Karsinnat kesän 2000 EM-kisoihin eivät tuottaneet toivottua tulosta, mutta Suomi ja Kolkka päättivät vuosituhannen kunnialla.
Jasse Tuominen teki viime marraskuun Liechtenstein-ottelussa maalin, joka ei unohdu yhdeltäkään suomalaiselta jalkapalloihmiseltä. Osuma oli Lahden Reippaan kasvatin Huuhkajauran ensimmäinen, mutta tätä ennen moni perinteikkään seuran pojista oli maalannut maajoukkueessa. Kuinka yhdestä seurasta on tullut vuosien varrella niin paljon maajoukkuemiehiä?
– Veikkaan, että Lahden suurhallilla on iso roolinsa siinä. Se oli meidän sukupolvellemme tärkeä asia, että pystyimme treenaamaan talvisin hyvissä olosuhteissa. Täynnähän se oli aina, mutta johonkin kulmaan mahtui aina. Suurhalli oli kuin toinen kotimme, Joonas Kolkka, 45, toteaa.
– Reipas sekä Kuusysi olivat kumpikin Suomen huipulla, ja kilpailu oli kovaa. Futis kiinnosti, ja sitä käytiin pelaamassa sekä katsomassa. Edustusjoukkueiden menestys loi hyvän pohjan junioreille – sitä kautta Lahdesta kasvoi huippupelaajia.
”Repen” juniorityön helmet loistivat Töölössä myös parikymmentä vuotta Tuomista aiemmin, kun Suomi murskasi Pohjois-Irlannin lokakuussa 1999. Jari Litmanen oli alustamassa kahta maalia, jotka Kolkka viimeisteli 4–1-voitossa.
Kolkan osumat varmistivat täyden pistepotin ottelussa, joka alkoi räväkästi – kotijoukkue siirtyi johtoon jo yhdeksännellä minuutilla Jonatan Johansson päästyä läpi Jani Vianderin loistavasta avauksesta. Vieraat tulivat tasoihin tunnin kohdalla, mutta Sami Hyypiä puski hetkeä myöhemmin A-maajoukkueuransa avausmaalin Kolkan kulmapotkusta.
Nopea laituri kruunasi iltansa 73. ja 83. minuutin maaleillaan. Voitto oli hyvä tapa päättää EM-karsinnat ja näpäyttää Pohjois-Irlantia, joka oli vuotta aiemmin kaatanut Suomeen kotikentällään.
– Koko peli oli meillä paketissa ja silloin on kiva pelata, kun kulkee. Vaikka Pohjois-Irlanti ei ollut paras mahdollinen vastustaja, heillä oli kovia pelaajia. Jäi hyvä mieli, kun hallitsimme peliä koko 90-minuuttisen ja näytimme kotiyleisöllemme osaamistamme.
Vastikään 25 vuotta täyttänyt Kolkka edusti tuolloin hollantilaisjätti PSV Eindhovenia, joka juhli seuraavana keväänä Eredevisien mestaruutta. Kolkka pääsi nostamaan mestaruuspokaalia myös seuraavalla kaudella, kun PSV dominoi maan pääsarjaa.
– Vuosituhannen vaihteessa oli paitsi itseni myös maajoukkueen kannalta hienoja vuosia. Aloimme olemaan varteenotettava maajoukkue Euroopan tasolla – aikaisemmin isot maat olivat tulleet Suomeen takki auki, mutta yhtäkkiä ne tulivat tänne puolustamaan. Oli vastassa sitten Saksa tai joku muu maa, he joutuivat tiukoille.
Kolkka näkee samojen EM-karsintojen Turkki-vierasottelun eräänlaisena vedenjakajana. Komeaan 3–1-voittoon päättynyt trilleri muistetaan ennen kaikkea Antti Niemen loistoesityksestä ja ”turkkilaisesta saunasta”, mutta Kolkan mukaan pelistä jäi käteen etenkin itseluottamusta.
– Se oli hieno taisteluvoitto. Emme todellakaan ollut se hallitsevampi osapuoli, ja otimme koko ajan vastaan. Turkki-voiton tuoman itseluottamuksen jälkeen asetelma kuitenkin muuttui. Lähdimme voittamaan jokaista peliä, Kolkka muistelee.
– Meillä oli joka karsinnoissa hyviä pelejä, mutta joka kerta meille tuli muutama huonompi peli, mitä ei saisi tapahtua. Emme vain olleet tarpeeksi hyviä. Se jäi harmittamaan, ettei kruunua eli arvokisapaikkaa tullut.
Paluu PSV:hen pelaajauran jälkeen
Mittavan pelaajauran Hollannissa luonut, ja Kreikassa, Saksassa, Englannissa sekä Yhdysvalloissa pelannut, Kolkka jätti viheriöt vuonna 2012. Kun Huuhkajien EM-kisapaikka varmistui seitsemän vuotta myöhemmin, 98 A-maaottelun mies iloitsi pelaajien ja kotimaisen jalkapallon puolesta.
– Se oli todella hienoa suomifutikselle, että kauan kaivattu kisapaikka tuli. Futis on kiinnostanut kansaa jo aiemmin, ja kasvanut koko ajan, mutta toivottavasti pääsemme vielä muutaman askeleen eteenpäin. Uskon, että näin käy.
Kolkka itse vie eteenpäin hollantilaista ja tarkemmin sanottuna eindhovenilaista jalkapalloa, sillä hän työskentelee tätä nykyä PSV Eindhovenin talenttivalmentajana. Seurassa valmentaa monta Kolkan vanhaa joukkuetoveria, kuten hyökkääjälegenda Ruud van Nistelrooy.
– Aloin miettimään valmentamista vasta viimeisinä pelivuosinani. Sillä tiellä olen vieläkin, ja paljon on yhä oppimista. Nyt yritämme vanhojen pelikavereideni kanssa viedä nuoria pelaajia eteenpäin. Se on upeaa hommaa, ei voi muuta sanoa.
Suomi – Pohjois-Irlanti 4–1 (1–0)
Helsinki, 9.10.1999
Yleisöä: 9 130
Suomen maalit:
1–0 Jonatan Johansson 9’
2–1 Sami Hyypiä 63’
3–1 Joonas Kolkka 72’
4–1 Kolkka 82’
Suomen päävalmentaja: Richard Møller Nielsen
Suomen avauskokoonpano:
1 Jani Viander, HJK
2 Mika Lehkosuo, HJK
3 Toni Kuivasto, HJK
4 Sami Hyypiä, Liverpool FC
5 Hannu Tihinen, HJK
6 Jarkko Wiss, Lilleström
7 Joonas Kolkka, PSV
8 Aki Riihilahti, Våleranga
9 Mika-Matti Paatelainen, Hibernian
10 Jari Litmanen, FC Barcelona
11 Jonatan Johansson, Rangers FC
Suomen vaihtopelaajat (vaihdosta kentälle)
12 Pasi Laaksonen, Jokerit FC
13 Tommi Kautonen, VPS
14 Simo Valakari, Motherwell (86’)
15 Sami Ylä-Jussila, Jokerit FC (86’)
16 Mika Kottila, Brann
17 Kai Nyyssönen, FC Haka
18 Tero Penttilä, FC Haka
Kaikki juttusarjan julkaistut osat:
Aki Riihilahti
Maija Saari
Harri Holli
Toni Kallio
Otto Fredrikson
Miika Koppinen
Nicholas Otaru
Ville Nylund
Mika Kottila
Essi Sainio
Tuuli Enkkilä
Paulus Arajuuri
Rami Rantanen
Tinja-Riikka Korpela
Teemu Tainio
Tero Taipale
Emilia Iskanius
Pasi Laaksonen
Niki Mäenpää