Tänä vuonna sääntömuutosten kaksi osa-aluetta otettiin Suomessa käyttöön poikkeuksellisesti jo heti kauden alusta alkaen. Loput uusista säännöistä astuu voimaan 1. tammikuuta 2022.
Jalkapallo on kehitetty jo 1800-luvulla – miksi sääntöihin tulee vielä tänä päivänä muutoksia?
Palloliiton erotuomariasiantuntija Antti Munukan mukaan tavoitteena on tehdä säännöistä selkeämpiä ja helpommin ymmärrettäviä sekä varmistaa, että ne vastaavat nykyaikaisen pelin tarpeita kaikilla tasoilla.
– Muutoksilla halutaan tehdä pelistä viihdyttävää ja kiinnostavampaa. Esimerkiksi 1990-luvulla se, että maalivahti sai ottaa pallon käsiin oman pelaajan syötöstä, tappoi pelin. Pelaajien käytöstä ja kunnioitusta halutaan niin ikään parantaa, Munukka avaa.
– Pelatun ajan osuus on kasvanut vuosien varrella huomattavasti. Nykyään aikaa ei kulu siihen, että joku lampsii vaihtoon toiselta puolelta kenttää, kun hän poistuu kentältä lähimmän sivu- tai päätyrajan kautta. Pallo päätyy nopeammin peliin myös maalipotkuissa, kun sen saa syöttää rangaistusalueen sisälle.
Yleensä päivitetyt jalkapallosäännöt astuvat voimaan Suomessa vasta vuodenvaihteessa, kun sekä seurat, joukkueet että erotuomarit olivat toivoneet tilanteeseen muutosta. Nyt pari niistä otettiin käyttöön jo kauden alussa – vaihtopelaajien ja vaihtotapahtumien määrää (viisi vaihtoa kolmen tapahtuman aikana) koskeva säädös oli käytössä jo viime kaudella, ja sitä jatketaan myös tällä kaudella. Uusi sääntökokonaisuus koskee käsivirheeseen tulleita muutoksia ja selvennyksiä.
– Olemme vuosien aikana toivoneet, että sääntömuutokset otetaan käyttöön samaan aikaan kuin maailmalla. Käsivirheen kanssa olimme etuajassa, mutta muuten olemme aina olleet puoli vuotta myöhässä. Ei ole oikein, että suomalainen seura pelaa kansallisessa sarjassa ja europeleissä eri säännöillä, Munukka sanoo.
Kiistelty käsivirhe
Nykytulkinnan mukaan kaikki kontaktit käden/käsivarren ja pallon välillä eivät ole rikkomuksia, ja erotuomareiden tulee arvioida käden/käsivarren asennon luonnollisuutta suhteessa siihen, mitä pelaaja on tekemässä kyseisessä tilanteessa.
Rikkomuksista on lisäksi poistettu pallon tahaton osuminen kanssapelaajan käteen/käsivarteen, joka johtaa maaliin, sekä maalintekomahdollisuuteen johtava pallon tahaton osuminen käteen tai käsivarteen. Maalinteko vastustajan maaliin kädellä/käsivarrella, myös vahingossa, on rike.
Pelaaja syyllistyy rikkomukseen, mikäli hän tarkoituksellisesti koskettaa palloa kädellään/käsivarrellaan esimerkiksi liikuttamalla kättään/käsivarttaan kohti palloa tai kun se tekee pelaajan vartalosta epäluonnollisesti isomman.
Pelaajan katsotaan tehneen vartalostaan epäluonnollisesti isomman, kun käden/käsivarren asento ei ole seuraus pelaajan vartalon liikkeestä kyseisessä tilanteessa tai sillä perusteltavissa. Pitämällä kättään/käsivarttaan tällaisessa asennossa pelaaja ottaa riskin pallon osumisesta käteen/käsivarteen ja rikkomukseen syyllistymisestä.
– UEFA:n erotuomaripäällikkö Roberto Rosetti puhui EM-kisojen alla joukkueille pelkästään käsivirheestä. Käsivirheessä on edelleen lukuisia kysymysmerkkejä, mutta se on paljon selkeämpi kuin ennen, vaikka sääntö on äärimmäisen haastavaa kirjoittaa ymmärrettävään muotoon, Munukka pohtii.
– Teksti antaa yhä paljon tulkinnanvaraa, mutta tätäkin sääntömuutosta on helpompi sisäistää esimerkkiklipeillä kuin tekstillä. Entinen sääntöteksti oli todella hankala jopa erotuomareille, saati pelaajille ja katsojille, joten muutos on ollut tervetullut.
”Isona teemana pelaajan turvallisuus”
Monet muutoksista ovat seurausta yksilöiden, ryhmien ja kansallisten liittojen ehdotuksista ympäri maailmaa. IFAB (International Football Association Board), johon kuuluu entisiä pelaajia, valmentajia ja tuomareita, varmistaa, että kaikki jalkapallon osa-alueet myötävaikuttavat sääntöjen kehitykseen – säännöt ovat kaikille, eivät vain erotuomareille.
Vanhoja videoita katsellessa näkyy usein ”tappotaklauksia”, jossa taklataan vaarallisesti takaa tai nappulat edellä. Tänä päivänä on itsestään selvää, että vastaavista tilanteista rankaistaan. Myös repimisestä ja käsien tai kyynärpään käytöstä tulee nykyään helposti kortteja. Muun muassa kaikkia näitä tutkitaan VAR:n (Video Assistant Referee) avulla.
Myös EM-kisoissa puhuttanut VAR ei tule ratkaisemaan kaikkia kiistoja, sillä monet päätökset ovat subjektiivisia. Sen käyttöönotto suurimmassa osassa maailman suurimmista jalkapallomaista osoittaa, että jalkapallo uskoo videotuomarien tuovan lisää oikeudenmukaisuutta ja parantavan pelaajien käyttäytymistä.
– Kaikessa tässä on isona teemana pelaajan turvallisuus. Eri aikakausilla on ollut erilaisia juttuja, jotka ovat vaarantaneet turvallisuuden. Esimerkiksi hiljattain on haluttu eroon siitä, että pelaajat astuvat toistensa jalkojen päälle. Tällä kaikella parannetaan pelin imagoa.
Lataa maksuton ja suomenkielinen Laws of the Game -sovellus ja saat päivitetyt jalkapallosäännöt suoraan puhelimeesi. Lue lisää täältä!
Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:
Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)
Huuhkajahuuma hurmasi suomalaiset – harrastajamäärät palanneet jo lähes vuoden 2019 tasolle, mutta vielä on tehtävää (Petri Selkee)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät
Tyttömaajoukkueet lähtevät EM-karsintoihin päivitetyllä pelitavalla (Marianne Miettinen)
Palloliiton tapahtumatiimillä riittää työtä ympäri vuoden - yleisön viihtyyteen satsataan! (Ville Nylund)
Palloliitto hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti – jutussa käytännön vinkkejä seuroille (Niko Kauppinen)
Maajoukkuemanagerit huolehtivat maajoukkueiden sujuvasta toiminnasta (Ville Sairanen ja Miina Tapaninen)
Poikamaajoukkueet hyvässä nosteessa – "Haluamme päästä jatkuvasti jatkokarsintoihin ja taistella lopputurnauspaikoista" (Juho Rantala ja Erkka V. Lehtola)