Suomen aikuisten ja nuorten maajoukkueet muodostavat suuren palapelin, jossa on paljon liikkuvia osia. Maajoukkuemanagerit huolehtivat siitä, että pelaajat ja valmentajat saavat keskittyä itse pääasiaan eli urheiluun. Ville Sairanen ja Miina Tapaninen kertovat, mitä kaikkea maajoukkuemanagerien toimenkuvaan kuuluu.
Palloliiton maajoukkuemanageritiimissä työskentelee tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Miesten A-maajoukkueesta vastaa Joonas Vilkki ja naisten A-maajoukkueesta Outi Saarinen, joka toimii myös maajoukkuemanagerien tiiminjohtajana. Ville Sairanen toimii U21-maajoukkueen maajoukkuemanagerina ja hallinnoi poikamaajoukkueiden toimintaa. Tyttömaajoukkueiden toimintaa koordinoi Miina Tapaninen.
Craig Ramsay toimii vanhimpien poikamaajoukkueiden managerina. Malla Rautava sen sijaan vastaa nuorimmista poikamaajoukkueista ja aluejoukkuetoiminnasta. Futsalmaajoukkueiden osalta maajoukkuemanagerin tehtäviä hoitaa futsalpäällikkö Jyrki Filppu. Tarpeen mukaan Palloliitto käyttää manageritehtävissä myös kausityöntekijöiden apua. Maajoukkuemanagerit tekevät läheistä yhteistyötä maajoukkue- ja aluevalmentajien sekä huippujalkapallopäälliköiden Juho Rantalan ja Marianne Miettisen kanssa.
Sairanen arvioi, että maajoukkuemanagereilla on koordinoitavinaan 5–15 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumien määrä kuitenkin vaihtelee riippuen managerien vastuulla olevista maajoukkueista. Usein maajoukkuetapahtumia on useita päällekkäin, jolloin myös maajoukkuemanagerien työtaakkaa pyritään jakamaan.
– On aika yleistä, että managereilla on yhtä aikaa työn alla esimerkiksi kaksi kotimaan leiriä. Pyrimme kuitenkin siihen, että työläämpiä tapahtumia, kuten karsintaturnauksia, ei olisi päällekkäin, Tapaninen tarkentaa.
Etenkin maaliskuun loppu tulee olemaan maajoukkuemanagereille kiireinen, kun useat maajoukkueet ovat samaan aikaan tositoimissa. Huuhkajat leireilee Espanjassa ja U21-maajoukkue pelaa ensin maaottelun Romaniassa ja sitten EM-karsintaa Kroatiassa. U19- ja U17-pojilla sekä U17-tytöillä sen sijaan on ohjelmassa EM-jatkokarsintaturnaukset. Myös U18-pojat pelaavat maaliskuun lopussa maaotteluita. Lisäksi poikien alle 19-vuotiaiden futsalmaajoukkue isännöi maaliskuussa EM-karsintaturnausta Suomessa.
– Aikuisten ja vanhempien maajoukkueikäluokkien karsintaturnaukset pelataan kansainvälisinä pelipäivinä, joten päällekkäisyyksiä tulee väistämättä. Muut tapahtumat yritämme suunnitella niin, että ne eivät osuisi samoihin ajankohtiin. Palloliiton kilpailutoiminta huomioi mahdollisuuksien mukaan maajoukkuekalenterit eri sarjojen otteluohjelmissa, Tapaninen kertoo.
Maajoukkuemanagerit eivät välttämättä itse ole paikan päällä kaikissa nuorten maajoukkueiden tapahtumissa. Etukäteisvalmistelut tehdään niin hyvin kuin mahdollista, jotta itse tapahtumassa kaikki hoituu sujuvasti. Leireillä joukkueenjohtajan roolia hoitaa usein esimerkiksi maalivahtivalmentaja, mutta maajoukkuemanagerit ovat aina puhelimen päässä tavoitettavissa. Poikkeuksen muodostavat maajoukkueiden karsintaturnaukset, joissa managerit ovat aina paikalla ja osallistuvat esimerkiksi UEFA:n turnauspalavereihin.
Arjen järjestämistä ja ongelmanratkaisua
Tulevien maajoukkuetapahtumien valmistelutyötä tehdään ympäri vuoden. Maajoukkuemanageritiimi on pyrkinyt luomaan tyttöjen ja poikien maajoukkueiden kalentereihin jatkuvuutta. Tietyt tapahtumat toistuvat vuosittain ja ovat jo valmiiksi kalenterissa. Kun runko-ohjelma on hyvin suunniteltu, on erikseen sovittavien tapahtumien aikatauluttaminen ja muuttuviin tilanteisiin reagoiminen helpompaa.
Myös EM-karsintaturnausten arvonnat määrittävät vahvasti maajoukkuemanagerien vuosikalenteria. Esimerkiksi valmistavia maaotteluita sovittaessa maajoukkueille pyritään löytämään mahdollisimman hyvin tulevia karsintapelejä palvelevia vastustajia. Eri maajoukkuevalmentajat painottavat kuitenkin EM-karsintoihin valmistautumisessa erilaisia asioita.
– Tulevan kevään karsintalohkot arvottiin joulukuun alussa ja heti sen jälkeen ryhdyimme sopimaan talven maaotteluita. Nyt tämän vuoden kalenteri on jo aika hyvällä mallilla, Tapaninen sanoo.
Maaottelutapahtumien valmisteluissa ensimmäinen askel on yhteydenpito vastustajamaan jalkapalloliiton kanssa. Joukkueiden edustajat sopivat keskenään otteluiden ajankohdista, pelipaikoista ja muista yksityiskohdista. Seuraavana vuorossa on tapahtumien ohjelman suunnittelu ja tarvittaessa yhteydenpito pelaajien seurajoukkueisiin. Maajoukkuekutsut lähetetään pelaajille ja seuroille noin kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Sen jälkeen maajoukkuemanagerit huolehtivat siitä, että kaikki kutsutut pelaajat pääsevät sujuvasti paikalle.
– Jos tapahtuma on ulkomailla, järjestämme pelaajien lennot paikan päälle. Tarvittaessa autamme kuljetuksien järjestämisestä myös kotimaassa. Mitä enemmän maajoukkueessa on ulkomailla pelaavia pelaajia, sitä suurempi palapeli on. Silloin pyrimme sovittamaan esimerkiksi pelaajien lentoaikatauluja yhteen, Tapaninen kertoo.
Tapahtumien aikana maajoukkuemanagerit hoitavat perinteisiä joukkueenjohtajan tehtäviä, huolehtivat käytännön asioista ja auttavat pelaajia mahdollisissa arkisissa ongelmatilanteissa.
– Tapahtumiin liittyy paljon pieniä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi se, että jokainen pelaaja saa ruokavalionsa mukaista ruokaa. Kokonaisen joukkueen kanssa liikkumisessa on yllättävän paljon tekemistä. Jos esimerkiksi jonkun pelaajan huoneessa ei ilmastointi toimi, kiiruhdamme järjestämään hänelle uuden huoneen.
Koronasäännökset ovat tuottaneet kahden viime vuoden aikana paljon ylimääräistä työtä ja päänvaivaa. Palloliitolla on ollut koko ajan käytössä koronaprotokolla, jota on päivitetty jatkuvasti muuttuneiden tilanteiden mukaan. Etenkin pandemian alkuvaiheessa Palloliitto joutui perumaan paljon maajoukkuetapahtumia. Lisäksi maaotteluiden sopiminen on ollut haastavaa muuttuvien maahantulosäännösten ja tartuntatautitilanteiden vuoksi.
Erilaisten haasteiden ja ongelmatilanteiden ratkaiseminen on kuitenkin kiinteä osa maajoukkuemanagerien työtä. Etenkin pelimatkoilla vastaan tulee lähes väistämättä myös yllättäviä tilanteita. Sairasen mukaan silloin on tärkeintä keskittyä asioihin, joihin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Hän kertoo esimerkin muutaman vuoden takaa.
– U17-poikien EM-jatkokarsintaturnaus pelattiin Madeiralla. Tuulet olivat kuitenkin niin kovia, että saarelle ei päässyt lentämään. Vietimme silloin puolitoista vuorokautta Lissabonin lentokentällä tai sen läheisyydessä ja yritimme järjestää paikkoja uudelle lennolle.
Kustannustehokkaasti urheilu edellä
Poika- ja tyttömaajoukkueilla on omat vuosittaiset budjettinsa, jotka asettavat raamit joukkueiden toiminnalle. Maajoukkuemanagerien tehtävänä on hyödyntää käytettävissä oleva budjetti mahdollisimman kustannustehokkaasti. Työ on jatkuvaa tasapainoilua budjetin ja optimaalisen urheilullisen valmistautumisen välillä.
– Jokainen ylimääräinen leiripäivä maksaa, mutta toisaalta se myös parantaa joukkueen mahdollisuuksia parhaan urheilullisen tuloksen saamiseen, Sairanen havainnollistaa.
Maajoukkuemanagerit suunnittelevat jokaisen tapahtuman ohjelman yhteistyössä maajoukkueen päävalmentajan ja joukkueen muun taustaryhmän kanssa. Huolellisessa suunnittelussa huomioidaan muun muassa matkustus- ja majoitusvaihtoehdot, välimatkat kentille, ruokailut ja pelaajien palautuminen.
– Maajoukkuemanagerit keräävät tarvittavat taustatiedot, joiden pohjalta laadimme yhdessä hyvän ohjelman. Päävalmentaja tekee viimeiset päätökset, mutta usein kysymme myös esimerkiksi fysioterapeuttien tai lääkärien mielipiteitä matkustamisesta ja ruokailurytmistä, Sairanen kertoo.
– Pidemmissä tapahtumissa on aina myös hotellikuoleman riski, joten joukkueella pitää olla myös mahdollisuuksia hengähtää ja järjestää joukkuehenkeä kohottavaa toimintaa.
Nuorten maajoukkueiden karsintaturnauksissa järjestävän maan jalkapalloliitto varaa hotellit kaikille turnausjoukkueille. A- ja U21-maajoukkueet sen sijaan varaavat pääsääntöisesti majoituksensa itse. Majoituspaikkaa valitessa mietitään hinnan lisäksi myös hotellin tarjoamia palveluita, etäisyyksiä peli- ja harjoituskentille sekä mahdollisuuksia jalkapallon ulkopuolisille virikkeille.
Joukkueille pyritään aina löytämään paras mahdollinen kokonaisuus. Pääsääntöisesti maajoukkueet majoittuvat kaupunkien laitamilla sijaitsevissa hotelleissa, joista on lyhyt matka peli- ja harjoituskentille.
UEFA on standardisoinut karsintaturnausten järjestelyitä, joten eri maissa järjestetyt tapahtumat eivät enää merkittävästi eroa toisistaan. Pitkään maajoukkueiden kanssa Eurooppa kiertäneen Sairasen mukaan kehitys on ollut selvästi nähtävissä.
– Olen ollut näissä tehtävissä aika lailla 15 vuotta, ja sinä aikana tapahtumat ovat kehittyneet kaikkialla. Suomessa tapahtumajärjestelyt hoidetaan tosi laadukkaasti. Laadun ja kustannustehokkuuden osalta kestämme varmasti vertailun Euroopan mittakaavassa.
Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:
Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)
Viihdyttävämpää, kiinnostavampaa ja turvallisempaa – sääntömuutoksilla palvellaan peliä (Antti Munukka)
Huuhkajahuuma hurmasi suomalaiset – harrastajamäärät palanneet jo lähes vuoden 2019 tasolle, mutta vielä on tehtävää (Petri Selkee)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät
Tyttömaajoukkueet lähtevät EM-karsintoihin päivitetyllä pelitavalla (Marianne Miettinen)
Palloliiton tapahtumatiimillä riittää työtä ympäri vuoden - yleisön viihtyyteen satsataan! (Ville Nylund)
Palloliitto hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti – jutussa käytännön vinkkejä seuroille (Niko Kauppinen)
Poikamaajoukkueet hyvässä nosteessa – "Haluamme päästä jatkuvasti jatkokarsintoihin ja taistella lopputurnauspaikoista" (Juho Rantala ja Erkka V. Lehtola)