Mikä ihmeen Juuson Kierros?

Juuson Kierroksia

Juuso Walden (1907–1972) oli aikansa tunnetuimpia teollisuusjohtajia ja elämää suurempi persoona. Vuorineuvos jätti pysyvän jäljen Valkeakoskelle, jonka Hakasta tuli hänen ansiostaan suomalaisen jalkapallon suurseura.​

Juuso Walden syntyi Pietarissa, jossa hänen isänsä Rudolf toimi suomalaisen paperiteollisuuden edustajana. Palattuaan Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen Rudolf Walden rakensi oman liikeuran 1920 perustamansa Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtajana. Juuso peri isänsä aseman tämän siirryttyä 1940 puolustusministeriksi. Hän rakensi oman ”valtakuntansa” Valkeakoskelle, jonne Yhtyneiden pääkonttori siirtyi 1951.

Vanhan ajan patruunan lailla Walden järjesti työläisilleen asunnot ja vapaa-ajan palvelut – ja valvoi myös tarkoin heidän käytöstään.

Juuso Walden sai usein isännöidä korkean tason vieraita. Neuvostojohtaja Nikita Hruštšev tutustui Jämsänkosken tehtaaseen vuonna 1957.​Kuva: Ⓒ Wikimedia Commons

USA:n entinen varapresidentti (ja tuleva presidentti) Richard Nixon kävi 1965 Valkeakoskella kanadalaisen paperiyhtiön asiamiehenä. Juuso oli tiukkana, eikä kauppoja syntynyt.​​

Nixon & Walden.Kuva: Ⓒ Wikimedia Commons/Olavi Kaskisuo

Pöydän antimista kernaasti nauttinut Juuso Walden ei henkilökohtaisesti ollut urheilun harrastajia, mutta jalkapallon katsomisesta hän innostui jo 1930-luvulla opiskellessaan Englannissa. Hän otti silmäteräkseen Valkeakosken Hakan, joka nousi vuorineuvoksen avokätisen tuen turvin 1950-luvulla SM-sarjan kärkiseuraksi. Tehtaan kenttä sai Yhtyneiden rahoituksella ajanmukaisen katsomon ja valaistuksen 1960, samana vuonna jolloin Haka voitti ensi kertaa Suomen mestaruuden.

Walden keskellä.Kuva: Ⓒ TAHTO

Hakan tukijoukoiksi valjastettiin koko Yhtyneiden Paperitehtaiden väki. Vuoden 1960 Suomen Cupin finaalissa Haka kohtasi toisen tehdasseuran, porilaisen Rosenlewin Urheilijat -38:n. Juuso Walden järjesti erikoisjunan, joka toi 1500 henkeä Valkeakoskelta Helsinkiin sekä vielä linja-autokuljetukset yhtiön muilta tehdaspaikkakunnilta Jämsänkoskelta, Kaipolasta ja Simpeleeltä. Vahvan yleisöedun turvin Haka voitti ottelun ja Walden vuorineuvosten vedonlyönnin maalein 3–1. Tuplamestarit pääsivät palkintomatkalle Italian Riminiin, Juuson kustannuksella tietenkin.

Valkeakosken Haka teki historiaa vuonna 1960 voittamalla ensimmäisenä joukkueena Suomessa tuplamestaruuden.Kuva: Ⓒ TAHTO

Vuosina 1952–62 Juuso Walden toimi Suomen Palloliiton puheenjohtajana. Aikakauden merkkipaaluihin kuului paitsi Suomen Cupin perustaminen 1955 myös samana vuonna saavutettu yhteisymmärrys Työväen Urheiluliiton kanssa, mikä mahdollisti TUL:n seurojen liittymisen Palloliiton jäseniksi. ​

Juuso Walden pitää maljaa Suomen Cupin arvonnassa. Onnettarena Erik von Frenckell, hänen edeltäjänsä Palloliiton puheenjohtajana.Kuva: Ⓒ TAHTO

Jalkapallo ei suinkaan ollut ainoa Juuso Waldenin sponsoroima urheilulaji. Yhtyneiden Paperitehtaiden palkkalistoille värvättiin useita huippuhiihtäjiä, joista tunnetuin oli moninkertainen olympia- ja MM-voittaja Veikko Hakulinen. Siinä missä jalkapalloilijat koottiin Valkeakoskelle, hiihtolajien huiput keskitettiin Jämsänjokilaakson tehtaisiin. Kaipolaan rakennettiin yhtiön rahoilla jopa varsin vähälle käytölle jäänyt suurmäki.​

Olympiamitaleita Waldenin tuella voittivat myös Valkeakosken Vesiveikkojen soutajat Toimi Pitkänen ja Veli Lehtelä.​

Yhtyneiden mies Veikko Hakulinen hiihti kolme olympia- ja kolme MM-kultaa vuosina 1952-60. Kuvassa käynnissä Lahden MM-hiihdot 1958.​Kuva: Ⓒ TAHTO/Helge Heinonen

Viihdettä ja virkistystä Yhtyneiden Paperitehtaiden työntekijöille tarjosivat myös ”maaottelut” englantilaisen puuteollisuusyhtiön Albert E. Reed & Co:n kanssa jalkapallossa ja yleisurheilussa. Otteluita käytiin vuosina 1947–1962 vuoroin Suomessa ja Englannissa. Yhtiön kustantama matka Englantiin oli tehdastyöläisille ainutlaatuinen kokemus; Waldenin tiukka periaate oli, että kukaan ei päässyt mukaan kuin yhden kerran. ​

Juuso Walden ei lopulta ollut kovinkaan etevä talousmies, ja ”patruunoiden” aika alkoi 1960-luvun lopulla olla muutenkin ohi. Yhtiö velkaantui, ja kun Walden 1969 jäi eläkkeelle toimitusjohtajan virasta, pankki asetti tilalle omat ehdokkaansa. Valkeakosken Hakakin sai opetella tulemaan toimeen omin rahkein. Joukkue putosi yhdeksi kaudeksi jopa SM-sarjasta, mutta palasi tuplamestariksi jo 1977. Suomen Cupin historiatilastossa Haka on edelleen toisena: sen 12 voitosta viisi ensimmäistä tuli Juuson aikana.

Kirjoitus on osa Palloliiton ja Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTOn yhteistyötä Suomen Cupin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Yhteistyön ensimmäiseen sisältöön pääset tästä ja toiseen tästä.