U18-tyttöjen projekti käynnistyi pitkän tauon jälkeen

U18-tytöt (2005 ja myöhemmin syntyneet) päätti Eerikkilän leirinsä harjoitusotteluun, jossa Pikkuhelmarit kohtasi Hongan poikajoukkueen. Ottelussa pelattiin kolme 40 minuutin jaksoa (yht. 120 min) – lukemat olivat vielä pelin puolivälin tuntumassa 2–1, mutta Honka voitti lopulta selvästi 7–2.

Suomen kenttäpelaajat pelasivat tunnin, ja kukin kolmesta maalivahdista 40 minuuttia. Päävalmentaja Arttu Pitkäkankaan mukaan tavoitteena oli ennen kaikkea antaa näyttöpaikka pelaajille – viime metreillä sairastunutta Sara Arimoa lukuun ottamatta jokainen pelaaja saikin vyölleen isot minuutit.

– Pojat olivat juuri niin kovia, kuin saattoi odottaa. Isoin haasteemme oli se, että emme pysyneet mukana vauhdissa, ja meillä oli ongelmia puolustamisessa sekä kaksinkamppailuissa. Joukkue oli laadukkaasti valmennettu, ja heillä oli erinomaisia pelaajia. Erityisesti yksi vastustajan pelaajista erottui edukseen ja teki useamman maalin – en usko, että tämän ikäluokan huippumaillakaan on yhtä nopeita pelaajia, Pitkäkangas sanoo.

– Meillä oli paljon hyviä jaksoja, ja hyökkäsimme ajoittain todella hyvin. Saimme onnistumisia etenkin siinä, kun etenimme leveydestä sisään – loimme hyvän määrän maalipaikkoja sekä organisoiduista hyökkäyksistä että vastaiskuista. Olisimme voineet hyvinkin tehdä enemmän kuin kaksi maalia etenkin, mikäli olisimme onnistuneet hieman paremmin riistojen jälkeen.

Pikkuhelmarit harjoitteli menneinä päivinä kovalla intensiteetillä, ja pelissä nähtiin monia asioita, joita treenikentällä sekä palavereissa oli käyty läpi.

– Täytyy muistaa, että meillä oli alla kolme rankkaa päivää. Teimme tiistaina fyysiset testit ja vedimme seuraavina päivinä kovat harjoitukset, joten valmistautuminen erosi merkittävästi siitä, kuinka valmistaudumme maaotteluihin. Leirin tavoitteisiin kuului se, että haluamme kehittää peliämme – silläkin kustannuksella, että meillä painaa jalka pelissä, Pitkäkangas toteaa.

– Joskus jalkapalloa täytyy pelata myös niin, että alla on kova rasitus. Jokainen pelaaja antoi tänään kaikkensa, mutta meillä loppui bensa kesken. Kaikki pelaajamme saivat varmasti kokemuksen siitä, miltä tuntuu pelata äärirajoilla. Se on tärkeä asia, ja tuloksen taakse pitää osata katsoa.

Kokonaisuutena Pitkäkangas pitää leiriä hyvin onnistuneena. Ikäluokan edellisestä maajoukkuetapahtumasta oli aikaa puolisen vuotta, mutta seuraavaa tapahtumaa ei tarvitse odotella kauaa. Suomi matkaa tammikuussa Portugaliin, jossa se pelaa tuplamaaottelun emäntämaata vastaan.

– Leirillä oli kokeneempien pelaajien lisäksi useita pelaajia, jotka olivat maajoukkueessa ensimmäistä kertaa. Kävimme päätöspalaverissa läpi leirin antia, ja pelaajat kokivat leirin olleen kokonaisuutena todella hyvä. Oli hienoa kuulla, kuinka hyvä pelaajien oli olla toistensa kanssa, Pitkäkangas kertoo.

– Saimme harjoituksista ja pelistä todella tärkeää infoa tulevia tapahtumia ajatellen. Osa pelaajista sai palautetta jo leirin aikana, mutta kaikkien kanssa käymme palautteet läpi vielä tulevien viikkojen aikana. Pelaajille on todella tärkeää tietää, missä he menevät tällä hetkellä, ja missä on parannettavaa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Portugalin tapahtumaan saadaan pelaajia myös loukkaantumistuvalta. Kun U19-maajoukkueenkin mukana olleet pelaajat liittyvät leirille, kilpailu paikoista tulee kovenemaan entisestään.

– Olimme ensimmäistä kertaa tällä yhdessä kokoonpanolla, ja otamme mukaan kaiken opin. Tämä oli loistavaa oppia paitsi pelaajille myös valmennustiimillemme. Meillä on älyttömän hyvä tiimi, jonka kanssa odotamme innolla tammikuuta.