Takaisin
23.3.2021 klo 07.59

Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun

Jaa:

Harjoittelu urheiluakatemioissa on kokonaisvaltaista ja asiantuntija-apua on tarjolla paljon. Uuden materiaalipankin avulla urheilukatemia- ja oppilaitosvalmentajat saavat lisää työkaluja pelaajien pelipaikkakohtaiseen kehittämiseen.

Suomessa on 15 urheilulukiota ja 16 erityistehtävän saanutta ammatillista oppilaitosta, eli toisen asteen opinahjoa. Tyttöpuolella on aloitettu entistä tiiviimpi yhteistyö kahdeksan urheiluoppilaitoksen ja sen urheiluakatemian kanssa, johon kyseinen oppilaitos kuuluu. Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh ovat U19-tyttöjen maajoukkuevalmentajia, joiden työnkuvaan kuuluu myös erilaisten sisältömateriaalien tuottaminen.

– Saimme vuosi sitten paljon yhteydenottoja, että akatemiat tarvitsevat konkreettisia työkaluja aamuharjoittelun sisältöihin ja pelaajien henkilökohtaisiin kehityssuunnitelmiin, Pitkäkangas toteaa.

Kaksikko lähti tuosta näkökulmasta liikkeelle ja jatkoi prosessia pian eteenpäin. Mitä laitapuolustajan tai hyökkääjän kannattaa harjoitella? Tavoitteeksi otettiin materiaalipankin luominen, josta löytyisi konkreettisia pelitekoja selitettyinä teksti-, piirros- ja videomuodossa.

– Poimimme mielestämme tärkeimmät asiat per pelipaikka kotimaisista ja kansainvälisistä maaotteluista. Teimme valintoja uskoen, että nämä ovat ne asiat, jotka tulee osata, jotta voi pelata huipputasolla. Kyse on toisteisuudesta, Okomoh avaa. 

Eri pelipaikolla vaaditaan erilaisia ominaisuuksia, mutta myös saman pelipaikkanimikkeen alta löytyy erilaisia rooleja. Materiaalissa kentän keskellä operoivat esimerkiksi toppari ja kaksi keskikenttäpelaajaa – alempi ja ylempi, eli niin sanotut kutos- ja kymppipaikan pelurit. Laidoilla esimerkkisuoritteita on leveällä ja sisällä pelaaville.

Jokaiselle pelipaikalle valikoitui noin 30 pelitekoa ja yksittäiset kokonaisuudet haluttiin saada mahdollisimman kattaviksi. Videonäytteitä on nuoriso- ja A-maaotteluista.

Rakenne läpi materiaalin on selkeä – teksti, piirros ja kaksi klippiä, joista toisessa suorituksen tekee suomalainen nuorisomaajoukkuepelaaja ja toisessa aikuisten kansainvälisen tason pelaaja. Rivissä on vielä kolmas kohta, johon tulevaisuudessa liitetään urheiluoppilaitosten ja urheiluakatemioiden, tai seurojen, harjoituksissa tehtyjä suorituksia.

”Materiaalimme käytetään eri alueilla hieman erilailla”

Pitkäkangas ei ole koronan vuoksi päässyt vierailemaan aamuharjoituksissa, mutta on saanut viestejä ja videoklippejä ympäri Suomea. Okomoh puolestaan toimii arjessaan Mäkelänrinteen Urhea-akatemiassa Helsingissä ja korostaa kaiken lähtevän huolellisesta suunnittelusta – pelaajan ja valmentajan yhteistyöstä.

– Kyse ei ole pelkästään kehityskohteiden huomioimisesta vaan myös vahvuuksista ja pystyvyyden tunteesta – ”tässä olen hyvä”. Keskustelun perusteella nostamme asioita henkilökohtaiseen jaksosuunnitelmaan, jonka perusteella valmentaja suunnittelee konkreettisen toteutuksen, Okomoh kertoo.

– Pelaajan osallistaminen suunnittelussa on ensiarvoisen tärkeää. Hänen tulee ymmärtää vahvuutensa ja kehityskohteensa. Näihin molempiin tulee panostaa ja on tehtävä selkeitä valintoja. Mihin keskitymme nyt niin, että toistoja tulee tarpeeksi? Tästä pääsemme seurantaan ja siihen, kuinka pelaaja kehittyy halutuissa teemoissa peleissä, Pitkäkangas tarkentaa.

– Kun iso kuva on selkeä pelaajalle ja valmentajalle, on vaikuttavuuskin entistä merkittävämpi, hän lisää.

Urheiluakatemiapelaajista osa kuuluu nuorisomaajoukkueisiin, jolloin heidän osaamistaan voidaan seurata eri ympäristöissä.

– Tila- ja aikapaine kasvaa otteluissa Euroopan huippuja vastaan, jolloin on mielenkiintoista nähdä mitä sitten tapahtuu? Miten sama peliteko onnistuu äärimmäisen vaativassa tilanteessa?

Pitkäkangas korostaa tässäkin yhteydessä yhteistyön merkitystä. Maajoukkuevalmentajat kertovat pelaajan tasosta kansainvälisessä ympäristössä, mutta seura- ja akatemiavalmentajille ei syötetä mitään valmiina. Nyt tehty materiaali on runko ja apuväline, josta voi saada ideoita ja lisäarvoa.

Loppujen lopuksi valinnat kokonaisvaltaisesta harjoittelusta arjessa tekevät ”kotoinen” valmentaja ja pelaaja.

– Tiedän jo nyt, että materiaaliamme käytetään eri alueilla hieman erilailla, Pitkäkangas huomauttaa.

On selvää, että saman suorituksen onnistuminen eri tasoisissa otteluissa vaatii eri verran voimaa, keskittymistä ja rohkeutta. Voittaakseen pääpallon kulmapotkutilanteessa U17- ja A-maaottelussa on eri asia.

– Tässä materiaalissa puhumme peliteoista, emme irrota esimerkiksi fyysisiä ominaisuuksia. Olemme kuvanneet tilanteet konkreettisesti, emme ota kantaa  mitä fyysisiä ominaisuuksia niiden suorittaminen vaatii eri tasoilla, Okomoh toteaa.

Materiaali ei myöskään ota kantaa erilaisiin pelitapoihin, vaikka niilläkin on tietysti yksittäisten pelaajien pelitekoihin vaikutusta.

Palaute erittäin tervetullutta

Materiaali on koottu tavoitteenaan tukea jokaisen tavoitteellisen nuoren tyttöjalkapalloilijan harjoittelua. Kehitystyötä ja päivityksiä tehdään koko ajan ja tiedoston saa käsiinsä joka viikko useampi. 

Materiaalin videot ovat muun muassa arvokisoista, joten Palloliitto ei voi julkaista sitä tämän jutun liitteenä tekijänoikeudellisista syistä.

– Haluamme koko ajan palautetta. Parempia klippejä voi hyvin löytyä ja jotain erittäin olennaista saattaa jopa puuttua. Levitys jatkuu seuravierailuilla ja tulevaisuudessa, koronan hellittäessä, alueellisissa seminaareissa.

Akatemioiden kehittäminen on Palloliiton voimassa olevan strategian keskeinen tavoite. Kuten todettu, Suomessa on tällä hetkellä useita urheiluakatemioita, jotka tarjoavat toimintaa tyttöpelaajille ja niiden toiminta on eri vaiheissa – osa on vasta potkaistu käyntiin, osalla on jo enemmän kilometrejä takana.

– Osa urheiluakatemioista on tähän mennessä kehittänyt aamuharjoituksissa pelaajien yleisvalmiuksia, mutta materiaalistamme on palautteen mukaan saatu apuja yksilöiden pelipaikkakohtaiseen valmennukseen. Iltaharjoituksissa aikaa käytetään enemmän joukkueen asioihin.

Korona-aikana Teams-sovellus on tullut monille tutuksi tämänkin prosessin myötä ja jatkossa kaksikko Pitkäkangas-Okomoh toivoo akatemioiden keskustelevan hyvistä toimintatavoista myös keskenään.

Materiaalipankki on suunnattu pääosin toisen asteen opiskelijoille, jotka harjoittelevat kahdesti päivässä. Monilla koululaisilla on mahdollisuus jalkapalloharjoitteluun jo yläkoulussa, mutta yläkoulujen tuntikierto ei anna vielä mahdollisuuksia yhtä laaja-alaiseen toimintaan kuin toisen asteen opiskelurakenne. 
Pitkäkangas korostaa, että sen merkittävin hyöty on nimenomaan harjoittelun opettelussa.

– Jos yläkoulussa harjoittelee yhden tai kaksi kertaa viikossa kahdesti päivässä, niin valmiudet ovat paljon paremmat siirryttäessä toisella asteelle. Silloin hyppy ei ole niin suuri, kun kokonaisvaltainen tekeminen kääntyy urheilun ehdoilla eteneväksi.

Artikkeli on osa uutta juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:

Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)