Laaksonen pelasi parikymppisenä III divisioonaa ja Ykköstä vielä pari vuotta ennen A-maajoukkuedebyyttiään.
Suurin osa A-maajoukkuepelaajista käy läpi useamman poikamaajoukkueen, mutta mukaan mahtuu myös poikkeuksia. Tällainen tarina on JYP-77:n kasvatti Pasi Laaksosella, joka teki ensiesiintymisensä Suomi-paidassa muutaman päivää ennen 27-vuotissyntymäpäiväänsä.
Vielä kaudella 1997 Laaksonen pelasi JJK:ssa Ykköstä, ja hän tunnustaa pohtineensa pelaajauransa lopettamista. Kun PK-35 tarjosi mahdollisuutta harpata liigakentille, Laaksonen päätti lykätä opettajaopintojaan ja muuttaa kotikaupungistaan Helsinkiin.
Sarjanousija PK-35 sijoittui sensaatiomaisesti liigan kolmanneksi, ja Laaksonen vahti joukkueen maalia 23 ottelussa. Kauden päätteeksi maalivahdilta leikattiin olkapää – Laaksonen kuuli jälkikäteen, että kunnossa olleessaan hänet olisi kutsuttu maajoukkueleiritykselle. Uusi kutsu tuli seuraavana kesänä, kun Suomi vieraili Belgiassa.
– En olisi vuonna 1997 voinut kuvitellakaan pelaavani maajoukkueessa. Kauden 1998 jälkeenkin kutsu tuli yllätyksenä. Se oli elämäni ensimmäinen maajoukkuekokemus, kaudeksi 1999 Jokereihin siirtynyt Laaksonen toteaa.
Belgia oli pelannut kesän 1998 MM-kisoissa, ja joukkueessa riitti nimimiehiä. Maa oli valittu isännöimään tulevan kesän EM-kisoja yhdessä Hollannin kanssa, joten maajoukkue pelasi karsintojen sijaan harjoitusotteluita.
Suomi siirtyi johtoon puolen tunnin pelin jälkeen, kun Jarkko Wissin sivuvapaapotku livahti pompun kautta takakulmaan. Myös kymmenisen minuuttia myöhemmin syntynyt tasoitusmaali oli seuraus vapaapotkusta – kaukaa lähtenyt tykki otti vaikean pompun ennen Laaksosta, ja Sandy Martens viimeisteli paluupallosta. Jonatan Johanssonin upea maali kuitenkin antoi Suomelle taukojohdon.
– Keli oli todella haastava. Belgian avausmaalissa en saanut liimattua märkää palloa, jonka syljin sitten eteeni. Vastustajan pelaajista muistan erityisesti Marc Wilmotsin, joka oli siihen aikaan kova pelimies.
Belgialaisyleisölle KV Kortrijkin riveistä tuttu Jani Viander asteli Laaksosen tilalle maaliin toisen jakson ajaksi. ”Tintti” teki illan toisensa 53. minuutilla, kun kulmapotku tavoitti kärkimiehen takatolpalta.
Wilmotsin terävä laukaus toi isännät maalin päähän viisi minuuttia myöhemmin, mutta muutama minuutti tästä Suomi iski jälleen. Rankkasateen yltyessä Mika Lehkosuo kokeili kaukaa, ja peliväline kimpoili verkon perukoille.
Huippulupaus Émile Mpenzan komea kavennusmaali oli lopulta Belgialle vain laiha lohtu, sillä Suomi piti maalinsa puhtaana viimeiset 20 minuuttia. Vaikka kyseessä oli harjoitusottelu, 4–3-voitto oli Suomelle tärkeä – edellinen voitto oli viime vuoden lokakuulta, ja väliin mahtui muun muassa EM-karsintojen Moldova-tasapeli. Belgian päävalmentaja Georges Leekensille tappio sen sijaan tarkoitti lähtöpasseja.
Jalkapallosta hyötyä myös uran jälkeen
Laaksoselle kertyi yhteensä viisi A-maaottelua sekä 135 Veikkausliigan peliä, kunnes hän päätti uransa kauteen 2003. Pelaajauransa jälkeen Laaksonen palasi perheineen Jyväskylään, ja mies viimeisteli tällöin opintonsa. Laaksonen oli ollut varma, ettei alkaisi valmentajan töihin, mutta toisin kävi, kun hänen tyttärensä aloitti jalkapallon.
– Katselin vähän aikaa joukkueen toimintaa sivusta, mutta päätin lopulta lähteä mukaan. Kymmenen vuotta siinä vierähtikin.
Vuosikymmenen aikana Laaksonen teki mainiota työtä jyväskyläläisen tyttöfutiksen eteen. Hän toimi aluejoukkueen maalivahtivalmentajana ja luotsasi JyPK:n B-tytöt SM-kultaan sekä -hopealle. Päättyneellä kaudella JyPK:n Kansallisen Liigan joukkueessa oli monta pelaajaa, joita Laaksonen valmensi B-junioreissa.
– Täällä on ollut monta vuotta hyvä meininki. Määrätietoinen työ on viime vuosina poikinut maajoukkue-edustuksia, ja suunta näyttäisi olevan sama.
Laaksonen kertoo nauttineensa valmentamisesta, mutta toteaa, että se oli myös kuluttavaa puuhaa töiden ohessa. Päivätyössään Laaksonen toimii varhaiskasvatuksen opettajana, jossa hän pääsee hyödyntämään jalkapallourallaan oppimiaan ihmissuhdetaitoja.
– Ennen kuin aloitamme uuden ryhmän kanssa, käymme aloituskeskustelut. Olen kertonut niissä jokaiselle perheelle, että minulla on tausta joukkueurheilussa. Koen, että se auttaa ryhmäytymisessä – ryhmän toimivuus on erittäin tärkeää sekä futiskentällä että eskariryhmässä.
Belgia – Suomi 3–4
Brügge, 18.8.1999
Yleisöä: 14 000
Suomen maalit:
32’ Jarkko Wiss 0–1
45’ Jonatan Johansson 1–2
53’ Johansson 1–3
63’ Mika Lehkosuo 2–4
Suomen päävalmentaja: Richard Møller Nielsen
Suomen avauskokoonpano:
Pasi Laaksonen, Jokerit
Sami Ylä-Jussila, Jokerit
Harri Ylönen, Brann
Toni Kuivasto, HJK
Hannu Tihinen, HJK
Mika Lehkosuo, HJK
Aki Riihilahti, Våleranga
Jarkko Wiss, Lilleström
Joonas Kolkka, PSV
Jonatan Johansson, Rangers
Mixu Paatelainen, Hibernian
Suomen vaihtopelaajat (vaihdosta kentälle):
Jani Viander, HJK (46’)
Tommi Kautonen, VPS (60’)
Jarmo Saastamoinen, HJK (74’)
Shefki Kuqi, HJK (89’)
Vesa Vasara, HJK (41’)
Kaikki juttusarjan julkaistut osat:
Aki Riihilahti
Maija Saari
Harri Holli
Joonas Kolkka
Toni Kallio
Otto Fredrikson
Miika Koppinen
Nicholas Otaru
Ville Nylund
Mika Kottila
Essi Sainio
Tuuli Enkkilä
Paulus Arajuuri
Rami Rantanen
Tinja-Riikka Korpela
Teemu Tainio
Tero Taipale
Emilia Iskanius
Niki Mäenpää
Simo Valakari