”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna

Julkaistu

  • Maajoukkueet
  • Jalkapalloharrastus
  • Seuratoiminta

Hakuaika videoanalyytikkojen peruskoulutukseen päättyy sunnuntaina 6. kesäkuuta. Lue lisää koulutuksesta täällä

Pelianalyysiasiantuntija – siis mikä? 

– Työtehtäviini kuuluu muun muassa maajoukkueiden videokirjaston kehittämistä niin sisäiseen kuin myös seurojen käyttöön. Lisäksi toimin seurojen tukena Huuhkaja- ja Helmaripolun pelianalyysimenetelmien ja -koulutusten osalta, Palloliiton pelianalyysiasiantuntija Mauri Heinonen kertoo.

– Edistämme datan tuottamista ja jakamista erityisesti pelaajakehityksessä. Toimin myös Arttu Pitkäkankaan johtamissa maajoukkueissa videoanalyytikkona.

Heinonen pääsi mukaan videoanalyytikkojen ensimmäiseen koulutukseen, joka järjestettiin vuonna 2016 Eerikkilässä. Videoanalyytikon peruskoulutus antaa hyvät valmiudet toimia analyytikkona erityisesti seuraympäristössä. Peruskoulutus antaa myös mahdollisuuden hakeutua jatkossa videoanalyytikkojen jatkokoulutusprosessiin, joka alkaa uudistuneessa muodossa syksyllä 2021.

Heinonen suosittelee koulutusta jalkapalloihmisille, jotka kokevat analyyttisyyden vahvuudekseen ja ovat kiinnostuneet tarkastelemaan ottelutapahtumia hieman tarkemmasta perspektiivistä.

Heinonen toimii analyytikkona maajoukkuepuolella. Hän kertoo, että analyytikkojen rooli on varsin tärkeä myös ennen otteluiden alkamista. Ennen ottelutapahtumia on tulevien vastustajien läpikäyntiä ja siihen liittyvää raportointia, mikä käydään apuvalmentajan kanssa yhdessä läpi. Analyytikoiden tehtäviin kuuluu tämän lisäksi myös muutakin. 

– Meidän tavoitteenamme on tuottaa laadullista ja määrällistä dataa ottelutapahtumista ja harjoituksista valmennuksen käyttöön. Kuvaamme myös kaikki harjoitukset ja ottelut, jotta voimme leireillä ja karsinnoissa tarkastella, miten toimintamme siirtyy harjoituskentältä otteluihin. Täten pystymme tarkastelemaan erityisesti sitä, mikä ottelussa toimi ja mikä osa-alue vaatii lisää harjoittelua.

– Olemme valmennuksen apuna sen takia, jotta saavuttaisimme parhaimman mahdollisen tuloksen otteluissa. Mielestäni olemme kuin ”valmennuksen silmät” katsomossa, Heinonen sanoo. 

Reaaliaikaista tietoa pelin aikana

Myös pelin aikana analyytikoilla riittää tekemistä. Heinosen mukaan he ovat erityisesti valmennukseen yhteydessä tiiviisti pelin aikana.  

– Itse ottelussa kuvaamme ja taggaamme pelin maajoukkueen tavoitteiden mukaisten määritelmien mukaan. Tämän lisäksi välitämme vaihtopenkille ottelun aikana videokuvaa ja olemme yhteydessä radiopuhelimella valmennukseen välittäen samalla heille havaintojamme pelistä, Heinonen avaa.

– Käymme siis ottelun aikana vuorovaikutusta katsomovalmentajan sekä penkillä olevien valmentajien välillä. Puoliajalla meidän tehtävänämme on näyttää videoklippejä, joita olemme ottaneet ja käydä niitä tarkemmin läpi valmennuksen kanssa. 

Pelin jälkeen analyytikkojen tehtävänä on toimittaa sekä valmentajille että pelaajille tietoa otteluun tapahtumiin liittyen tarkemmasta näkökulmasta katsottuna. Pelaajille toimitetaan videoklippejä, jotta he tietävät, mitä esimerkiksi tehdä seuraavassa pelissä vielä paremmin.   

Heinonen uskoo, että analyytikoilla on tulevaisuudessa erilainen rooli kuin tällä hetkellä.

– Uskon että tulevaisuudessa analyytikoilla on entistä isompi merkitys reaaliaikaisen informaation välittämisessä valmennukselle pelin aikana. Uskon, että myös pelin ymmärryksen ja teknisten vaatimusten osaaminen tulee nousemaan entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa.

Uusi videoanalyytikkojen jatkokoulutus on tarkoitus aloittaa tulevana syksynä. Koulutus on noin vuoden mittainen ja se huipentuu valmennustiimissä toimimiseen turnauksessa. Palloliiton tavoitteena on kehittää aiemmin pidetystä videoanalyytikkojen jatkokoulutuksesta noin vuoden mittainen, pääsääntöisesti verkkoympäristössä toteutettava, edeltävää laajempi ja syvällisempi koulutuskokonaisuus.

Heinonen suosittelee vahvasti uutta videoanalyytikkojen jatkokoulutusta, mutta huomauttaa, että koulutuksen eteen joutuu tekemään paljon työtä, sillä se toteutetaan normaalisti Huuhkaja- ja Helmariturnauksen aikana. Miehen mukaan tuleville analyytikoille ei ole mitään yhtä vinkkiä, vaan pitää osata monia asioita.

– Mielestäni tämä on odotettu uudistus analyysipuolen koulutuksissa. Aikaisemmat koulutukset ovat myös antaneet hyvät valmiudet innokkaille ja tiedonhaluisille analyytikoille, mutta nyt pääsemme vielä syvemmälle analyysiprosessiin ja pystymme esimerkiksi paneutumaan enemmän määrälliseen analyysiin, Heinonen kertoo.

– Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita. Lisäksi tulee olla riittävää teknistä ymmärrystä, jotta pystyy toteuttamaan asioita, joita valmennus toivoo esimerkiksi visualisointien tai lisätiedon esittämiseen liittyen.

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:

Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
Viihdyttävämpää, kiinnostavampaa ja turvallisempaa – sääntömuutoksilla palvellaan peliä (Antti Munukka)
Huuhkajahuuma hurmasi suomalaiset – harrastajamäärät palanneet jo lähes vuoden 2019 tasolle, mutta vielä on tehtävää (Petri Selkee)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät
Tyttömaajoukkueet lähtevät EM-karsintoihin päivitetyllä pelitavalla (Marianne Miettinen)
Palloliiton tapahtumatiimillä riittää työtä ympäri vuoden - yleisön viihtyyteen satsataan! (Ville Nylund)
Palloliitto hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti – jutussa käytännön vinkkejä seuroille (Niko Kauppinen)
Maajoukkuemanagerit huolehtivat maajoukkueiden sujuvasta toiminnasta (Ville Sairanen ja Miina Tapaninen)
Poikamaajoukkueet hyvässä nosteessa – "Haluamme päästä jatkuvasti jatkokarsintoihin ja taistella lopputurnauspaikoista" (Juho Rantala ja Erkka V. Lehtola)