Kesän odotetuin urheilutapahtuma lähestyy: jalkapallon EM-kisojen avauspotkuun on tänään keskiviikkona enää 58 päivää. Huuhkajat countdown -juttusarjassa katseet kääntyvät kesän EM-lopputurnaukseen. Ääneen pääsevät suomalaiselle jalkapallolle merkittävät henkilöt.
Jotain puuttui, kun Suomi avasi MM-karsintaurakkansa Helsingin Olympiastadionilla. Huuhkajat sai nauttia yleisön kannustuksesta syksyn Nations Leaguen otteluissa, mutta Bosnia-Hertsegovinaa vastaan lehterit humisivat tyhjyyttään. Pohjoiskaarteessa oli tästä huolimatta lakanoita sekä Suomen lippuja, joilla osoitettiin tukea Glen Kamaralle sekä Huuhkajille.
Suomen Maajoukkueen Kannattajat ry on pitänyt lähes kahden vuosikymmenen ajan huolta tunnelmasta maajoukkueiden otteluissa. Ilari Kattilakoski on ollut yhdistyksen jäsenenä aina vuodesta 2004, ja hän on päässyt seuraamaan aitiopaikalta kotimaisen kannattajakulttuurin kehittymistä.
– Ennen kuin siirryimme Pohjoiskaarteeseen (vuonna 2008), meillä oli parinsadan ihmisen huutosakki B20-katsomossa. Tunnelma oli ollut hyvä monissa otteluissa, mutta loikka kaarteeseen pisti maajoukkueen kannattajatoiminnan isosti liikkeelle, SMJK:n hallituksessa vuosien ajan vaikuttanut Kattilakoski kertoo.
– Tänä päivänä kannattajakatsomomme kestää vertailun isojen futismaiden kanssa, ja EM-kisapaikan varmistuessa meillä oli lähes 7 000 jäsentä. Se on positiivista kehitystä, ettei ihan jokaista tunnista enää kasvoista – on toki ilahduttavaa, että myös vanhoja naamoja näkee yhä.
Tuttuihin kannattajiin on törmännyt viime vuosina etenkin vierasotteluissa. Kattilakoskella on takanaan parikymmentä vierasreissua, jotka ovat tarjoilleet todellista tunteiden vuoristorataa. Yksi mukava muisto löytyy 15 vuoden takaa Puolasta, kun Kattilakoski todisti ensimmäistä karsintaotteluaan vieraskatsomossa.
– 3–1-voitto oli aivan käsittämätön monellakin tapaa, ja mukava vierasmatkadebyytti itselleni. Suomi oli hävinnyt kenraaliharjoituksensa Pohjois-Irlantia vastaan, joten menomatkalla ei ollut hirveitä odotuksia kovempaa vastustajaa vastaan. Paluumatkalla bussissamme oli varsin iloinen tunnelma, Kattilakoski muistelee.
– Vierasreissut ovat vieneet minut moniin mielenkiintoisiin maihin, joihin ei olisi muuten tullut matkattua. Muun muassa Azerbaidzhan, Färsaaret ja Bosnia-Hertsegovina ovat tällaisia paikkoja. Jäsenistämme löytyy monia omistautuneita tyyppejä, jotka ovat kierrelleet Suomen pelejä paljon minua enemmän.
Vallitsevan tilanteen takia vieraspeleihin ei ole hetkeen ollut asiaa, mutta Kattilakoski on ollut SMJK:n toiminnassa mukana muilla tavoin. Hän on tehnyt töitä muun muassa juniorituen parissa – SMJK myönsi viime torstaina viidelle seuralle tuhannen euron ja kymmenelle seuralle 500 euron avustuksen.
– Eritoten korona-aikana nuorisoliikunta on ottanut takapakkia. Toivottavasti saamme tällä tuella edesautettua lapsia ja nuoria pysymään hienon harrastuksen parissa.
Kohti EM-kisoja
Kattilakoski oli luonnollisesti paikan päällä 15. marraskuuta 2019, kun Huuhkajat varmisti kisapaikkansa Helsingissä. Ottelua ennen ja sen aikana Kattilakoski piti ääntä kaduilla ja katsomossa, mutta päätösvihellys ja sukupolvien unelman saavuttaminen veti hänet hiljaiseksi.
– Kansajuhlan fiiliksiä oli ilmassa jo siinä vaiheessa, kun liityimme kannattajien marssiin Lasipalatsin edessä ja kuljimme kohti Töölöä. Paperilla Suomi oli selvästi parempi joukkue, mutta jännitystä oli tietenkin matkassa ennen peliä. Tasoerot Euroopan maiden välillä ovat kaventuneet vuosien varrella, eikä mikään ole itsestään selvää – esimerkiksi Armenia on todistanut sen MM-karsinnoissa, Kattilakoski toteaa.
– Onneksi Suomi hoiti työnsä ammattimaisesti, ja aika varhain tuli selväksi, että ottelussa on vain yksi mahdollinen lopputulos. Pelin jälkeen ei oikein tiennyt, miten olla. Istuimme kavereiden kanssa saman pöydän ääressä, mutta kukaan ei saanut sanaa suustaan. Kaikilla riitti varmasti aika paljon reflektoitavaa.
Miksi juuri tämä Huuhkajat-ryhmä saavutti arvokisapaikan?
– Jos ajatellaan takavuosien maajoukkuetta, se oli ehkä taitavampi ja nimilista oli piirun verran kovempi. Markku Kanerva on tuonut uuteen joukkueeseen oikeaa draivia, ja joukkue on mentaalisesti todella vahva. Kovassa paikassa Suomi pystyy ulosmittaamaan kaiken. Maaliskuun Ukraina-pelin loppuhetkien tasoitus oli hyvä osoitus tästä.
Ukraina-tasapelin myötä Huuhkajat pääsee jatkamaan MM-karsintoja hyvistä asetelmista. Karsintoja pelataan taas syksyllä, jolloin Olympiastadionilla nähdään toivon mukaan myös yleisöä. Kattilakoski pääsi kokemaan uuden stadionin tunnelman viime syksynä ja piti näkemästään.
– Saimme hienoja tuloksia Tampereella ja Turussa, mutta Olympiastadion on maajoukkueen kotikenttä, joka tuntui kodikkaalta, ja johon oli kiva palata. Vaikka yleisöä oli rajoitusten takia normaalia vähemmän, saimme luotua hyvän tunnelman. Ihmisistä näki, että he olivat odottaneet pääsyä katsomoon.
Ennen syksyä on edessä kauan odotettu EM-lopputurnaus. Kattilakoski myöntää odottavansa kisoja hieman kaksijakoisissa tunnelmissa – pääsyliput Suomen peleihin löytyvät takataskusta, mutta yleisön pääsy peleihin on vielä kysymysmerkki. Epävarmuustekijät ovat vaikuttaneet Kattilakosken omiin suunnitelmiin, mutta luotosta Suomen joukkueeseen ei ole epäselvyyttä.
– Saamme vastaan kovia maita, mutta taistelemme jatkopaikasta siinä missä muutkin. Minulla on vakaa usko siihen.
Mikäli suomalaiskannattajat eivät lehtereille pääse, siintää uusi mahdollisuus nähdä EM-futista vuoden päässä. Kattilakoski seurasi Helmareiden taivalta kohti Englannissa pelattavaa EM-lopputurnausta, ja harkitsee vahvasti kisamatkaa, mikäli maailmantilanne sen sallii.
– Toivottavasti kesän 2022 EM-kisoihin voi ottaa katsojia. Kisapaikan saavuttaminen oli Helmareilta tosi kova temppu – ei voi kuin hattua nostaa. Voittamisen kulttuuria löytyy sieltäkin.
SMJK:n jäseneksi voit liittyä täällä.
Juttusarjan muut osat:
100 päivää – Martti Kuusela
90 päivää – Mikael Forssell
83 päivää – Jukka Rönkä
75 päivää – Jussi Jääskeläinen
61 päivää – Tinja-Riikka Korpela
55 päivää – Jari-Pekka Keurulainen
48 päivää – Teemu Tainio
42 päivää – Heidi Soininen
40 päivää – Juha Pasoja
33 päivää – Petri Pasanen
30 päivää – Juha Tamminen
28 päivää – Jukka Ikäläinen
18 päivää – Janne Lindberg