Kumirouheen kulkeutumista kentiltä voidaan vähentää yksinkertaisilla ratkaisuilla
Suomen Palloliitto on mukana yhteistyökumppanina Suomen ympäristökeskuksen tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin jalkapallokenttien täyteaineena käytettävän kumirouheen päästöjä ja eri kulkeutumisreittien merkitystä.
Suomessa on noin 450 jalkapallokenttää, joissa täyteaineena on autonrenkaista valmistettu kumirouhe.Kuva: Jyri Sulander
Suomessa on noin 450 jalkapallokenttää, joissa täyteaineena on autonrenkaista valmistettu kumirouhe, joka on ympäristöön kulkeutuvan mikromuovin lähde. Kumirouhetta kulkeutuu kentiltä työkoneiden ja pelaajien mukana hulevesikaivoihin, kenttien lähiympäristöön sekä myös alueen ulkopuolelle. Luonnossa kumirouhe voi aiheuttaa ongelmia eliöille.
Kumirouhepäästöjen vähentäminen lähtee kenttien suunnittelusta ja rakentamisesta. Kentälle voidaan asentaa kumirouheen kulkeutumista estäviä rakenteita ja välineitä. Myös Suomen Palloliiton ja UEFAn HatTrick-rahasto, josta jaetaan taloudellista tukea kenttien rakentamiseen, edellyttää uusilta kentiltä kumirouhepäästöjen rajoittamista.
Lisäksi kenttien hoito, erityisesti talvihoito, on suuressa roolissa kumirouhepäästöissä. Kun kenttiä putsataan lumesta, poistuu kentältä samalla paljon rouhetta lähiympäristöön ja hulevesikaivoihin.
- Jokaisen seuran kannattaa miettiä, voisiko ensi talvena lumen aurauksen ja muut kentän hoitotoimenpiteet tehdä eri tavalla, esimerkiksi kehittämällä kentän rakenteita tai asentamalla syksyllä suodatinkangas alueelle, johon lunta ajetaan, ohjeistaa Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.
Kumirouhetta kulkeutuu kentän ulkopuolelle myös pelaajien kenkien ja vaatteiden mukana. Tekonurmikentiltä onkin suositeltavaa löytyä harjauspiste, jossa varusteet puhdistetaan ennen kentältä poistumista.
- Yksi suurimmista haasteista on meidän oma käyttäytymisemme tekonurmikentillä. Meidän täytyy vahvistaa kenttien käyttäjäkulttuuria, jossa me omalla toiminnallamme ehkäisemme kumirouheen kulkeutumista kentän ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa vaatteiden ja kenkien putsaamista ennen kentältä poistumista. Tässä myös valmentajat ovat tärkeässä roolissa, sillä he voivat opettaa pelaajia kunnioittamaan pelikenttää ja ympäristöä, Auvinen kertoo.
EU:ssa harkitaan kumirouheen käytön kieltämistä tai rajoittamista tekonurmikentillä.
- Täytyy muistaa kenttien valtava käyttäjämäärä ja siten niiden tärkeä merkitys kansalaisten hyvinvoinnille. Kenttämateriaalien täytyy olla turvallisia ihmisten harrastustoiminnan kannalta, mutta myös olla turvallisia maapallolle ja ympäristölle, Kiteyttää Auvinen.
Lue lisää aiheesta:
Kumirouheen kulkeutuminen jalkapallokentiltä ympäristöön (helsinki.fi)
Lisätietoa:
Tero Auvinen
Olosuhdepäällikkö
+358408235243
tero.auvinen@palloliitto.fi
