Suomen poikamaajoukkueiden tuloskehitys on ollut jo usean vuoden ajan vahvassa nousussa. Samalla ulkomailla pelaavien suomalaispelaajien määrä on noussut tasaisesti. Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala sekä poikien U17- ja U16-maajoukkueiden päävalmentaja Erkka V. Lehtola kertovat maajoukkueiden roolista pelaajien urapolulla.
Pelaajien kehittymisen kannalta tärkeintä on luonnollisesti jokapäiväinen työnteko seurajoukkueissa, mutta myös maajoukkuetoiminnalla on suuri merkitys. Palloliiton huippujalkapallopäällikkönä syksystä 2018 lähtien toimineen Juho Rantalan mukaan on tärkeää, että pelaajat pääsevät mittaamaan tasoaan myös kansainvälisesti.
– Maajoukkueet ovat äärimmäisen tärkeä osa pelaajapolkua ja monelle varmasti myös tavoittelemisen arvoisia paikkoja. Maajoukkueen edustaminen on kunnia-asia ja olen varma, että pelaajat tulevat aina hyvillä mielin maajoukkueen mukaan, Rantala kertoo.
– Maajoukkue on monelle myös silmiä avaava paikka, kun pelaajat pääsevät testaamaan tasoaan Euroopan huippuja vastaan. Niillä peleillä on iso henkinen merkitys ja ne ovat pelaajille hyviä kannustimia.
Poikien U17-maajoukkueen päävalmentajan Erkka V. Lehtolan mukaan maajoukkuetoiminnan arvo näkyi selkeästi silloin, kun maaotteluita ei pystytty koronapandemian vuoksi pelaamaan. Esimerkiksi Keski-Euroopan maat ovat pystyneet pelaamaan kansainvälisiä pelejä lyhyiden etäisyyksien päässä, mutta pohjoisella Suomella ei ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia.
Lehtola pääsi aloittamaan työnteon uuden U17-ikäluokan kanssa toden teolla viime kesänä. Syksyllä ohjelmassa olivat ensimmäiset maaottelut pitkän tauon jälkeen, kun Suomi kohtasi tuplamaaottelussa Islannin.
– Se oli ihan mielettömän tärkeää pojille. Kun maaotteluita päästiin jälleen pelaamaan, se oli mahtava muistutus siitä, miten tärkeitä tapahtumia nämä ovat. Ilman maaotteluita ei oikein tiedetä, missä menemme muihin maihin nähden, Lehtola sanoo.
Viime vuosina Suomi on pärjännyt kansainvälisessä vertailussa hyvin. Selkeimmin tuloskehitys näkyy poikamaajoukkueiden voittoprosenteissa. Vuonna 2015 Suomen U15-U19-maajoukkueiden kaikkien maaotteluiden voittoprosentti oli 29. Vastustajat ja ottelumäärät ovat vaihdelleet vuosittain, mutta lukema on noussut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2021 Suomen poikamaajoukkueet voittivat jo peräti 61 prosenttia otteluistaan.
– Sekä U19- että U17-maajoukkue ovat molemmat menneet kahdesta edellisestä alkukarsinnasta jatkoon. Sitä ei ole tainnut tapahtua koskaan aikaisemmin. Meillä on kaikilla syytä olla ylpeitä tästä, Rantala sanoo.
Hyvät otteet on huomattu myös muualla. Rantalan mukaan Suomi on tällä hetkellä haluttu maaotteluvastustaja.
– Tasokkaat maat haluavat pelata meitä vastaan ja kutsuja tulee paljon, mikä on tietysti hieno asia. Se kertoo siitä, pelimme on kehittynyt. Parhaat yksilöt erottuvat tietysti aina, mutta nyt meillä on enemmän laadukasta massaa kuin aikaisemmin ja se on osoitus siitä, että seuroissa tehdään laadukasta työtä.
Enemmän nuoria ulkomaisissa seuroissa
Kehitys näkyy myös pelaajien seurajoukkuelistoilla. Suomalaisista pelaajista on tullut ulkomaalaisseurojen silmissä entistä kiinnostavampia. Ulkomailla pelaavien nuorten suomalaispelaajien määrä on kasvanut tasaisesti.
– Meillä on joskus ollut enemmän miesten huippusarjoissa pelaavia pelaajia, mutta nuoria on maailmalla nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Kiinnostus suomalaispelaajia kohtaan on laajaa, mikä ei ole sattumaa, Rantala sanoo.
Parantuneiden tulosten myötä myös pelaajatarkkailijat seuraavat Suomen poikamaajoukkueiden otteluita aiempaa tarkemmin. Tarkkojen määrien arvioiminen on vaikeaa, mutta Rantalan mukaan esimerkiksi edellisissä maaotteluissa katsomoissa näkyi paljon pelaaja-agentteja ja eri ulkomaalaisseurojen edustajia.
Maaotteluiden arvo näkyy konkreettisesti myös ulkomaille siirtyneiden pelaajien määrässä. Rantala antaa asiasta havainnollistavan esimerkin.
– Karsinnat pelanneista 2003 ja 2005 syntyneiden ikäluokista on paljon pelaajia ulkomailla. 2004 syntyneissä ulkomailla pelaavia on selvästi vähemmän, mikä johtuu osittain siitä, että sen ikäluokan EM-karsinnat jäivät koronan takia pelaamatta. Maaottelut ovat hyviä referenssejä ja on selvää, että onnistuminen niissä avaa ovia.
Myös Lehtola painottaa maaotteluiden olevan pelaajille arvokkaita tilaisuuksia näyttää osaamistaan. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että ulkomaille siirtyminen on aina yksilöllistä.
– Nämä ovat pelaajille isoja näytönpaikkoja. Osa pelaa jo maailmalla, osa haluaa ulkomaille mahdollisimman nopeasti ja osa pelaajista on Suomessa hyvässä ympäristössä ja viihtyy täällä. Se on kuitenkin selvää, että jos he pelaavat jatkokarsinnoissa hyvin, yhteydenottoja tulee varmasti, Lehtola sanoo.
Rantala kuitenkin painottaa, että on tärkeää, että nuoria pelaajia pystytään myös pitämään kotimaassa.
– On hyvä olla erilaisia polkuja, mutta on aina erityisen hienoa, kun nuoret pelaajat lyövät Veikkausliigassa läpi. Tällöin myös siirtosummat usein monikertaistuvat ja koko suomalainen jalkapallo hyötyy. Hyviä tuoreita esimerkkejä tällaisista tapauksista ovat Niklas Pyyhtiä ja Naatan Skyttä, Rantala kehuu.
U19- ja U17-poikien EM-jatkokarsinnat maaliskuussa
Suomen poikamaajoukkueet tavoittelevat maaliskuun lopussa paikkaa ikäluokkiensa EM-lopputurnauksissa. U19-pojat pääsee pelaamaan EM-jatkokarsintaturnauksen kotikentällään. Turnaus pelataan 23.–29. maaliskuuta Vantaan Myyrmäessä ja Helsingin Töölössä.
Suomi arvottiin todella kovaan lohkoon, sillä Peter Lundbergin valmentama joukkue saa vastaansa Euroopan ehdottomiin huippuihin lukeutuvat Belgian, Italian ja Saksan. Haaste on suuri, sillä ainoastaan lohkovoittajat etenevät kesällä Slovakiassa pelattavaan EM-lopputurnaukseen. Isäntämaan lisäksi jaossa on vain seitsemän kisapaikkaa. Rantalan mukaan arpaonni oli armoton myös maanosan huippumaille.
– Luulen, että kukaan suurmaista ei ole lohkoon tyytyväinen. Lopputurnauspaikka on kaikilla kovan työn takana. Me saamme nyt kuitenkin haluamiamme kovia pelejä, eikä tämän kovempia vastustajia tulisi vastaan kisoissakaan. Kyseessä on täysin lopputurnauksen tasoinen lohko, sillä kaikki vastustajat edustavat Euroopan huippua, Rantala sanoo.
Syksyllä Puolassa pelatusta alkukarsinnasta Suomi eteni jatkoon lohkokakkosena. Tuolloin Suomi onnistui kaatamaan vieraskentällä isäntämaa Puolan, mutta jatkokarsinnoissa haaste nousee entisestään. Rantalan mukaan maaliskuun lopun EM-jatkokarsintaturnaus on jalkapallon ystäville hieno tilaisuus nähdä Suomi haastamassa Euroopan kärkimaita.
– Suhtaudumme kotiturnaukseen kuin se olisi lopputurnaus. Toivottavasti saamme peleihin myös paljon yleisöä paikan päälle.
U17-poikien EM-jatkokarsintaturnaus pelataan 23.–29. maaliskuuta Portugalissa. Suomi arvottiin samaan lohkoon Bulgarian, Irlannin ja turnausta isännöivän Portugalin kanssa. Ikäluokan lopputurnaus pelataan toukokuun lopussa Israelissa. 16 joukkueen lopputurnaukseen selviytyvät jatkokarsintaturnausten voittajat sekä yhtä lukuun ottamatta kaikki lohkokakkoset.
Tulevia karsintavastustajia on tutkittu vielä varsin vähän, mutta niihin perehdytään koko ajan tarkemmin maaliskuun lähestyessä. Helmikuun puolivälissä päävalmentaja Lehtola oli Espanjassa seuraamassa Irlannin ja Belgian välistä tuplamaaottelua. Lisäksi Lehtolalla on aiemmin kokemuksensa perusteella jo jonkinlainen käsitys tulevista vastustajista.
– Portugali on lohkon selkeä suosikki, vaikka he tulivat mukaan kolmoskorista. Bulgaria oli meille ykköskorista ihan hyvä arpa. Vaikka he voittivat kaikki pelinsä alkukarsinnassa, pystymme varmasti haastamaan heidät. Bulgaria pelaa erittäin riskittömästi alhaalla, mutta etenkin ylempää löytyy vauhtia ja taitoa, Lehtola kertaa tulevia jatkokarsintavastustajia.
– Irlantia vastaan pelasimme viimeksi 2002 syntyneiden kanssa vuonna 2019 ja voitimme silloin molemmat pelit Irlannissa. Heillä on edelleen sama valmentaja, joten he varmasti luottavat edelleen samoihin tyypillisiin irlantilaisvahvuuksiin. He pitävät paljon ääntä kentällä, ovat vahvasti läsnä pelissä ja heillä on vahva voitontahto. Joukkueessa on aina myös hyviä yksilöitä.
Lehtolan mukaan EM-lopputurnauspaikka on joukkueelle selkeä tavoite. Päävalmentajan mukaan Suomen lähtökohdat ovat jatkokarsintojen alla paremmat kuin syksyllä. Silloin ikäluokalla oli takana vasta kaksi maaottelua. Nyt yhteistä pelituntumaa on enemmän.
– Meidän pitää pelata niin hyvin, että jatkopaikka on realismia. Mahdollisuudet siihen on ilman muuta, mutta se vaatii vielä pykälää parempaa suoritusta kuin syksyn alkukarsinnoissa. Uskon, että lähtökohtamme ovat nyt paremmat, koska yhteisten pelien myötä saamme myös ulkomailta tulevat pelaajat paremmin sisään joukkueeseen, Lehtola arvioi.
Nuorisomaajoukkuetoiminnan tarkoitus on tukea pelaajien kehitystä matkalla kohti jopa A-maajoukkuetta, mutta Rantalan mukaan tulokset ovat tärkeitä myös nuorten maajoukkueissa. Niitä mitataan ennen kaikkea karsintamenetyksellä.
U17-poikien lopputurnaukset pelataan 16 joukkueen voimin, joten isäntämaan lisäksi jaossa on vielä 15 kisapaikkaa karsintojen kautta. U19-poikien lopputurnaukseen pääsee karsintojen kautta vain seitsemän maata, joten vanhemmassa ikäluokassa haaste on suurempi.
– Nälkä kasvaa kuitenkin syödessä ja tällä hetkellä haluamme päästä jatkuvasti jatkokarsintoihin ja taistella lopputurnauspaikoista, Rantala tiivistää.
– Yksi pitkän tähtäimen tavoite on myös U17-ikäluokan nousu Euroopan kakkoskoriin. Ilman koronapandemiaa se olisi jo toteutunut, kun 2003 syntyneet voittivat karsintalohkonsa syksyllä 2019. Kerätyt pisteet kuitenkin mitätöityivät, kun UEFA perui jatkokarsinnat koronan vuoksi.
Poikien maajoukkueiden urheilullisiin periaatteisiin sekä pelitavan pääperiaatteisiin voi tutustua täällä.
Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:
Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)
Viihdyttävämpää, kiinnostavampaa ja turvallisempaa – sääntömuutoksilla palvellaan peliä (Antti Munukka)
Huuhkajahuuma hurmasi suomalaiset – harrastajamäärät palanneet jo lähes vuoden 2019 tasolle, mutta vielä on tehtävää (Petri Selkee)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät
Tyttömaajoukkueet lähtevät EM-karsintoihin päivitetyllä pelitavalla (Marianne Miettinen)
Palloliiton tapahtumatiimillä riittää työtä ympäri vuoden - yleisön viihtyyteen satsataan! (Ville Nylund)
Palloliitto hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti – jutussa käytännön vinkkejä seuroille (Niko Kauppinen)
Maajoukkuemanagerit huolehtivat maajoukkueiden sujuvasta toiminnasta (Ville Sairanen ja Miina Tapaninen)