Takaisin
26.9.2021 klo 12.07

Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät

Jaa:

Ⓒ SPL / Kalevi Hämäläinen

Otteluohjelmien julkaiseminen on vuosittain yksi kotimaisen jalkapallon odotetuimmista hetkistä. Joukkueet, pelaajat ja kannattajat odottavat kuumeisesti tulevan kauden pelipäiviä. Palloliiton kilpailupäällikkö Peter Lundström kertoo, millaisen monen sadan palan palapelin eri sarjojen otteluohjelmat muodostavat.

Peter Lundström vastaa Miesten Ykkösen ja Kakkosen sekä naisten Kansallisen Liigan ja Ykkösen otteluohjelmista. Lisäksi hän laatii miesten ja naisten Suomen Cupien ohjelmat. Kaikkiaan hän asettelee vuosittain noin 900 ottelua.

Otteluohjelman laatiminen on paljon muutakin kuin lyhyt rutistus vuodenvaihteen aikoihin. Prosessi lähtee liikkeelle jo edellisen vuoden keväällä, jolloin hahmotellaan seuraavan kauden kilpailukalenteria. Tulevan vuoden kalenteri pyritään lukitsemaan jo hyvissä ajoin syksyn aikana, mutta esimerkiksi arvokisavuosina se saattaa tarkentua hieman myöhemmin.

– Kun kilpailukalenteri on valmis, lähetämme seuroille kyselyn otteluohjelmaan liittyvistä toiveista ja esteellisyyksistä. Pääsen hahmottelemaan niiden pohjalta ohjelmaa marras-joulukuussa, jolloin minulla pitäisi olla myös jonkinlainen hahmotelma Veikkausliigan otteluohjelmasta, Lundström kertoo.

Miesten pääsarja Veikkausliiga laatii oman otteluohjelmansa, mutta se asettaa raamit myös muiden sarjojen pelipäiville. Kun Veikkausliiga on laatinut oman ohjelmansa, alkaa Lundström työstämään rinnakkain Kansallisen Liigan ja Miesten Ykkösen otteluohjelmia. 

– Kohtelen Kansallista Liigaa ja Miesten Ykköstä tasa-arvoisesti. Sen jälkeen hierarkiassa tulevat Miesten Kakkonen ja Naisten Ykkönen tuossa järjestyksessä. Miesten Kakkosella on etuoikeus, koska sen pelit ovat Veikkauksen vetokohteina.

Seuraavaksi sama prosessi käynnistyy Miesten Kakkosen osalta. Seuroilta kysytään toiveita lohkokohtaisesti, mutta ennen sitä Palloliitto huomioi, että se pystyy tarjoamaan yhteistyökumppanilleen Veikkaukselle riittävän määrän pelikohteita.

– Seurojen kanssa käydään tavallisesti pari palautekierrosta. Seuroilta tulee aina korjaustoiveita, joista osa voidaan toteuttaa ja joitakin ei, Lundström sanoo.

Palapelin monet osat

Otteluohjelmia laadittaessa on huomioitava useita asioita. Esimerkiksi kenttäremontit ja kentillä järjestettävät muut tapahtumat vaikuttavat jalkapallosarjojen aikatauluihin.

– On Jaakonpäivää, Ruisrockia ja Jyväskylän MM-rallia. Seuroilla on erilaisia toiveita, haluavatko ne johonkin ajankohtaan koti- vai vierasottelun, Lundström taustoittaa.

Pakottavien esteiden lisäksi Lundström huomioi otteluohjelmissa myös inhimillisiä toiveita. 

– Jos esimerkiksi joukkueen pelaaja on menossa naimisiin, se huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Pyrin aina huomioimaan myös inhimillisiä asioita, jos ne ovat ajoissa tiedossa eivätkä urheilullinen tasapuolisuus tai matkustamisen kohtuullisuus vaarannut.

Viikonloppuja voidaan järjestää vapaaksi asettelemalla kyseiselle kierrokselle sellainen ottelu, joka voidaan pelata myös keskellä viikkoa. Arkipeleissä suositaan aina mahdollisimman lyhyitä vieraspelimatkoja.

Myös muut lajit huomioidaan otteluohjelmissa. Esimerkiksi keväisin jalkapallosarjoissa pyritään välttämään päällekkäisyyksiä jääkiekon SM-finaalien kanssa.

– Tänä vuonna Turussa järjestettiin agilityn SM-kisat, joiden aikana TPS ja FC Inter pelasivat vieraissa. Lisäksi Jyväskylässä Harjun stadion on ralliviikonlopun ympärillä pois käytöstä, Lundström luettelee esimerkkitapauksia.

Lundströmin mukaan otteluiden väliin jäävät lepopäivät ovat jatkuvasti esiin nouseva aihe. Etenkin arkikierrokset tiivistävät sarjaohjelmia, mutta kilpailun järjestäjän näkökulmasta pyrkimyksenä on aina vähintään kolme päivää otteluiden välissä.

– Aina se ei ole mahdollista, joten satunnaisesti voidaan hyväksyä myös kaksi välipäivää. Ne ovat aina kompromissitilanteita, joissa pitää sovitella kahden joukkueen ohjelmia ja huomioida esimerkiksi matkustuskysymykset, Lundström muistuttaa.

Matkustusaikataulut huomioidaan aina otteluohjelmaa laadittaessa. Esimerkiksi Ahvenanmaalla pelattavat ottelut asetellaan usein niin, että alkamisaika mahdollistaa matkustamisen samana päivänä Turusta Maarianhaminaan ja paluun mantereelle pelin jälkeisenä yön yli.

Arkikierroksilla pitkiä välimatkoja pyritään välttämään. Lisäksi keskellä viikkoa pelattavissa peleissä painotetaan tasapuolisuutta. Lundström havainnollistaa asiaa jälleen esimerkin kautta.

– Jos Kansallisessa Liigassa on kauden aikana kaksi arkikierrosta, pyrin asettelemaan ne vastapareiksi niin, että välimatkat olisivat mahdollisimman lyhyet. Esimerkiksi JyPK ja KuPS ovat voineet pelata arkikierroksilla vastakkain. Maantieteelliselle sijainnille ei tietysti voi mitään, joten jollekin joukkueelle tulee aina haastava matka. Ahvenanmaalle tai Rovaniemelle voi olla vaikeaa löytää lyhyen matkan paikallisvastustajaa.

Seurojen toiveet huomioidaan

Seuroilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa otteluohjelmaan toiveidensa mukaisesti. Eri seuroilla on erilaisia toiveita kotipelipäiviensä suhteen. 

– Esimerkiksi Mikkelin seurat MP ja MiPK pelaavat kotiottelunsa mieluiten sunnuntaisin. Silloin annan heille mahdollisuuksien mukaan sunnuntaikotipelejä. Muutaman kotipelin kohdalla he joutuvat kuitenkin joustamaan toiveistaan, jos esimerkiksi lauantain vakioveikkausriville tarvitaan pelikohteita, Lundström kertoo.

Muutamat seurat toivovat mahdollisimman paljon arkipelejä, koska ovat kokeneet ne parhaiksi yleisöpäiviksi. 

– Esiin nousee myös taloudellisia syitä. Jos joillain seuroilla on ottelutapahtumissa talkooväen sijaan palkattuja työntekijöitä, välttävät ne mieluiten sunnuntaipelejä, jolloin kustannukset ovat kaksinkertaiset.

Seuroilla on paljon vapauksia myös otteluiden alkamisaikojen suhteen. Niissäkin pyritään tuottamaan etua yhteistyökumppani Veikkaukselle, mutta esimerkiksi Naisten Ykkösen ottelut eivät ole vetokohteina. Siellä poikkeavat alkamisajat selittyvät usein vierasjoukkueen matkustusaikatauluilla.

Työläät poikkeusvuodet

Viime vuoden kevättalvella iskenyt koronapandemia on muokannut myös jalkapallosarjojen kalentereita rajulla kädellä. Ottelusiirtojen määrä antaa mittasuhteita sille, miten paljon esimerkiksi joukkueiden karanteenit ovat vaikeuttaneet kilpailunjärjestäjän työtä.

– Asettelen noin 900 peliä kaudessa paikoilleen. Tavallisena vuonna ottelusiirtoja tulee force majeure –tapauksien vuoksi alle kymmenen kaudessa. Tänä ja viime vuonna määrä on ollut yli 200, Lundström sanoo.

Ottelusiirtojen lisäksi myös poikkeusjärjestelyt ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Paljon käytetyillä kentillä on aiemmin pystytty pelaamaan useampia pelejä samana päivänä, mutta terveysturvallisuussyistä otteluita ei ole voitu pelata yhtä tiiviissä tahdissa. Poikkeusolosuhteissa on pitänyt varata riittävästi aikaa pukukoppien siivoamiseen ja desinfioimiseen.

Pandemiatilanteen vuoksi Lundström on joutunut tänä ja viime vuonna tinkimään muutamista periaatteistaan. Normaalioloissa joukkueet voivat pelata korkeintaan kaksi peräkkäistä koti- tai vierasottelua, mutta lukuisten ottelusiirtojen myötä eri sarjoissa on nyt nähty muutamia pidempiä koti- tai vieraspeliputkia. Lisäksi kahdella viimeisellä kierroksella joka joukkueella on haluttu saada yksi koti- ja yksi vierasottelu.

Yksi periaatteista liittyy Suomen A-maaotteluihin. Esimerkiksi naisten Kansallinen Liiga päättyy lauantaina 9. lokakuuta eli samana päivänä, kun Huuhkajat isännöi Ukrainaa MM-karsintaottelussa Olympiastadionilla. Lundströmin mukaan se ei ole optimaalista, mutta ohjelman taustalla on selkeä linjaus.

– Periaatteena on se, että miesten ylimpiä sarjoja ei pelata miesten A-maajoukkueen kotipelipäivinä, mutta naisten pääsarjaa voidaan pelata. Vastaavasti Kansallista Liigaa tai Naisten Ykköstä ei pelata päällekkäin naisten A-maajoukkueen kotipelien kanssa, Lundström taustoittaa.

Myös tästä linjauksesta on jouduttu poikkeamaan. Lundström pitää kuitenkin huolen siitä, että sarjapelejä ei pelata samalla kellonlyömällä maajoukkueen kanssa.

– Yksi Kakkosen peli joudutaan karanteenisyistä pelaamaan 9. lokakuuta, mutta ei kuitenkaan päällekkäin Huuhkajien kanssa. Tavallisena vuonna en olisi hyväksynyt tuota edes pelipäiväksi, mutta pandemiaoloissa tärkeintä on saada pelit pelattua. Toivottavasti ensi kaudella selvitään jälleen vähemmillä ottelusiirroilla.

Loppusarjat huipentavat kauden

Miesten Ykkösessä pelataan tänä vuonna ensimmäistä kertaa jatkosarjat, jotka jäivät vuosi sitten koronapandemian vuoksi pelaamatta. Runkosarjan päätteeksi pelattavat ylemmät ja alemmat loppusarjat ovat jo miesten ja naisten pääsarjoista tuttu kilpailumuoto. Molemmat kuuden joukkueen runkosarjat pelataan yksinkertaisina.

Ylimääräinen karsinta liigakarsintaan pääsevän joukkueen paikasta on päätetty jättää vielä tänä vuonna pelaamatta, mutta tulevina vuosina se kuuluu Ykkösen syksyn ohjelmaan.

– Loppusarjojen avulla saadaan 12 joukkueelle järkevä määrä pelejä sekä taloudellisesti että urheilullisesti. Karsintapaikasta käytävien pudotuspelien oli tarkoitus olla vielä pieni lisähuipennus ennen liigakarsintaa, mutta pandemiasyistä ne on siivottu pois ohjelmasta.

Naisten Kansallinen Liiga pelataan kymmenen joukkueen voimin, joten loppusarjojen joukkuemäärät eivät jakaudu tasan. Lundström väläyttääkin uudistusta myös naisten pääsarjaan.

– Olen esittänyt seuroille mahdollisuutta kääntää Kansallisen Liigan jatkosarja toisin päin. Silloin ylempi loppusarja pelattaisiin neljän parhaan joukkueen kaksinkertaisena sarjana, jolloin saataisiin yksi lisäpeli ja urheilullisesti tasapuolisesti kaikille sama määrä koti- ja vieraspelejä. Kuusi heikointa pelaisivat sitten alemman loppusarjan yksinkertaisena.

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:

Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)
Viihdyttävämpää, kiinnostavampaa ja turvallisempaa – sääntömuutoksilla palvellaan peliä (Antti Munukka)
Huuhkajahuuma hurmasi suomalaiset – harrastajamäärät palanneet jo lähes vuoden 2019 tasolle, mutta vielä on tehtävää (Petri Selkee)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Tyttömaajoukkueet lähtevät EM-karsintoihin päivitetyllä pelitavalla (Marianne Miettinen)