Sosiaalinen media on Palloliitolle tärkeä viestintäkanava. Palloliiton myynti- ja markkinointikoordinaattori Niko Kauppinen kertoo, millä tavoin Palloliitto hyödyntää Huuhkajien ja Helmarien somekanavia.
Huuhkajat pelasi kesällä ensimmäistä kertaa arvokisoissa ja Helmarit varmisti alkuvuodesta paikkansa ensi kesän EM-lopputurnauksessa. Suomen A-maajoukkueiden menestys on näkynyt myös sosiaalisessa mediassa. Syy-seuraussuhdetta taustoittavan Kauppisen mukaan pakolliset tehtävät pystyttiin aiemmin hoitamaan, mutta nyt lisäkädet ovat antaneet uusia mahdollisuuksia somekanavien kehittämiseen.
– Viimeistään menestyksen myötä huomasimme, että some on osa-alue, johon kannattaa panostaa ja jossa yhteisön palaute on välitöntä. Haluamme rakentaa yhteisöämme yhteistyössä ihmisten kanssa ja kuulla heidän toiveensa, Kauppinen avaa.
– Olemme saaneet selkeästi lisää resursseja viestintään ja markkinointiin. Meillä on sitoutunut tiimi täynnä osaavia ihmisiä, jotka tekevät täydestä sydämestä töitä jalkapallon eteen. Se yhdistelmä on mahdollistanut tämän profiilinnoston myös somessa.
A-maajoukkueiden sisällöntuotantoon ja sosiaalisen median ylläpitoon osallistuu lähes koko Palloliiton viestintä- ja markkinointiosasto. Kauppisen mukaan sisällön suunnittelussa ja tuottamisessa on mukana kymmenkunta henkilöä.
– Kukaan ei kuitenkaan tee päätoimisesti vain somea. A-maajoukkueiden somekanaviin käytetään arvioilta 2–3 henkilötyövuotta lähtien sisältöjen suunnittelusta ja tuotannosta niiden julkaisuun. Lähtökohtaisesti emme tuota sisältöä vain somea varten vaan pyrimme julkaisemaan sisältöjä monikanavaisesti meidän kaikissa omissa kanavissa, sekä ajoittain myös ostetun median välityksellä, Kauppinen arvioi.
Palloliitto tekee valtaosan A-maajoukkueiden sisällöntuotannosta oman henkilöstönsä voimin, mutta lisäksi se käyttää jonkin verran ulkopuolista apua ja isoimmissa tuotannoissa myös mainos- ja videotuotantotoimistoja.
A-maajoukkueiden sosiaalisen median kanavien seuraajamäärät ovat nousseet kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Huuhkajilla on tällä hetkellä eri kanavissa yhteensä noin 292 000 seuraajaa. EM-kisavuoden 2021 aikana kasvua on tapahtunut 55 prosenttia, mikä tarkoittaa yli sataatuhatta uutta seuraajaa. Helmareilla seuraajia on noin 50 000, ja kasvua viime vuoteen nähden on tapahtunut 42 prosenttia.
Molemmilla A-maajoukkueilla on omat Facebook-, Twitter- ja Instagram-tilinsä. Lisäksi Huuhkajilla on myös kesällä perustettu Tiktok-tili.
– Lisäksi avasimme viime syksynä Palloliiton YouTube-kanavan. Sen seuraajat eivät ole mukana maajoukkueiden luvuissa, mutta tili toimii myös maajoukkueiden yhteisenä kanavana. Se on lähtenyt hyvin käyntiin.
Someviestinnällä useita tavoitteita
Kauppisen mukaan Palloliitolla on sosiaalisen median hyödyntämisen suhteen erilaisia tavoitteita. Niistä keskeisin on viestinnällinen näkökulma. Somekanavat tarjoavat verkkosivujen ja sähköpostikirjeiden ohella nopean ja kustannustehokkaan tavan tavoittaa tärkeimpiä kohderyhmiä ja tiedottaa heille ajankohtaisista asioista.
Kaikki sisältö ei kuitenkaan ole informatiivista. A-maajoukkueiden kanavissa on paljon myös viihteellistä sisältöä, jonka yhtenä tavoitteena on kannattajien sitouttaminen.
– Maajoukkueet pelaavat vain kymmenkunta ottelua vuodessa, mutta digitaaliset kanavat mahdollistavat vuorovaikutuksen jokaisena päivänä vuoden ympäri. Luomalla viihdyttävää ja kohdeyleisölle lisäarvoa tuottavaa sisältöä pyrimme siihen, että Huuhkajat ja Helmarit pysyvät mielessä myös pelipäivien ulkopuolella, Kauppinen kertoo.
Kauppisen mainitsema vuorovaikutus on yksi Palloliiton selkeistä painopistealueista. Yksisuuntaisen viestimisen sijaan Palloliitto haluaa luoda aidon keskusteluyhteyden kannattajiin. Jalkapalloyhteisöä halutaan rakentaa yhdessä ihmisten kanssa.
– Haluamme saada ihmisiltä reaktioita sosiaalisessa mediassa. Lisäksi haluamme myös osallistua siellä käytävään päivittäiseen keskusteluun. Arvomme, kuten yhdenvertaisuuden kunnioittaminen ovat voimakkaasti läsnä myös sosiaalisen median sisällöissä.
Monen muun lajin maajoukkueista poiketen jalkapallomaajoukkueet pelaavat kansainvälisinä pelipäivinä aina parhaalla mahdollisella joukkueella. Mukana ovat aina Suomen parhaat pelaajat ja muutoksia tapahtuu varsin maltillisesti. Se tarjoaa myös Palloliitolle hyvän mahdollisuuden tehdä pelaajia tunnetuiksi.
– Olemme tunnistaneet, että pelaajia halutaan seurata. Yksi viime vuosien tärkeistä tavoitteista on ollut pelaajien esiintuominen ja tunnetuksi tekeminen. Yksittäisten tähtipelaajien sijaan pyrimme eri sisältöjen avulla tekemään koko joukkuetta tutuksi seuraajille. Yhteistyö on pelin ydinarvoja, ja sen tulee näkyä myös viestinnässämme.
Palloliitolla on kanavissaan myös markkinointiin liittyviä kaupallisia tavoitteita. Sosiaalisen median kautta halutaan edistää fanituote- ja lipunmyyntiä. Lisäksi Palloliitto haluaa houkutella ihmisiä liittymään sähköpostikirjeidensä postituslistalle. Sen myötä Palloliitto pystyy paremmin kohdistamaan markkinointia suoraan aiheesta kiinnostuneille jalkapallon ystäville.
– Kaupallisissa tavoitteissa onnistuminen on mahdollista, kun meillä on vahvat maajoukkuebrändit, joita seuraavat yhä kasvavat ja sitoutuneemmat kohderyhmät. Kaupallisuus ei ole mahdollista niin, että julkaisemme vain irrallisia mainoksia vaan kaupallisuus on myös osa meidän muita sisältökokonaisuuksia ja brändinrakennusta.
Suoraa mainospaikkamyyntiä Palloliiton somekanaviin tehdään hyvin vähän. Palloliiton tärkeimmät yhteistyökumppanit pääsevät kuitenkin esiin myös A-maajoukkueiden kanavissa.
– Yhteistyökumppanuutemme ovat pääasiassa isompia paketteja, joihin voi yhtenä osana kuulua myös somenäkyvyyttä. Pääkumppanimme ovat esillä esimerkiksi avauskokoonpanokuvissa. Lisäksi ”Huuhkaja of the match” -äänestys on toteutettu yhteistyökumppanin kanssa, Kauppinen antaa esimerkkejä.
Kauppisen mukaan Palloliiton tavoitteena on aina myös lajin yleisen kasvun tukeminen. Maajoukkueiden vahva asema hyödyttää koko suomalaista jalkapalloyhteisöä.
– Sosiaalinen media on tärkeä kanava siihen, miten luomme Huuhkajista ja Helmareista yhä kiinnostavampia brändejä. Se vahvistaa myös lajimielikuvaa ja palvelee sillä tavalla isossa kuvassa koko suomalaista jalkapalloväkeä.
Somesta hyöty irti
Kauppinen kannustaa myös seuroja käyttämään somekanaviaan tehokkaasti. Vaikka Palloliitolla on käytössään suuremmat resurssit kuin seuroilla, on tärkeää ruohonjuuritason työtä tekevillä seuroilla Kauppisen mukaan mahdollisuus saada sosiaalisesta mediasta samanlaista hyötyä.
– Meilläkään ei ole sellaisia taloudellisia resursseja, että voisimme jatkuvasti ostaa näkyvyyttä. Hyvien mediasuhteiden lisäksi vahvat omat kanavat, kuten verkkosivut, sähköpostikirjeet ja somekanavat, ovat meille todella arvokkaita. Niiden avulla pystymme välittämään juuri haluamaamme viestiä ja vuorovaikuttamaan seuraajiemme kanssa, Kauppinen kertoo.
– Sama pätee myös seuroihin. Jos omat kanavat toimivat, seuroille on ilmaiseksi tai maltillisesti maksettua mainontaa hyödyntämällä mahdollisuus isoon vaikuttavuuteen.
Somekanavien tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin suunnitelmallisuutta ja riittävän määrän henkilöresursseja. Sisällön pitää olla yhteisön toiminnan näköistä ja tuottaa seuraajille lisäarvoa.
– Hyvä ja kohderyhmiä kiinnostava sisältö on kaiken keskiössä, ja tällaisten sisältöjen tuottaminen vaatii aikaa ja ideoita. Ihmiset haluavat kuluttaa laadukasta ja heitä kiinnostavaa sisältöä. Sen ei välttämättä tarvitse aina olla visuaalisesti ihan priimaa, mutta siinä pitää olla joku seuraajia kiinnostava koukku. Omaleimaisuus on aina hyvästä.
Kauppisen mukaan somevastuuta kannattaa jakaa seuran sisällä useammalle henkilölle. Yleiset linjaukset ja seuran arvot on käytävä yhteisesti läpi, mutta tekemistä ei kuitenkaan kannata kahlita liikaa.
– Silloin somelle ominaiset luovuus ja kokeilukulttuuri helposti katoavat. Kyseessä on ympäristö, jossa saa kokeilla erilaisia asioita. Somessa oppii olemalla aktiivinen ja utelias. Julkaisujen joukosta löytyy aina hittejä ja huteja. Hyvä suunnitelma ei korvaa uskallusta yrittää, tehdä ja kokeilla.
Kuusi käytännön tärppiä seurojen sosiaaliseen mediaan
1) Sisältö syntyy tekijöistä – osallista seurayhteisö mukaan someen!
Innokkaita sometekijöitä voi löytyä seuran sisältä pelaajista, vanhemmista tai muusta seurayhteisöstä. Useamman henkilön sometiimin kokoaminen auttaa jakamaan vastuuta ja tarjoaa samalla hyviä harjoittelun ja oppimisen mahdollisuuksia esimerkiksi seuran vanhimpien juniori-ikäluokkien pelaajille. Parhaimmillaan osallistaminen sitouttaa koko seurayhteisöä vahvemmin yhteisen asian taakse.
2) Jalkapalloa ei tarvitse keksiä uudelleen
Niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin kannattaa hakea vaikutteita myös muualta. Seuraa aktiivisesti, mitä esimerkiksi muut jalkapalloseurat tekevät meillä ja maailmalla, ja valjasta parhaat ideat käyttöön omilla mausteillasi.
3) Sometyökalut tuovat helpotusta arkeen
Tuntuuko siltä, että somekanavia on aivan liikaa ja niiden päivittäminen vie valtavasti aikaa? Tutustu somekanavien omiin työkaluihin, joiden avulla voit esimerkiksi ajastaa julkaisuja vaivattomasti haluamaasi ajankohtaan. Facebookin (ja Instagramin) Creator Studio ja Business Suite sekä Twitterin TweetDeck ovat alustojen omia maksuttomia työkaluja, jotka tuovat taatusti helpotusta seuran somevastaavan arkeen.
4) Tunnista seurasi tärkeimmät kohderyhmät ja valitse sopivat kanavat
Myös sosiaalisen median kenttä pirstaloituu ja uusia alustoja syntyy jatkuvasti. Kaikissa ei tarvitse olla mukana, vaan tärkeintä on tunnistaa, missä somekanavissa tavoitatte parhaiten tärkeimpiä kohderyhmiä, kuten pelaajia, pelaajien vanhempia, seuran kannattajia ja muita sidosryhmiä. Perinteisten Facebookin, Twitterin, Instagramin ja YouTuben rinnalla esimerkiksi TikTok ja LinkedIn voivat olla harkitsemisen arvoisia kanavia. Aloittakaa seuralle tärkeimmistä kanavista ja kasvattakaa tarjontaanne resurssien ja tarpeiden mukaan.
5) Suunnittele suurin osa, heittäydy täysillä tilaisuuden tullen ja maksimoi makeimmat hetket
Somemaailma elää vahvasti hetkessä, mutta jatkuva reagointi ei ole resurssitehokasta ja muodostuu ennen pitkää rasitteeksi. Suunnittele ja ennakoi mahdollisimman paljon, miltä seuran somekanavien vuosikalenteri voisi näyttää. Toistuvatko tietynlaiset sisällöt viikoittain tai kuukausittain? Kuka niiden toteuttamisesta vastaa? Suunnitelmallisuus antaa tilaisuuden tullen tilaa myös reagoimiselle ja heittäytymiselle.
6) Vuorovaikuta ja avaa seurasi sielu seuraajille
Seurat liikuttavat ihmisiä ja herättävät jo lähtökohtaisesti tunteita. Ole kiinnostunut seuraajistasi, osallistu keskustelun ja ole omaleimainen oma itsesi. Seurarakkaus on taatusti tarttuvaa, kun siihen löytyy toimiva resepti.
Vuoden 2021 seuroille suunnatut viestintä- ja markkinointikoulutukset tallenteena:
Viestintäsuunnitelman luominen >>
Monikanavainen viestintä, somekanavat >>
Sisällöntuotanto ja työkalut >>
Facebook- ja Instagram-mainonta >>
Tiedotustyö- ja kriisiviestintä >>
Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:
Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)
Viihdyttävämpää, kiinnostavampaa ja turvallisempaa – sääntömuutoksilla palvellaan peliä (Antti Munukka)
Huuhkajahuuma hurmasi suomalaiset – harrastajamäärät palanneet jo lähes vuoden 2019 tasolle, mutta vielä on tehtävää (Petri Selkee)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät
Tyttömaajoukkueet lähtevät EM-karsintoihin päivitetyllä pelitavalla (Marianne Miettinen)
Palloliiton tapahtumatiimillä riittää työtä ympäri vuoden - yleisön viihtyyteen satsataan! (Ville Nylund)
Maajoukkuemanagerit huolehtivat maajoukkueiden sujuvasta toiminnasta (Ville Sairanen ja Miina Tapaninen)
Poikamaajoukkueet hyvässä nosteessa – "Haluamme päästä jatkuvasti jatkokarsintoihin ja taistella lopputurnauspaikoista" (Juho Rantala ja Erkka V. Lehtola)