URHEILUTOIMINTA - TUTKIMUKSET / RAPORTIT

PELAAJAN POLKU, LAHJAKKUUS

  • Suuperko, Juho (2018). Potentiaalisiksi jalkapalloilijoiksi nimettyjen 11-14 vuotiaiden pelaajien fyysisten ja teknisten ominaisuuksien pitkittäis- ja vertailututkimus. >>

  • Koski, Samu (2018). Pelaajatarkkailutyökalun suunnitteleminen nuorten huippuvaiheen seurantaan jalkapallossa. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. >>

  • Koskinen, Saku (2017). Suomen U15- ja U17-poikien jalkapallomaajoukkueiden pelaajien tekniset taidot ja fyysiset ominaisuudet verrattuna muihin saman ikäisiin pelaajiin. Haaga-helia ammattikorkeakoulu. >>

  • Forsman, Hannele (2016). The player development process among young Finnish soccer players : multidimensional approach. University of Jyväskylä. >>

  • Hyyhönen, Mikko-Ville (2016). Aivotärähdys jalkapallossa - määritelmä, todentaminen ja paluu takaisin kilpailuun. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma.>>

  • Puustinen, Heikki & Viksten, Sami (2016). Suomalaisten jalkapalloilijoiden urapolut ja motivaatiotekijät. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos.>>

  • Hulkkonen, Topi (2015). Suhteellisen iän ilmiö - syntymäajan vaikutus suomalaisessa jalkapallossa. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos. >>

  • Nuutinen, Miika & Palenius, Jukka (2015). Suhteellinen ikävaikutus Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin poikien piirijoukkueissa vuosina 2000-2014. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö. >>

  • Tirri, Lasse (2015). Tutkimus Suomen maajoukkueen miesjalkapalloilijoiden maantieteellisestä liikkuvuudesta. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos. >>

  • Nyholm, Henri (2014). Suomen Palloliiton pelaajakehityksen strategian toteutuminen – tapaustutkimus Palloliiton Keski-Suomen piiristä. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos. >>

  • Suvala, Santeri (2014). Suomen Palloliiton Turun piirin piirijoukkuepelaajien menestys suhteessa syntymäkuukausiin. Lapin Ammattikorkeakoulu, terveys- ja liikunta-ala. >>

  • Lähitie, Matti (2013). Vuonna 1995-syntyneiden jalkapallon maajoukkuepelaajien lahjakkuuden arviointi kuntotekijöiden sekä harjoitus- ja perhetaustan pohjalta. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos. >>

  • Siekkinen, Annamari & Västinen, Joona (2013). Tavoitteena havaintomotorisesti taitava jalkapalloilija. Harjoitusopas 6-12-vuotiaiden valmentajille. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Fysioterapian koulutusohjelma.>>

  • Uusi-Uola, Ismo (2013). Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma.>>

  • Vänttinen, Tomi (2013). Growth-Associated Variation in Body Size, Hormonal Status, Physical Performance Characteristics and Perceptual-Motor Skills in Finnish Young Soccer Players. A Two-Year Follow-Up Study in the U11, U13 and U15 Age Groups. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. >>

  • Aarresola, Outi & Konttinen, Niilo (2012). Nuori Urheilija-tutkimus: 14-15-vuotiaiden joukkueurheilijoiden harjoittelu, urheilupolut ja mikroympäristö. KIHUn julkaisusarja nro 29. ISBN 978-952-5676-48-8 (PDF-julkaisu). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä >>

  • Nieminen (2011). Fortum-tutor ohjelman arviointi. KIHUn julkaisusarja nro 24. ISBN 978-952-5676-39-6 (PDF-julkaisu). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä >>

  • Soini, Tytti (2011). Treenimatkoja kuljetusyhteiskunnassa - kilpaurheilevan lapsen vanhemmuus.Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. >>

 LAJIANALYYSIT JA PELAAMINEN

  • Hyrkkänen, Petri & Mikkola, Saku (2020). Comparative analysis of physical and technical performance at different levels in Finnish soccer. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.  >>

  • Koskela, Jesse (2020). Uudistetut sarjajärjestelmän vaikutukset fyysisiin ja teknis-taktisiin suorituksiin, Veikkausliigan ottelut kaudella 2019. Lapin Ammattikorkeakoulu. >>

  • Vanttaja, Ville (2019). Testitulosten yhteydet fyysiseen suorituskykyyn pienpelissä nuorilla jalkapalloilijoilla. Jyväskylän yliopisto. >>

  • Piisilä, Olli-Pekka (2018). Päällä pelaaminen jalkapallossa. Lapin Ammattikorkeakoulu. >>

  • Elfadl, Basam (2017). Nuorten jalkapalloilijoiden kuormituksen vertailu harjoitusten ja otteluiden välillä. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. >>

  • Lehto, Henri (2015). Ohjeet Longomatch-videoanalyysityökalun käyttöön. Suomen Palloliitto.>>

  • Lehto, Henri (2014). Veikkausliigan teknis-taktinen analyysiraportti 2014. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. >>

  • Lehto, Henri (2013). Veikkausliigan tekninen raportti 2013. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. >>

  • Lehto, Henri; Vänttinen, Tomi; Jeglertz, Andrée; Miettinen, Marianne & Saloranta, Marko (2013). Technical and tactical analysis of women’s football in three different levels. KIHU’s publication series,No.40 ISBN 978-952-5676-63-1(PDF-julkaisu). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. >>

  • Vänttinen, Tomi; Lehto, Henri & Kalema, Rudy (2012). Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2: Teknis-taktinen lajianalyysi miesten ja alle 17-vuotiaiden poikien pääsarja- ja maaotteluista. KIHUn julkaisusarja nro 35. ISBN 978-952-5676-57-0 (PDF-julkaisu). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. >>

  • Lehto, Henri & Vänttinen Tomi (2010). Jalkapallon lajianalyysi – fysiologia ja tekniset suoritukset. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. >>
  • Lehto, Henri (2009). The relationship between endurance capacity, game performance and estimated accumulation of fatigue in young football players. University of Jyväskylä, Department of Biology of Physical Activity. >>
  • Nevanlinna, Jaakko (2002). Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa.Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos.>> 
  • Mäkelä, Ilkka (2001). Jalkapallon pienpelien fysiologinen kuormittavuus. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos.>>

FYYSINEN HARJOITTELU

  • Rinne, Nico (2018). Alaraajavammojen ennaltaehkäisy 14-15 –vuotiailla jalkapalloilijoilla. Satakunnan ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Iiskola, Markus & Kirvesmäki, Annika (2018). Pituuskasvun huippuvaiheen (PHV) huomiointi jalkapallon fyysisessä valmennuksessa. Opas 11–13-vuotiaiden tyttöjen ja 13–15-vuotiaiden poikien jalkapallovalmentajille. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Salmela, Vesa (2018). Effects of agility, change of direction and combination training on agility in adolescent football players. University of Jyväskylä.  >>

  • Uotila, Aliisa (2017). Toiminnallinen harjoittelu osaksi 7-11-vuotiaiden jalkapallojunioreiden harjoittelua. Satakunnan ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Aalto, Sami & Veija, Janne (2016). Systemaattinen kirjallisuuskatsaus lasten ja nuorten voimaharjoittelusta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, naprapatian koulutusohjelma.>>

  • McDermott, Shane (2016). Effects of Plyometric, SAQ and traditional training on sprint, agility, jumping passing and shooting performance in young soccer players. University of Jyväskylä. >> 

  • Närhi, Roosa, Tuomi, Tiiu & Hulkkonen, Sampo (2016). Taekwondo jalkapallon oheislajina – ohjaajan opas. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma. >>

  • Rukkila, Sami (2016). 10–15-vuotiaiden jalkapalloilijoiden tasapainon ja liikehallinnan yhteys ketteryyteen ja suunnanmuutoskykyyn pallon kanssa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. >>

  • Perälä, Heidi (2008). Ylimääräisen aamuharjoituksen vaikutus yöaikaiseen sykevälivaihteluun tyttöjalkapalloilijoilla. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos.>>

  • Hiekkamäki, Mia (2006). Suomalaisten maajoukkuetason naisjalkapalloilijoiden fyysiset ominaisuudet. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos.>>

PSYKOLOGIA

  • Gruborovics, Tamas & Kolehmainen, Tuomas. (2017). Fear of failing in competitive achievement setting. University of Jyväskylä, Deparment of Psychology. >>

  • Korhonen, Jukka (2017) Psyykkisen valmennuksen kehittäminen lapsuusvaiheen jalkapallossa.Kajaanin ammattikorkeakoulu. >>

  • Elonsalo, Tiia (2016). Urheilijan suorituksenaikaisen itsepuheen mittaaminen ja itsepuheen yhteys persoonallisuuteen. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos. >>

  • Mikola, Noora (2016). Mapping knowledge and experience about sport psychology consulting among Finnish premier football coaches. University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences. >>

  • Antunes, Nuno (2015). Planning, implementation and evaluation of a team-building programme in a female youth football team: An action research case study. University of Jyväskylä, Sport and Exercise Psychology. >>

  • Vara, Sanna (2015). ”Jalkapallo on niin kivaa, saa uusia ystäviä ja oppii paljon ystäviltä, valmentajilta ja harrastuksesta.” Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää, sosiaalialan koulutusohjelma.>>

  • Swarts, Christoffer (2014). Adapting to Finland through professional football: perceptions of players and coaches. University of Jyväskylä, Department of Communication. >>

  • Nissinen, Joel (2010). Jyväskyläläisten B-juniori-ikäisten poikajalkapalloilijoiden sisäinen motivaatio ja tavoiteorientaatio. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos.>>

  • Arvaja, Markus (2006). Kaikki Pelaa - ohjelmaan osallistuneiden 11-16-vuotiaiden jalkapalloilijoiden fyysinen minäkäsitys. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. >>

URHEILIJAKSI KASVAMINEN (VAMMAT, RAVINTO JNE.)

  • Turtiainen, Aino (2019). Finska och svenska elitdamfotbolltränarnas tankar kring skador och skadeprevention. Malmö Universitet. >>
  • Nieminen Karoliina, Raunila Jasmine & Westman Janni (2019). Jalkaterapian mahdollisuudet urheiluseuroissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jalkaterapiakoulutus. >>
  • Turtiainen, Aino (2018). Normer kring skador och smärta inom finsk damfotboll.  >>
  • Turtiainen, Aino (2017). Skadeprofil hos finska damfotbollsspelare i division ett och två. Mittuniversitet. >>
  • Halmela, Arttu & Partanen, Joonas (2016). Jalkapallojunioreiden motorinen oppiminen. Satakunnan ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Koskela, Tommi (2016). Opas alaraajan linjauksen hallinnan harjoitteluun jalkapalloilijoille. Satakunnan ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Sami, Miika (2016). Suomalaisten 11-14-vuotiaiden jalkapallon pelaajien fyysisten ominaisuuksien kehittyminen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. >>

  • Varjo, Veera (2016) Nykyteknologian hyödyntäminen venyttelyohjeistuksessa: teini-ikäiset jalkapalloilijat. Turun ammattikorkeakoulu. >>

  • Virtanen, Niklas (2016). Nuorten jalkapalloilijoiden liikkeenhallinta jalkapallossa: Liikehallinnan yhteys vammaherkkyyteen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Harju, Jyri & Raiskio, Olli (2015). Nuorten jalkapalloilijoiden tyyppivammat, vammojen syntymisen riskitekijät ja harjoittelu. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos. >>

  • Kiiskinen, Mari (2015). Jalkapallon harrastaminen lapsena ja nuorena. Opas juniorijalkapalloilijan terveelliseen ravitsemukseen. Karelia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma.>>

  • Kiuru, Anssi (2015). Hyvä pito on nasta juttu. Jalkapallokengän vaikutus juniorijalkapalloilijoiden loukkaantumisalttiuteen keinonurmialustalla harjoiteltaessa. Lapin Ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >> 

  • Kumpulainen, Siiri (2015). Kehonhallintaharjoittelun opas FC Kuusysi jalkapalloseuran nuorille urheilijoille. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma. >>

  • Toivonen, Risto Matti (2015). Prevention of ankle sprains within men’s football team – an exercise package. Satakunta University of Applied Sciences, Degree Programme in Physiotherapy. >>

  • Kylén, Aina (2015). Ensiapuopas jalkapalloseuralle. Satakunnan ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. >>
  • Laalo, Mika & Suomalainen, Atte (2015). Dynaamisen tasapainon harjoittaminen 11-13-vuotiailla jalkapalloilijapojilla. Saimaan ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>
  • Lehtonen, Elina & Juola, Anni (2015). Alkulämmittelyllä eroon polvivammoista. Tampereen ammattikorkeakoulu. >>
  • Löppönen, Antti & Huuhka, Toni (2015). Alaraajavammoja ennaltaehkäisevän harjoittelun vaikutukset juniorijalkapalloilijalla. Selvitystyö FC Lahden juniorijoukkueelle. Lahden ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>
  • Nurminen, Aleksi (2015). Tyypillisimmät jalkapallossa ilmenevät urheiluvammat ja niiden ensiapu pelikentällä. Satakunnan ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. >>
  • Ojala, Janiika & Runtti, Vilma (2015). Tehoa voimaharjoitteluun. Nettiopas ravitsemukseen 16 – 19-vuotiaille akatemiajalkapalloilijoille. Lapin ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.>> 
  • Pinoniemi, Heli, Puputti, Petrus & Tenkumäki, Leo (2015). Hamstring-lihaksille suoritetun aktiivisen kohdevenyttelyn vaikutus lonkkanivelen fleksio-suuntaiseen liikkuvuuteen naisjalkapalloilijoilla.Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. >>
  • Saarnio, Heidi. (2015). Ravinnon vaikutuksia valikoituihin verimuuttujiin kansallisen tason miesjalkapalloilijoilla kilpailukaudella. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. >>
  • Vuorimies, Noora (2015). Tasapaino 10-vuotiailla jalkapalloilijatytöillä ja -pojilla. Metropolia Ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Holkko, Elviira (2014). Lajisuorituksesta palautuminen ja sen tukeminen tyttöjalkapalloilijoilla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Kaunismäki, Jenni & Nåhls, Salla. (2014). Alaraajavammojen ennaltaehkäisy 13–15-vuotiailla jalkapalloilijatytöillä toiminnallisen harjoittelun avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. >>

  • Kurittu, Einari (2014). Venyttelyn hyödyt ja haitat: Venyttelysuositus 16–17-vuotiaille jalkapalloilijoille. Metropolia ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma. >>

  • Hongisto, Silja (2013). Jalkapalloilijoiden terveystottumukset. Satakunnan ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. >>
  • Repo, Hanna,  Rytkönen, Jenna & Silantaka, Jenni (2012). Q-kulma ja alaraajan linjaus - Opas 10–14-vuotiaiden tyttöjalkapalloilijoiden polven rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan oppilaitos. >>

  • Lintunen, Essi (2011). Lantiorenkaan hallinnan vaikutus naisjalkapalloilijoiden eturistisidevammoihin.  >>

  • Kousa, Jenni & Ryhänen, Tanja (2010). Vammoitta viheriöllä - opas omatoimiseen harjoitteluun. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. >>

  • Saltevo, Saana (2008). Beeta-alaniinin nauttimisen vaikutukset veren pH- ja laktaattiarvoihin sekä fyysiseen suorituskykyyn. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos.>>

  • Turunen, Hanna (2007). Jalkapallovammat - Retrospektiivinen 12 kuukauden seurantatutkimus Veikkausliigan ja naisten SM-sarjan pelaajille.  >>

FUTSAL

  • Mikkola, Ville (2020). Futsal-liigan kauden 2018-19 top4 joukkueiden maalianalyysi. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma. >>

  • Vähäkoitti, Ville (2017). Futsalin lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologia. >>

  • Vähäkoitti, Ville (2017). Physical performance of Finnish futsal players, analysis of intensity and fatigue in official futsal games. University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences. >>

  • Juvonen, Matias (2013). Yliopistokampukselta futsalin huipulle – tapaustutkimus urheiluseura Kampuksen Dynamosta. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos. >>

VALMENTAJAT

  • Rantanen, Joonas (2020). Jalkapallovalmentajien tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä opetustavat. Helsingin yliopisto, kasvatustieteiden maisteriohjelma, kasvatuspsykologian opintosuunta. >>

  • Suominen, Johan & Veijanen, Valtteri (2020). Non-lineaarisen pedagogiikan soveltaminen jalkapallon havainto- ja päätöksentekotaitojen opettamisessa. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos. >>

  • Ainasjärvi, Lauri & Kuukasjärvi, Tero-Antti (2020). Rovaniemen Palloseuran juniorivalmennuksen opetustyylit. Lapin ammattikorkeakoulu. >>

  • Järvinen, Laura; Sutela, Kristina (2017). Seminar Day for Junior Football Coaches : Basics of Feedback & Motor Learning. Satakunnan ammattikorkeakoulu. >>

  • Kangasvieri, Markus; Jokinen, Joel (2016). Kuormituksen seurannan työkalun kehittäminen Veikkausliigajoukkue FC Lahdelle: työkalu fysioterapeutille ja fysiikkavalmentajalle. Lahden ammattikorkeakoulu. >>

  • Puska, Maija, Lämsä, Jari & Potinkara, Pekka (2016). Valmentaminen ammattina Suomessa 2016.KIHUn julkaisusarja nro 53. ISBN 978-952-5676-85-3 (PDF). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU.>>

  • Parviainen, Kalle (2015). Motivaatioilmaston muuttaminen ja sen vaikutukset FC Interin akatemiaryhmässä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma.>>

  • Tuunainen, Mika (2015). Uuden valmentajan perehdytysopas – Case: Espoon Palloseura. Laurea-ammattikorkeakoulu, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma. >>

  • Mäkisalo, Noora & Vilponen Mira (2014). ”Sen mä haluan sanua kaikille valamentajille, että ikinä ei pirä suosia omaa tytärtä”. Tapaustutkimus isistä lastensa jalkapallovalmentajina.Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos.>>

  • Blomqvist, Minna & Hämäläinen, Kirsi (2013). Valmentajien seurantakysely. KIHUn julkaisusarja, nro 49. ISBN 978-952-5676-76-1 (pdf-julkaisu). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä.  >>

  • Kärmeniemi, Mikko (2012). Valmentaminen ammattina Suomessa 2012. KIHUn julkaisusarja nro 34. ISBN 978-952-5676-56-3. >>

 

SEURAN HALLINTO - TUTKIMUKSET / RAPORTIT

 

  • Särkivuori, Joakim (2019). Jalkapallon elämäntapaurheilulliset muodot jälkimodernissa yhteiskunnassa.
    Jyväskylän yliopisto. >>

  • Autio, Juho (2018). ”SINNE ON PAKKO PÄÄSTÄ… PURKAA NIITÄ TUNTEITA… JA ELÄÄ SEN MATSIN MUKANA”. Jalkapallon miesten Veikkausliigaseura VPS:n kannattajaksi valikoituminen ja kannattajuuden rooli osana identiteettiä. Jyväskylän yliopisto. >>

  • Untamo, Heikki (2017). Hallitustyöskentely ja valmentajanvaihdokset urheiluorganisaatioissa. Tampereen yliopisto. >>

  • Tulehmo, Janne (2016). Valmentajien sitoutumisen parantaminen: Ilves Futis-Liiga. Tampereen ammattikoreakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. >>

  • Vanhala, Antti (2016). Palokan Riento 1965 – 2014: Yleisseurasta jalkapallon lajiseuraksi. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos. >>

  • Haurinen, Teemu (2015). Veikkausliigaseura FC Hongan asiakastutkimus. Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. >>

  • Isokääntä, Juho & Verronen, Valtter (2015). Ottelutapahtuman kehittäminen. Case Kokkolan Pallo-Veikot. Centria-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. >>

  • Myntti, Sara (2015). Brändin kehittämisen vaikutus kannattaja- sekä yleisömäärään. CASE: Kokkolan Pallo-Veikot. Yrkeshögskolan Novia, Utbildningsprogrammet i Företagsekonomi. >>
  • Reijo, Joni (2015). Strategiaprosessin perustelu FC Kuusysille. Nykytilan kartoitus perustoiminnassa. Humanistinen ammattikorkeakoulu, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma. >>
  • Riekki, Miitta (2015). ”Saa pelata hyväs seuras ja sen verran ku haluaa”. Seuratoimijoiden näkemyksiä nuorten jalkapalloilijoiden harrastetoiminnasta. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos. >>
  • Sandvik, Sofia (2015). Tapahtumakonseptin luominen jalkapallo-ottelun puoliajalle. Laurea-ammattikorkeakoulu, Leppävaara. >>

  • Taimio, Janina (2015). Tyytyväisyystutkimus Ässä-monitoimikentistä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö. >>

  • Kettunen, Eeva (2014). Sport clubs’ health promotion activities for the surrounding communities – A comparative case study of Columbus Blue Jackets, HJK and Sotkamon Jymy. University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences. >>
  • Mikkonen, Matti (2014). Parents’ expectations and views of their child’s football hobby. Kajaani University of Applied Sciences. Degree in Sports and Leisure Management. >>
  • Naakka, Anna-Maija (2014). Foreign players in the Finnish football league 1970–2010. University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences. >>
  • Myllyaho, Manu (2013). Vaasan Palloseuran tilat fyysisinä ja sosiaalisina toimintaympäristöinä. Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos. >>
  • Jokiranta, Jarkko (2012). Pelaaja-agentit jalkapalloilun globalisoitumisen ilmentäjinä Suomessa. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. >>
  • Juuti, Jaakko (2012). Foreign footballers' integration challenges in Finland - Case: Jalkapallon Pelaajayhdistys. HAMK University of Applied Sciences. >>
  • Kotamäki, Pekko (2012). Jalkapallo nuorten maahanmuuttajamiesten kotouttajana. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. >>

  • Mönkkönen, Janne (2011). Ammattijalkapalloseurojen johtamisen haasteet. Jyväskylän yliopisto, kauppakorkeakoulu. >>

  • Poikolainen, Pauliina (2011). Naisjalkapalloilijat uudella nurmella - Kulttuurit kohtaavat suomalaisessa naisjalkapallojoukkueessa. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. >>
  • Kortelainen, Jani (2010). Seurajohtamisen kehittäminen suomalaisessa jalkapalloilussa eurooppalaisten toimintamallien avulla. Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää. >>

  • Vehviläinen, Hanna (2008). Alussa oli mimmiliiga – naisten jalkapalloilun muutos Suomessa vuosina 1971–2006. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. >>

 

VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI - TUTKIMUKSET / RAPORTIT

  • Kovasiipi, Janne (2017). Urheiluseuran yritysverkoston kasvattaminen: Case: Kouvot ry. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. >>

  • Kalervo, Ville (2016). Yhteistyökumppanuusmallien kartoitus urheiluseuralle – Hämeenlinnan Jalkapalloseura ry. Turun ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. >>

  • Rosendahl, Riku; Jansson, Lauri (2016). Naiset Veikkausliigan katsojina. Kajaanin ammattikorkeakoulu. >>

  • Kouhia, Marko & Salminen, Mikko (2015). Videoituva yhteiskunta – videoviestintästrategia Veikkausliigaseuroille. Turun ammattikorkeakoulu, journalismin koulutusohjelma. >>

  • Tenhunen, Anne (2015). Urheilutapahtumamarkkinointi: Case- HJK- Helsingin Jalkapalloklubin, JJK- Jyväskylän Jalkapalloklubin ja FC-Lahden uusasiakashankinta - Uusia katsojia otteluihin. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Liikunta-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. >>

  • Kalilainen, Mika & Rissanen, Juho (2014). Asiakkuusajattelu sponsorointiyhteistyössä: Case: KuPS Oy. Savonia ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. >>

  • Santalahti, Anna (2014). Jalkapalloseura PPJ:n verkkoviestinnän kehittäminen: ”Viestintäkanavia on riittävästi, olisiko jopa liikaa?”. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. >>

  • Ahvenlampi, Kalle & Sanevuori, Sami (2013). Veikkausliiga – Työkaluja markkinointiin. Turun ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma.>>

  • Ahmad, Amir & Tamminen, Kimmo (2012). HJK:n tapahtumamarkkinointi junioreille. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, matkailun koulutusohjelma. >>

  • Pöntinen, Petra (2012). Sosiaalinen media osana jalkapallo-organisaatioiden markkinointiviestintää. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. >>

  • Rosnell, Tuomas & Ylikoski, Matti (2012). Juniorijalkapalloturnauksen kehittäminen Case: FC JAZZ:n Pori Cup. Satakunnan ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma.>>

  • Vainio, Juha (2011). Profilointia vai piilomainontaa? Mitä urheilulajeja valtakunnalliset mediat painottavat verkkojulkaisuissaan – ja miksi? Turun ammattikorkeakoulu, Diakin viestinnän koulutusohjelma/journalismi. >>

  • Szeróvay, Mihály (2010). Marketing Analysis of JJK Jyväskylä. University of Jyväskylä. Department of Sport Sciences. >>