UEFA Elite Youth A -kurssilaiset vierailivat FC Midtjyllandissa – “Suomessa eniten parannettavaa on yhteistyössä”

Suomalaisten nelipäiväinen vierailu Tanskan suurseura FC Midtjyllandissa alkoi sunnuntaina 18. syyskuuta ja päättyi keskiviikkona 21. syyskuuta. Vierailu kuului osaksi kesäkuussa 2022 alkanutta UEFA Elite Youth A -kurssia, jonka aiheena on erityisesti 16-23 -vuotiaiden pelaajien kehittäminen nuoresta huipulle.  Kouluttajina toimineiden Kari Okkosen ja Jani Honkavaaran kanssa matkaan pääsi lähtemään kolmestatoista kurssilaisesta yksitoista.

Honkavaara kertoo matkan tavoitteena olleen opin ottaminen hyvin hoidetusta akatemiasta, joka on peruskivi keskijyllantilaisseuran menestykselle. Viimeisestä kahdeksasta Tanskan mestaruudesta Midtjylland on napannut kolme, Mestarien liigassa seura debytoi viime vuonna, ja juuri vierailun alla kaatui Eurooppa-liigassa Lazio vakuuttavin lukemin 5-1.

– Midtjylland oli hyvä ympäristö seuravierailulle siksikin, että heillä on hyviä esimerkkejä pelaajien kehittämisestä akatemian alusta lähtien. Lisäksi he ovat todella innovatiivinen seura. He ovat käyttäneet paljon dataa, satsanneet erikoistilanteisiin ja myyneet useita omia pelaajiaan ulkomaille, Honkavaara jatkaa.

Tiiviistä aikataulusta huolimatta suomalaisvieraat ehtivät akatemiassa tavata monia akatemian valmentajia, nähdä sen joukkueita, alueen olosuhteita ja muuta seuratoimintaa. 

– Vierailun tavoittena oli selvittää, mikä heidän salaisuutensa on, ja mitkä ovat suurimmat erot ja yhtäläisyydet Suomeen niin pelaajien kuin valmentajien arkitoiminnassa. Miten pelaajia kehitetään pelitavallisesti akatemiasta edustusjoukkueeseen, Honkavaara kertoo. 

Midtjyllandin seuravierailulla suomalaiset pääsivät näkemään monien akatemian ikäluokkien harjoittelua.

Midtjyllandin urheilujohtaminen vakuutti UEFA Elite Youth A -kurssilaiset

Vastauksia löytyi jo varhaisessa vaiheessa seuravierailua. Ne tosin vastasivat hieman erilaisiin kysymyksiin kuin mitä ryhmä oli alun perin lähtenyt selvittämään. 

– Heillä ei ole muita salaisuuksia kuin yhteisöllisyys ja suunnitelmallinen toiminta. Urheilujohtaminen on Midtjyllandissa Suomea korkeammalla tasolla. Se on isoin syy siihen, miksi he ovat niin hyviä kuin he ovat, Honkavaara uskoo.

Midtjyllandin harjoituskentillä ja valmentajien toiminnassa Honkavaara ei nähnyt suuria eroja Suomeen. 

– Samanlaista toimintaa heidän harjoituksissaan on kuin Suomessakin. Suurin ero meidän ja Midtjyllandin välillä on, kuinka hyvin suunniteltua ja johdettua seurojen toiminta on isossa kuvassa, Honkavaara analysoi. 

Myös UEFA Elite Youth A -kurssilta matkassa mukana ollut Stefan Wikström kehuu Midtjyllandin urheilujohtamista, ilmapiirin rakentamista ja ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta niin, etteivät adjektiivit ole riittää kehumiseen. 

– Se oli todella vaikuttavaa. Positiivista, energistä, avointa, eteenpäinsuuntautuvaa, rohkeaa, ennakkoluulotonta! 

Espoon Palloseurassa itse valmentava Wikström kokee suomalaisen mentaliteetin poikkeavan Midtjyllandissa näkemästään.

– En tiedä, mennäänkö tässä enemmän kansanluonteeseen, mutta tanskalaiset ovat tosi avoimia ja positiivisia. He välittävät toisistaan, puskevat toisiaan eteenpäin ja uskaltavat sanoa asioita ääneen, Wikström näkee. 

Eteenpäinmenevä asenne ja seuran selvät tavoitteet huokuivat Midtjyllandin koko seuratoiminnasta myös käytännössä. 

– Midtjyllandissa kaikki tietävät, mitä he ovat seurana tekemässä. He haluavat kehittää kovan tason pelaajia ja myydä heitä ulkomaille. Samalla he haluavat kilpailla todella kovaa ja päästä Eurooppaan. Organisaation joka ikinen ihminen vetää yhdessä samaa suuntaan, eikä siellä kukaan miet asioita oman yksikkönsä kannalta. Kaikki miettivät vain Midtjyllandia, Wikström näkee. 

Myös Honkavaara uskoo, että tanskalaiset ovat suomalaisia parempia viemään suunnitelmat käytäntöön. 

– Me Suomessa olemme tosi hyviä tekemään suunnitelmia ja valmennuslinjoja. Meillä seuroilla on melkein yhtä hyvät suunnitelmat kuin Tanskassa, mutta olemme tosi huonoja pitämään niistä kiinni. Valmentajakohtaisesti toiminta saattaa meillä erota seuran sisälläkin. Tietysti meillä on paljon amatöörivalmentajia, joten toiminta ei ole kovin ammattimaista, mutta kun toiminta ei ole kovin yhdenmukaista, on kyse myös johtamisen puutteessa, Honkavaara näkee. 

Suomalaisvalmentajat näkivät, että Midtjyllandin toiminta noudatteli suunnitelmia tarkasti myös käytännössä.

“Ilman yhteistyöseurojaan Midtjylland ei ikinä voisi pyörittää sellaista akatemiaa”

Seurafuusiona vuonna 1999 perustettu FC Midtjylland ponnistaa pieniltä Ikastin (n. 11 000 asukasta) ja Herningin (n. 35 000 asukasta) paikkakunnilta. Tanskan suurkaupunkien suurseurojen kanssa se ei voisi olla mitenkään kilpailukykyinen ilman vahvaa yhteistyötä keskijyllantilaisten pikkuseurojen kanssa. Ne laajentavat seuran pelaajapohjaa noin 300 000 asukkaan alueelle.

– Koko Midtjyllandin toimintaa ohjaa ajatus siitä, että he ovat koko alueen joukkue. Siksi jokaisesta 150 yhteistyöseurasta pidetään todella hyvää huolta. Siellä on ymmärretty, että niiden kanssa tehdä hyvää työtä, jotta seura koetaan omaksi koko alueella. Meillä Suomessa on isojen alueiden seuroja, mutta en ole nähnyt kenenkään laittavan vastaavia resursseja yhteistyöseuroihin. Oli uskomattoman hienoa nähdä, miten paljon siellä arvostetaan koko alueen yhteisöä, Honkavaara kertoo. 

Yhteistyöseurat ovat elintärkeitä paitsi Midtjyllandin seurayhteisön, myös sen tarkkaan suunnitellun pelaajapolun kannalta. Käytännössä kaikki seuran akatemian pelaajat ovat yhteistyöseurojen kasvatteja, sillä Midtjyllandin nimen alla akatemiatoiminta alkaa varsinaisesti vasta 13-vuotiaiden ikäluokassa. 

Pelaajapolku selvästi toimii, sillä viime vuosina Midtjylland on myynyt ulkomaille useita yhteistyöseurojensa kasvatteja. Tuoreimpana esimerkkinä pelaajapolkunsa toiminnasta ylpeät isännät esittelivät nyt 20-vuotiasta Gustav Isaksenia, joka tuli 13-vuotiaana Midtjyllandiin yhteistyöseura Roslev IK:sta ja maalasi nyt Eurooppa-liigassa Lazion verkkoon.

– Ilman yhteistyöseurojaan Midtjylland ei ikinä voisi pyörittää sellaista akatemiaa. Akatemiassa on mietitty tarkkaan, miten huippuja luodaan ja millainen ympäristö heille pitää antaa, Honkavaara kertoo. 

Midtjyllandilla on selkeä, vanhoista perinteistä kumpuava käsitys, millaisia pelaajia siellä halutaan kasvattaa. 

– Täällä me järjestämme toimintaa ja mietimme, millaisia pelaajia toiminnasta tulee. Tanskassa mietitään suunnitelmallisesti, millaisia pelaajia halutaan tuottaa, millaisia pelaajia seurassa tarvitaan ja millaisia pelaajia myydään eteenpäin, Honkavaara yksinkertaistaa. 

Suunnitelmallisen pelaajapolun usein ajatellaan tarkoittavan sitä, että kaikki seuran joukkueet pelaisivat samalla tavalla. Honkavaara kertoo, että Midtjyllandissa ei hirttäydytä mihinkään peliryhmityksiin, kunhan pelaamisen perusperiaatteet ja filosofia pysyivät samanlaisina. 

– Formaatiot saattavat vaihdella joukkueesta toiseen ja harjoitteet ovat usein ikäluokkakohtaisia. Tärkeitä heille on, että periaatteellisilla tasoilla halutut asiat toistuivat kaikista akatemian ikäluokista edustukseen, Honkavaara sanoo. 

Midtjyllandissa pelaajakehitykselle tärkeinä pidetään paitsi pelikentällä tapahtuvia asioita, myös sen ulkopuolista elämää. Seura haluaa luoda oikeanlaiset olosuhteet pelaajille ja heidän pitkäjänteiselle kehitykselleen kaikella muullakin toiminnallaan. 

– Tanskassa sopimuksen edustusjoukkueen kanssa voi tehdä 16-vuotiaana. Silloin käydään vielä koulua. Midtjyllandilla on periaate, että ensimmäinen sopimus tehdään aina kolmeksi vuodeksi, eikä seura koskaan katkaise tätä sopimusta. Sopimus voidaan katkaista vain, jos pelaaja ja pelaajan vanhemmat itse haluavat, muuten pelaajasta kannetaan vastuu kolme vuotta, Honkavaara antaa esimerkin.

– Toiminta on pitkäjänteistä, koska he luottavat omaan toimintaansa ja siihen, että pelaajia pystytään kehittämään paremmiksi.

Midtjyllandin akatemian pelaajat tulevat yli 150 hyvin hoidetusta yhteistyöseurasta ympäri aluetta.

Valmentajat innoissaan Midtjyllandin esimerkistä

Tanskalaisisännät esittelivät vierailijoilleen myös yhteistyötään paikallisten koulujen kanssa. Etenkin ammatikseen opettajana työskenneelle Honkavaaralle oli silmiinpistävää, miten paljon tanskalainen yhteiskunta tukee koululiikuntaa. 

– Vierailulla näimme, että pienilläkin kouluilla oli hienot urheilutilat. Suomessa ajatellaan yleensä, että urheilu ja urheilutilat ovat menoerä. Tanskassa ajatellaan, että on urheilutoimintaa, jolle he saavat järjestää tilat, koska yhteiskunta saa urheilusta enemmän kuin urheilu saa yhteiskunnalta. Siksi yhteiskunnan tuki esimerkiksi kouluille on suurta, ja niissä on valtavan hienot ympäristöt ei vain jalkapalloa, mutta myös muita lajeja, kuten pyöräilyä, käsipalloa, golfia ja jääkiekkoa varten, Honkavaara kertoo.

Suomalaisnäkökulmasta Midtjyllandin esimerkissä kenties rohkaisevinta oli, miten lyhyessä ajassa muutos on saatu aikaan. Toiminta systematisoitui kunnolla vasta kymmenisen vuotta sitten, kun innovatiiviseen ajatteluun uskova Rasmus Ankersen tuli seuran puheenjohtajaksi. 

– Kaikki sanoivat siellä, että kun Ankersen tuli, koko Midtjyllandin toiminta muuttui. Siitä ei ole kovin pitkä aika, mikä osoittaa, että paljon asioita voitaisiin Suomessakin muuttaa lyhyessä ajassa, jos asioita tehdään oikein, Honkavaara sanoo. 

Kokonaisuudessaan Honkavaara koki seuravierailun antoisana. Huolimatta aikaisista aamuherätyksistä ja 14-tuntisista päivistä, valmentajat olivat intoa piukassa koko reissun ajan.

– Matkaohjelmamme oli tosi hyvä, ja saimme tavata kaikki mahdolliset ihmiset Midtjyllandin akatemiasta. Saimme reissusta paljon irti, Honkavaara päättää.

Valmentajien päivät Midtjyllandissa alkoivat aamuvarhain.

Wikström komppaa Honkavaaraa kehuen tanskalaisten vieraanvaraisuutta sekä matkan antia myös hänen oman UEFA Elite Youth A -kurssinsa tukena. 

– Oli hyvä reissu. Lainatakseni Mika Nurmelan kuuluisia sanoja – matka ei tapa vaan seura. Nyt oli hyvä porukka, jonka kanssa reissusta sai vielä enemmän irti. 

– Reissu vahvisti aika paljon jo olemassa olleita ajatuksia ja mietteitä. Me täällä Suomessa olemme hyvällä tiellä – meidän pitäisi vain tehdä oikeita asioita todella, todella paljon enemmän kuin teemme nyt, Wikström summaa. 

Seuravierailulla nähtiin, että tanskalainen yhteiskunta tukee koululiikuntaa paljon enemmän kuin suomalainen.