Rosenborgiin siirtynyt Santeri Väänänen: ”Luotan, että tasoni riittää hyvään rooliin”

Kausi 2022 alkoi Santeri Väänäsen kannalta painajaismaisesti. HJK:n pelaaja kannettiin paareilla kentältä, kun hän loukkaantui vierasottelussa SJK:ta vastaan heti Veikkausliigan toisella kierroksella. Kliseisesti voisi sanoa, että Väänänen palasi viheriöille entistä vahvempana – muutamaa kuukautta myöhemmin keskikenttämies loisti Eurooppaliigassa.

PPV:ssa uransa aloittanut Väänänen veti läpi HJK:n junioriputken ja debytoi Veikkausliigassa jo kaudella 2018. Loukkaantumiset hidastivat lopullista läpimurtoa edustukseen sekä pääsarjaan, mutta Väänänen nousi viimeistään viime kaudella pelipaikkansa eliittiin. Klubissa kapteeninnauhaakin kantaneen pelaajan esitykset huomioitiin myös Euroopassa.

– Keskittymiseni oli kauden aikana täysillä pelaamisessa, mutta muistan kuulleeni syksyllä Rosenborgin kiinnostuksesta. Kauden jälkeen minulla oli pöydällä muutama vaihtoehto, joista Rosenborg oli mielestäni selvästi paras. Joukkueen pelitapa tuntui minulle sopivalta, ja näin, että minulla on mahdollisuus nousta suureen rooliin joukkueessa, nelinkertainen Suomenmestari kertoo.

– Kysyin Rosenborgissa pelanneelta Riku Riskiltä, millainen seura on kyseessä. Hänellä ei ollut muuta kuin positiivista sanottavaa Rosenborgista. Se rohkaisi minua entisestään siirtymään Norjaan. Jos täällä lyö läpi, ovet ovat auki myös isompiin sarjoihin.

Väänäsen siirto julkaistiin joulukuussa, ja joukkue on ehtinyt sittemmin leireillä Kanariansaarilla ja pelata vuoden ensimmäiset harjoitusottelunsa. Rosenborgin odotuksista Väänästä kohtaan kertoo se, että tälle annettiin seuraikoni Roar Strandin entinen pelinumero – kuutospaita ei ollut käytössä yli vuosikymmeneen.

– Olen päässyt mukaan joukkueeseen ja sopeutunut aika nopeasti erityyppiseen harjoitteluun. Norjalainen futis on nopeatempoista, ja sen huomaa treeneissä – pelaamme tosi paljon, ja taktisia juttuja on vähemmän kuin Suomessa. Olen pärjännyt treeneissä hyvin, ja valmentajilta saamani palaute on ollut positiivista.

Rosenborg dominoi erityisesti vuosina 1990–2006, jolloin se oli silloisen Tippeligaenin ykkönen 15 kertaa. 2010-luvulla miesten edustus voitti viisi mestaruutta.Kuva: RBK

Väänänen debytoi Rosenborgissa tammikuun Tromsø IL -ottelussa, jossa peliaikaa irtosi ensimmäisen 45-minuuttisen ajan. Hän oli avauksessa myös Levanger FK:ta vastaan – Stabæk- ja Sandefjord-peleissä Väänänen pääsi irti toisella jaksolla.

– Treenipelit ovat menneet omalta osaltani ihan hyvin. Joukkueellamme on ollut haasteita pelinavaamisen kanssa, minkä lisäksi prässimme on onnistuttu puhkomaan turhan helposti. Meillä on tekemistä, mutta kauden alkuun on onneksi aikaa, enkä ole huolissani, Väänänen sanoo.

– Kilpailu peliajasta on kovaa, mutta luotan siihen, että tasoni riittää hyvään rooliin. Se vaatii sitä, että onnistun kaikissa harjoituksissa ja matseissa. On tullut selväksi, että täällä ei ole varaa treenata tai pelata huonosti.

Maan ylivoimaisesti menestyneimmän seuran edellinen liiga- ja cup-mestaruus ovat vuodelta 2018. Viime kaudella Rosenborg sijoittui sarjan kolmanneksi – matkaa mestari Moldeen oli kuitenkin peräti 22 pistettä. Vieraissa ei kulkenut toivotulla tavalla, mutta kotonaan Rosenborg oli sen sijaan sarjan paras joukkue. Lerkendal Stadionilla pelatuissa kotiotteluissa kävi viime kaudella lähes 200 000 ihmistä, ja seuran yleisökeskiarvo oli reippaat 13 000.

– On itsestään selvää, että Rosenborg tavoittelee joka vuosi mestaruutta. Siitä ei tarvitse erikseen puhua, kun kaikki tietävät sen. Olen kuullut joukkuekavereiltani, että Rosenborg on koko kaupungin ylpeys, ja ihmiset elävät seuran mukana. Odotan innolla, että pääsen pelaamaan ensi kertaa kotiyleisön eteen.

”Kisapaikka se on täysin realistinen tavoite”

Kaikkiaan 19 poikien maaottelua pelannut Väänänen debytoi Huuhkajissa tammikuussa. Portugalissa pelatuista Ruotsi- ja Viro-otteluista ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta Väänänen ja muut nuoret pelaajat saivat peleistä arvokasta kokemusta.

– Tuloksista jäi paljon hampaankoloon, mutta oli tietenkin tosi hienoa tehdä A-maajoukkuedebyytti. Se on asia, josta jokainen suomalaisfutari varmasti haaveilee. Emme pelanneet niin hyvin, kuin olisimme voineet, mutta kokemus oli hieno.

Väänäsen lisäksi Huuhkajat-ryhmässä oli peräti yhdeksän pelaajaa, jotka olivat mukana Pikkuhuuhkajien edellissisä EM-karsinnoissa. Tällöin jatkokarsintapaikka jäi yhden voiton päähän – loukkaantumisista kärsinyt Väänänen pelasi lopulta vain neljässä karsintaottelussa.

Tuleviin karsintoihin Pikkuhuuhkajat lähtee Väänäselle entuudestaan tutun päävalmentajan komennossa, sillä Mika Lehkosuo toimi HJK:n päävalmentajana, kun Väänänen nousi edustukseen. Suomi arvottiin helmikuun alussa EM-karsintojen E-lohkoon Romanian, Sveitsin, Albanian, Montenegron ja Armenian kanssa – mennäänkö tällä kertaa päätyyn asti?

– Minulle jäi sellainen fiilis, että olisimme voineet saada edellisistä karsinnoista enemmän irti. Pystyimme voittamaan isoja maita, eikä jatkokarsintapaikka jäänyt kauas. Tulevissa karsinnoissa haluamme kisoihin asti – saamme kasaan hyvän joukkueen, ja kisapaikka se on täysin realistinen tavoite.

U21-EM-lopputurnaus järjestetään Slovakiassa vuonna 2025 – isäntämaan lisäksi turnaukseen etenee 15 maata. Yhdeksän lohkovoittajan lisäksi kolme parasta lohkokakkosta saa suoran paikan EM-kisoihin, kun muut lohkokakkoset puolestaan pelaavat kaksiosaiset jatkokarsinnat.