“Olipahan reissu!” - Yhteinen matka Helmareiden juhlaotteluun oli Santa Clausin junioreille unelmien täyttymys

Helmarit voitti UEFA Nations Leaguen lokakuun otteluissaan Kroatian kahdesti. Kotiottelussa 27. lokakuuta juhlittiin myös naisten A-maajoukkueen 50-vuotista historiaa.

Upeassa tapahtumassa Helsingin Bolt Arenalla tehtiin myös arvokisat pois lukien Helmareiden uusi katsojaennätys, kun paikalla oli upeasti 7052 katsojaa.

Katsomossa näkyi valtava määrä juniorijoukkueita ympäri Suomea, heidän joukossaan FC Santa Claus Junioreiden T12-13. Kerroimme aiemmin joukkueen liki 1000 kilometrin matkasta peliin.

Vastuuvalmentaja Tommi Kangas otti talteen tunnelmia ja tapahtumia reissun varrelta. Seuraavassa julkaisemme FC Santa Clausin meille lähettämän matkaraportin.

"Kuin säikähtäen täysikuu alkoi pimentyä, hakien varjoa tämän loistavan ryhmän edessä"

Matkamme alkoi Rovaniemen rautatieasemalta perjantaina 27. lokakuuta kello 5.15.

Aikaisesta herätyksestä huolimatta joukkue oli hyvällä jalalla liikkeellä ja odottavaa intoa täynnä. Heilautimme heipat Rovaniemelle ja matka kohti Helsinkiä saattoi alkaa.

Useimmille Helsinki ja junamatka olivat melko uusia kokemuksia, joten alkumatka meni rauhallisesti ja olisiko ollut ilmassa pientä matkajännitystä.

Päästyämme Lapin läänin rajojen eteläpuolelle, lähtömme oli havaittu Rovaniemellä. Lapin Radion toimittaja tavoitti valmentajan puhelimitse ja pääsimme antamaan haastattelun suoraan radiolähetykseen.

Menomatkalla Helsinkiin tunnelma oli innostunut, mutta ehkä hieman jännittynyt.

Matka sujui jouhevasti. Seinäjoen kohdalla sähkövika kuitenkin viivästytti junaliikennettä. Pelaajien keskuudessa alkoi kasvamaan huoli, että ehtisimmekö peliin.

Helsinkiin saavuimme lopulta muutaman tunnin myöhässä. Tämän vuoksi rauhallinen kirjautuminen hotelliin ja ruokailu, vaihtuivat suhteelliseen rivakkaan kävelyyn, pikaiseen ruokailuun ja nopeahkoon siirtymiseen Bolt Arenalle. 

Hyvin treenanneena joukkueena pysyimme hienosti parijonomuodostelmassa punaisten pipojen singahtaessa läpi Helsingin katujen.

Joukkue oli saanut kunniatehtävän kantaa pelin alkuseremoniassa kentälle keskiympyrälakanan. Tätä oli tarkoitus harjoitella ennen peliä, mutta myöhästymisemme vuoksi emme tätä ehtineet tehdä. Tästä huolimatta joukkueemme kesti paineen hienosti ennätysyleisön edessä ja suoriutui kunniatehtävästä hienosti.

Ottelu saattoi alkaa! Linda Sällströmin nopeus yllätti vastustajan ja meidät. Olimme vielä stadionin uumenissa matkalla kohti eturivin paikkojamme, kun kuulimme yleisön pauhun ensimmäisen maalin syntyessä.

Punaiset pipot päässämme asetuimme paikoillemme. Pelaajamme pääsivät nyt ensimmäistä kertaa näkemään lähietäisyydeltä Helmareiden pelaavan.

Nopeasti he tunnistivat kentältä (Natalia) Kuikan ja Sällströmin sekä oikealla pelaavat (Emma) Koiviston ja (Emmi) Alasen. Pelaajat eläytyivät mukaan ottelutapahtuman tunnelmaan ja yhtyivät kannustushuutoihin ja taputuksiin.

Puoliajalla pelaajisto tutustui nopeasti Helmareiden fanituotekojuun ja mukaan tarttui pelipaitoja sekä huiveja. Lisäksi pelaajistomme antoi paikalle tulleelle haastattelijalla asiantuntevia vastauksia, jotka menivät Helmareiden somekanaviin.

FC Santa Claus vei keskiympyrään lakanan ennen ottelun alkua.

Toiselle puoliajalle olimme omaksuneet keskieurooppalaisen seisomakatsomokulttuurin ja lähes koko joukkue kannusti Helmareita seisten tiiviissä rivissä kaiteeseen nojaten. Peli päättyi upeaan 3–0-voittoon.

Ottelun päätyttyä riitti vielä odotettavaa. Pelaajien keskuudessa oli kiertänyt huhu, että Helmarit tulisivat jakamaan nimmareita innokkaille faneille. Pian tämä toteutuikin ja näin uudet paidat ja huivit täyttyivät Helmareiden nimmareista.

Tämä aamuvarhaisella alkanut päivä päättyi iltapalalle hotellilla. Viereiseen pöytään saapui samassa hotellissa yöpynyt Kroatian joukkue, joka häviöstä huolimatta jaksoi antaa hymyt ja vilkuttelut nuorelle joulupukin punaiselle joukkueelle.  Lopulta vähän ennen puoltayötä viimeinenkin väsynyt matkaaja nukahti.

Seuraavana päivänä oli luvassa jo paluumatka. Päivä käynnistyi aamu-uinnilla hotellin altaalla. Sitten kävelimme keskustaan, ja otimme yhteiskuvan eduskuntatalon portailla opettajille näytettäväksi.

Nimikirjoitukset ja yhteiskuvat olivat haluttuja pelin jälkeen.

Ennen kuin hyppäsimme kello 14.20 lähteneeseen paluujunaamme, kävimme vielä suorittamassa pakollisen ostoskeskuskierroksen.

Jos tulomatka oli ollut melko rauhallinen, oli paluumatkalla junassa vapautunut ja jokseenkin riehakas tunnelma.

Liekö sitten matkajännitys purkaantunut. Saavuimme kello 22.50 Rovaniemen rautatieasemalle. Kokoonnuimme vielä viimeiseen tiiviiseen rinkiin. Kapteenin laskettua kolmeen kajahti - SANTA! - komeasti pohjoisen taivaan alla.

Kuin säikähtäen täysikuu alkoi pimentyä, hakien varjoa tämän loistavan ryhmän edessä.

Olipahan reissu!

 -Tommi Kangas

Entäpä sitten pelaajien mielipiteet matkasta ja ottelusta?

Joo oli niin kiva, ja tää oli mun elämän paras reissu!
-Aino 11v

Parasta oli Suomen peli ja kun saatiin nimmareita ja joukkueen kanssa oleminen!
-Selma 11v

Suomen peli oli parasta ja se ku sai olla joukkueen kaa!
-Minja 11v

Parasta reissussa oli Helmareitten peli ja ku saatiin nimmareita ja yhteiskuvia. Ja totta kai joukkueen kanssa oleminen.
-Anna 9v

Ennen kotimatkaansa joukkue kierteli Helsingissä. Tässä FC Santa Claus eduskuntatalon portailla.

Kiitos FC Santa Clausin T12–13 -joukkueelle upeasta matkaraportista ja saapumisesta Helmareiden juhlaotteluun!