston määrää kotijoukkueen alue. 

Miesten ja naisten Suomen Cupin sekä Regions’ Cupien otteluista määrätään näiden sarjojen erillismääräyksissä. 

Seurojen toimihenkilöiden ja joukkueiden taustahenkilöiden on rekisteröidyttävä Pelipaikka-rekisteriin. Vain rekisteröidyt henkilöt voidaan merkitä ottelupöytäkirjaan ja vain näillä on oikeus olla teknisellä alueella.   

11.1. Pelikello 

Yleisölle ja pelaajille näytettävä julkinen pelikello tulee aina pysäyttää puoliajan virallisella päättymishetkellä, 45 minuutin ja 90 minuutin kohdalla. Kellossa ei saa näyttää erotuomarin antaman lisäajan kulkua.  

Mikäli ottelun varsinainen virallinen peliaika on jokin muu, voimassa on aina sama kielto näyttää lisäajan kulku. 

11.2. Suurnäytön käyttö ottelun aikana 

Ottelun reaaliaikaisen kuvan näyttäminen yleisölle on sallittua.  

Stadionilla, yleisölle näytettävästä kuvassa, ei kuitenkaan saa näyttää toisintoja/hidastuksia/eri kameroiden kuvakulmia tilanteista, joiden näyttämisellä on ilmeinen vaara aiheuttaa provosointia, epäjärjestystä ja/tai väkivaltaa katsomossa ja/tai teknisellä alueella, tai joiden näyttämisellä voidaan kyseenalaista erotuomareiden tekemiä päätöksiä. Tällaisia kiellettyjä toisintojen näyttämisiä ovat esimerkiksi; paitsiotilanteet, taklaukset tai muut väkivaltaiset tapahtumat sekä kannattajaryhmien osoittamat provokaatiot ja/tai solvaukset.   

Mainosten näyttämisessä vallitsee tavanomaiset säännökset, joista mainittakoon alkoholi-, tupakka- ja kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden täyskielto.  

Mikäli tv:n reaaliaikaista kuva näytetään suurnäytöllä, tulee seuralla olla osoittaa vastuuhenkilö, joka tarvittaessa aina estää kielletyn reaaliaikaisen tv-kuva-aineiston näyttämisen stadionilla.   

Seuran tulee aina ilmoittaa erotuomaristolle, tarkkailijalle ja delegaatille hyvissä ajoin ennen ottelun alkua, mikäli tv-kuvaa tullaan näyttämään ja kuka tarvittaessa vastaa tv-kuvan satunnaisesta ja tilannekohtaisesta estämisestä.  

Mikäli kiellettyä kuvaa näytetään stadionilla sääntöjen vastaisesti, on ottelun delegaatilla/tarkkailijalla oikeus kieltää reaaliaikaisen kuvan näyttäminen välittömästi. 

Vaihtopelaajien suojakatos/penkki ja pelaajien lämmittely ottelun aikana 

Veikkausliigan, Kansallisen Liigan, Miesten Ykkösen, Miesten Kakkosen ja Naisten Ykkösen otteluissa pakollinen katettu vaihtopelaajasuoja/-penkki on sijoitettava tekniselle alueelle keskirajan tuntumaan symmetrisesti keskirajaan nähden mahdollisuuksien mukaan kuuden (6) metrin päähän sivurajasta elleivät kiinteät rakenteet sitä estä. Vaihtopelaajasuojat/-penkit on sijoitettava samalle puolelle pelikenttää. 

Teknisellä alueella saa olla enintään neljätoista henkilöä, joista seitsemän (7) vaihtopelaajaa ja seitsemän (7) nimettyä joukkueen edustajaa (valmentaja, huoltaja, joukkueenjohtaja, lääkäri jne.). Kaikkien teknisellä alueella olevien henkilöiden nimet pitää olla pöytäkirjassa. Henkilöiden on pääsääntöisesti pysyttävä teknisellä alueella, ellei tehtävä edellytä sieltä poistumista väliaikaisesti.  

Vaihtopelaajien lämmittely pelin aikana tapahtuu erotuomarin antamien ohjeiden mukaan. Lähtökohtaisesti kolme vaihtopelaajaa kummastakin joukkueesta voi lämmitellä samaan aikaan. Jos ottelussa sallitaan enemmän kuin kolme vaihtoa, voi erotuomari antaa vaihtoja vastaavan määrän vaihtopelaajia lämmitellä, jos se lämmittelyyn tarkoitettu alue huomioiden on mahdollista. 

11.3. Tekninen alue 

Tekninen alue tulee kaikissa sarjoissa merkitä selvästi vaihtopelaajasuojan/-penkin ympärille Tekninen alue rajoittuu metrin sivuille suojakatoksen takareunasta ulottuen pelikentän suuntaan metrin etäisyydelle sivurajasta.  

Tupakointi, sähkötupakan ja nuuskan käyttö teknisellä alueella on kiellettyä. 

Mobiililaitteiden käyttö teknisellä alueella on sallittua seuraavasti: 

• Kun laitteen käyttö liittyy pelaajan terveydentilan ja kunnon arviointiin 

• Kun laitteen käyttö liittyy kyseisen joukkueen jalkapallotoimintaan 

• Kun laitteen käyttö liittyy tulospalvelupäivitykseen 

• Kun laitetta käyttää pöytäkirjaan merkitty taustahenkilö – ei pelaaja 

Mobiililaitteen tulee olla ns. käsilaite (pieni koko), ja se voi olla myös mikrofoni, korvalaite, älykello, älypuhelin ja/tai ns. tabletti. Tekniselle alueelle pöytäkirjaan merkitty joukkueen taustahenkilö ja/tai pelaaja voidaan poistaa katsomoon, jos tekniselle alueelle tullutta tietoa käytetään sopimattomasti pelitapahtumien jälkitarkistuksiin ja/tai kommentointiin. Audio- ja/tai videolaitteiden käyttö pelaajilla ei ole sallittua missään muodossa kentällä tai teknisellä alueella. 

Mikäli kotijoukkueella on käytössään stadionin kamerajärjestelmän kuvaa tekniselle alueelle, tulee myös vierasjoukkueen tekniselle alueelle järjestää tasavertainen palvelu. Mikäli vierasjoukkueen tekniselle alueelle ei ole osoittaa samantasoista kuvaa, tekniikan käyttö vain kotijoukkueen teknisellä alueella ei ole sallittua.   

Peliaika kaikissa valtakunnallisissa sarjoissa on 2x45 minuuttia.

11.4. Pelaajavaihdot 

Vaihtopelaajien määrä on kaikissa otteluissa seitsemän (7). Vaihtojen määrä vaihtelee sarjoittain seuraavasti: 

• Veikkausliiga 5 

• Miesten Ykkönen 5 

• Miesten Kakkonen 5 

• Kansallinen Liiga 5

• Naisten Ykkönen 5 

• Naisten Kakkonen 7 

• Nuorten sarjat 7 

Jos joukkueella on oikeus viiteen (5) pelaajavaihtoon, saa joukkue käyttää kolme vaihtotapahtumaa (tauoilla tehtyä vaihtoa/tehtyjä vaihtoja ei lasketa tähän kiintiöön). Tästä poiketen, joukkueella on oikeus tehdä kuusi (6) pelaajavaihtoa kokonaisuudessaan, mikäli varsinaisen peliajan jälkeen pelataan vielä jatko-ottelu. Täten joukkueelle muodostuu myös oikeus neljänteen vaihtotapahtumaan.

Nuorten sarjoissa ja Naisten Kakkosessa joukkueella on oikeus kolmeen vaihtotapahtumaan 2. puoliajalla. Useamman pelaajan vaihtaminen samalla tapahtumakerralla on sallittua. Joukkueiden vaihtaessa samanaikaisesti, molemmilta joukkueilta lasketaan vaihtotapahtuma käytetyksi. Huom. Jos joukkueella on vaihtopelaajia käyttämättä, niin maalivahdin loukkaantuessa tämän vaihtaminen on mahdollista, vaikka joukkue olisikin käyttänyt kaikki vaihtotapahtumansa. Mikäli varsinaisen peliajan jälkeen pelataan vielä jatko-ottelu, muodostuu joukkueelle oikeus 2. puoliajalla käyttämättömien vaihtotapahtumien lisäksi yhteen vaihtotapahtumaan.  Tauoilla tehtäviä vaihtoja ei lasketa mukaan vaihtotapahtumakertymään.

Valtakunnallisissa sarjoissa ei sallita edestakaisia vaihtoja. 

Veikkausliigan, Miesten Ykkösen, Miesten Kakkosen, Kansallisen Liigan ja Naisten Ykkösen otteluissa sekä Miesten Suomen Cupin otteluissa kierrokselta kolme lähtien sekä Naisten Suomen Cupin lohkopelivaiheesta lähtien, on numerotaulujen käyttö vaihdoissa pakollista. Myös tauon aikana tehtävissä vaihdoissa käytetään numerotauluja. 

11.5. Pallot 

Valtakunnallisissa sarjoissa on käytettävä FIFA:n hyväksymiä ottelupalloja, jotka täyttävät jalkapallosääntöjen asettamat ehdot. 
Kilpailunjärjestäjällä on oikeus antaa erillisiä määräyksiä pallomerkeistä sarjatasoittain. 

Erotuomarit ovat velvollisia tarkistamaan ennen ottelua pallojen virallisuuden sekä ilmoittamaan määräysten rikkomisesta ottelupöytäkirjassa rankaisutoimenpiteitä varten. 

11.6. Pelipallojen käyttö 

Veikkausliigan, Kansallisen Liigan, Miesten Ykkösen, Miesten Kakkosen ja Naisten Ykkösen otteluissa on käytettävä vähintään viittä palloa ja enintään kahtatoista, joista suosituksena kolmasosan tulee olla uusia. Naisten Kakkosessa sekä nuorten otteluissa sarjoissa edellytetään vähintään kolme palloa. Sarjakohtaisissa manuaaleissa voidaan määrätä suuremmastakin määrästä. 

Kotijoukkue tai muu ottelun järjestäjä on velvollinen järjestämään riittävän määrän pallotyttöjä/-poikia. 
Kotijoukkue tai muu ottelun järjestäjä huolehtii, että varapalloilla ei “harjoitella” ottelun aikana. 

11.7. Säärisuojat ja tukivälineet nilkkatuet 

Säärisuojat ovat pakollisia kaikissa otteluissa. Mikäli pelaajalla ei ole säärisuojia, on erotuomarin määrättävä hänet täydentämään varusteitaan. Säärisuojiksi hyväksytään yleisessä myynnissä olevat säärisuojat.

Pelaajat voivat käyttää erilaisia tukivälineitä (nilkka, polvi, ranne jne.). Tuet on näytettävä erotuomarille ottelukohtaisesti ennen ottelua. Erotuomarilla on oikeus kieltää tuen käyttö, mikäli hän toteaa tuen olevan vaarallinen käytettäväksi. 

11.8. Korujen käyttö 

Kaikenlaisten kellojen, korujen, tai vastaavien (esim. hiuspinnit) käyttö on kielletty. Korujen peittäminen esimerkiksi teippaamalla ei ole hyväksyttävää. Pelaajan on oma-aloitteisesti otettava korut ja vastaavat pois jo ennen pelikentälle menoa. 

11.9. Pelin ohjaaminen 

Joukkueen valmentajalla tai muulla edustajalla on oikeus yksi kerrallaan käydä antamassa hetkellisesti ohjeita sivurajan läheisyydessä teknisellä alueella. 

11.10. Loukkaantuneen pelaajan hoito 

Enintään kahdella joukkueen edustajalla on oikeus tulla loukkaantumistapauksessa kentälle arvioimaan loukkaantumisaste.  Veikkausliigan, Miesten Ykkösen, Kansallisen Liigan, Miesten Kakkosen, P20 SM-karsintasarjan ja P20 SM-sarjan otteluissa on oltava paarit kentän laidalla välitöntä käyttöä varten.

Kotijoukkueen on osoitettava erotuomaristolle ja vierasjoukkueelle paarinkantajat ennen pelin alkua. 

Pelaajaa ei saa hoitaa pelikentällä. Hoito pelikentällä on sallittu erotuomarin luvalla. 

Erotuomari voi antaa huoltohenkilöille luvan tulla kentälle pelaajan siirtämisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tällöin loukkaantunut pelaaja on siirrettävä tai hänen on siirryttävä pois kentältä, elleivät jalkapallosäännöt määrää muuta. 

11.11. Käyttäytyminen ottelun jälkeen 

Pelaajien ja joukkueiden edustajien tulee muistaa, että ottelun lopputuloksen juhlinnan pelikentällä, pukuhuoneessa tai muualla pelikentän välittömässä läheisyydessä tulee tapahtua hyviä tapoja noudattaen. Alkoholin nauttiminen tai muu käyttäminen tässä yhteydessä on ehdottomasti kielletty.

Ottelun erotuomarin ja tarkkailijan tulee raportoida kilpailunjärjestäjälle havaitsemistaan rikkeistä. Rikkomukset käsitellään rangaistusmääräysten mukaisesti.

11.12. Erotuomarin osallistuminen lehdistötilaisuuteen 

Kotijoukkueen edustaja voi pyytää erotuomaria ottelun jälkeiseen lehdistötilaisuuteen. Erotuomari voi kuitenkin itse päättää osallistumisestaan. 

12.1. Virvokkeet 

On suositeltavaa, että kotijoukkue tarjoaa virvokkeet tuomaristolle ja erotuomaritarkkailijalle ja/tai otteludelegaatille. 

12.2. Juoma-astiat 

Juoma-astioita ja/tai vesisankoja saa olla sivurajan ulkopuolella. 

Kilpailutoiminnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen antidopingsäännöstöä ja FIFA:n antidopingsäännöstöjä ja -määräyksiä.

Kilpailutoimintaan osallistuvat pelaajat ja tukihenkilöt ovat velvollisia tutustumaan voimassa oleviin antidopingsäännöstöihin ja noudattamaan kulloinkin voimassa olevia antidopingsäännöstöjä.

Otteluissa ja harjoituksissa voi SUEK suorittaa ennalta ilmoittamatta doping-testejä. Testeihin tulee osallistua testaajien antamien ohjeiden mukaan. Testeistä kieltäytyminen johtaa rangaistustoimenpiteisiin.

Antidopingtoimintaa koskevaa lisäinformaatiota: www.suek.fi.

Johtuen edelleen vallitsevasta Covid-19 pandemiasta (joka vaikuttanee edelleen myös vuoden 2023 kilpailutoimintaan), kilpailun järjestäjä Suomen Palloliitto (pois lukien Veikkausliiga) varaa itselleen oikeuden yleisesti sovellettaviin kalenteri- ja kilpailusääntöjä koskeviin tarkistuksiin kaudelle 2023. Näiden alla lueteltavien yleiseksi laskettavien perussääntöjen lisäksi, kunkin kilpailun osalta voidaan tehdä kilpailukohtaisia tarkennuksia, jotka on mainittu kyseisen kilpailun määrittelyn lopussa.

Peruslinjaukset, joita sovelletaan jokaiseen tässä dokumentissa mainittuun, sarjamuotoiseen kilpailuun.

•  Kaikki kilpailut pyritään pelaamaan suunnitellulla tavalla ja aikataulussa.

• Kaikki pelit pyritään pelaamaan.

• Viranomaiset eivät pääsääntöisesti enää määrää rokotettuja henkilöitä karanteeniin. Tästä syystä koronan johdosta ottelusiirtoja tehdään vain siinä tapauksessa, että joukkue kokonaisuudessaan tai suurelta osin joutuu karanteeniin. Yksittäiset koronatapaukset tai -altistumiset eivät oikeuta ottelusiirtoon.

• Pelejä varaudutaan pelaamaan koronapassia hyödyntäen ja tarvittaessa ilman yleisöä, siltä osin kuin tämä on välttämätöntä ajaltaan rajoitetun viranomaispäätöksen johdosta, kilpailun läpiviemiseksi suunnitellun aikataulun mukaisesti.

• Joukkueen edellytetään voivan pelata kolmantena päivänä sille mahdollisesti asetetun karanteenin päättymisestä.

• Kilpailun järjestäjä voi kauden aikana tarvittaessa määritellä uudelleen, kilpailun yhteisen päättymisajankohdan.

• Kauden alussa sovitun suunnitellun päättymisajankohdan jälkeen, voidaan tarvittaessa pelata yksittäisiä pelejä kilpailun loppuun saamiseksi (vaikka näillä peleillä olisi vaikutusta sarjasta nousemisiin ja/tai putoamisiin).

• Yksittäisen joukkueen edellytetään voivan pelata yksittäisiä otteluita enintään 15 päivää jälkeen kauden alussa sovitun suunnitellun päättymisajankohdan jälkeen (enintään 22 päivää sarjoissa, joissa lokakuun maaottelutauon takia voi aiheutua sääntöperusteinen ottelunsiirtopyyntö, esim. Ykkönen ja Kakkonen).

• Palloliitolla on tarvittaessa oikeus määrätä ottelu pelattavaksi vaihtoehtoisella, kilpailun määräykset täyttävällä kentällä, paikkakunnasta riippumatta, siitä lähtien, kun asianosaisella joukkueella tai sen vastustajalla, on kilpailun varsinaisen runkosarjan pelejä viisi tai vähemmän pelaamatta.

• Sarjoissa, joissa pelaajilla tulee olla pelaajasopimus, seurojen edellytetään tarvittaessa pystyvän tarvittaessa pidentää pelaajasopimusten kestoa, ja/tai muilla tavoin varmistaa pelien pelaaminen pidennetyssä aikataulussa.

• Koronatilanteesta tai viranomaispäätöksistä johtuen on mahdollista, että yksittäinen kilpailu ja/tai kaikki kilpailutoiminta joudutaan aikatauluttamaan uudestaan, perumaan ja/tai keskeyttämään. Lisäksi on mahdollista, että kilpailutapa ja/tai kilpailun kesto voidaan em. syystä määritellä uudelleen. Jos näin tapahtuu, kilpailujen uudelleenmäärittelyssä ja sääntöjen luomisessa, noudatetaan soveltuvin osin kauden 2022 aikana tehtyjä koronaepidemiasta johtuneita ratkaisuja kilpailutoiminnassa. Tällaisessa tilanteessa tehtävien ratkaisujen määrittelyissä kuullaan asianosaisia seuroja. Uudet ratkaisut pyritään tekemään seurojen enemmistön näkemyksen mukaan. Tarvittaessa lopulliset päätökset tekee Palloliiton hallitus.

• Mikäli kilpailu keskeytyy niin, että keskeytyshetkellä pelattuna on alle 85 % pelattavista runkosarjan peleistä - kilpailu mitätöidään. Mikäli keskeytyshetkellä pelattuja pelejä on yli 85 % pelattavista runkosarjan peleistä, sarjasta noustaan ja pudotaan sarjapisteillä, jotka ottelumäärien ollessa erilaiset, on laskettu suhteellisesti, eli pisteet/pelatut ottelut.    

Veikkausliiga pelataan 12 joukkueen sarjana. Aluksi pelataan kaksinkertainen runkosarja, jonka päätteeksi jakaannutaan Mestaruussarjaan (runkosarjassa sijoille 1.–6. sijoittuneet joukkueet) ja Haastajasarjaan (runkosarjassa sijoille 7.–12. sijoittuneet joukkueet), joissa pelataan yksikertainen sarja. Jatkosarjoja pelataan jatkumona runkosarjalle, jolloin runkosarjassa saadut pisteet ja maalit seuraavat mukana sellaisenaan jatkosarjoihin ilman muutoksia.

 Mestaruussarjassa joukkueet sijoittuvat kokonaiskilpailussa sijoille 1.–6. ja Haastajasarjassa sijoille 7.–12. riippumatta lopullisista pisteistä, jotka on saatu jatkosarjoissa.

 Tasapisteissä sijoitus ratkaistaan kilpailumääräysten kohdan 7.2. mukaisesti, mutta alakohdan arvan sijasta, mikäli sijoituksella on merkitystä Veikkausliigan mitalisijojen, UEFA seurajoukkuekilpailuun osallistumisen tai Veikkausliigasta putoamisen kannalta, sijoitus ratkaistaan seuraavassa järjestyksessä:
1) vähemmän maaleja vieraskentällä päästänyt;
2) enemmän maaleja kotikentällä tehnyt;
3) vähemmän maaleja kotikentällä päästänyt;
4) arpa (poikkeuksena tästä, jos kyseessä on mestaruus, pelataan yksiosainen uusintaottelu puolueettomalla kentällä välittömästi sarjan päätyttyä)

 Veikkausliigassa 12. sijalle sijoittunut joukkue putoaa suoraan uuteen perustettavaan kilpasarjaan nimeltään YkkösLiiga kaudelle 2024. Veikkausliigassa sijalle 11. sijoittunut joukkue karsii paikasta Veikkausliigaan Ykkösen nousukarsinnan voittaneen joukkueen kanssa, kaksiosaisessa karsinnassa. Ensimmäinen karsintapeli pelataan Ykkösen joukkueen paikkakunnalla, ja toinen Veikkausliigan joukkueen paikkakunnalla.

 Karsintapeleissä ei ole voimassa vierasmaalisääntöä, vaan kaksiosaisen karsinnan jokainen maali on samanarvoinen. Mikäli maalit ovat tasan kahden ottelun jälkeen, pelataan heti toisen osaottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos kumpikaan joukkue ei tee maaleja jatko-ottelussa, tai molemmat tekevät yhtä paljon, niin suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

Oulun Edustusjalkapallo (AC Oulu)
Football Club Haka, Valkeakoski (FC Haka)
FC Honka, Espoo (FC Honka)
FC KTP Kotka (FC KTP)
FC Lahti (FC Lahti)
Football Club International, Turku (FC Inter)
Helsingin Jalkapalloklubin Liiga-HJK (HJK)
IFK Mariehamn Fotboll (IFK Mariehamn)
Ilves, Tampere (Ilves)
Kuopion Palloseura (KuPS)
Seinäjoen Jalkapallokerho (SJK)
Vaasan Palloseura (VPS)

UECL-lopputurnaus

 UEFA:n kansainvälisiin seurakilpailuihin valikoituu kaudelle 2024/2025 joukkueita seuraavasti: Suomen mestari saa paikan UEFA:n Mestareiden Liigan karsintaan, Suomen Cupin voittaja ensimmäisen paikan Euroopan Konferenssi Liigaan, ja Veikkausliigan 2. sijoittunut saa toisen paikan Euroopan Konferenssi Liigaan (mikäli Cupin voittaja on sijoittunut Veikkausliigassa sijoille 1. tai 2., menee toinen Euroopan Konferenssi Liigaan oikeuttava sijoitus Veikkausliigan 3. sijoittuneelle).   

 Veikkausliigan Mestaruus- ja Haastajasarjan päätyttyä, pelataan erillinen UECL-lopputurnaus, UEFA:n Euroopan Konferenssi Liigaan seuraavalle kansainväliselle pelikaudelle 2024/2025 oikeuttavasta viimeisestä (kolmannesta) paikasta alla olevan kaavion mukaisesti. (Mikäli Cupin voittaja sijoittuu Veikkausliigassa sijoille 1.–7., siirtyy alla olevassa pelikaaviossa, jokainen joukkue pykälän alemmas niin, että kaaviossa cupin voittajan sijoituksen ottaa seuraavaksi Veikkausliigassa sijoittunut joukkue, ja muut tätä alempana olleet joukkueet siirtyvät myös pykälän alaspäin kaavion pysyessä ennallaan, ja näin myös Veikkausliigassa 8. sijoittunut joukkue pääsee osallistumaan lopputurnaukseen);

 Ottelukaavio lopputurnaukseen:

 Kierros 1. (Yksiosaiset ottelut*)

 Ottelu #1: Veikkausliigan 4. vs. Veikkausliiga 7.

Ottelu #2: Veikkausliigan 5. vs. Veikkausliigan 6.

Kierros 2. (Yksiosainen ottelu*)

 Ottelu #3: Voittaja ottelusta #1 vs. Voittaja ottelusta #2 (pelataan Veikkausliigassa paremmin sijoittuneen kotiotteluna)

 *Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Mikäli joukkueet tekevät jatko-ottelussa saman määrän maaleja, niin suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

Kierros 3. FINAALIT (Kaksiosaiset ottelut**)

 Ottelu #4: Voittaja ottelusta #3 vs. Veikkausliigan 3.

Ottelu #5: Veikkausliigan 3. vs. Voittaja ottelusta #3

 **Karsintapeleissä ei ole voimassa vierasmaalisääntöä, vaan kaksiosaisen karsinnan jokainen maali on samanarvoinen. Mikäli maalit ovat tasan kahden ottelun jälkeen, pelataan heti toisen osaottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

Ykkönen pelataan 12 joukkueen sarjana. Aluksi pelataan kaksinkertainen runkosarja, jonka päätteeksi jakaannutaan Ylempään jatkosarjaan (runkosarjassa sijoille 1.–6. sijoittuneet joukkueet) ja Alempaan jatkosarjaan (runkosarjassa sijoille 7.–12. sijoittuneet joukkueet), joissa pelataan yksikertainen sarja. Jatkosarjoja pelataan jatkumona runkosarjalle, jolloin runkosarjassa saadut pisteet ja maalit seuraavat mukana sellaisenaan jatkosarjoihin ilman muutoksia.

 Ylemmässä jatkosarjassa joukkueet sijoittuvat kokonaiskilpailussa sijoille 1.–6. ja Alemmassa jatkosarjassa sijoille 7.–12. riippumatta lopullisista pisteistä, jotka on saatu jatkosarjoissa.

 Ylemmän jatkosarjan päätyttyä, kilpailun voittaja nousee suoraan Veikkausliigaan kaudeksi 2024.

 Kauden päättyessä, Ykkösessä paikkansa säilyttäneet joukkueet muodostavat rungon uuteen perustettavan kilpasarjan nimeltään YkkösLiiga.

 Ykkösen karsintapelit Veikkausliigan karsintaan pääsemisestä:

 Sijoille 3. ja 4. sijoittuneet joukkueet pelaavat ensin yksiosaisen karsintaottelun, 3. sijoittuneen kotikentällä. Voittaja etenee karsinnan toiseen vaiheeseen. Mikäli ottelu on varsinaisen otteluajan jälkeen tasan, pelataan jatko-ottelu. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos kumpikaan joukkue ei tee maaleja jatko-ottelussa, niin suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

 Karsinnan toisessa vaiheessa, Ylemmän jatkosarjan 2. sijoittunut pelaa yksiosaisen karsintaottelun ensimmäisen karsintaottelun (3. vs 4.) voittajaa vastaan, 2. sijoittuneen kotikentällä. Voittaja etenee Veikkausliigan kaksiosaiseen nousukarsintaan. Mikäli ottelu on varsinaisen otteluajan jälkeen tasan, pelataan jatko-ottelu. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

 Ykkösessä 10., 11. ja 12. sijalle sijoittuneet joukkueet putoavat suoraan uuteen Ykköseen kaudelle 2024. 

 Ekenäs Idrottsförening (EIF)
Fotbollsföreningen Jaro, Jakobstad (FF Jaro)
HIFK Soccer, Helsinki (HIFK)
IF Gnistan, Helsinki (Gnistan)
JJK Jyväskylä (JJK Jyväskylä)
Järvenpään Palloseura (JäPS)
KPV:n juniorit, Kokkola (KPV)
Käpylän Pallo, Helsinki (KäPa)
Mikkelin Palloilijat (MP)
Salon Palloilijat (SalPa)
SJK Akatemia, Seinäjoki (SJK Akatemia)
TPS Juniorijalkapallo, Turku (TPS)

Pelataan kaksinkertainen sarja kolmessa lohkossa, jossa kussakin pelaa 12 joukkuetta.

 Lohkoista putoaa kaksi heikointa 11. sijoittunutta joukkuetta, ja sitä huonommin sijoittuneet.

 Sarjan jälkeen, Kakkosen lohkovoittajat, sekä kolmen lohkon vertailussa paras 2. sijoittunut joukkue, pelaavat yksiosaiset välierät ja kaksiosaisen YkkösLiiga -finaalin – jonka voittaja saa paikan kaudelle 2024 uuteen perustettavaan kilpasarjaan nimeltään YkkösLiiga ja kolme muuta välierässä pelannutta joukkuetta pelaavat kaudella 2024 uudessa Ykkösessä. Välieräpelien joukkueet ja ottelujärjestys arvotaan, kuten myös kaksiosaisen finaalin ottelujärjestys. Nousufinaaliin osallistuva, paras toiseksi sijoittunut joukkue, ei voi kohdata välieräottelussa oman lohkonsa voittanutta joukkuetta.

 Kauden toiseksi paras 2. sijoittunut joukkue, saa suoraan paikan uuteen Ykköseen.

 Kauden kolmanneksi paras 2. sijoittunut joukkue, sekä lohkoissaan sijoille 3., 4., ja 5. sijoittuneet joukkueet (yhteensä 10 joukkuetta) pelaavat kaksiosaiset finaalit, noususta uuteen Ykköseen kaudelle 2024. Näiden finaaleiden hävinneet joukkueet jatkavat Kakkosessa kaudella 2024. 

 Uuden Ykkösen karsinnan finaaliotteluparit muodostetaan seuraavassa järjestyksessä, ja kussakin otteluparissa ensimmäinen kotiottelu pelataan sarjojen vertailussa heikommin menestyneen kotikentällä:

Peli #1 - arvotaan
Kolmanneksi paras 2. sijoittunut kohtaa jommankumman toisten lohkojen 5. sijoittuneesta

Pelit #2 ja #3
Kaksi parasta 3. sijoittunutta pelaavat toisen lohkon (kahta jäljellä olevaa) 5. sijoittunutta vastaan

Peli #4 – arvotaan
Kolmanneksi paras 3. sijoittunut kohtaa jommankumman toisten lohkojen 4. sijoittuneesta

Peli #5
Jäljelle jääneet kaksi 4. sijoittunutta joukkuetta kohtaavat toisensa.

 Koonti - Kauden päätteeksi nousut ja putoamiset Kakkosessa ovat seuraavat:

 Yksi joukkue on noussut uuteen perustettavaan kilpasarjaan nimeltä YkkösLiiga.

Yhdeksän joukkuetta on noussut uuteen Ykköseen.

Viisi joukkuetta on pudonnut Kolmoseen.

 Lohko A (12)  

 Atlantis FC Akatemia, Helsinki (Atlantis FC Akatemia)
FC Futura, Porvoo (FC Futura)
FC Kiffen 08, Helsinki (FC Kiffen)
Helsingin Jalkapalloklubi, Helsinki (HJK Klubi 04)
JIPPO, Joensuu (JIPPO)
Lahden Reipas (Reipas)
Nurmijärven Jalkapalloseura, Nurmijärvi (NJS)
Pallokerho Keski-Uusimaa, Tuusula (PKKU)
Pallo-Pojat juniorit, Helsinki (PPJ)
Pallokerho-35, Helsinki  (PK-35)
PEPO Lappeenranta  (PEPO)
Tikkurilan Palloseura, Vantaa (TiPS)

Lohko B (12)

Atlantis FC Edustus, Helsinki (Atlantis FC)
Espoon Palloseuran Jalkapallo (EPS)
FC Honka, Espoo (FC Honka Akatemia)
FC Jazz Juniorit, Pori (FC Jazz)
Grankulla IFK Representationsfotboll (GrIFK)
Hämeenlinnan Jalkapalloseura (HJS)
Ilves, Tampere (Ilves/2)
Pargas Idrottsförening (PIF)
Pallo-Iirot, Rauma (P-Iirot)
Sexypöxyt, Espoo (Sexypöxyt)
Tampere United (Tampere United)
Tampereen-Viipurin Ilves-Kissat (Ilves-Kissat)

Lohko C (12)

 FC Vaajakoski (FCV)
Gamlakarbely Bollkubb (GBK)
Idrottsföreningen Kamraterna Vasa (VIFK)
Idrottsföreningen Kraft, Närpes (Kraft)
Jakobstads Bollklubb (JBK)
Jalkapalloseura Hercules, Oulu (Hercules)
Kuopion Palloseura (KuPS Akatemia)
Männistön Elo, Kuopio (Kuopion Elo)
Oulun Luistinseura (OLS)
Oulun Työväen Palloilijat (OTP)
Rovaniemen Palloseura (RoPS)
Tornion Pallo-47, Tornio (TP-47)

Miesten Kolmonen pelataan yhdeksässä (9) alueellisessa lohkossa. Lohkovoittajat nousevat Miesten Kakkoseen kaudelle 2024.

Suomen Cupiin saavat ilmoittautua mukaan kaikki Palloliiton alaiseen miesten sarjamuotoiseen kilpailutoimintaan osallistuvat joukkueet, sekä JKKI-joukkueet. Cupiin osallistuvat JKKI-joukkueet rinnastetaan Viitosen joukkueisiin.

 Suomen Cup pelataan cup-järjestelmää käyttäen siten, että ilmoittautuneet joukkueet Kolmosesta alaspäin aloittavat kilpailun sen kierroksella 1. tai sitä mahdollisesti edeltävältä tasauskierrokselta, Kakkosen ja Ykkösen joukkueet, sekä Veikkausliigan kuusi seuraa, jotka eivät osallistu UEFA:n seurajoukkuekilpailuihin kaudella 2023, sekä ne kaksi seuraa, jotka eivät Liigacupin menestyksen perusteella aloita kierrokselta 4., tulevat mukaan kilpailuun kierroksella 3. Sarjan kierroksella 4. pelaavat kierrokselta 3. jatkoon menneet joukkueet, sekä kaksi Liigacupin menestyksen perusteella valikoitunutta joukkuetta. UEFA:n kv-kilpailuissa pelaavat neljä Veikkausliigan joukkuetta tulevat mukaan siinä vaiheessa, kun 32 joukkuetta on jäljellä, eli kierrokselta 5.

 Kun kahdeksan parasta Cupin joukkuetta jatkavat sen puolivälierävaiheessa, valikoituu samanaikaisesti kahdeksan parasta Kolmosen ja Nelosen joukkuetta pelattavaan Suomen Regions’ Cup’iin, sekä kahdeksan parasta Nelosen tai sitä alemmalla tasolla pelaavaa joukkuetta pelattavaan Roots Cupiin.

Kilpailuun voivat osallistua Palloliiton jäsenseurojen miesten aikuisten joukkueet, jotka osallistuvat alueiden viralliseen kilpailutoimintaan Kolmosessa tai Nelosessa. Kilpailu pelataan kahdeksan joukkueen Cup-kilpailuna, joiden karsinta on pelattu Suomen Cupin alkukierrosten aikana.

Kilpailuun voivat osallistua Palloliiton jäsenseurojen miesten aikuisten joukkueet, jotka osallistuvat alueiden viralliseen kilpailutoimintaan Viitosessa tai tätä alemmassa sarjassa. JKKI-joukkueet, jotka rinnastetaan Viitosen joukkueisiin, voivat myös osallistua kilpailuun. Kilpailu pelataan kahdeksan joukkueen Cup-kilpailuna, joiden karsinta on pelattu Suomen Cupin alkukierrosten aikana.

Liigan kymmenen joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan. Tämän jälkeen jakaannutaan kahteen jatkosarjaan. Jatkosarjoja pelataan jatkumona runkosarjalle, jolloin runkosarjassa saadut pisteet ja maalit seuraavat mukana sellaisenaan jatkosarjoihin ilman muutoksia.

 Yläloppusarjan kuusi joukkuetta, pelaavat yksinkertaisen sarjan, runkosarjan sijoitukseen perustuvan kaavion mukaisesti.

 Alaloppusarjan neljä joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan, runkosarjan sijoitukseen perustuvan kaavion mukaisesti.

 Alaloppusarjan neljänneksi (koko sarjan 10.) jäänyt joukkue putoaa naisten Ykköseen kaudeksi 2024 ja alaloppusarjan 3. sijoittunut (koko sarjan 9.) karsii Naisten Ykkösen 2. sijoittuneen kanssa paikasta Kansallisessa Liigassa 2024. Kaksiosainen karsinta aloitetaan Naisten Ykkösen joukkueen kotikentällä.

FC Honka, Espoo (FC Honka)
Helsingin Jalkapalloklubi (HJK)
Helsingin Palloseura (HPS)
Ilves, Tampere (Ilves)
Kuopion Palloseura (KuPS)
Oulun Naisfutis (ONS)
Pallokerho-35, Helsinki (PK-35)
Pallokerho-35 Vantaa (PK-35 Vantaa)
TPS Juniorijalkapallo, Turku (TPS)
Åland United (Åland United)

Naisten Ykkösen kymmenen (10) joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan, jonka jälkeen jakaannutaan kahteen jatkosarjaan. Kilpailun voittaja nousee Kansalliseen Liigaan kaudelle 2024, ja Naisten Ykkösen 2. sijoittunut joukkue karsii paikasta Kansalliseen Liigaan kaksiosaisessa karsinnassa Kansallisen Liigan 9. sijoittuneen joukkueen kanssa. Karsinta aloitetaan Naisten Ykkösen joukkueen kotiotteluna.

 Jatkosarjoja pelataan jatkumona runkosarjalle, jolloin runkosarjassa saadut pisteet ja maalit seuraavat mukana sellaisenaan jatkosarjoihin ilman muutoksia.

 Runkosarjan sijoille 1.–4. sijoittuneet neljä joukkuetta, pelaavat kaksinkertaisen yläloppusarjan, runkosarjan sijoitukseen perustuvan ottelukaavion mukaisesti.

 Alemman jatkosarjan kuusi joukkuetta pelaavat yksinkertaisen sarjan, runkosarjan sijoitukseen perustuvan, kaavion mukaisesti.

 Alaloppusarjan viidenneksi (koko sarjan 9.) ja kuudenneksi (koko sarjan 10.) jääneet joukkueet putoavat Naisten Kakkoseen kaudeksi 2024.

 
Esbo Bollklubb, Espoo (EBK)
FC KTP, Kotka (FC KTP)
FC Lahti (FC Lahti)
Idrottsföreningen Kamraterna Vasa (VIFK)
Ilves, Tampere (Ilves/2)
Jyväskylän Pallokerho (JyPK)
Nurmijärven Jalkapalloseura (NJS)
Pallo-Iirot, Rauma (P-Iirot)
Pallokerho Keski-Uusimaa, Tuusula (PKKU)
Kuopion Palloseura (KuPS Akatemia)

Naisten Kakkonen pelataan kaksinkertaisena sarjana kolmessa lohkossa. Naisten Kakkosessa hyväksytään reservijoukkueet. Lohkovoittajat ja paras toiseksi sijoittunut karsivat kahdesta paikasta Naisten Ykköseen kaudelle 2024.

Naisten Kakkosesta putoaa lohkoissa 9. ja sitä heikommin sijoittuneet joukkueet (yht. 6).

 Nousukarsinta:

Nousukarsinta pelataan kaksiosaisina otteluina ja otteluparit arvotaan. Samassa lohkossa pelanneet (lohkonsa 1. ja lohkojen paras 2. sijoittunut) joukkueet arvotaan eri ottelupareihin. Karsintapeleissä ei ole voimassa vierasmaalisääntöä. Mikäli maalit ovat kahden ottelun jälkeen tasan, pelataan heti toisen osaottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos kahden ottelun yhteismaalit ovat jatko-ottelun jälkeen edelleen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu. Otteluparien voittajat (2) nousevat Naisten Ykköseen kaudelle 2024.

Lohko A (10)
Helsingin Jalkapalloklubi (HJK/2)
Helsingin Palloseura (HPS/2)
Hyvinkään Palloseura (HyPS)
Hämeenlinnan Härmä (Härmä)
Kaarinan Pojat (KaaPo)
Musan Salama, Pori (MuSa)
Raisio Futis (RaiFu)
Tampereen Kisa-Toverit (TKT)
Tampereen Pallo-Veikot (TPV)
Turun Weikot Jalkapallo (TuWe)

Lohko B (10)

Espoon Palloseuran Jalkapallo (EPS)
FC Espoo (FC Espoo)
FC Futura Juniorit, Porvoo (FCFJ)
FC Kontu, Helsinki (FC Kontu)
HIFK Soccer, Helsinki (HIFK)
Jyväskylän Pallokerho (JyPK/2)
Järvenpään Palloseura (JäPS)
Palokan Riento, Jyväskylä (PaRi)
Puotinkylän Valtti, Helsinki (Valtti)
Vantaan Jalkapalloseura (VJS)

Lohko C (10)

Esse Idrottsklubb, Pedersöre (Esse IK)
FC United Jakobstad-Pietarsaari (FC United)
Haukiputaan Pallo (HauPa)
Idrottsföreningen Kraft, Närpiö (Närpes Kraft)
Oulun Työväen Palloilijat naiset (OTP)
Rovaniemen Palloseura (RoPS)
Seinäjoen Jalkapallokerhon Juniorit (SJK-j)
Seinäjoen Mimmiliiga (SeMi)
Toivalan Urheilijat, Siilinjärvi (ToU)
Vaasan Palloseura (VPS)

Alueen sarjoista nousee kuusi joukkuetta Naisten Kakkoseen seuraavasti:

Etelä 2
Länsi AB + Åland                1 AB = Turku-Tampere
Länsi C/Pohjoinen             2 C = Pohjanmaa
Itä                                        1

Suomen Cupiin saavat ilmoittautua mukaan kaikki Palloliiton alaiseen naisten sarjatoimintaan osallistuvat joukkueet, sekä T18 SM-karsintaan osallistuvat joukkueet ja JKKI-joukkueet.

 Sarjan jokainen ottelu pelataan pääsääntöisesti perinteisellä Cup-periaatteella, jossa ottelun voittaja jatkaa sarjassa ja hävinnyt putoaa jatkosta. Tästä pääsäännöstä kuitenkin poiketen, kilpailun ensimmäisellä kierroksella hävinneet joukkueet asetellaan vielä vastakkain tasauskierrokselle toiseen otteluun, josta voittajat pääsevät takaisin mukaan kilpailun varsinaiselle 2. kierrokselle. Tällä toisella cup-kierroksella eivät voi kohdata joukkueet, jotka ovat kohdanneet toisensa jo kilpailun ensimmäisellä kierroksella.

 Sarjan alkukierroksilla pelaavat kaikki alueiden sarjojen aikuisten joukkueet. Kansallisen Liigan, Naisten Ykkösen ja Naisten Kakkosen sekä T18 joukkueet tulevat mukaan kierroksella 3., pois lukien talvella 2023 pelatun Kansallisen Cupin välieräjoukkueet, jotka aloittavat Suomen Cupissa kierroksella 5.

Naisten Regions’ Cup pelataan välierävaiheesta eteenpäin, ja siihen osallistuvat parhaiten Suomen Cupissa menestynyttä neljä Naisten Kakkosen ja/tai T18 joukkuetta

Naisten Roots Cup pelataan välierävaiheesta eteenpäin, ja siihen valikoituu parhaiten Suomen Cupissa menestynyttä neljä Naisten Kolmosen tai sitä alemman tason joukkuetta.

Muodostuu P20 SM-sarjan 2022 11:sta parhaiten sijoittuneesta joukkueesta, P20 SM 12. sijoittuneen ja P20 Ykkösen syksyn 2022 2. parhaan 4. sijoittuneen välisen karsintaottelun voittajasta (1), P20 Ykkösen syksyn 2022 lohkojen kolmesta parhaasta ja paremmasta neljänneksi sijoittuneesta (yht. 7) joukkueesta sekä P17 SM-sarjan parhaasta joukkueesta (1). Kustakin seurasta voi kuitenkin olla sarjassa vain yksi joukkue, joten tarvittaessa otetaan käyttöön sarjojen täydennysmenettelysäännöt.

 P20 SM-karsinta pelataan kahdessa 10 joukkueen lohkossa kaksinkertaisena sarjana. Molemmista lohkoista lohkojen viisi (5) parasta jatkavat syksyn SM-sarjaan. Lohkojen 6. sijoittuneet karsivat P20 Ykkösen kevään lohkovoittajien kanssa kahdesta paikasta SM-sarjaan*. Otteluiden voittajat SM-sarjaan ja häviäjät syksyksi P20 Ykköseen. Lohkoissa 7. ja huonommin sijoittuneet putoavat syksyksi P20 Ykköseen.

 * Ottelut arvotaan. Ottelut pelataan SM-karsintasarjassa pelanneen joukkueen kotiotteluna. Otteluiden voittajat jatkavat SM-sarjaan ja häviäjät syksyksi P20 Ykköseen. Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

SM-sarjaan jaetaan lähtöpisteitä molempien SM-karsintasarjalohkojen sijoitusten perusteella molempien lohkojen kolmelle parhaalle 3p-2p-1p.

Ikäraja on 1.1.2003 tai sen jälkeen syntyneet.

Lohko A (10)
Football Club International, Turku (FC Inter)
GrIFK-Fotboll Grankulla (GrIFK)
Hämeenlinnan Jalkapalloseura (HJS)
Ilves, Tampere (Ilves)
Kaarinan Pojat (KaaPo)
Nokian Palloseura (NoPS)
Sexypöxyt, Espoo (Pöxyt)
Toejoen Veikot, Pori (ToVe)
TPS Juniorijalkapallo, Turku (TPS)
Vaasan Palloseuran Juniorit (VPS J)

Lohko B (10)
Atlantis FC Edustus, Helsinki (Atlantis FC)
FC Futura Juniorit, Porvoo (FCFJ)
FC Honka, Espoo (FC Honka)
FC Reipas, Lahti (FC Lahti)
Helsingin Jalkapalloklubi (HJK)
HIFK Soccer, Helsinki (HIFK)
IF Gnistan, Helsinki (Gnistan)
Kuopion Palloseura (KuPS)
Pallo-Pojat Juniorit, Helsinki (PPJ)
Vantaan Jalkapalloseura (VJS)

SM-sarja pelataan 12. joukkueen yksinkertainen sarja. SM-sarjan 11 parasta joukkuetta saavat automaattisesti paikan SM-karsintasarjaan 2023 ja 12. sijoittunut joukkue karsii yhdestä paikasta SM-karsintasarjaan 2023 P20 Ykkösen heikomman 4. sijoittuneen joukkueen kanssa. Karsintaottelu* pelataan yksiosaisena SM-sarjassa pelanneen joukkueen kotikentällä. Ottelun voittaja pelaa SM-karsintasarjassa ja häviäjä Ykkösessä keväällä 2023.

*Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, niin suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

SM-sarjaan jaetaan lähtöpisteitä molempien SM-karsintasarjalohkojen sijoitusten perusteella molempien lohkojen kolmelle parhaalle 3p-2p-1p

Sarjaan osallistuvien joukkueiden määrä saattaa vaikuttaa sarjan kilpailutapaan, putoamisiin ja nousuihin.

 P20 Ykkönen pelataan keväällä kahdessa lohkossa yksinkertaisena sarjana. Lohkojen voittajat karsivat P20 SM-karsintasarjan lohkojen 6. sijoittuneita joukkueita vastaan kahdesta paikasta SM-sarjaan*. Otteluiden voittajat pelaavat SM-sarjassa ja häviäjät syksyllä P20 Ykkösessä. Lohkojen 8. ja heikommin sijoittuneet putoavat syksyksi P20 Kakkoseen.

 * Ottelut arvotaan. Ottelut pelataan SM-karsintasarjassa pelanneen joukkueen kotiotteluna. Otteluiden voittajat jatkavat SM-sarjaan ja häviäjät syksyksi P20 Ykköseen. Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

 Kevään lohkojen 1. ja 2. sijoittuneet saavat alkupisteitä P20 Ykkösen syksyn sarjaan 1. sija 2p ja 2. sijoittuneet 1p. Mikäli joukkue nousee SM-sarjaan, pisteitä nousevalle joukkueelle ei jaeta.

 Ikäraja on 1.1.2003 tai sen jälkeen syntyneet.

Aluesarjoista P20 Ykköseen syksylle nousee joukkueita seuraavan kiintiön mukaisesti:

Etelä                           3

Länsi AB+Åland           3 AB=Turku-Tampere

Itä                                        1

Länsi C/Pohjoinen        1 C = Pohjanmaa

Lohko A (9)
Esbo Bollklubb (EBK)
FC Honka/2, Espoo (FC Honka/2)
FC Kangasala (FC Kangasala)
Haukilahden Pallo, Espoo (HooGee)
Ilves, Tampere (Ilves/2)
Karhu-Futis, Pori (Karhu-Futis)
Littoisten Työväen Urheilijat, Kaarina (LTU)
Maskun Palloseura (MaPS)
Tampereen Kisatoverit (TKT)
Tampereen Pallo-Veikot (TPV)

Lohko B (10)
FC Kontu, Helsinki (FC Kontu)
Helsingin Jalkapalloklubi (HJK/2)
Helsingin Palloseura (HPS)
IF Gnistan, Helsinki (IF Gnistan/2)
Järvenpään Palloseura (JäPS)
Mikkelin Palloilijat (MP)
Pallokerho-35, Helsinki (PK-35)
Pallo-Pojat Juniorit, Helsinki (PPJ/2)
PEPO Lappeenranta (PEPO)

Sarjaan osallistuvien joukkueiden määrä saattaa vaikuttaa sarjan kilpailutapaan, putoamisiin ja nousuihin. Kilpailutapa varmistetaan lohkojakojen yhteydessä.

 P20 Ykkönen pelataan syksyllä kahdessa lohkossa yksinkertaisena sarjana. Kummankin lohkon kolme parhaiten sijoittunutta ja parempi 4. sijoittunut (vertailussa pisteet/pelit, tarvittaessa maaliero/pelit ja tehdyt maalit/pelit) nousevat P20 SM-karsintasarjaan 2024 (yht. 7). Heikompi 4. sijoittunut karsii SM-sarjan 12. sijoittuneen kanssa yksiosaisessa ottelussa yhdestä paikasta P20 SM-karsintasarjaan 2024*. Ottelun voittaja SM-karsintasarjaan ja häviäjä kevään P20 Ykköseen 2024.

Lohkojen sijoille 5.–10. sijoittuneet joukkueet jatkavat P201:een keväälle 2024. Lohkojen 11. ja heikommin sijoittuneet putoavat P20 Kakkoseen keväälle 2024.

 * Ottelu pelataan SM-sarjassa pelanneen joukkueen kotiotteluna. Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

 Kevään lohkojen 1. ja 2. sijoittuneet saavat alkupisteitä P20 Ykkösen syksyn sarjaan 1. sija 2p ja 2. sijoittuneet 1p.

 Ikäraja 1.1.2003 tai myöhemmin syntyneet.

Alueiden sarjoista nousee joukkueita seuraavien kiintiöiden mukaisesti P20 Ykköseen keväälle 2024:

Etelä                                   3
Länsi AB+Åland            3 (AB=Turku-Tampere)
Itä                                        1
Länsi C/Pohjoinen        1 C = Pohjanmaa

Muodostuu P17 SM-sarjan 2022 11:sta parhaasta joukkueesta, P171:sen seitsemästä (7) joukkueesta, 2022 P17 SM 12. sijoittuneen ja P171 2. parhaan 3. sijoittuneen välisen karsintaottelun voittajasta (1) sekä Kai Pahlman -turnauksen parhaasta joukkueesta (1). Kustakin seurasta voi olla sarjassa vain yksi joukkue, joten tarvittaessa otetaan käyttöön sarjojen täydennysmenettelysäännöt.

 P17 SM-karsinta pelataan kahdessa 10:n joukkueen lohkossa kaksinkertaisena sarjana. Molemmista lohkoista lohkojen viisi (5) parasta jatkavat SM-sarjaan. Lohkojen 6. sijoittuneet karsivat P17 Ykkösen kevään lohkovoittajien kanssa kahdesta paikasta SM-sarjaan*. Otteluiden voittajat SM-sarjaan ja häviäjät syksyksi P17 Ykköseen. Lohkoissa 7. ja huonommin sijoittuneet putoavat syksyksi P17 Ykköseen.

* Ottelut arvotaan. Karsintaottelut pelataan SM-karsintasarjassa pelanneiden joukkueiden kotiotteluina. Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

SM-sarjaan jaetaan lähtöpisteitä SM-karsintasarjalohkojen sijoitusten perusteella molempien lohkojen kolmelle parhaalle 3p-2p-1p.

 Ikäraja on 1.1.2006 tai sen jälkeen syntyneet.

Lohko A (10)
Ekenäs Idrottsförening (EIF)
FC Honka, Espoo (FC Honka)
FC Reipas, Lahti (FC Lahti)
Helsingin Jalkapalloklubi (HJK)
Järvenpään Palloseura (JäPS)
Käpylän Pallo, Helsinki (KäPa)
Pallokerho Keski-Uusimaa (PKKU)
Pallo-Pojat Juniorit, Helsinki (PPJ)
TPS juniorijalkapallo, Turku (TPS)
Vantaan Jalkapalloseura (VJS)

Lohko B (10)
Idrottsföreningen Kamraterna Vasa (VIFK)
Ilves, Tampere (Ilves)
KPV Juniorit, Kokkola (KPV)
Kuopion Palloseura (KuPS)
Oulun Luistinseura (OLS)
Pallo-Iirot, Rauma (P-Iirot)
Rovaniemen Palloseura (RoPS)
Seinäjoen Jalkapallokerho (SJK)
Tervarit juniorit, Oulu (Tervarit-j)
Vaasan Palloseuran Juniorit (VPS-j)

SM-sarja pelataan 12:sta joukkueen yksinkertaisena sarjana. SM-sarjassa pelaavat SM-karsintasarjan kummankin lohkon 5 parasta joukkuetta (10), sekä karsintasarjan lohkojen 6. sijoittuneiden ja P17 Ykkösen kevään lohkovoittajien välisten karsintaotteluiden voittajat (2).

 SM-sarjan 11 parasta joukkuetta saavat automaattisesti paikan SM-karsintasarjaan 2024 ja 12. sijoittunut joukkue karsii yhdestä paikasta SM-karsintasarjaan 2024 P17 Ykkösen syksyn toiseksi parhaan 3. sijoittuneen joukkueen kanssa*. Kai Pahlman 2023 -turnauksen paras joukkue saa myös paikan SM-karsintasarjaan 2024. Kustakin seurasta voi kuitenkin olla SM-karsintasarjassa vain yksi joukkue, joten tarvittaessa otetaan käyttöön sarjojen täydennysmenettelysäännöt.

 SM-sarjaan jaetaan lähtöpisteitä SM-karsintasarjalohkojen sijoitusten perusteella molempien lohkojen kolmelle parhaalle 3p-2p-1p.

Ikäraja on 1.1.2006 tai sen jälkeen syntyneet.

 * Karsintaottelu pelataan yksiosaisena SM-sarjassa pelanneen joukkueen kotikentällä. Ottelun voittaja pelaa SM-karsintasarjassa ja häviäjä P17 Ykkösessä keväällä 2024. Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu. Mikäli sarjojen päättymisen jälkeen on selvää, että kummallekin karsintaottelun joukkueelle tullaan tarjoamaan täydennysmenettelyn kautta paikkaa SM-karsintasarjaan 2024, ei ottelua pelata.

P17 Ykkönen pelataan keväällä kahdessa 14 joukkueen lohkossa yksinkertaisena sarjana.
Lohkovoittajat karsivat SM-karsintasarjan lohkoissaan kuudenneksi (6.) sijoittuneiden kanssa kahdesta paikasta syksyn SM-sarjaan. Otteluiden voittajat SM-sarjaan ja häviäjät syksyksi P17 Ykköseen*.

Lohkoissa 11. ja huonoimmin sijoittuneet putoavat syksyksi P17 Kakkoseen (8). Kevään lohkojen 1. ja 2. sijoittuneet saavat alkupisteitä P17 Ykkösen syksyn sarjaan 1. sija 2p ja 2. sijoittuneet 1p.

 Ikäraja on 1.1.2006 tai sen jälkeen syntyneet.

 * Karsintaottelut pelataan SM-karsintasarjassa pelanneiden joukkueiden kotiotteluina. Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

 Alueiden sarjoista nousee joukkueita syksyn P17 Ykköseen:

Etelä                                   4 joukkuetta
Länsi AB+Åland                 1 joukkue (AB =Turku+Tampere)

Länsi C+Pohjoinen alue  2 joukkuetta (C = Pohjanmaa)

Itä                                        1 joukkue

Lohko A (14)
Espoon Palloseuran Jalkapallo (EPS)
Etelä-Espoon Pallo (EsPa)
FC Espoo (FC Espoo)
FC Honka, Espoo (FC Honka/2)
FC KTP Juniorit (FC KTP juniorit)
FC Viikingit, Helsinki (FC Viikingit)
GrIFK – Fotboll, Kauniainen (GrIFK)
Helsingin Jalkapalloklubi (HJK/2)
JIPPO-Juniorit, Joensuu (JIPPO-j)
Käpylän Pallo, Helsinki (KäPa/2)
LAUTP, Lappeenranta (LAUTP)
Mikkelin Palloilijat (MP)
PEPO Lappeenranta (PEPO)
Vantaan Jalkapalloseura (VJS/2)

Lohko B ()
FC Haka-juniorit, Valkeakoski (FC Haka-j)
FC Jazz Juniorit, Pori (FC Jazz)
Football Club International, Turku (FC Inter)
Fotbollsföreningen Jaro, Pietarsaari (FF Jaro)
Hyvinkään Palloseura (HyPS)
Hämeenlinnan Jalkapalloseura (HJS)
Ilves, Tampere (Ilves/2)
JJK Jyväskylä (JJK Jyväskylä/1)
Kajaanin Haka (KajHa)
Oulun Luistinseura (OLS/2)
Ponkilan Pantterit, Muhos (PonPa)
Salon Palloilijat (SalPa)
Tampereen Pallo-Veikot (TPV)
Vaasan Palloseuran Juniorit (VPS J/2)

P17 Ykkönen pelataan syksyllä kolmessa 12 joukkueen lohkossa yksinkertaisena sarjana.
Syksyn lohkot muodostuvat kevään SM-karsinnasta tulleista kahdeksasta (8) joukkueesta, SM-karsintaotteluiden kahdesta (2) hävinneestä joukkueesta, kevään P17 Ykkösen 18:sta joukkueesta sekä alueilta nousseista kahdeksasta (8) joukkueesta.

 Ikäraja on 1.1.2006 tai sen jälkeen syntyneet.

 Kevään lohkojen 1. ja 2. sijoittuneet saavat alkupisteitä P17 Ykkösen syksyn sarjaan 1. sija 2p ja 2. sijoittuneet 1p.

 Lohkojen kaksi parasta ja paras 3. sijoittunut (vertailussa pisteet/pelit, tarvittaessa maaliero/pelit ja tehdyt maalit/pelit) nousevat P17 SM-karsintasarjaan kaudelle 2024. Lohkojen toiseksi paras kolmanneksi (3.) sijoittunut karsii SM-sarjan 2023 12. sijoittuneen kanssa yhdestä paikasta SM-karsintasarjaan 2024*. Kai Pahlman 2023 -turnauksen paras joukkue saa myös paikan SM-karsintasarjaan 2024. Kustakin seurasta voi kuitenkin olla SM-karsintasarjassa vain yksi joukkue, joten tarvittaessa otetaan käyttöön sarjojen täydennysmenettelysäännöt.

Lohkojen kaksi heikointa 10. sijoittunutta (vertailussa pisteet/pelit, tarvittaessa maaliero/pelit ja tehdyt maalit/pelit) sekä 11. ja heikommin sijoittuneet (yht. 8) putoavat P17 Kakkoseen keväälle 2024.

 * Karsintaottelu pelataan yksiosaisena SM-sarjassa pelanneen joukkueen kotikentällä. Ottelun voittaja pelaa SM-karsintasarjassa ja häviäjä P17 Ykkösessä keväällä 2024. Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu. Mikäli sarjojen päättymisen jälkeen on selvää, että kummallekin karsintaottelun joukkueelle tullaan tarjoamaan täydennysmenettelyn kautta paikkaa SM-karsintasarjaan 2024, ei ottelua pelata.

Alueiden sarjoista nousee P17 Ykköseen keväälle 2024 joukkueita seuraavan kiintiön mukaisesti:

Etelä                                                          3
Länsi AB+Åland                                    2 (AB=Turku-Tampere)
Itä                                                               1
Länsi C/Pohjoinen                               1 (C = Pohjanmaa)

Muodostuu T18 SM-sarjan 2022 yhdeksästä (9) parhaiten sijoittuneesta joukkueesta, SM-sarjan 2022 10. sijoittuneen ja T18 Ykkösen 2022 syksyn lohkovoittajien välisten ottelun voittajista (yht. 2) sekä Mäkelänrinteen Lukion Urheilukoulun joukkueesta (1). Täydennysmenettelysäännön mukaan Laura Kalmari -turnauksesta ei tule joukkuetta T18 SM-karsintaan 2023.

T18 SM-karsinta pelataan kahdessa lohkossa yksinkertaisena sarjana.

Lohkossa A pelaavat 2022 SM-sarjan sijoille 1.–5. sijoittuneet joukkueet sekä HFA Märsky. Lohkossa B pelaavat 2022 SM-sarjassa sijoille 6.–9. sijoittuneet joukkueet sekä karsintaotteluiden voittajat (2).

Lohko A:n HFA-Märsky siirtyy SM-karsinnan jälkeen poikien sarjaan ja lohkon muut viisi (5) joukkuetta sekä lohko B:n viisi (5) parhaiten sijoittunutta jatkavat T18 SM-sarjaan. Lohko B:n 6. sijoittunut joukkue putoaa keväälle T18 Ykköseen.

Lohko A (6)

Espoon Palloseuran Jalkapallo (EPS)
FC Honka, Espoo (FC Honka)
Helsingin Jalkapalloklubi (HJK)
Mäkelänrinteen Lukion Urheilukerho, Helsinki (HFA-Märsky)
Oulun Naisfutis (ONS)
Puotinkylän Valtti, Helsinki (Valtti)

Lohko B (6)

FC Espoo (FC Espoo)
Ilves, Tampere (Ilves)
Kouvolan Peltirumpu (FC Peltirumpu)
Kuopion Palloseura (KuPS)
Hämeenlinnan Jalkapalloseura (HJS)
Pallokerho Keski-Uusimaa, Tuusula (PKKU)

T18 SM-sarja pelataan 10 joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Sarjassa pelaavat SM-karsintasarjan lohkon A viisi (5) joukkuetta (HFA-Märsky ei syksyllä T18 SM-sarjassa) ja lohkon B viisi (5) parhaiten sijoittunutta joukkuetta.

SM-sarjassa 1.–5. sijoittuneet joukkueet jatkavat SM-karsintasarjan lohkoon A 2024. (+ HFA)

SM-sarjassa 6.–9. sijoittuneet joukkueet jatkavat SM-karsintasarjan lohkoon B 2023.

SM-sarjassa 10. sijoittunut joukkue karsii T18 Ykkösen syksyn kolmen lohkovoittajan kanssa yksiosaisissa otteluissa kahdesta paikasta SM-karsintasarjan lohkoon B 2024.* Laura Kalmari 2023
-turnauksen paras joukkue saa myös paikan SM-karsintasarjaan 2024. Kustakin seurasta voi kuitenkin olla SM-karsintasarjassa vain yksi joukkue, joten tarvittaessa otetaan käyttöön sarjojen täydennysmenettelysäännöt.

* Ottelut arvotaan, mutta SM-sarjan 10. sijoittunut sekä paras T18 Ykkösen lohkovoittajista (vertailussa pisteet/pelit, tarvittaessa maaliero /pelit ja tehdyt maalit/pelit) saavat kotiottelun. Mikäli ottelu päättyy tasan, pelataan heti ottelun päätteeksi jatko-ottelu, jonka pituus on 2 x 15 minuuttia. Voittaja on jatko-ottelussa enemmän maaleja tehnyt joukkue. Jos tilanne on jatko-ottelun jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu.

 Ikäraja on 1.1.2005 tai sen jälkeen syntyneet.