Enemmän kehittäviä otteluita – naisten ylimmät sarjat uudistuvat

Vaikka uudistus tapahtuu vasta nyt, on naisten ylimpien sarjojen muutostarpeesta keskusteltu Peter Lundströmin mukaan jo vuosia. Toden teolla uudistus nytkähti liikkeelle noin vuosi sitten.

– Selvitystyön jälkeen todettiin, että jäämme kansainvälisellä tasolla jälkeen ja seurojen taloudelliset resurssit eivät riitä. Selkeästi koettiin, että pääsarjassa oli tarve tehdä jotain, Lundström kertoo.

Eri toimijoilla on ollut vahvoja ja keskenään erilaisia näkemyksiä, mutta lopulta kahdeksan joukkueen Kansallinen Liiga ja kymmenen joukkueen Kansallinen Ykkönen koettiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Tahtotilana on ollut luoda sarjajärjestelmä, joka palvelee molempien ylimpien sarjatasojen joukkueita.

– Tein sen pohjalta konkreettisen ehdotuksen. Tavoitteena oli saada Kansallinen Liiga ja Kansallinen Ykkönen lähemmäksi toisiaan ja tarjota Suomen kärkijoukkueille mahdollisimman tasokkaita sekä taloudellisesti tuottavia otteluita, Lundström sanoo.

– Myös nousujen ja putoamisten pitää olla reiluja. Jos kahdeksan liigajoukkuetta ovat Suomen parhaat, ei ole välttämättä järkevää tiputtaa ketään väkisin. Siksi esitin hybridimallina uutta välisarjaa Kansallisen Liigan ja Kansallisen Ykkösen väliin.

Kaudella 2025 Kansallisessa Liigassa pelataan kahdeksan joukkueen kaksinkertainen runkosarja, jonka jälkeen kuusi parasta joukkuetta jatkavat pelejään syksyllä kaksinkertaisessa Mestaruussarjassa. Kaksi runkosarjan huonointa sen sijaan pelaavat kaksinkertaisen Liigakarsintasarjan Kansallisen Ykkösen runkosarjan neljän parhaan joukkueen kanssa. Liigakarsintasarjan kaksi parasta pelaavat seuraavalla kaudella Kansallista Liigaa ja neljän muut pelit jatkuvat sarjatasoa alempana.

Kansallisen Ykkösen joukkueille uudistus on merkittävä, sillä kaudesta 2025 lähtien toiseksi korkeimman sarjatason parhaat pääsevät vuosittain mittaamaan tasoaan liigajoukkueita vastaan.

– Ykkösen parhailla joukkueilla tulee olemaan jo elokuussa välitön yhteys ylimpään sarjatasoon. Ne pääsevät mittaamaan tasoaan kahta liigajoukkuetta vastaan kahden kuukauden ajan, mikä tukee urheilullista kehittymistä. Samalla liigajoukkueiden kohtaamiset voivat tuoda taloudellisesti tuottavia kotiotteluita.

Loput kuusi Kansallisen Ykkösen joukkuetta pelaavat keskenään kaksinkertaisen Ykkössarjan, jossa taistellaan Kakkoseen putoamista vastaan. Sarjan päätteeksi Ykkössarjan kuudenneksi sijoittunut joukkue putoaa suoraan Naisten Kakkoseen kaudelle 2026. Viidenneksi sijoittunut joukkue pelaa kaksiosaisen karsinnan Naisten Kakkosen nousukarsinnan toiseksi sijoittunutta joukkuetta vastaan.

Kansallisen Liigan media-avaus järjestettiin aiemmin tällä viikolla.Kuva: Ⓒ Juhani Järvenpää /SPL

Vuoropuhelua seurojen kanssa

Muissa jatkosarjoissa runkosarjapisteet säilyvät, mutta uuteen Liigakarsintasarjaan joukkueet saavat mukaansa vain sijoituksen mukaan määräytyvät lähtöpisteet. Lundströmin mukaan lähtöpisteiden tarkoituksena on taata se, että Kansallisen Ykkösen kärkipäässä riittää pelattavaa runkosarjan loppuun asti.

– Ykkösen runkosarjassa syntyy 18 ottelun aikana piste-eroja, joten neljä parasta saattavat olla selvillä jo aikaisessa vaiheessa. Kun Ykkösessä taistellaan myös lähtöpisteistä Liigakarsintasarjaan, jokaisella sijoituksella on merkitystä. Sen myötä pelit ovat toivottavasti runkosarjan loppuun asti panoksellisia, Lundström taustoittaa.

Alustavan esityksen mukaan Ykkösen voittaja saa Liigakarsintasarjaan kolme, kakkonen kaksi ja kolmonen yhden lähtöpisteen. Neljänneksi sijoittunut jää ilman lähtöpisteitä. Kun Kansallisen Ykkösen joukkueille on luotu lähtöpistejärjestelmä, eivät Kansallisen Liigan joukkueet tietenkään voi lähteä nollista. Liigan seitsemäs saa Liigakarsintasarjaan kolme ja kahdeksas kaksi lähtöpistettä.

Lundström korostaa, että kyseessä on alustavasti hyväksytty ehdotus, jonka työstäminen jatkuu kuitenkin edelleen. Palloliiton liittohallitus vahvistaa eri kilpailujen pelitavat lopullisesti vasta joulukuun alun kokouksessa.

Kautta 2025 koskevien kilpailusääntöjen valmistelu on käynnistynyt Palloliitossa jo nyt maaliskuun aikana. Tavallisesti valmistelutyö aloitetaan vasta syksyllä, mutta Lundströmin mukaan merkittävän sarjauudistuksen tapauksessa sitä oli perusteltua aikaistaa.

– Halusimme aloittaa prosessin jo näin aikaisessa vaiheessa, jotta ehdimme käymään vuoropuhelua myös seurojen kanssa. Syksyisin siihen ei yleensä ole aikaa, mutta nyt haluamme, että asianosaiset seurat pääsevät mukaan vaikuttamaan, Lundström kertoo.

Valmistelutyö on perusteellista, sillä laaja asiantuntijaryhmä käy läpi kaikki Kansallista Liigaa ja Kansallista Ykköstä koskevat säännöt, määräykset ja ohjeistukset.

– Käymme läpi esimerkiksi farmi- ja yhteistyöseurasopimuksia ja pelaajien edustusoikeutta koskevat säännöt. Kaikki kohdat käydään huolellisesti läpi, jotta olemme ison uudistuksen osalta valmiina, kun työ jatkuu muiden sarjojen osalta syksyllä.

Åland United havittelee myös alkavalla kaudella sarjan kärkisijoja.Kuva: Sascha Zachhuber

Siirtymäkausi alkamassa

Sarjauudistus vaikuttaa merkittävästi myös alkavaan siirtymäkauteen. Konkreettisin vaikutus on se, että Kansallisen Liigan joukkuemäärän pienentyessä kahdella pääsarjasta putoaa peräti kolme joukkuetta suoraan. Ykkösen voittaja sen sijaan nousee suoraan Kansalliseen Liigaan.

– Aina kun joukkuemäärää vähennetään, siirtymäkaudet ovat tosi tiukkoja. Haastajasarjassa riittää panosta, kun kolme joukkuetta putoaa, Lundström sanoo.

Tähän asti Kansallisen Liiga on jakautunut runkosarjan jälkeen kuuden joukkueen Mestaruus- ja neljän joukkueen Haastajasarjaan, mutta alkavalla kaudella joukkuemäärät vaihtuvat toisinpäin.

– Tällä kaudella pelataan neljän joukkueen kaksinkertainen Mestaruussarja ja kuuden joukkueen yksinkertainen Haastajasarja. Näin neljä parasta joukkuetta saavat yhden lisäottelun ja kaikki joukkueet kohtaavat toisensa sekä kotona että vieraissa. Tällä tavalla kärkijoukkueet saavat myös taloudellisesti hyviä yleisöpelejä.

Mestaruussarjassa on sen sijaan alkavalla kaudella tarjolla Suomen mestaruuden ja mitalien lisäksi paikka UEFA:n uuteen naisten seurajoukkuekilpailuun, jota valmistellaan parhaillaan.

– Mestarien liigan rinnalle tuleva naisten uusi eurokilpailu on merkittävä lisäporkkana mitalitaistoon. Mikäli Suomen sarjaranking oikeuttaa kahteen europelipaikkaan, ylimääräinen europelipaikka menee sarjakakkoselle. Olemme käyneet UEFA:n suuntaan vuoropuhelua myös sellaisesta vaihtoehdosta, että toinen europelipaikka menisi Suomen Cupin voittajalle. UEFA:lla oli kuitenkin selkeä linja, että ensisijaisesti halutaan tukea liigojen kehitystä. Tämä pätee kaikkiin UEFA:n jäsenjärjestöihin.

Yksi alkavan kauden keskeisistä sääntömuutoksista on se, että farmi-, yhteistyöseura- tai reservijoukkueet eivät saa nousta Kansalliseen Liigaan. Sääntömuutos koskee nousemista vain korkeimmalle sarjatasolle.

Mainitut joukkueet saavat edelleen osallistua myös Ykkösen ylempään jatkosarjaan, mutta ne eivät voi nousta. Mikäli ne ovat kauden päätteeksi nousuun oikeuttavilla sijoilla, tarjotaan nousua täydennysmenettelyn kautta seuraavalle.

Samaa periaatetta noudetaan myös kaudesta 2025 lähtien pelattavassa välisarjassa.

– Jos liigaseuran edustusjoukkue pelaa välisarjassa, on selkeää, että seuran kakkosjoukkue ei voi osallistua siihen. Sama pätee myös farmi- ja yhteistyöseurajoukkueisiin. Jos edustusjoukkue pelaa Mestaruussarjaa, kakkosjoukkue saa osallistua välisarjaan. He eivät voi nousta, mutta saavat syksyllä hyviä pelejä.

Lundström muistuttaa, että sääntöjä laaditaan aina urheilun ja pelaajakehityksen ehdoilla.

– Farmi- ja yhteistyöjoukkueiden tarkoituksena on pelaajien kehittäminen. Jos ei ole integriteettiongelmaa, saavat ne pelata parhaalla mahdollisella tasolla. Sen pitää olla selkeää myös säännöissä.

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita.