Työryhmä naisten ja tyttöjen puolen korkeimpien sarjatasojen kehittämiseksi kokoontui ensimmäistä kertaa torstaina 27. elokuuta. Työn tavoitteena on tunnistaa tavoiteltu profiili sekä luoda tätä vastaava sarjajärjestelmä niin Kansalliselle Liigalle, Naisten Ykköselle kuin alle 18-vuotiaiden tyttöjen SM-sarjallekin. Lisäksi naisten Suomen Cupin kilpailumallia arvioidaan osana kokonaisuutta.
Työ pohjautuu sekä Palloliiton että Kansallisen Liigan strategioihin, joissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää suomalaisen jalkapallon kansainvälistä kilpailukykyä sekä kolmen ylimmän sarjatason profiileja naisten ja tyttöjen puolella.
Kansallisen Liigan kilpailukyvyn varmistaminen
Jalkapallo naisten huippusarjoissa kehittyy kansainvälisesti kovalla vauhdilla. Pelin taso on entistä laadukkaampaa, pelaajat ovat huippu-urheilijoita ja toimintaympäristöt kehittyneet ammattimaisemmiksi. Seuroille tehdyn ennakkokyselyn perusteella Kansallinen Liiga halutaan jatkossa nähdä profiililtaan entistä enemmän lippulaivana ja aikuisten pelaajien huippu-urheilusarjana, jota ei tunneta pelkästään pelaajakehityssarjana.
Syksyn aikana on tarkoitus arvioida, miten kilpailumallin kautta voidaan tukea Kansallisen Liigan pelin laadun ja huippu-urheilun vahvistamista samalla, kun strategian kautta vahvistetaan myös muita toiminnan osa-alueita.
- Kansallisen Liigan visiona on tähdätä kohti modernia huippu-urheilua. Meille liigaseuroille tehdyn kyselyn pohjalta seurat jakavat tämän tahtotilan. Urheilullisen laadun ja kilpailukyvyn vahvistuminen on tärkeää myös Palloliiton strategiassa, ja siksikin ajankohta tälle tarkastelulle on oivallinen, sanoo Kansallisen Liigan hallituksen varapuheenjohtaja Mariet Louhento (FC Honka).
Naisten Ykkösestä laadukas ja kiinnostava kilpasarja
Naisten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaa 12 joukkuetta, ja joukkueiden tasoerot nähdään seuroille suunnatussa kyselyssä suurehkoiksi. Ylipäänsä Naisten Ykkösen profiili sarjana on ollut epäselvä.
Ykkösessä pelaavat seurat näkevät kyselyn perusteella tärkeäksi vahvistaa sarjaa profiililtaan laadukkaaksi ja kiinnostavaksi kilpasarjaksi, joka toimii ”ilmasiltana” pelaajille heidän uransa eri vaiheissa. Tärkeäksi nähdään myös sarjan tasoerojen kaventaminen ja toimintaympäristöjen parantaminen.
Työryhmässä mukana oleva Pallo-Iirojen junioripäällikkö Pasi Lehtonen korostaa seurojen toimintaympäristöjen kehittymistä.
- Pääsääntöinen pelaajakehitystyö tehdään seuroissa, joten on tärkeää kehittää seurojen elinvoimaisuutta. Tätä kautta seuroilla on paremmat mahdollisuudet kehittää pelaajien arkea. Pelaajien arjen kehittyessä sarjojen taso nousee, Lehtonen kuvaa.
Alle 18-vuotiaiden tyttöjen sarjalla vahva pelaajakehitysrooli
B-tyttöjen ikäluokka käsittää 16-18 -vuotiaita pelaajia, joista osa vanhemmista pelaajista on jo siirtynyt naisten joukkueiden vahvuuteen. Seuroille suunnatun kyselyn pohjalta B-tyttöjen SM-sarjan joukkueet näkevät tärkeäksi tavoitella profiilia, jossa sarja toimii arvostettuna ja kovatasoisena sarjana ikäluokan parhaimmistolle sekä pelaajakehitykseen keskittyvänä sarjana ennen pelaajien siirtymistä aikuisten sarjoihin. Seurat kokevat, että tällä hetkellä SM-karsintasarja on kovatasoisempi kuin itse SM-sarja.
Analysoimalla sarjan kilpailumallia pyritään tunnistamaan sarjajärjestelmä, joka tukee kovatasoisen pelaajakehityssarjan rakentumista mahdollistaen myös kilpailullisuuden kehittymisen.
- On tärkeää löytää malli, jossa voidaan tukea seurojen pitkäjänteistä työtä eri ikäluokkien kehittämiseksi. Pelaajien kehitys on avainasemassa, ja tähän pääsemiseksi voimme koko Suomessa ottaa isoja askelia seuratasolla tehtävässä kehitystyössä, sanoo Wasa Fotbollsakademin urheilujohtaja Christoffer Kloo.
Työryhmä työskentelee seurojen antamien suuntaviivojen pohjalta
Naisten ja tyttöjen korkeimpien sarjatasojen kokonaisuus arvioidaan syksyn aikana ja mahdolliset muutosesitykset eri sarjojen sarjajärjestelmiin tehdään loppusyksystä 2020. Mahdolliset muutokset pyritään saamaan voimaan kaudelle 2022.
- Kilpailukyvyn, pelin tason ja seurojen toimintaympäristöjen kehittyminen on tärkeää viedessämme naisten pääsarjajalkapalloa kohti modernia huippu-urheilua. Kolmen ylimmän naisten ja tyttöjen puolen sarjan tarkastelu kokonaisuutena mahdollistaa sen, että voimme tarvittaessa kilpailumallien kautta löytää tavoitteita tukevia ratkaisuja suhteessa toisiinsa ja kokonaisuuteen. Työryhmään on pyritty löytämään eri sarjoista mahdollisimman laajaa osaamista sekä alueellisesti, urheilullisesti että rakenteellisesti, kuvaa prosessia vetävä Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja.
Työryhmän jäsenet:
Kansallisen Liigan hallituksen puheenjohtaja Joonas Sarelius (HJK), Kansallisen Liigan hallituksen varapuheenjohtaja Mariet Louhento (FC Honka), hallituksen edustaja Ville Salonen (Ilves), naisten maajoukkueen päävalmentaja Anna Signeul, aluevalmentaja Markus Paananen, junioripäällikkö Pasi Lehtonen (Pallo-Iirot), päävalmentaja Liisa-Maija Rautio (RoPS), U19-tyttöjen päävalmentaja Arttu Pitkäkangas, valmennuspäällikkö Petteri Joensuu (TPS), urheilujohtaja Christoffer Kloo (WFA), alle 17-vuotiaiden tyttöjen päävalmentaja Marko Saloranta.
Lisäksi mukana ovat Palloliiton kilpailupäällikkö Peter Lundström sekä huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen.