Työryhmä naisten ja tyttöjen korkeimpien sarjatasojen kehittämiseksi on työskennellyt syksyn ajan. Työn tavoitteena on ollut tarkastella Kansallista Liigaa, Naisten Ykköstä, T18-sarjoja sekä naisten Suomen Cupia kokonaisuutena ja löytää paras kilpailumalli laadukkaiden pelaajapolkujen, huippu-urheilun toimintaympäristöjen sekä kiinnostavien kilpailujen kehittämiseksi. Työn käynnistymisestä ja tavoitteista voi lukea tarkemmin syyskuussa julkaistusta uutisesta täältä.
Sekä jalkapallon ja futsalin strategiassa 2020-2024 että Kansallisen Liigan strategiassa on painopisteenä huippu-urheilun toimintaympäristöjen kehittäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Kun Kansallisen Liigan, Naisten Ykkösen ja T18 SM:n kokonaisuutta tarkasteltiin, olivat nämä tavoitteet sekä sarjoissa pelaavien seurojen muodostamat tavoitteet vahvoina lähtökohtina.
- Työ on nyt siinä vaiheessa, että Palloliiton hallitus näytti vihreää valoa kilpailutoiminnan kehitystyöryhmän valmistelemalle esitykselle. Seuraavaksi valmistelu etenee kilpailutoiminnassa, missä tekniset yksityiskohdat ratkaistaan. Vielä on askelia otettavana, jotta lopullinen malli on valmis käyttöön otettavaksi. Lopullinen esitys asiasta tulee kilpailutoiminnosta ja kilpailutyöryhmältä, ja päätöksen tekee Palloliiton hallitus, prosessia vetävä Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja kertoo valmistelusta.
Kansallinen laajenee 20 joukkueen valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi
Vuodesta 2022 alkaen tavoitteena on pelata naisten kahta ylintä pääsarjaa 20 joukkueen valtakunnallisena kokonaisuutena, joka jakaantuu Kansalliseen Liigaan ja Kansalliseen Ykköseen.
Molemmissa sarjoissa pelaisi työryhmän valmisteleman esityksen mukaan 10 joukkuetta vuonna 2022. Kansallisen Liigan sarjajärjestelmään ei suunnitella muutoksia. Kansallisen Ykkösen sarjajärjestelmä 2022 sekä uudistuksen tuomat vaikutukset kauden 2021 kilpailuun vahvistetaan ennen uuden sarjakauden alkua.
Kansallinen Liiga on kuulunut Palloliiton lisenssijärjestelmän piiriin jo usean vuoden, ja nyt tehdyn tarkastelun myötä Kansallisen Liigan lisenssivaatimuksia kehitetään mm. olosuhdevaatimusten, valmentajien koulutusvaatimusten sekä pelaajakehityspolun osalta. Lisäksi tarkastellaan molempien sukupuolten edustusta liigajoukkueiden valmennustiimeissä.
Liigalisenssijärjestelmään sisällytetään jatkossa myös Kansallinen Ykkönen. Tämän uudistuksen tavoitteena on kehittää toiseksi ylimmän sarjatason urheilullista toimintaympäristöä entistä laadukkaammaksi ja systemaattisemmaksi.
Laajentamalla Kansallinen -brändiä 20 joukkueen kokonaisuudeksi pyritään ensisijaisesti varmistamaan jalkapallon valtakunnallinen kehittyminen naisten huipputasolla. Alueellista ja valtakunnallista kehittymistä tukemaan on tavoitteena luoda myös niin sanottu Fast track -malli, jota on hyödynnetty jalkapallon kehitykseen naisten lajina myös muissa Euroopan maissa. Fast track -mallin kautta urheilulliset (mm. pelaajien ja valmennuksen taso) ja taloudelliset edellytykset täyttävä seura, joka omaa rakenteet ja osaamisen miesten jalkapallossa, voi hakea kontrolloidun, systemaattisen prosessin kautta nousua Kansalliseen Ykköseen. Malli luodaan tarkemmin kevään 2021 aikana.
Naisten Suomen Cupin kevättalvella pelattavaa lohkovaihetta laajennetaan 24 joukkueeseen, johon Kansallisen Liigan ja Kansallisen Ykkösen joukkueilla on suora pääsy. Alempien sarjatasojen joukkueet karsivat jäljelle jäävistä neljästä paikasta syksyn karsintavaiheen aikana.
Suomen Cupia tarkastellaan vielä kokonaisuutena erillisessä cup-työssä, joten yksityiskohtiin voi tulla muutoksia.
- Monta vuotta Naisten Ykkösen toiminnassa mukana olleena näen uudistuksen tervetulleeksi. Uskon, että näillä toimenpiteillä meillä on mahdollisuus ottaa isoja askeleita valtakunnallisuuden sekä toiseksi korkeimman sarjatason laadun ja toimintaympäristöjen kehittämisessä, sanoo RoPS:n päävalmentajana kaudella 2020 toiminut Liisa-Maija Rautio.
T18 SM-sarjassa vahvistetaan pelaajakehityksen roolia sekä merkityksellisyyttä läpi kauden
T18 SM-sarja tähtää kohti ”arvostettua sarjaa ikäluokan huipuille”. Kevättalven SM-karsintasarja poistuu ja tilalle luodaan paremmin pelaajakehitystä tukevat kahden tasolohkon sarjat. Toisessa lohkossa on mukana myös Helsinki Football Academy. HFA on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian, Olympiakomitean ja Palloliiton toteuttama, olympiavalmennuskeskuksen arjessa toimiva 16-19-vuotiaiden tyttöjen akatemia. Kevättalven lohkoissa pelattavat ottelut palvelevat myös koulutus- ja kehitystapahtumina tuplaviikonloppujen kautta.
Uudistuksen tavoitteena on vähentää sarjan kilpailullisuutta kevättalvella ja pelata kovatasoisia otteluita harvempina viikonloppuina ja jättää samalla suurin panos ja merkitys kesän SM-sarjaan. Kesän SM-sarja pelataan 10 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, jonne saa molemmista lohkoista lähtöpisteitä 2-1-0. Suomen mestarille selvitetään mahdollisuutta kansainväliseen kilpailuun osallistumiseen. Mahdollisia muutoksia T18 Ykköseen tarkastellaan kilpailuteknisen suunnittelun edetessä.
- Uuden mallin myötä on talven aikana mahdollista panostaa enemmän harjoitteluun ja käydä muutaman viikonlopun aikana mittauttamassa taso muiden joukkueiden kanssa. Näiden viikonloppujen ympärille suunnitelluista valmentaja- ja pelaajakehitystapahtumista saadaan varmasti jalkautettua paljon hyödyllistä tietoa seuroihin ja alueille tulevaisuudessa, sanoo TPS:n valmennuspäällikkö Petteri Joensuu.
Tavoitteena jalkapallon toimintaympäristöjen kasvu valtakunnallisesti
Kokonaisuuden myötä suurimmat uudistukset kohdistuvat Kansallinen -brändin laajentumiseen 20 joukkueeseen, Kansallisen Liigan lisenssikriteerien kehittämiseen sekä Kansallisen Ykkösen tuomiseen mukaan lisenssijärjestelmän piiriin. Lisäksi T18 SM-sarjaa kehitetään pelaajakehitystä tukevammaksi sekä läpi vuoden merkityksellisemmäksi sarjaksi.
- Nyt suunnitteilla olevien uudistusten sekä Fast track -mahdollisuuden keskeinen tavoite on vahvistaa jalkapallon toimintaympäristöjen kehittymistä valtakunnallisesti. Ympäri Suomen jaamme vahvan tahtotilan kehittää sekä Kansallista Liigaa että Kansallista Ykköstä entistä kilpailukykyisemmiksi ja vetovoimaisemmiksi sarjoiksi.
- On kuitenkin tärkeää muistaa harkittu ja sopivan kokoisin askelein tapahtuva kehitys, ja tässä seurojen kanssa käyty vuoropuhelu syksyn mittaan on ollut erittäin arvokasta ja eteenpäin vievää, Palloliiton kehityspäällikkö Pihlaja kiittää.
Naisten ja tyttöjen ylimpien sarjatasojen kokonaisuutta viedään seuraavaksi konkreettiselle tasolle kilpailutoiminnossa. Lopullinen esitys asiasta tulee kilpailutoiminnosta ja kilpailutyöryhmältä, ja päätöksen tekee Palloliiton hallitus. Kilpailun säännöt Naisten Ykköseen kaudelle 2021 valmistuvat sarjan alkuun mennessä.
Työryhmän jäsenet:
Kansallisen Liigan hallituksen puheenjohtaja Joonas Sarelius (HJK), Kansallisen Liigan hallituksen varapuheenjohtaja Mariet Louhento (FC Honka), Palloliiton hallituksen varapuheenjohtaja Katri Mattsson, Palloliiton hallituksen edustaja Ville Salonen (Ilves), naisten maajoukkueen päävalmentaja Anna Signeul, aluevalmentaja Markus Paananen, junioripäällikkö Pasi Lehtonen (Pallo-Iirot), päävalmentaja Liisa-Maija Rautio (RoPS), U19-tyttöjen päävalmentaja Arttu Pitkäkangas, valmennuspäällikkö Petteri Joensuu (TPS), urheilujohtaja Christoffer Kloo (WFA), alle 17-vuotiaiden tyttöjen päävalmentaja Marko Saloranta.
Lisäksi mukana ovat Palloliiton kilpailupäällikkö Peter Lundström sekä huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen.
Lisätietoja: Heidi Pihlaja, [email protected], 040 843 2370