Helmarit 50v -seminaarissa keskusteltiin naisten roolista urheilumediassa
Koko Helmarit 50v -seminaarin tallenteen pääset katsomaan alta. Paneelikeskustelu alkaa ajassa 1:40:37.
4. toukokuuta järjestetyn Helmarit 50v -seminaarin jälkimmäisessä, Naisen rooli urheilumediassa -paneelikeskustelussa ääneen pääsivät bränditoimisto United Imaginationsin jäsen ja Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Anu Ubaud, MTV Urheilun toimituspäällikkö Teemu Niikko ja ihmisoikeusliiton kampanja-asiantuntija Tommy Lindgren.
Anu Ubaud.Kuva: Pinja Akkanen
Ubaud avasi keskustelun siitä, miten kaukana Suomessa ollaan siitä, että median urheilusisällöistä naisten urheilua katettaisiin riittävästi.
– Naisten urheilun osuus median urheilusisällöistä on viimevuotisten katsausten pohjalta jossakin viidenneksen paikkeilla – jos ei alle sen, Ubaud huomautti.
Hänen mukaansa journalismin pitää olla aina avoimen yhteiskunnallisen keskustelun ja kriittisen tarkastelun kohteena, kuten myös urheilun merkittävänä yhteiskunnallisena instituutiona.
– Median rooli ei ole vain reflektoida, sillä media voimakkaasti rakentaa yhteiskuntaa, mitä pidämme normaalina, mistä asioista tiedämme ja mitä haluamme tietää. Siksi median toimintaa pitää tarkastella kaikenlaisilla foorumeilla, Ubaud sanoi.
– Elisabethin sanoihin liittyen, ja minkä Lise myös nosti esille: tasa-arvoa aina rakennetaan jonkin päälle.
Ubaud uskoo, että urheilujournalismin sisällön ja naisten osuuden tarkastelemisella on tasa-arvotyön edistämisessä merkittävä rooli.
– Rakennamme aina aikaisempien sukupolvien työn päälle ja siksi meidän pitää tänäänkin ja tästä eteenpäin puhua tästä aiheesta, Ubaud totesi.
Teemu Niikko.Kuva: Pinja Akkanen
Niikon näkemyksen mukaan naisten huippu-urheilun uutisointi ja laatu on viime vuosien ja erityisesti vuosikymmenten aikana kylläkin lisääntynyt.
– Tietysti urheilujournalismi näyttäytyy edelleen epätasa-arvoisena ulospäin, koska miesten huippu-urheilusta uutisoidaan merkittävästi enemmän. On silloin myös luonnollista keskustella siitä, Niikko jatkoi.
Urheilutoimittajien liiton mukaan suomalaisista urheilujournalisteista naisia on suunnilleen yksi yhteen naisten urheilusta tehtyjen sisältöjen kanssa, eli noin 20 prosenttia.
– Siitä ei pääse mihinkään. Sekin on tietysti hyvin näkyvä asia, mutta kaikkiin näihin asioihin on syitä ja niistä on seurauksia kuten elämässä yleensä, Niikko pyöritteli.
Tommy Lindgren.Kuva: Pinja Akkanen
Lindgren uskoo, että yksi toimittajien vahvasti sukupuolittuneen jaon seurauksista on, mitä lehdissä kirjoitetaan ja mistä kirjoitetaan. Hän toivoisi, että sitä ei vaan otettaisi kylmänä faktana, että asia vain nyt on niin.
– Pitää kysyä, miksei naisia ole urheilutoimittajina enempää? Voitaisiinko heidän määräänsä lisätä rekrytointikäytännöillä ja ihan aktiivisilla toimilla?
– Hyvä journalismi ei tietenkään ole ensisijaisesti sukupuolesta kiinni, mutta jos ajatellaan niitä aiheitä, mistä urheilujournalismi on viime vuosina lisääntyvässä määrin kertonut – kuten vaikka seksuaalisesta häirinnästä, sukupuolen moninaisuudesta ja tasa-arvosta – veikkaan, että monella naistoimittajalla voi olla sellaista annettavaa esimerkiksi omakohtaisten kokemusten kautta tai haastateltavien ihmisten luottamuksen saavuttamisen kautta, mitä miestoimittajilla ei välttämättä ole. Jos naisia olisi urheilutoimittajina enemmän, ehkäpä tarina, mitä meille kerrotaan, voisi olla vähän toisen näköinen, Lindgren kommentoi.
Lindgren kritisoi mediaa esimerkiksi Liverpoolin Emma Koiviston toukokuussa Chelseaa vastaan tekemän, paneelin aikana ajankohtaisen maalin sivuuttamisesta kokonaan.
– Kävin selaamassa mielenkiinnosta, mitä jalkapallosta kirjoitetaan nyt. Siellä oli Haalandin, Messin ja Pohjanpalon nimi, siellä oli Pasi Tuutin nimi, siellä oli kerrottu Modricia laserilla osoitelleen miehenkin tarina. Aika paljon oli kerrottu tarinoita miesten futiksen ympäriltä, mutta tämä suomalainen futissaavutus ei nyt tällä kertaa rikkonut uutiskynnystä, Lindgren huomioi.
