Syksy on maaotteluiden aikaa. Huuhkajat ja Helmarit taistelevat MM-kisapaikoista ja myös nuorisomaajoukkueiden syksy on toiminnantäytteinen. Alle 19- ja alle 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueille tulevat EM-karsintaottelut ovat ensimmäiset lähes kahteen vuoteen.
Tyttömaajoukkueet ovat pelanneet karsintaotteluita viimeksi syksyllä 2019. Tuolloin Marianne Miettinen toimi vielä tyttöjen U19-joukkueen päävalmentajana. Nyt hän tarkkailee pelisuorituksia Palloliiton huippujalkapallopäällikön roolissa. Tänä vuonna U19-tytöt ovat kohdanneet harjoitusotteluissa vain poikajoukkueita sekä vuoden nuoremmista pelaajista koostuneen Ruotsin U18-joukkueen.
– Alle 19-vuotiaiden syyskuulle suunnitellut Sveitsi-pelit jouduttiin perumaan, joten U19-tytöt ovat pelanneet oman ikäluokkansa maajoukkuetta vastaan viimeksi alle 17-vuotiaiden EM-karsinnoissa vuonna 2019, Miettinen kertoo.
Vaikka maaotteluiden pelaaminen ei ole ollut pandemia-aikana mahdollista, ei maajoukkuetoiminta ole ollut kokonaan tauolla.
– Olemme pystyneet järjestämään kotimaassa leirejä koronaturvallisesti. Ne ovat olleet tärkeitä tapahtumia pelaajille, jotka ovat päässeet mittaamaan tasoaan kansallisesti omassa ikäluokassaan. Lisäksi valmentajat ovat saaneet tilaisuuksia käydä pelitapaa läpi pelaajien kanssa.
Koronapandemia on vaikeuttanut joukkueiden toimintaa kaikkialla, mutta kaikki Euroopan maat eivät kuitenkaan ole olleet täysin tasavertaisessa asemassa.
– Keski-Euroopassa joukkuetta ovat pystyneet pelaamaan korona-aikanakin otteluita, mutta Suomi on niin syrjässä, että matkustaminen ei ole niin yksinkertaista, Miettinen muistuttaa.
Koska maaotteluita ei ole päästy pelaamaan, ovat tulevat EM-karsintaottelut U19-tytöille samalla myös ensimmäinen kansainvälinen tasonmittari lähes kahteen. Miettisen mukaan karsintaottelut mittaavat samalla myös suomalaisseuroissa pandemian aikana tehneen työn laatua.
– Nämä pelit ovat hyvä mittari etenkin suomalaisseurojen pelaajakehitykselle. Kun kansainvälisiä tapahtumia ei ole ollut, korostuvat seurojen arjessa tekemät asiat. Seuravalmentajatkin saavat tulevista peleistä hyvää palautetta siitä, miten pelaajat ovat kehittyneet suhteessa muihin maihin.
Tyttömaajoukkueiden pelitapaa päivitetty
Pelaajakehityksen lisäksi tulevissa karsintaotteluissa päästään arvioimaan myös pelitavan kehitystä. Palloliitossa tehtiin vuosikymmenen vaihteessa päivityksiä tyttömaajoukkueiden pelitavallisiin painopisteisiin. Nyt uudistustyön tuloksia päästään vihdoin näkemään myös käytännössä. Miettisen mukaan pelitapapäivityksessä esiin nousi kaksi selkeää teemaa.
– Haluamme riistää paljon palloja vastustajan kenttäpuoliskolla. Olemme painottaneet harjoittelussa paljon sitä, miten puolustamme aktiivisesti jo ylhäällä niin vastustajan pelinavaamistilanteissa kuin tilanteenvaihdoissa vastaprässitilanteissa. Niissä tilanteissa haluamme olla tosi aggressiivisia ja organisoituja. Siihen liittyvät myös kenttätasapaino ja tilanteenvaihtojen ennakointi molempiin suuntiin, Miettinen kertoo.
– Toinen tärkeä painopistealue on se, miten pystymme avaamaan peliä erilaisia prässejä vastaan ja hyödyntämään maalivahtia pelinavaamisvaiheessa. Se auttaa meitä luomaan ylivoimia pelin seuraavissa vaiheissa.
Suomen lähtötaso on hyvä, sillä U19-tytöt ovat Euroopan rankingissa sijalla 10 ja U17-tytöt sijalla 12. Miettinen muistuttaa, että kilpailu Euroopassa kovenee vuosi vuodelta.
– Olemme pysyneet hyvällä tasolla vuodesta toiseen. Se ei ole ihan yksinkertaista, kun tiedämme, miten paljon Keski-Euroopassa on panostettu naisten jalkapalloon. On kova suoritus, että pystymme näin pienenä maana pysymään mukana kehityksessä.
Karsinnat uudessa muodossa
Tyttöjen EM-karsinnat pelataan nyt ensimmäistä kertaa uudella karsintajärjestelmällä. Joukkueet on jaettu ranking-sijoitusten perusteella A- ja B-liigaan. A-liigassa pelaavat Euroopan 28 parasta joukkuetta, joihin Suomikin kuuluu.
A-liiga pelataan entiseen tapaan neljän joukkueen lohkoissa, mutta uudistuksen myötä lohkojen kolme parasta joukkuetta etenevät keväällä pelattavaan seuraavaan karsintavaiheeseen. Lohkojen viimeiset sen sijaan putoavat B-liigaan, josta ei voi enää selviytyä EM-lopputurnaukseen. Aiemmasta poiketen kaikkien joukkueiden pelit jatkuvat varmuudella vielä ensimmäisen karsintaturnauksen jälkeen. Lohkojen jatkoonmenijät taistelevat keväällä paikasta Tshekissä ensi kesänä pelattavaan EM-lopputurnaukseen.
Putoajat sen sijaan pelaavat B-liigassa noususta takaisin A-tasolle.
– Muutoksella on pyritty takaamaan, että pelit jatkuvat myös niillä joukkueille, jotka eivät selviä ensimmäisestä vaiheesta jatkoon. Kaikkien pelit jatkuvat keväällä ja samalla jo ensimmäiseen vaiheeseen saadaan tasokkaampia pelejä, Miettinen sanoo.
Tähän asti Suomi on lähtenyt ensimmäiseen karsintavaiheeseen tavallisesti ykkös- tai kakkossijoitettuna, joten se on kohdannut karsinnoissa usein kaksi selvästi itseään heikompaa vastustajaa ja vain yhden kovemman tasonmittarin. Nyt jo ensimmäisessä karsintavaiheessa vastaan asettuu kovia joukkueita.
– Aiemmin tähän karsintavaiheeseen valmistauduttaessa harjoiteltiin etenkin murtautumista syvällä puolustavia joukkueita vastaan. Nyt mukana on enemmän tasaisia vastustajia, joten peli todennäköisesti aaltoilee enemmän ja molemmat joukkueet hyökkäävät enemmän. Sen takia on tärkeää, että pystymme pelaamaan erilaisia vastustajia vastaan ja hyödyntämään vaihtelevia tiloja. Emme halua olla vain yhden tempun joukkue.
Miettinen painottaa, että uuden karsintaformaatin myötä tuloksia ei kannata suoraan verrata aikaisempiin vuosiin. Karsintalohkot ovat nyt aiempaa tasokkaampia ja pelaajat pääsevät mittaamaan tasoaan kunnolla alusta lähtien.
– Aikaisemmin lohkovoitolla oli suurempi merkitys ja pelit menivät usein maalintekokilpailuiksi, jotka eivät oikein palvele ketään. Nyt keskiössä ovat pelaajien kehittäminen ja tasokkaat pelit.
U19-tyttöjen karsintaurakka alkaa Tanskassa
U19-maajoukkue matkustaa alkuviikosta Tanskaan oman ikäluokkansa EM-karsintoihin. Suomi kohtaa karsinnoissa emäntämaa Tanskan lisäksi Unkarin ja Turkin. Miettisen mukaan Arttu Pitkäkankaan valmentama U19-maajoukkue kohtaa karsintalohkossaan kolme hyvin erilaista vastustajaa.
– Tanska on niistä varmasti ennakkoon kovin ja haluaa pelata samantyylistä jalkapalloa kuin Suomi. He pyrkivät etenemään linja kerrallaan pallonhallinnan kautta. Myös Turkkia vastaan on perinteisesti ollut hankalia pelejä, mutta toivottavasti lohkovoitto ratkaistaan viimeisessä pelissä Tanskaa vastaan. Heiltä nähdään onneksi kaksi peliä vielä ennen keskinäistä kohtaamista.
Pelaajat ovat odottaneet karsintaotteluita malttamattomina, mutta sama pätee myös maajoukkuevalmentajiin. Miettinen on erityisen iloinen siitä, että häntä U19-maajoukkueen päävalmentajana seurannut Pitkäkangas pääsee vihdoin tositoimiin penkin päässä.
– Olen onnellinen etenkin siitä, että kaksi ja puoli vuotta Palloliitossa työskennellyt Arttu Pitkäkangas pääsee vihdoin vetämään ensimmäiset karsintansa päävalmentajana. Hän on tehnyt loistavaa työtä, matkustanut ympäri Suomea ja tukenut seurojen sekä pelaajien arkea. Nyt hän pääsee vihdoin näkemään työnsä tuloksia käytännössä.
U17-maajoukkue matkaa marraskuussa Portugaliin
U19-tytöt pelaavat oman karsintansa lokakuussa, mutta U17-tytöt joutuvat odottamaan tosipelejään marraskuulle saakka. Suomi kohtaa marraskuun toisella viikolla Portugalissa pelattavassa karsintaturnauksessa emäntämaan lisäksi Saksan ja Bosnian ja Hertsegovinan. U17-maajoukkueen päävalmentaja Marko Saloranta pitää lohkoa hyvänä haasteena.
– Lähdemme turnaukseen kakkoskorin joukkueena. Saksa on Euroopan rankingin ykkönen ja Portugali kolmoskorin paras joukkue. Lisäksi Bosnia ja Hertsegovina järjestää ensi kesän EM-kisat, joten he ovat panostaneet tähän ikäluokkaan paljon. Tämä on tosi kova lohko, Saloranta arvioi.
U17-maajoukkue leireili vielä lokakuun puolivälissä Eerikkilän urheiluopistolla. Katseet olivat leirin aikana jo tiukasti ensi kuussa odottavissa EM-karsinnoissa. Suomen valmennusryhmä on käynyt avausvastustaja Portugalin viimeisimmät pelit tarkasti läpi.
– Pelasimme leirillä viimeistelyottelun HFA:ta vastaan. Se ottelu valmisti meitä karsintojen avausotteluun, sillä HFA pyrki pelaamaan tuossa ottelussa kuin Portugali. Leiri oli antoisa ja pelaajat jo selvästi odottavat tulevia karsintaotteluita. Lähdemme Portugaliin luottavaisin mielin.
Ensimmäisen vaiheen lohkosijoituksella on kuitenkin merkitystä seuraavan vaiheen lohkoarvonnan kannalta. Kevään jatkokarsinta pelataan neljän joukkueen lohkoissa, joista vain voittajat etenevät EM-lopputurnaukseen. Hyvä sijoitus marraskuun lohkossa takaisi todennäköisesti suotuisammat lohkon keväälle.
– Lohkovoitto tai kakkossijakin olisi iso juttu, jotta emme joudu kevään jatkokarsinnassa ihan kuolemanlohkoon. Hyvään arvontakoriin pääseminen olisi tärkeää, Saloranta sanoo.
Koronapandemian vuoksi U17-joukkueen pelaajat eivät ehtineet pelaamaan maaotteluita edes U16-joukkueessa, joten moni pelaaja pelasi ensimmäisen maaottelunsa vasta syyskuussa Tanskaa vastaan. Lokakuun leirillä oli kuitenkin mukana myös maajoukkueen ensikertalaisia.
– Tällä joukkueella on tosi vähän kokemusta kansainvälisistä peleistä. Nyt on tärkeää päästä jälleen vertailemaan tasoa. Kansainväliset pelit ovat korvaamattoman tärkeitä etenkin pelaajille, joilla on tavoitteena mennä pidemmälle ja edetä jopa A-maajoukkueeseen asti.
Saloranta ei peittele intoaan tosipelien jatkumisesta. Kahden vuoden pitkä odotus on muistuttanut jälleen, että pelit ovat jalkapallon suola.
– Intoa on pelaajien lisäksi varmasti myös kaikilla valmentajilla ja taustoilla. Jo syyskuun Tanska-pelit tuntuivat tosi hyvältä. Pelien takia tätä hommaa tehdään.
Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:
Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)
Viihdyttävämpää, kiinnostavampaa ja turvallisempaa – sääntömuutoksilla palvellaan peliä (Antti Munukka)
Huuhkajahuuma hurmasi suomalaiset – harrastajamäärät palanneet jo lähes vuoden 2019 tasolle, mutta vielä on tehtävää (Petri Selkee)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät
Palloliiton tapahtumatiimillä riittää työtä ympäri vuoden - yleisön viihtyyteen satsataan! (Ville Nylund)
Palloliitto hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti – jutussa käytännön vinkkejä seuroille (Niko Kauppinen)
Maajoukkuemanagerit huolehtivat maajoukkueiden sujuvasta toiminnasta (Ville Sairanen ja Miina Tapaninen)
Poikamaajoukkueet hyvässä nosteessa – "Haluamme päästä jatkuvasti jatkokarsintoihin ja taistella lopputurnauspaikoista" (Juho Rantala ja Erkka V. Lehtola)