Opi & Kehity

Asiantuntija-artikkeli: Kouluttajan kehittäminen

Tämä artikkeli on osa kirjoittaja Mika Riuton opintokokonaisuutta.

Valmentajat kouluttautumassa pitkän pöydän ääressä

Valmentajakouluttajien koulutus on tärkeä osa valmennuskoulutuksen laadun kehittämistä.

9.5.2022 klo. 14:35

Valmentajakouluttajankin on mahdollista kehittyä

Valmentaja auttaa pelaajaa kehittymään ja kouluttaja auttaa valmentajaa kehittymään, mutta kuka auttaisi kouluttajaa kehittymään? Onko kouluttajan osaamista mahdollista kehittää? Kyllä on! Kouluttajan osaamisen kehittämisellä on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti kouluttajan itseluottamukseen sekä valmentajakoulutusten laatuun, ja sitä kautta valmentajien parempaan osaamisen kehittymiseen. Kun pystymme kouluttamaan osaavampia valmentajia, niin myös pelaajillamme on vieläkin paremmat mahdollisuudet kehittyä.

Suomessa on noin 200 jalkapallovalmentajakouluttajaa, joista suurin osa kouluttaa alemman tason koulutuksia (UEFA C ja alemmat). Viime vuonna erilaisissa jalkapallovalmentajien lisenssikoulutuksissa kävi arviolta reilu 2000 valmentajaa ja koulutuksia järjestettiin reilut 200 kappaletta. Näiden lukujen odotetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna, niin toiminnan kehittymisen kuin koronarajoitusten poistumisten takia. 

Miksi kouluttajaosaamisen kehittäminen on tärkeää?

Kouluttajamme kohtaavat siis paljon valmentajia vuositasolla ja näiden kohtaamisten tulee olla mahdollisimman laadukkaita oppimiskokemuksia valmentajille. Kouluttajiemme kehittäminen on tärkeää, koska haluamme heillä olevan mahdollisimman ajan tasalla olevat tiedot ja taidot kouluttaa valmentajiamme, jotka kehittävät pelaajiansa kohti heidän omaa huippuaan. Kouluttajan perimmäisenä tavoitteena on innostaa, kannustaa ja ohjata valmentajaa kokeilemaan uutta oman valmennusosaamisensa kehittymiseksi sekä auttaa valmentajaa sisäistämään kyseisen koulutuksen oppimistavoitteet että herättää koulutettavalle kiinnostus kouluttautua lisää.  

Aiemmat toimintatavat kouluttajaosaamisen kehittämiseksi

Havainnollistava kuva kouluttajan polusta 2022

Kouluttajan polku 2022.Kuva: Palloliitto

Kuva 1. Kouluttajan polku (Suomen Palloliitto 2022)

Aiemmin kouluttajaosaamisen kehittämistä on tuettu järjestämällä alueellisia kouluttajatapaamisia ja erilaisia LEARNS-työpajoja. Nämä LEARNS-työpajat ovat olleet noin 3 tuntia kestäviä työpajoja, joiden kautta olemme pyrkineet keskittymään tiettyyn aiheeseen ja syventämään esim. taitoa kuunnella ja osaamista kysyä oppimista edistäviä kysymyksiä. Kouluttajia on myös kannustettu itsereflektoimaan omia koulutuksiaan ja siten kehittämään omaa osaamistaan. 

Kehitystyö kohti osaavampaa kouluttajaa

Vuoden 2021 syksyllä aloitettiin systemaattinen kehitystyö, jonka tarkoituksena oli löytää toimintatapoja kouluttajien osaamisen kehittämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa selvitimme useiden lajilittojen (Hiihtoliitto, Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Salibandyliitto ja Voimisteluliitto) sen hetkistä toimintaa kouluttajaosaamisen kehittämiseksi. Samalla selvitimme myös UEFA:n sekä Belgian, Tanskan ja Saksan jalkapalloliittojen toimintatapoja kouluttajaosaamisen kehittämiseksi. Halusimme myös kuulla muutamien nykyisten päätoimisten valmennusosaamisen kehittäjien mielipiteitä. Nämä valmennusosaamisen kehittäjät toimivat seuroissa kouluttajina, jotka saavat tukea palkkaukseen Palloliitolta.  Useita vuosia Suomen Palloliiton valmentajakoulutuksia kehittämässä mukana ollut Maiju Kokkonen (Haaga-Helian ammattikorkeakoulu) antoi myös asiantuntijuudellaan huomioitavia asioita mietittäväksi.

Taustatyön jälkeen yllä mainittujen asioiden yhteenvetoa käsiteltiin artikkelin kirjoittajan johdolla Palloliiton eri koulutustiimeissä, joiden työstöjen kautta ovat muotoutuneet ensimmäiset toimintatavat kouluttajaosaamisen kehittämiseksi.   

Teoriapohjaa toimintatapojen kehittämiseen

Yksi tunnetuimmista ihmisen motivaatiokäyttäytymistä selittävistä teorioista on Edward Decin ja Richard Ryanin kehittämä itsemääräämisteoria, jossa ihminen nähdään luonnostaan aktiivisena, motivoituvana ja itseään ohjaavana. Tämä näkyy niin, että ihminen asettaa itselleen tavoitteita, pyrkii suoriutumaan häneen vaikuttavista haasteista ja halusta kokeilla erilaisia asioita. Oppimisen kannalta avainasemassa on sisäinen motivaatio. Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että ihminen on motivoitunut työskentelemään asian parissa, koska pitää toimintaa kiinnostava, mielihyvää tuottavana ja omia arvoja mukailevana. Sisäinen motivaatio mahdollistaa oppimisen, koska se edistää myönteisiä tunteita oppimista kohtaan ja auttaa luovuuteen, sinnikkyyteen ja syvempään käsitteiden ymmärtämiseen. Myös ulkoiset motivaatiotekijät (esim. arvosanojen tai statuksen saavuttaminen, palkinnot) vaikuttavat ihmisen motivaatioon toimia. (Vasalampi 2017)

Itsemääräämisteorian mukaan ihmisen persoonallisuuden kehittymiseen liittyviä motivaatiotekijöitä selittävät seuraavat psykologiset perustarpeet: 1) koetun autonomian tunne, 2) koetun pätevyyden tunne ja 3) koetun sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne (Lehtinen, Vauras & Lerkkanen 2016, 149).  Autonomian tunne merkitsee sitä, että ihminen kokee toimivansa vapaaehtoisesti, hänellä on vaikutusmahdollisuuksia itseään koskeviin asioihin sekä hänen sanoillaan on vaikutusta. Koetun sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne tulee siitä, että haluamme kokea kuuluvamme joukkoon ja tulla hyväksytyksi siinä. Koetulla pätevyyden tunteella tarkoitetaan sitä, että ihminen kokee onnistuvansa tekemässään tehtävässä. (Tossavainen & Peltonen 2021,156; 81.)

Toimintatavat kouluttajaosaamisen kehittämiseksi

Mitä osaamista kouluttajalla tulee olla? Olemme määritelleet joitain kouluttajaominaisuuksia eri tasoille, joista alla olevassa kuvassa esimerkki.
 


Kuva 2. Kouluttajaprofiili (Suomen Palloliitto 2022)

Havainnollistava kuva valmentajan kouluttajaprofiilista.

Valmentajan kouluttajaprofiili 2022. Kuva: Palloliitto

Crisfield (2020) mukaan valmentajakouluttajaosaaminen koostuu aiheasiantuntemuksesta sekä opetuksen että oppimisen asiantuntijuudesta. Kouluttajien tuleekin ylläpitää ja kehittää näitä alueita jatkuvasti varmistaakseen oppijoille paras lopputulos koulutuksista. 

Osaamisen tunnistamista varten loimme kouluttajille itsearviointilomakkeen, jossa kouluttaja arvioi omaa osaamistaan niin luentotilassa kuin kentällä. Tätä itsearviointilomaketta kouluttaja pystyy hyödyntämään itsenäisesti tai kehitysprosessin kautta. Kehitysprosessissa kouluttajaa mentoroidaan useamman kerran ja samalla hyödynnetään myös arviointilomaketta. Kouluttajaa observoidaan koulutustilanteissa ja myöhemmin kouluttaja sekä mentori keskustelevat havainnoista. Kouluttaja itse määrittelee itselleen kehityskohteensa, koska tämä lisää henkilön autonomian tunnetta ja motivoi häntä itseään kehittymään. Kun tunnistetaan kouluttajan vahvuuksia, niin kouluttajan kyvykkyyden tunne vahvistuu. Ensimmäisessä vaiheessa kehitysprosessiin kutsutaan 11 päätoimista valmennusosaamisen kehittäjää ja myöhemmin myös muita kouluttajia.  
  
Kouluttajien on myös mahdollista ratkaista ongelmia keskenään ja jakaa ajatuksiaan sekä osaamistaan muille. Tavoitteenamme on säännöllisesti kutsua ensimmäisessä vaiheessa valmennusosaamisen kehittäjät yhteen keskustelemaan ja jakamaan ajatuksiaan. Wegner-Trayner (2015) mukaan tätä voidaan kutsua oppivaksi yhteisöksi, jossa kaikilla henkilöillä on yhteinen kiinnostuksen aihe ja he sitoutuneet siihen, samalla he aktiivisesti jakavat osaamistaan sekä oppivat toisiltaan. Tämä toiminta tukee myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

Jotta pystyisimme tukemaan mahdollisimman monia kouluttajia, olemme luoneet kouluttajille oman alustan sähköiseen oppimisympäristöön. Tähän sähköiseen oppimisympäristöön on tuotu mm. itsearviointilomake kaikkien hyödynnettäväksi, erilaisia toimintatapoja reflektoida omaa kouluttajaosaamista, kouluttajille erilaisia kirjallisuuslähteitä, tärkeitä ohjelinkkejä koulutuksiin liittyen ja keskustelualustoja eri koulutuksiin liittyen. Kouluttajilla on myös mahdollisuus koko ajan lisätä sinne toiveita sisällöstä. Alueellisissa kouluttajatapaamisissa kohtaamme kaikki alueen kouluttajat ja pyrimme menetelmin myös kehittämään kouluttajien osaamista eri menetelmien (esim. LEARNS-työpaja / keskustelutilaisuus esim. Ikävaihekoulutuksen kouluttajille).

Kouluttajien kehittävien henkilöiden osaamisen kehittäminen

Tällä hetkellä kouluttajiamme kehittävät henkilöt ovat Palloliiton päätoimisia koulutustoiminnon henkilöitä, joilla on pitkä historia kouluttajana toimimisesta. Tällä hetkellä meitä on 8 henkilöä. Keskustelemme säännöllisesti koulutusten kehittämisestä ja samalla jaamme ajatuksia kouluttajiemme kehittämiseen liittyen. Kuitenkin myös meidän osaamistamme tulee kehittää jatkuvasti. Tähän toimivat oivina toimintatapoina erilaiset mentorointiohjelmat ja korkeakouluopinnot. Jokaiset kohtaamisemme kouluttajien kanssa tulee nähdä myös oman osaamisemme kehittämisenä ja itse reflektoida niitä. 

Kohti osaavampaa tulevaisuutta

On ollut hienoa huomata, kuinka kouluttajien ja heitä kouluttavien henkilöiden osaamisen kehittämiseen on vihdoin alettu kiinnittää huomioita niin UEFA:n kuin Palloliiton toimesta. UEFA järjestää erilaisia UEFA Share tapaamisia eri maiden kesken, joissa jaetaan asioita ja opitaan toisilta. Kun saamme osaavia kouluttajia auttamaan valmentajiamme innostumaan ja kehittymään, meidän on mahdollisuus saada osaavampia pelaajia viemään suomalaista jalkapalloa kohti seuraavia menestystarinoita. 

Tekstin kirjoittaja Mika Riutto.

Tekstin kirjoittaja Mika Riutto.Kuva: Palloliitto

Kirjoittaja
Palloliiton eteläisen alueen koulutusasiantuntijana toimiva Mika Riutto on suorittanut UEFA PRO -tutkinnon, Liikunnanohjaaja AMK-tutkinnon, kasvatustieteen perusteet (avoin yliopisto) ja Valmennuksen Erikoisammattitutkinnon (VeAT) . Hän on toiminut kouluttajana yli kaksikymmentä vuotta eri valmentajakoulutustasoilla. Viimeiset vuodet hän on toiminut UEFA A:n ja UEFA B:n kouluttajana. Tällä hetkellä Riutto myös opiskelee Haaga-Helian YAMK-tutkintoon valmennuksen syventävistä opinnoista ja tekee opinnäytetyötä toimintatavoista kouluttajaosaamisen kehittämiseen liittyen. Toukokuussa hän aloittaa Ammatillisen opettajakorkeakoulun (AmO).

Lähteet
Crisfield, P. 2020. Coach developer training philosophy. Teoksessa Dieffenbach, K. & Thompson, M. (toim.) Coach education essentials – your guide to developing sport coaches, s. 296-297. Human Kinetics. USA.
Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. 2016. Kasvatuspsykologia. PS-kustannus. Jyväskylä.
Suomen Palloliittto 2022. Suomen Palloliiton Intranet. SPL Valmentajakoulutus. Luettu: 6.4.2022. 
Tossavainen, A. & Peltonen, A. 2021. Psyykkinen valmennus. Fitra. Helsinki.
Vasalampi, K. 2017. Itsemäärämisteoria. Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet. 3. painos. PS-kustannus. Jyväskylä. E-kirja. Luettu 10.4.2022
Wenger-Trayner, B. & E. 2015. Introduction to communities of practice. Luettavissa: https://wenger-trayner.com/introduction-to-communities-of-practice/. Luettu: 10.4.2022.

Etkö löytänyt etsimääsi?

Seuraa meitä

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit