Palloliiton seurakehittäjä Petri Selkee muistuttaa, ettei pelkkä aikuisten edustusjoukkueiden menestyminen takaa uusia harrastajia.
Koronapandemian negatiivisista vaikutuksista on saanut lukea kohta puolentoista vuoden ajan. Urheilumaailmakaan ei säästynyt pandemian seurauksilta.
Urheiluseurojen talous kärsi huomattavasti, kun katsomot pysyivät tyhjinä ja rajoitustoimenpiteet keskeyttivät toiminnan pitkäksi aikaa. Seuratoiminnan tulevaisuuden lisäksi suuri huoli on ollut harrastajista, etenkin lapsista ja nuorista, sillä kaikki harrastajat eivät ole palanneet lajin pariin.
Jalkapallossa harrastajamäärät laskivatkin viime vuonna 6,3 prosenttia. Palloliiton seurakehittäjä Petri Selkeellä on kuitenkin iloisia uutisia.
– Juhannuksen aikoihin olimme harrastajamäärissä jo lähes samalla tasolla kuin 2019.
Suomen suurimmassa junioriturnauksessa Helsinki Cupissa nähtiin heinäkuussa lähes ennätysmäärä joukkueita. Selkeen mukaan keskustelut kollegoiden ja seurojen kanssa ovat puolestaan osoittaneet, että aikuisten harrastetoimintaan on riittänyt tulijoita lähes ovista ja ikkunoista.
– Tarve yhteisölliseen toimintaan ei ole kadonnut. Urheiluseura ja jalkapallon kaltaiset joukkuelajit ovat siihen erinomaisia.
Selkee korostaakin, että nyt on tärkeää vastata kysyntään ja toimia. Hän puhuu mielellään ketterän kehittämisen mallista, joustavasta ajattelusta.
– Tarvitaan joustavaa mieltä ja ymmärrystä reagoida, kun tilanteet muuttuvat. Ajattelun on oltava ketterää ja notkeaa. Jos haippia haluaa hyödyntää, pitää toimia nyt. Toimintaa on mahdollista saada nopeastikin käyntiin.
Esimerkkinä Selkee nostaa aikuisten harrastejalkapallon. KIHU:n, LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suomalaisaikuisista halusi aloittaa uuden harrastuksen seuraavan vuoden aikana.
– Se on mielestäni selvä signaali, että tarjotkaa hyvää toimintaa, niin tulen mukaan. Sellaisiin kannattaa tarttua.
Huuhkajien ja Helmareiden menestys sytytti futiskipinän
Yksi syy kysynnän kasvuun löytynee luonnollisesti maajoukkueiden menestyksestä. Miesten ensimmäinen arvokisaesiintyminen synnytti Suomessa huuhkajahuuman, ja joukkueen edesottamuksia EM-viheriöllä jännittivät kotikatsomoissa miljoonat suomalaiset. Otteluiden jälkeen lähikentällä kirmasivat Pukit ja Pohjanpalot, eivät Messit ja Ronaldot.
Eikä maajoukkueiden menestys rajoitu Huuhkajiin. Miesten futsalmaajoukkue taistelee EM-mitaleista tammi-helmikuussa ja ensi vuoden heinäkuussa on Helmareiden vuoro.
Iskikö futiskipinä? Katso täältä lähin seurasi >>
EM-kisojen aikaan moni seura oli mukana Tutustu jalkapalloon! – päivässä, jonka ideana oli tarjota jalkapallosta kiinnostuneille lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus tutustua lajiin ja paikallisen seuran toimintaan.
Monella paikkakunnalla jalkapallosta innostuneiden tyttöjen on ollut pitkin kevättä mahdollisuus ottaa ensiaskeleensa jalkapallon parissa UEFA Playmakers -ohjelman kautta, sillä ohjelmassa on mukana lähes 50 seuraa.
Selkee toivoo, että uusien harrastajien olisi mahdollisuus päästä toimintaan ympäri vuoden.
– Kokeilumahdollisuuksia pitäisi olla jatkuvasti, ei vain keväästä tai alkusyksystä. Kokeilulle on oltava matala kynnys.
Vaikka nyt tilanne näyttää hyvältä, Selkee muistuttaa, että menestyksen synnyttämä kipinä ei kestä ikuisesti. Pelkkä arvokisamenestys ei tuo jatkuvasti uusia pelaajia – ja siinä myös seuroilla on tärkeä rooli.
– Töitä on tehtävä. Paljon on kiinni hyvästä toiminnasta. Se on kuin oravanpyörä: jos toiminta on hyvää, todennäköisesti tulevaisuudessa tulee parempia pelaajia, jolloin myös kisoissa esiintymisen mahdollisuus on koko ajan suurempi.
Futiskipinästä huolimatta kentältä on kantautunut myös toisenlaisia viestejä. Kaikkialla tilanne ei ole ollut yhtä valoisa. Etenkin nuorissa ikäluokissa on yhä ollut huolta harrastajien palaamisesta ja uusien ikäluokkien aloittamisesta.
– Osa on tottunut käyttämään aikansa muullakin tavalla, on se sitten Netflixin katselua tai puhelimen selailua. Jos aloittavissa ikäluokissa on pitkä tauko, näkyvät tulokset kumulatiivisesti pitkään, Selkee muistuttaa.
Siksi on tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi oma tapa harrastaa. Laadukas toiminta ei tarkoita vain huipulle tähtäämistä – se on myös harrastajista kiinni pitämistä.
– Toiminnan on oltava lasten näköistä. Eivät kaikki ole menossa Huuhkajiin ja Helmareihin pelaamaan. Hyvä toiminta vetää puoleensa ja pitää mukana ja siihen liittyy paljon muutakin kuin se, voitetaanko vai hävitäänkö.
Strategiapodcastissa käsitellään uuden toiminnan käynnistämistä jalkapalloseuroissa. Kuuntele Uusin jakso Spotifysta >>
ja ilmoittaudu mukaan ketterä kehittäminen seuratoiminnan arjessa – webinaariin 19.8. >>
Kehityspäällikkö Veli-Matti Rinnetmäki käsittelee strategiablogissaan suomalaisen jalkapallon kasvun mahdollisuuksia. Lue viime lokakuussa julkaistu blogiteksti täältä >>
Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:
Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)
Viihdyttävämpää, kiinnostavampaa ja turvallisempaa – sääntömuutoksilla palvellaan peliä (Antti Munukka)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät
Tyttömaajoukkueet lähtevät EM-karsintoihin päivitetyllä pelitavalla (Marianne Miettinen)
Palloliiton tapahtumatiimillä riittää työtä ympäri vuoden - yleisön viihtyyteen satsataan! (Ville Nylund)
Palloliitto hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti – jutussa käytännön vinkkejä seuroille (Niko Kauppinen)
Maajoukkuemanagerit huolehtivat maajoukkueiden sujuvasta toiminnasta (Ville Sairanen ja Miina Tapaninen)
Poikamaajoukkueet hyvässä nosteessa – "Haluamme päästä jatkuvasti jatkokarsintoihin ja taistella lopputurnauspaikoista" (Juho Rantala ja Erkka V. Lehtola)