

JALKAPALLON KILPAILUMÄÄRÄYKSET 2021
1. Luku
YLEISTÄ
1 § Soveltamisala
2 § Eettiset periaatteet
3 § Määritelmät
2. Luku
KILPAILUTOIMINTAAN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET
4 § Jalkapallosäännöt
5 § Kilpailut, ottelut ja turnaukset
6 § Joukkuetoiminnan määräykset
7 § Pisteet ja sijoitukset kilpailussa
8 § Peliasu ja mainokset
3. Luku
PELAAJAN ASEMAAN LIITTYVÄT YLEISMÄÄRÄYKSET
9 § Pelaajan sopimus ja lakisääteinen tapaturma- ja eläketurva
10 § Ei EU-pelaaja
11 § Pelipassi ja vakuutusturva
12 § Yleiset kansalliset edustusoikeusmääräykset
13 § Kansallinen siirtoaika ja rekisteröinti
4. Luku
ERITYISET KANSALLISET EDUSTUS- JA PELIOIKEUSMÄÄRÄYKSET
14 § Nuoren pelaajan edustusoikeusmääräykset
15 § Aikuisen pelaajan joukkue
16 § Suomessa kasvatettu pelaaja (SK-pelaaja)
17 § JKKI-kilpailutoiminnan edustusoikeusmääräykset
18 § Edustusoikeuden muutos ja peliluvan saaminen erityistapauksissa
19 § Sopimuksen purkaminen ja sopimusriidat
5. Luku
KORVAUS PELAAJAN KASVATTAMISESTA
20 § Kasvattajaraha
6. Luku
KANSAINVÄLISET PELAAJASIIRROT JA ULKOMAALAISKIINTIÖ
21 § Kansainväliset pelaajasiirrot
22 § Ulkomaalaiskiintiö
7. Luku
EROTUOMARITOIMINTA
23 § Erotuomarina toimiminen
8. Luku
PELIOIKEUDETON PELAAJA, VASTALAUSEET, VÄLIMIESMENETTELY SIIRTOKORVAUSASIOISSA JA RANKAISUOIKEUS
24 § Pelioikeudeton pelaaja
25 § Vastalauseet
26 § Välimiesmenettely
27 § Rankaisuoikeus
9. Luku
KILPAILUTOIMINTAA KOSKEVAT ERILLISMÄÄRÄYKSET
28 § Jalkapalloliiga ry
29 § Taloudelliset määräykset
30 § Farmisopimussäännöt
31 § Yhteistyöseuramääräykset ja yhteisjoukkuemääräykset
32 § Nuorten kilpailuja koskevat erillismääräykset
33 § Cup-kilpailuiden erillismääräykset
34 § Kaikki Pelaa -säännöt
35 § Varoituksia ja kentältäpoistoja koskevat määräykset
36 § Edustajamääräykset
10. Luku
ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
38§ Sääntöjen julkaiseminen
37 § Sääntöjen julkaiseminen
38 § Valvonta
39 § Määräajat
40 § Muuta
EU-Sopimusvaltiot
JALKAPALLON KILPAILUMÄÄRÄYKSET 2021
1 Luku
YLEISTÄ
1 § Soveltamisala
1. Suomen Palloliiton (jäljempänä liitto) hallituksen vuosittain päättämät jalkapallon kilpailumääräykset sisältävät jalkapallon kilpailutoiminnassa noudatettavat yleiset säännöt ja määräykset. Mahdollisissa epäselvissä tapauksissa tulkitaan näitä säännöksiä ottaen huomioon aikaisemmin noudatetut vastaavia sääntöjä koskevat tulkintakäytännöt.
2. Liiton sääntöjen, näiden kilpailumääräysten, liiton rangaistusmääräysten ja muiden Palloliiton hallituksen tai sen valtuuttaman elimen antamien määräysten ja päätösten alaisia ovat kaikki jalkapallon kilpailutoimintaan osallistuvat jäsenyhteisöt ja niiden toimihenkilöt ja jäsenet sekä ne henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat kirjallisesti tai kilpailun järjestäjän erikseen määrittämällä tavalla sitoutuneet noudattamaan edellä mainittuja sääntöjä tai lunastaneet liiton peli- tai korttelipassin, tai rekisteröityneet harrastajiksi, sekä ne henkilöt, jotka ovat olleet merkittyinä ottelupöytäkirjassa tai ovat pelanneet tai olleet vaihtopelaajina tai joukkueen taustahenkilönä virallisessa ottelussa.
3. Kansainvälinen Jalkapalloliitto (FIFA), Euroopan Jalkapalloliitto (UEFA) ja liitto voivat antaa kilpailuja koskevia erillismääräyksiä.
4. Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin voi tehdä määräaikaisia muutoksia näihin kilpailumääräyksiin myös pelikauden aikana.
2 § Eettiset periaatteet
1. FAIR PLAY -periaatetta korostetaan kaikessa kilpailutoiminnassa. Kilpailuihin osallistuvien on aina pyrittävä urheilullisesti parhaaseen lopputulokseen.
2. Liiton ja sen alueiden järjestämässä kilpailutoiminnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä (Suomen antidopingsäännöstö) ja FIFA:n antidopingsäännöstöjä ja –määräyksiä.
Kilpailumääräysten alaiset henkilöt ovat velvollisia tutustumaan voimassa oleviin antidopingsäännöstöihin ja noudattamaan kulloinkin voimassa olevia antidopingsäännöstöjä.
Kaikki viralliseen kilpailutoimintaan osallistuvat pelaajat ovat dopingtestauksen piirissä kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella.
Dopingrikkomukset ja niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä ja liiton rangaistusmääräyksissä.
3. Jalkapallotoimijat eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman sarjatasonsa, farmijoukkueen sarjatason tai yhteistyöseurajoukkueen sarjatason kilpailutapahtumista.
Jalkapallotoimijoiksi katsotaan seuran pelaajat, valmentajat, huoltajat, seurajohtoon kuuluvat henkilöt, seuran lääkintähenkilöstö, muut joukkueen kanssa kiinteästi tekemisissä olevat henkilöt, erotuomarit ja muut kilpailunjärjestäjän ottelutapahtumaan nimeämät henkilöt.
Erotuomari ei lisäksi saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin niiden sarjatasojen kohteista, joissa hän on itse kauden aikana osallisena.
Henkilö on esteellinen jalkapallotoimijaksi, jos hän
- työskentelee peliyhtiön palveluksessa sellaisissa tehtävissä, joissa hän voi vaikuttaa pelikohteiden valintaan, kertoimien laskemiseen tai kohteita koskevaan muuhun päätöksentekoon
- työskentelee missä tahansa muussa työtehtävässä, jossa työtehtävien ja toimijan rooli voivat aiheuttaa intressiristiriidan
- toimii kiinteässä yhteistyössä vedonlyöntiä harjoittavan ryhmän kanssa.
Jalkapallotoimija on velvollinen ilmoittamaan esteellisyydestään liiton kilpailuyksikköön.
Jalkapallotoimijan esteellisyydestä päätetään aina tapauskohtaisesti. Erotuomarien osalta päätöksen tekee liiton erotuomarivaliokunta ja muiden jalkapallotoimijoiden osalta liiton kilpailutyöryhmä. Edellä mainitut tahot voivat tarvittaessa pyytää liiton kilpailutyöryhmän lausunnon jalkapallotoimijan esteellisyydestä. Palloliiton hallitus voi halutessaan ottaa esteellisyysasian käsittelyyn.
Erotuomarivaliokunnan, kilpailutyöryhmän tai Palloliiton hallituksen esteellisyyspäätöksestä jalkapallotoimija voi valittaa Urheilun Oikeusturvalautakuntaan.
Esteellisyyspäätöksen noudattamatta jättäminen johtaa kurinpitomenettelyyn.
4. Kilpailutoimintaan osallistuvan seuran on hoidettava taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Kilpailutoimintaan osallistuvia seuroja sitovat lisäksi kilpailunjärjestäjän vahvistamat taloudelliset määräykset sekä mahdolliset sarjakohtaiset lisenssimääräykset.
Myös niissä kilpailuissa, joissa ei ole seuralisenssiä, voidaan seuran joukkue kilpailun järjestäjän päätöksellä sulkea kulumassa olevan pelikauden kilpailutoiminnasta, mikäli seuralla on maksamatta erääntyneitä edellisen tai aiempien pelikausien toimintaan liittyviä riidattomia maksuja liitolle tai toiminnoista aiemmin vastanneelle piirille. Päätöksen yhteydessä kilpailun järjestäjä päättää mille sarjatasolle joukkue voi seuraavalla pelikaudella osallistua, jos se maksaa erääntyneet maksut.
Kaikissa liiton ja sen alueiden järjestämissä kilpailuissa voidaan seuran joukkueelle/joukkueille määrätä pistevähennyksiä, mikäli seuralla on maksamatta erääntyneitä kyseisen joukkueen edellisen tai aiempien pelikausien toimintaan liittyviä riidattomia maksuja liitolle tai toiminnoista aiemmin vastanneelle piirille. Päätöksen pistemenetyksestä voi tehdä valtakunnallisissa sarjoissa Palloliiton hallitus ja alueellisissa sarjoissa alueellinen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevä työryhmä.
PISTEVÄHENNYSTAULUKKO (€)
• velka 0,01–2.000 -> pistevähennys 3
• velka 2.000,01–5.000 -> pistevähennys 4
• velka 5.000,01–10.000 -> pistevähennys 5
• velka 10.000,01–20.000 -> pistevähennys 6
• velka yli 20.000 -> pistevähennys 7
Velkatarkistukset tehdään ennen kauden alkua ja kerran kauden aikana, viimeistään 30.6. Tällöin pistevähennykset tehdään saman taulukon mukaisesti.
Mikäli vuonna 2021 seuralla on maksuja liitolle tai sen entisille piireille, joiden perusta on vuodelta 2019 tai aiemmin, niin pistevähennys on vähintään kaksinkertainen tai jopa sarjasta sulkeminen 6 § 2 mukaisesti.
5. Seurat eivät saa kilpailutoiminnassaan ja siihen liittyvässä toiminnassa käyttää lain tai hyvän tavan vastaisia mainoksia.
6. Kilpailutoimintaan osallistuvien henkilöiden ja yhteisöjen tulee noudattaa tekemiään sopimuksia.
7. Kiellettyä on tarjota etuutta samaan kilpailuun osallistuvalle seuralle tai sen jalkapallotoimijoille tai sellaiselle muulle taholle, josta saattaisi koitua hyötyä tarjoajalle.
8. Jalkapallotoimijalla on välitön tiedonantovelvollisuus liittoon sellaisista yhteydenotoista, joissa rahaa tai muita etuuksia tarjoamalla tai muulla tavalla pyritään vaikuttamaan ottelun lopputulokseen tai pelitapahtumiin.
9. Jalkapallotoimija ei saa antaa seuraa koskevaa tietoa seuran ulkopuoliselle taholle, jos tieto ei ole yleisesti saatavilla tai sitä ei ole tarkoitus saattaa yleisesti saatavaksi ja jos tiedolla on merkitystä vedonlyöntipelaamisen kannalta.
3 § Määritelmät
Näissä määräyksissä käytettävillä termeillä tarkoitetaan seuraavaa:
1) Aikuinen pelaaja:
Kaikki muut pelaajat, paitsi nuoret pelaajat.
2) Alueellinen kilpailu:
Palloliiton hallituksen liiton alueen järjestettäväksi kilpailumääräyksissä osoitettu tai muuten määrätty kilpailu
3) Amatööri:
Pelaaja, joka ei ole näiden määritelmien mukaan ammattilainen tai sopimuksellinen amatööri (kts. kohdat 4 ja 23).
4) Ammattilainen:
Pelikauden aikana vähintään 15 vuotta täyttävä pelaaja, joka saa tai tulee saamaan jalkapallon pelaamisesta pelikaudessa yli 2.000 euroa veronalaista tuloa, ja joka pelaa miesten kolmessa ylimmässä sarjassa tai naisten kahdessa ylimmässä sarjassa pelaavassa joukkueessa. Veronalaiseksi tuloksi ei tässä kohtaa huomioida erilaisia bonusehtoja ja muita vastaavia tulevaisuudessa selviäviä maksuja.
5) Edustusoikeus:
- Pelaajan oikeus edustaa tiettyä seuraa virallisessa ottelussa edellyttäen, että hänellä on pelioikeus
- Seuran oikeus asettaa ehtoja pelaajan pelioikeudelle toisessa seurassa.
6) Edustustehtävä:
Osallistuminen kutsuttuna pelaajana liiton maajoukkueen tai aluejoukkueen otteluun, harjoitusleiriin tai niihin verrattavaan tapahtumaan.
7) JKKI-ikäluokat:
JKKI-ikäluokkiin kuuluvat miehissä pelaajat, jotka täyttävät pelikauden aikana vähintään 35 vuotta ja naisissa pelaajat, jotka täyttävät pelikauden aikana vähintään 30 vuotta.
8) Kansainvälinen ottelu:
Ottelu, joka pelataan toiseen FIFA:n alaiseen liittoon kuuluvan seuran kanssa. Kansainvälinen ottelu vaatii kilpailumääräysten 5 §:n 5 momentin mukaisen ilmoituksen Palloliittoon.
9) Kilpailun järjestäjä:
Liiton virallisten kilpailujen osalta kilpailun järjestäjä on Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin. Näiden sääntöjen tarkoittamia valtakunnallisia kilpailuja / sarjoja ovat Veikkausliiga, Miesten Suomen Cup karsintoineen, Regions’ Cup, Miesten Ykkönen, Miesten Kakkonen, Kansallinen Liiga, Naisten Suomen Cup karsintoineen, Naisten Ykkönen, Naisten Kakkonen, P20 SM-sarja karsintoineen, P20 Ykkönen, P17 SM-sarja karsintoineen, P17 Ykkönen, T18 SM-sarja karsintoineen sekä T18 Ykkönen.
Muut kilpailut ovat alueellisia kilpailuja. Alueellisten kilpailujen osalta kunkin alueen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä on kilpailujen järjestäjä, jollei Palloliiton hallitus toisin ole päättänyt. Useamman alueen yhteistyönä järjestettävien alueiden järjestämien kilpailujen osalta liiton pääsihteeri tai hänen määräämänsä henkilö nimeää kilpailun vastuullisena järjestäjänä toimivan alueen.
10) Lisenssihallinto:
Seuralisenssin myöntämisestä tai epäämisestä päättävä elin.
11) Nuori pelaaja:
Pelikauden aikana enintään 20 vuotta täyttävä henkilö on nuori pelaaja.
12) Pelaajan pelaaminen:
Pelaajan katsotaan pelanneen ottelussa, jos hän on pelannut osankin siitä. Otteluissa, joissa käytetään edestakaista vaihto-oikeutta, kaikkien kokoonpanoluetteloon merkittyjen katsotaan pelanneen ottelussa.
13) Pelaajastatus:
Virallisissa kilpailuissa pelaajastatuksia on kolmenlaisia: Ammattilainen, sopimuksellinen amatööri tai amatööri. Lisäksi statuksena voi olla ”harraste”. Näiden määritelmät löytyvät tästä pykälästä. Pelaajastatuksella on merkitystä esimerkiksi edustusoikeuden rekisteröintimaksun määrässä.
14) Pelikausi:
Kalenterivuosi.
15) Pelikielto:
Rangaistusmääräysten perusteella määrätyn kurinpitotoimenpiteen tai varoitukset- ja kentältäpoistot määräysten nojalla määräytyvä este pelaajan osallistumiselle viralliseen otteluun.
16) Pelilupa:
Pelaajan entisen seuran tai kilpailun järjestäjän antama lupa pelata virallisessa ottelussa.
17) Pelioikeus:
Pelaajan oikeus osallistua viralliseen otteluun tietyn seuran tietyssä joukkueessa.
Jos pelaajalla ei ole pelioikeutta, hän on pelioikeudeton.
18) Peli- ja korttelipassi sekä harrasterekisteröinti:
Pelipassi = Liiton vuosittain määrittelemä kilpailulisenssi, joka antaa oikeuden pelata virallisissa otteluissa.
Harrasterekisteröinti = Liiton vuosittain määrittelemä aikuisten rekisteröinti, joka antaa oikeuden pelata määritellyissä aikuisten harrastesarjoissa.
Korttelipassi = Liiton vuosittain määrittelemä lasten ja nuorten harrastelisenssi, joka antaa oikeuden pelata muissa kuin virallisissa otteluissa.
19) Pelipassikausi:
Pelipassi on voimassa pelipassikauden, joka on pisimmillään 1.1. – 31.12. välinen aika.
20) Rekisteröinti:
Pelaajan edustusoikeuden kirjaaminen uuteen seuraan maksamalla edustusoikeuden rekisteröintimaksu.
21) Seuralisenssi:
Ehdot, jotka seuran tulee täyttää voidakseen osallistua tiettyyn kilpailuun.
22) Siirtokorvaus:
Seuran toiselle seuralle maksama korvaus pelaajan pelioikeudesta.
23) Sopimuksellinen amatööri
Pelaaja, joka saa jalkapallon pelaamisesta pelikaudessa enintään 2.000 euroa veronalaista tuloa, mutta jolla on näiden määräysten 9 §:n 1-kohdan mukaan oltava pelaajasopimus, ja joka pelaa miesten kolmessa ylimmässä sarjassa tai naisten kahdessa ylimmässä sarjassa pelaavassa joukkueessa. Veronalaiseksi tuloksi ei tässä kohtaa huomioida erilaisia bonusehtoja ja muita vastaavia tulevaisuudessa selviäviä maksuja.
24) Suomessa kasvatettu pelaaja (SK-Pelaaja):
Pelaaja, joka on ollut rekisteröityneenä suomalaiseen seuraan yhteensä vähintään kolmen vuoden ajan 12 – 21 -vuotiaana.
25) Toimitsijakielto
Toimitsijakieltoon määrätty henkilö ei saa toimia virallisiin otteluihin liittyvissä tehtävissä, joihin lasketaan myös pelaaminen.
26) Vakuutusturva:
Seuraavissa tapauksissa pelaajalla on oltava jalkapallon harjoittelu- ja kilpailutoiminnan kattava vakuutusturva:
- kaikilla nuorilla pelaajilla
- Veikkausliigan, Kansallisen Liigan, Miesten ja Naisten Ykkösen ja Kakkosen pelaajilla
- mikäli pelaaja on urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (24.4.2009/276) piirissä.
Muilla kuin edellä mainituilla aikuisilla pelaajilla vakuutus on vapaaehtoinen, mutta suositeltava.
27) Vapaa siirtoaika:
Aika, jolloin edellinen seura ei voi rajoittaa sopimuksettoman pelaajan edustusoikeuden tai pelioikeuden muutosta seurasta toiseen.
28) Virallinen kilpailu:
Liiton tai Palloliiton hallituksen määräämän tahon järjestämä kilpailu, joka kilpailutavasta päätettäessä määritellään viralliseksi kilpailuksi tai liiton alueen luvalla järjestetty kilpailu, joka luvan myöntämisen yhteydessä määritellään viralliseksi kilpailuksi.
29) Virallinen ottelu:
Virallisessa kilpailussa pelattava ottelu Suomessa tai ulkomailla.
2 Luku
KILPAILUTOIMINTAAN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET
4 § Jalkapallosäännöt
1. Liitto valvoo ylimpänä elimenä, että maassamme noudatetaan International Football Association Boardin (IFAB) vahvistamia ja FIFA:n julkaisemia jalkapallosääntöjä (Laws of the Game) ja päätöksiä sekä liiton antamia ohjeita.
2. Virallisissa kilpailuissa saa vain liiton luvalla poiketa FIFA:n ja IFAB:in vahvistamista jalkapallosäännöistä ja päätöksistä sekä liiton antamista ohjeista.
3. Lasten ja nuorten kilpailutoiminnassa noudatetaan Palloliiton hallituksen vahvistamaa Kaikki Pelaa -ohjelmaa ja sen perusteella annettuja sääntöjä ja määräyksiä
5 § Kilpailut, ottelut ja turnaukset
1. Liiton virallisen kilpailun kilpailutavan vahvistaa Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin. Palloliiton hallitus yhteistyössä kilpailun järjestäjän kanssa vahvistaa myös muut kilpailua koskevat määräykset, kilpailutoimintaan liittyvät maksut sekä maksut kilpailumääräysten rikkomisesta ja pelipassin vaihtamisesta.
2. Liitto voi sopia kilpailun järjestämisestä seuran tai jäsenseurojensa muodostaman yhteisön kanssa. Mikäli seura osallistuu muun seuran järjestämään pelitoimintaan tai sarjamuotoiseen nuorille pelaajille tai aikuisille pelaajille suunnattuun kilpailutoimintaan, on seuran oman alueensa kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmän niin edellyttäessä, osallistuttava myös liiton tai sen alueen samassa ikäluokassa järjestämään nuorille pelaajille tai aikuisille suunnattuun kilpailutoimintaan. Ao. sääntö koskee myös sarjan järjestävää seuraa, mikäli sarjaan osallistuu muiden seurojen joukkueita.
3. Seura tai muu yhteisö voi järjestää liiton tai alueen luvalla otteluja sekä turnauksia. Luvan myöntämisen ehtona on, että kilpailun järjestäjä ja siihen osallistuvat sitoutuvat kirjallisesti tai liiton pelipassin lunastamalla liiton ja alueen sääntöihin ja määräyksiin.
4. SM-kilpailuarvon käyttöön on oltava Palloliiton hallituksen lupa.
5. Seuran, joka haluaa pelata ottelun toiseen kansalliseen FIFA:n alaiseen liittoon kuuluvan seuran kanssa, on FIFA:n määräysten mukaisesti tehtävä siitä ilmoitus liittoon. Liitto voi kieltää seuran osallistumisen otteluun.
Seuran, joka järjestää kansainvälisen turnauksen tai osallistuu sellaiseen, on noudatettava FIFA:n ja Palloliiton antamia määräyksiä.
6. Liitolla tai alueella on oikeus kieltää ottelun tai turnauksen järjestäminen. Kielteisestä päätöksestä voidaan valittaa liiton kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmälle viikon kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon päätöksestä.
7. Ottelut pelkästään yksityisen hyödyn tavoittelemiseksi ovat sallittuja vain liiton luvalla.
6 § Joukkuetoiminnan määräykset
Sarjapaikka
1. Kilpailun järjestäjä päättää sarjapaikoista kilpailuissa, sarjapaikkojen täydennysmenettelystä ja sarjapaikkojen siirrosta.
Mikäli sarjakausi joudutaan keskeyttämään ja päättämään ennen aikaisesti kilpailun järjestäjästä riippumattomista syistä, päättää Palloliiton hallitus valtakunnallisten sarjojen lopullisista sijoituksista, sarjanousijoista, sarjoista putoajista, Suomen mestarin nimeämisestä, SM-mitalien jakamisesta, mahdollisten palkintorahojen jakamisesta sekä UEFA:n seuraavan kauden seurakilpailujen osallistujista. Alueellisten sarjojen osalta vastaavat päätökset tekevät alueelliset kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitystyöryhmät.
Kilpailunjärjestäjä päättää seurojen kilpailutoiminnassa käytettävien nimien hyväksyttävyydestä. Nimeä hyväksyttäessä on otettava huomioon muun muassa se, että nimi ei saa olla sekoitettavissa viiden vuoden sisällä konkurssiin menneen seuran nimeen, lyhenteeseen tai vastaavaan.
2. Kun rangaistuksena on ollut rangaistusmääräysten 3 pykälän 1 momentin j-kohdan mukainen seuraamus, seuralla on oikeus hakea seuraamuksen päättymisen jälkeen kahta sarjaporrasta alempaan sarjaan kuin mistä se on suljettu. Seuran on tehtävä hakemus kilpailun järjestäjälle 31.10. mennessä, mikäli se haluaa kyseisen sarjapaikan.
3. Jos sarjatasolle on vahvistettu seuralisenssijärjestelmä, sarjapaikan saamisen ehtona on kyseisen lisenssin ehtojen täyttäminen.
Palloliiton hallitus vahvistaa kansalliset UEFA:n seuralisenssimääräykset, joiden perusteella seura voi osallistua UEFA:n järjestämiin seurajoukkuekilpailuihin.
Täydennysmenettely
4. Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin päättää vuosittain valtakunnallisten kilpailujen täydennysmenettelystä, jolla sarjapaikan luovuttaneen seuran sarjapaikka voidaan täydentää urheilullisen menestyksen perusteella. Täydennys voidaan tehdä 1.3.2021 jälkeen ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Alueiden järjestämissä kilpailuissa täydennysmenettelystä päättää alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö. Alueiden välisissä kilpailuissa ko. alueet päättävät täydennysmenettelystä yhdessä.
Sarjapaikan siirto
5. Palloliiton hallitus voi tehdä päätöksen valtakunnallisen aikuisten kilpailun sarjapaikan siirrosta seuran joutuessa konkurssiin tai seuran luopuessa tai joutuessa luopumaan muista syistä sarjapaikasta. Liiton järjestämissä valtakunnallisissa nuorten kilpailuissa päätöksen sarjapaikan siirrosta voi tehdä kilpailutyöryhmä. Alueellisten kilpailujen osalta vastaavan päätöksen tekee alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö.
Hakemus sarjapaikan siirrosta on toimitettava kilpailun järjestäjälle viimeistään 30.11. Erittäin painavista syistä Palloliiton hallitus ja nuorten kilpailuiden osalta kilpailutyöryhmä voivat myöntää pidennystä tähän määräaikaan. Alueellisissa kilpailuissa määräajan pidentämisestä päättää kilpailun järjestäjä.
Sarjapaikka voidaan siirtää liiton jäsenyhdistykselle, jolla on edellytykset harjoittaa kilpailutoimintaa kyseisellä sarjatasolla. Sarjapaikan vastaanottavalla yhdistyksellä ei voi ennestään olla sarjapaikkaa samalla sarjatasolla kuin luovutettava sarjapaikka. Sarjapaikkaa ei voida siirtää sellaiselle sarjatasolle, jossa sarjapaikan luovuttavalla yhdistyksellä on jo ennestään sarjapaikka. Sarjapaikan luovuttanut yhdistys ei voi kolmeen vuoteen pelata sillä sarjatasolla, josta se luovutti sarjapaikan tai sitä ylemmällä sarjatasolla. Kilpailun järjestäjä voi perustellusta syystä poiketa em. aikarajasta. Sarjapaikan uusi haltija ei voi viiteen vuoteen luovuttaa siirrossa saamaansa sarjapaikkaa toiselle seuralle. Mikäli sarjapaikan uudella haltijalla on ollut edellisellä pelikaudella sarjapaikka tai -paikkoja sille tässä yhteydessä myönnettyä sarjatasoa alempana, menettää seura sen tai useammasta paikasta kyseessä ollessa niistä korkeimman sarjatason sarjapaikan, ellei sen säilymiselle ole erityistä kilpailunjärjestäjän hyväksymää perustetta.
Sarjapaikan siirron yhteydessä sarjapaikan saaneeseen seuraan siirtyneet pelaajat eivät saa siirtyä takaisin sarjapaikan luovuttaneeseen seuraan sinä kautena, jota sarjapaikan siirto koski.
Liiton järjestämien valtakunnallisten kilpailujen osalta Palloliiton hallituksen ja kilpailutyöryhmän sekä alueellisten kilpailujen osalta alueellisen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmän tulee ottaa sarjapaikan siirtoon liittyvää päätöstä tehdessään huomioon muun muassa sarjapaikkaa anoneen jäsenyhdistyksen kotipaikka, sarjapaikan edellisen haltijan seuran pelaajien asema, kirjanpito, lakisääteisten maksujen hoitaminen ja sarjapaikkaa anoneen ja sarjapaikan edellisen haltijan määräysvaltaa käyttävät henkilöt ym. vastaavat seikat.
Mikäli kyseessä on konkurssista johtunut sarjapaikan siirto, on päätöstä tehtäessä otettava huomioon konkurssiin johtaneet ja konkurssista ilmenevät tiedossa olevat seikat kokonaisuudessaan. Sarjapaikan siirtoa ei voida hyväksyä ilman erityisen painavia syitä, mikäli sarjapaikka on jo aiemmin siirretty konkurssin takia myöhemmin konkurssin tehneelle seuralle tai yhtiölle.
6. Sarjapaikan uuden haltijan tulee antaa kirjallinen sitoumus siitä, että se vastaa ja tulee vastaamaan sarjapaikan edellisen haltijan jalkapallotoiminnasta aiheutuneista riidattomista veloista ja sellaisista veloista, jotka ovat riidanalaisia ja joita koskien velan vahvistava lainvoimainen päätös saadaan vasta sarjapaikan siirron jälkeen.
Sarjapaikkaa haettaessa tulee antaa HT-, KHT- tai JHT- tilintarkastajan laatima ja hakijan allekirjoittama selvitys velkojen ja sitoumusten sekä muiden tiedossa olevien mahdollisten vastuiden määrästä ja laadusta erittelyineen ja hakijan laatima maksusuunnitelma velkojen hoitamiseksi.
Tällaisiksi veloiksi katsotaan mm. sarjapaikan edellisen haltijan pelaajien, valmentajien, huoltohenkilöstön ja toimihenkilöiden palkat ja palkkiot sekä kulukorvaukset, palkkoihin ja palkkioihin liittyvät lakisääteiset maksut kuten verot, erotuomarikustannukset, eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja vakuutusmaksut, palkkaturvavelat, varuste-, lääkintä-, harjoitus-, kenttävuokra- ja matkakulut, pelaajahankintoihin liittyvät maksut sekä mikä tahansa velka liitolle ja piireille riippumatta siitä, minkä yhdistyksen (esim. tukiyhdistys) vastuulla menot ovat ensisijaisesti olleet.
Sarjapaikan uuden haltijan ei tarvitse vastata sarjapaikan edellisen haltijan sellaisista veloista,
a) jotka ovat oman pääoman ehtoisia tai niihin verrattavia eriä;
b) jotka eivät olleet tehtäessä päätöstä sarjapaikan siirrosta hakijan tiedossa ja joista velkoja ei ole ilmoittanut liittoon kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun päätös sarjapaikan siirrosta tehtiin.
7. Nuorten sarjojen osalta ao. kilpailun järjestäjä voi siirtää sarjapaikan, jos sarjapaikan uusi haltija antaa sitoumuksen 6 momentin 3 kohdan velkojen hoidosta ja esittää luotettavan selvityksen näiden velkojen määrästä ja maksuaikataulusta.
Sarjapaikan uuden haltijan ei tällöinkään tarvitse ottaa vastatakseen 6 momentin 4 kappaleen a- ja b- kohdissa mainittuja velkoja.
Luopuminen kesken kauden kilpailuista
8. Jos seura luopuu aikuisten sarjamuotoisesta kilpailusta osallistumisen vahvistamisen jälkeen, seuran joukkue voi osallistua samalle sarjatasolle kilpailun järjestäjän päätöksellä kolmen vuoden kuluttua luovuttamisesta. Mikäli seura luopuu ilmoittautumisen jälkeen ja ennen sarjapaikan vahvistamista, voi seuran joukkue osallistua samalle sarjatasolle kilpailun järjestäjän päätöksellä kahden vuoden kuluttua. Kilpailun järjestäjä voi perustellusta syystä poiketa em. aikarajasta.
9. Jos seura luopuu nuorten sarjamuotoisesta kilpailusta osallistumisen vahvistamisen jälkeen, seuran joukkue voi osallistua samalle sarjatasolle kilpailun järjestäjän päätöksellä kolmen vuoden kuluttua luovuttamisesta. Mikäli seura luopuu ilmoittautumisen jälkeen ja ennen sarjapaikan vahvistamista voi seuran joukkue osallistua samalle sarjatasolle kilpailun järjestäjän päätöksellä maksimissaan kahden vuoden kuluttua. Kilpailun järjestäjä voi perustellusta syystä poiketa em. aikarajasta.
Seuran siirtyminen pelaamaan alemmalla sarjatasolla
10. Seura voidaan hakemuksestaan siirtää pelaamaan haluamalleen alemmalle sarjatasolle, jos sitä voidaan pitää perusteltuna seuran taloudellisen, kilpailullisen tai muun niihin verrattavan syyn takia ja jos alemmalla sarjatasolla on vapaa sarjapaikka. Sarjapaikan siirtoon ei saa liittyä seikkoja, joiden perusteella on aihetta epäillä kyseessä olevan sarjapaikan osto, myynti tai muu siihen verrattava epäasiallinen järjestely. Hakemus on tehtävä vuosittain pelikautta edeltävän vuoden marraskuun loppuun mennessä kilpailun järjestäjälle. Erittäin painavista syistä kilpailun järjestäjä voi myöntää pidennystä näihin määräaikoihin.
Kilpailutoiminnan siirto osakeyhtiölle liiton kilpailuissa
11. Valtakunnallisiin kilpailuihin osallistuva seura voi Palloliiton hallituksen siirtää kilpailutoimintansa hallinnoinnin Suomessa rekisteröidylle osakeyhtiölle. Siirto tulee tehdä Palloliiton hallituksen hyväksymällä sopimuksella ja siirron hyväksymisen edellytyksenä on, että osakeyhtiö esittää liitolle riittävän selvityksen taloudellisesta kantokyvystään. Hakemus hallinnoinnin siirrosta tulee tehdä lisenssimääräysten alaisissa sarjoissa Palloliiton hallitukselle viimeistään 15.11. edellisenä vuonna, jolloin osakeyhtiö tulee olla merkitty kaupparekisteriin. Muissa sarjoissa, joissa hallinnoinnin siirto on mahdollista, aikaraja on 15.1. Hallinnoinnin siirrosta huolimatta sarjapaikka ja pelaajien edustusoikeudet pysyvät siirtosopimuksessa mainituin ehdoin edelleen yhdistyksellä.
Sopimuksen päätyttyä irtisanomisen, purkamisen, sopimusajan päättymisen tai muun syyn vuoksi sarjapaikan hallinnointi voi siirtyä Palloliiton hallituksen takaisin yhdistykselle, jos se ottaa vastattavaksi yhtiön kilpailu- ja muuhun urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset vastuut.
Kilpailutoiminnan hallinnoinnin siirtoa osakeyhtiölle ei voi tehdä muissa kuin valtakunnallisissa aikuisten sarjoissa.
Seuran konkurssi ja yrityssaneeraus
12. Jos seura tai yhtiö, jolle seura on siirtänyt kilpailutoiminnan hallinnoinnin, on asetettu konkurssiin, konkurssipesä voi päättää kilpailutoiminnan jatkamisesta pelikauden loppuun. Kilpailutoiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin lisenssihallinnon toimivaltansa puitteissa antamaa hyväksyntää tai kilpailunjärjestäjän hyväksyntää niissä sarjoissa, joissa ei ole seuralisenssijärjestelmää.
Seuran tultua asetetuksi konkurssiin, työsuhteessa olevat pelaajat voivat irtisanoa pelaajasopimuksensa noudattaen työsopimuslain säännöksiä.
Mikäli konkurssihallinto päättää luopua kilpailutoiminnasta tai mikäli konkurssi raukeaa varojen puutteeseen, pelaajien sopimukset katsotaan päättyneiksi ja pelaajat voivat muuttaa edustusoikeutensa uuteen seuraan. Edustusoikeus uuteen seuraan on rekisteröitävä näiden määräysten 11 §:n mukaisesti.
Yrityssaneeraus ei muodosta estettä osallistua kilpailutoimintaan, ellei sarjatasolle asetetuista seuralisenssi- tai muista määräyksistä muuta johdu.
Joukkueet liiton kilpailussa
13. Aikuisten kilpailuihin osallistuvan seuran reservijoukkue on oikeutettu nousemaan liiton järjestämään valtakunnalliseen sarjaan ja pelaamaan siellä seuraavalla kaudella vain sillä edellytyksellä, että joukkue on aloittanut rekisteröitymisen liiton jäsenseuraksi viimeistään 30.11. mennessä. Tämä määräys ei koske Veikkausliigan tai Miesten Ykkösen sekä Kansallisen Liigan joukkueen tai Naisten Ykkösen reservijoukkuetta, joka nousee Miesten tai Naisten Kakkoseen. Tämä määräys ei myöskään koske Kansallisen Liigan joukkueen reservijoukkuetta, joka nousee naisten Ykköseen.
14. Valtakunnallisissa aikuisten kilpailussa ei samalla sarjatasolla voi olla joukkuetta sellaisesta seurasta,
a) jolla on suoraan tai välillisesti 10 % tai enemmän toisen samalla sarjatasolla pelaavan joukkueen kilpailutoimintaa harjoittavan yhtiön äänivallasta;
b) joka on toisen samalla sarjatasolla pelaavan seuran jäsen;
c) joka on edustettuna toisen samalla sarjatasolla pelaavan seuran johdossa tai hallinnossa;
d) jonka johtokunnan tai hallituksen jäsen on samalla sarjatasolla pelaavan seuran johtokunnassa, hallituksessa, pelaajana, valmentajana tai muuna taustahenkilönä;
e) jonka joukkueen pelaaja tai valmentaja tai muu toimihenkilö toimii toisen seuran samalla sarjatasolla pelaavan joukkueen pelaajana, valmentajana tai muuna toimihenkilönä.
Jos on joku muu perusteltu seikka, jonka perusteella kahden samalla sarjatasolla olevan seuran välillä näyttäisi olevan esteellisyyden aiheuttava asia, voi Palloliiton hallitus kieltää kyseisen järjestelyn.
Palloliiton hallitus päättää niistä toimenpiteistä, joihin ryhdytään, jos tämän momentin määräyksiä rikotaan.
15. Nuorten kilpailussa voi samasta seurasta vain yksi joukkue pelata ylimmässä liiton järjestämässä valtakunnallisessa sarjamuotoisessa kilpailussa.
16. Seuran eri joukkueiden pelaamisesta cup-kilpailuissa määrätään niitä koskevissa erillismääräyksissä.
Ottelun pelaamista koskevat määräykset
17. Kilpailun järjestäjä määrää otteluiden pelaamisajankohdan. Perustellusta syystä kilpailun järjestäjällä on oikeus tehdä muutoksia vahvistettuun sarjaohjelmaan tai otteluiden pelaamisajankohtaan.
18. Ottelu voidaan siirtää vain kilpailun järjestäjän suostumuksella. Kilpailun järjestäjä voi periä siirrosta maksun siirtoa pyytäneeltä seuralta.
Edustustehtäviin nimeämiset, edustusoikeus maaottelussa ja kansainvälisissä seuraotteluissa
19. Edustustehtäviin nimeämisessä noudatetaan näiden määräysten lisäksi FIFA:n määräyksiä.
20. Edustustehtäviin nimetty pelaaja on velvollinen noudattamaan saamaansa kutsua.
Hän ei saa ilman kutsujan lupaa ilmoitettuna edustustehtävän kestoaikana osallistua pelaajana muun järjestäjän tapahtumaan. Mahdollisesti samanaikaisiksi ajoittuvissa edustustehtävissä noudatetaan seuraavaa järjestystä: 1. liitto, 2. muu.
Jos pelaajan todetaan ilmoitettuna edustustehtävän kestoaikana pelanneen ilman kutsujan lupaa virallisessa seuransa ottelussa, voidaan pelaajan katsoa olleen asianomaisessa ottelussa pelioikeudeton pelaaja.
21. Kotimainen seura, josta on valittu edustustehtävään yksi aikuinen pelaaja tai kaksi samassa joukkueessa pelaavaa nuorta pelaajaa, voi anoa asianomaisen joukkueen kilpailun järjestäjältä seuran ottelun siirtämistä siten, että ottelun ja edustustehtävän välillä on vähintään kaksi (2) kokonaista kalenterivuorokautta.
Ottelusiirtoa on anottava välittömästi edustustehtävään nimettyjen pelaajien julkistamisen jälkeen, viimeistään viikko ennen ottelua. Jos nimeäminen edustustehtävään tapahtuu myöhemmin, on siirtoa anottava välittömästi nimeämisen tultua tietoon.
22. Kilpailun järjestäjä voi siirtää edustustehtäviin nimetyn pelaajan joukkueen sarjaotteluja niin, että pelaaja on kutsujan käytettävissä vähintään kaksi päivää ennen edustustehtävää.
23. Maaottelussa voi Suomea edustaa vain Suomen kansalainen. Ystävyysotteluissa voi Suomea edustaa myös pelaaja, joka on laittanut vireille hakemuksen Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Pelaajan käyttämiseen ystävyysmaaottelussa vaaditaan aina vastustajajoukkueen suostumus. Seurojen välisissä kansainvälisissä otteluissa voi suomalaista seuraa edustaa myös ulkomaalainen FIFA:n, UEFA:n ja näiden määräysten mukaisesti.
Luovutukset, kilpailun tai ottelun keskeyttäminen ja sarjasta sulkeminen
24. Kilpailun järjestäjä päättää sarjakohtaisesti, sallitaanko sarjassa luovutuksia. Luovuttaneeksi katsotaan joukkue, joka ei saavu otteluun tai saapuu vajaalukuisena tai myöhästyneenä esittämättä pätevää syytä. Joukkuetta kohdanneesta esteestä on viipymättä ilmoitettava kilpailun järjestäjälle, erotuomarille ja vastustajalle.
Vajaalukuiseksi katsotaan joukkue, jossa ottelun alkamishetkenä ei ole jalkapallosääntöjen tai kilpailun järjestäjän määrittelemää vähimmäispelaajamäärää.
Joukkue, joka olisi voinut aloittaa ottelun, tuomitaan voittajaksi 3-0.
Hävinneeksi tuomitun joukkueen seuraa voidaan rangaista ja velvoittaa se maksamaan kilpailun järjestäjän hyväksymät voittajajoukkueen kohtuulliset kulut.
25. Keskeyttäneeksi katsotaan joukkue, joka ilman pätevää syytä lopettaa ottelun kesken.
Keskeyttänyt joukkue tuomitaan häviämään ottelu 3-0. Jos joukkue, joka ei ole keskeyttänyt ottelua on keskeytyshetkellä johdossa vähintään kolmella maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan.
Keskeyttäneen joukkueen seuraa ja/tai siinä mukana olevien henkilöitä voidaan rangaista.
26. Joukkueiden luovutuksia ja keskeytyksiä ei sallita, liiton järjestämissä kilpailuissa eikä alueellisen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan työryhmän erikseen päättämissä alueellisissa sarjoissa.
27. Painavista syistä kilpailun järjestäjä voi kuitenkin määrätä 24, 25 ja 26 momentissa tarkoitetut ottelut pelattaviksi.
28. Jos joukkue keskeyttää ottelun tai se luovutuksen vuoksi tai muusta syystä suljetaan pois kilpailusta, jossa keskeytykset ja luovutukset eivät ole sallittuja, sen ottelut mitätöidään ja sen katsotaan jääneen sarjassaan tai lohkossaan viimeiseksi. Jos kilpailussa sallitaan luovutuksia, sovelletaan tätä ja seuraavaa (29.) momenttia sen jälkeen, kun sallittu määrä luovutuksia täyttyy.
Jos kyseessä on kilpailu, josta jakaudutaan kesken kauden jatkokilpailuihin, sen eri osat katsotaan erillisiksi kilpailuiksi.
Keskeyttänyt, luovuttanut tai kilpailusta suljettu joukkue putoaa kilpailun järjestäjän määräämään sarjaan.
29. Jos keskeyttäminen tai luovuttaminen tapahtuu, kun joukkueella on enää kaksi ottelua jäljellä kyseisessä kilpailussa, ei keskeyttäneen tai luovuttaneen joukkueen otteluita mitätöidä ja pelaamattomat ottelut kirjataan vastustajalle luovutettuina otteluina 3-0, paitsi jos joukkue, joka ei ole keskeyttänyt ottelua on keskeytyshetkellä johdossa vähintään kolmella maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan. Keskeyttänyt tai luovuttanut joukkue suljetaan kuitenkin pois kilpailusta.
30. Mikäli ottelu keskeytetään joukkueen pelaajamäärän vähentyessä liikaa jalkapallosäännöissä tai muissa määräyksissä mainitulla tavalla, keskeyttämisen aiheuttanut joukkue tuomitaan hävinneeksi 3-0. Jos joukkue, joka ei ole aiheuttanut ottelun keskeytystä, on keskeytyshetkellä johdossa vähintään kolmella maalilla, jää keskeytyshetken tulos voimaan. Asia käsitellään tarvittaessa erikseen asianomaisen kilpailun kurinpitoelimessä.
31. Jos erotuomari ei ole aloittanut tai on keskeyttänyt tai lopettanut ottelun esimerkiksi olosuhde- tai turvallisuussyistä, hän voi esteen poistuttua ja kohtuullisen ajan sisällä määrätä sen pelattavaksi loppuun. Mikäli keskeytettyä ottelua ei pelata loppuun, ottelun mahdollisesta uudelleen pelaamisesta ja siitä, miten se pelataan (esim. koko ottelu vai jäljellä ollut aika), tekee päätöksen kilpailun järjestäjä. Ottelua ei pelata uudelleen, jos se keskeytykseen johtaneiden tai muiden painavien syiden vuoksi olisi kohtuutonta. Mikäli ottelu pelataan uudelleen, jaetaan uuden ottelun kustannukset ja tuotot joukkueiden kesken tasan. Kustannuksiksi hyväksytään erotuomarikulut, kenttävuokra, järjestyksenvalvonnasta aiheutuneet kulut ja vierasjoukkueen matkakulut 1 euro/kilometri. Kuluista vähennetään ottelun tuotot, kuten lipputulot yms.
7 § Pisteet ja sijoitukset kilpailussa
1. Voittanut joukkue saa kolme pistettä, hävinnyt nolla pistettä sekä ottelun päättyessä tasan kumpikin joukkue yhden pisteen. Kilpailun järjestäjä voi kilpailutavasta päättäessään antaa lähtöpisteitä kilpailun mahdollisille jatkokierroksille.
2. Sarjamuotoisessa kilpailussa, jossa ei ole käytössä edestakaista vaihto-oikeutta, tasapisteiden sattuessa joukkueiden sijoitus ratkeaa seuraavassa järjestyksessä:
a) maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus;
b) tehtyjen maalien lukumäärä;
c) kaikkien a) ja b) kohdan soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet 2) maaliero, 3) tehdyt maalit;
d) jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut.
Jos d-kohdan soveltamisen jälkeen sarjassa, jossa joukkueet pelaavat toisiaan vastaan saman määrän otteluita koti- ja vieraskentällä ja jossa a-, b- ja c-kohtien soveltamisen jälkeen on kaksi joukkuetta, joiden keskinäisten ottelujen pisteet ja tehdyt maalit ovat samat, ratkaisee se, kumpi joukkueista on tehnyt keskinäisissä otteluissa enemmän maaleja vieraskentällä;
e) arpa.
3. Turnauksessa tai sarjassa, jossa on sallittu edestakaiset vaihdot, tasapisteissä ratkaisee sijoituksen:
a) kaikkien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet 2) maaliero 3) tehdyt maalit;
b) tasapisteisiin päätyneiden keskinäinen ottelu tai ottelut;
c) joukkueiden sarjassa tai lohkossa saavuttama 1) maaliero 2) tehdyt maalit;
d) keskinäiset ottelut;
e) arpa.
4. Sarjatilanteen perusteella pelataan uusintaottelu vain, jos siitä on annettu erillismääräys asianomaisen kilpailun kilpailutavasta päätettäessä.
8 § Peliasu ja mainokset
1. Joukkueiden peliasuista määrätään vuosittain Jalkapallon kilpailutoimintaa koskevissa määräyksissä ja järjestämisohjeissa.
2. Kilpailun järjestäjä voi antaa peliasuista ja mainosten käytöstä erillismääräyksiä.
3 Luku
PELAAJAN ASEMAAN LIITTYVÄT YLEISMÄÄRÄYKSET
9 § Pelaajan sopimus ja lakisääteinen tapaturma- ja eläketurva
1. Ammattilaisella ja sopimuksellisella amatöörillä tulee olla aina kirjallinen, Palloliiton hallituksen hyväksymän mallin mukainen pelaajasopimus. Seurat liittävät sopimukset pelaajarekisteriin vuosittain pelaajaa rekisteröitäessä. Pelaajasopimus pitää olla liitettynä rekisteriin ennen pelaajan ensimmäisestä ottelua ko. sarjassa. Pelaajasopimuksen liittämisen rekisteriin laiminlyöntimaksu määritellään Palloliiton erillismaksuissa
Vain ammattilaiset ja sopimukselliset amatöörit voivat olla merkittynä kokoonpanoluetteloon miesten kolmessa ylimmässä sarjassa ja naisten kahdessa ylimmässä sarjassa sekä näissä sarjoissa pelaavien joukkueiden pelaamissa cup-kilpailuissa. Jos pelaajalla ei ole voimassa oleva sopimusta, katsotaan hänet pelioikeudettomaksi.
2. Pelaajan sopimuksen päätyttyä sopimuskauden umpeutumisen tai muun syyn vuoksi tai kun vanhaa sopimusta on jäljellä enintään kuusi kuukautta, voi pelaajasta kiinnostunut seura ryhtyä sopimusneuvotteluihin pelaajan kanssa. Ennen sopimusneuvotteluihin ryhtymistä pelaajan kanssa, on seuran ilmoitettava kirjallisesti aikeistaan pelaajan nykyiselle seuralle. Mikäli uusi seura tai pelaaja rikkoo tätä velvoitetta, voidaan asia saattaa kurinpitomenettelyyn.
3. Mikäli pelaaja saa pelaamisesta veronalaista tuloa vähintään sen verran kuin urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (24.4.2009/276) määritellään, on seuran järjestettävä kyseisen lain edellyttämä vakuutusturva.
4. Seuran tulee lähettää luettelo liittoon lain soveltamisalaan kuuluvista pelaajista ennen pelikauden ensimmäistä virallista ottelua. Mahdolliset muutokset luettelossa tulee ilmoittaa liittoon viikon kuluessa. Liitolla on oikeus julkistaa pelaajasopimusten kesto ja seura.
5. Mikäli lain edellyttämä vakuutusturva on järjestämättä, voi kilpailun järjestäjä todeta pelaajan pelioikeudettomaksi, kunnes turva on järjestetty, ja muilta osin siirtää asian kurinpitovaliokunnan käsiteltäväksi.
10 § Ei EU-pelaaja
1. Ei EU-pelaajaksi lasketaan pelaaja, joka ei ole Euroopan Unionin (EU) tai Euroopan Talousalueen (ETA) jäsenvaltion tai Sveitsin kansalainen.
2. Voidakseen pelata miesten kolmessa ylimmässä ja naisten kahdessa ylimmässä sarjassa sekä näissä sarjoissa pelaavien joukkueiden pelaamissa cup-kilpailuissa, pitää Ei EU-pelaajan täyttää seuraavat edellytykset:
a) Pelaajan tai hänen seuransa on esitettävä liitolle oleskelulupapäätös ennen kuin pelaaja voidaan rekisteröidä. Harkinnan mukaan jo hakemus oleskeluluvan saamiseksi voidaan hyväksyä. Mikäli pelaajan sopimus alkaa kolme kuukautta tai vähemmän ennen kauden päättymistä ja kestää enintään kolme kuukautta, hyväksytään oleskeluluvan sijaan myös turistiviisumi tai viisumivapauden mahdollistaessa määräaikaisen työskentelyn hyväksytään viralliset matkustusasiakirjat. Siinäkin tapauksessa vaaditaan b-kohdan mukaista minimitoimeentuloa.
b) Pelaajan on saatava pelaajasopimuksen mukaan veronalaista tuloa KELA:n vuosittain määrittelemän minimitoimeentulon verran (vuonna 2021: 1252 euroa/kuukausi). Mikäli pelaajalle on myönnetty oleskelulupa muun syyn kuin urheilun vuoksi, ei minimipalkkasääntö koske häntä.
11 § Pelipassi ja vakuutusturva
1. Jokaisella viralliseen kilpailuun osallistuvalla pelaajalla tulee olla voimassa kyseessä olevaan kilpailuun oikeuttava pelipassi, aktivoitu jalkapallorooli Palloliiton Pelipaikka-pelaajarekisterijärjestelmässä ja 3 §:ssä määritelty vakuutusturva. Seura on vastuussa pelaajan pakollisen vakuutusturvan järjestämisestä, ellei siitä ole kirjallisesti toisin sovittu.
2. Ilman pelipassia oleva pelaaja katsotaan pelioikeudettomaksi pelaajaksi.
3. Mikäli vakuutusturva on järjestämättä tai jalkapallorooli aktivoimatta, voi kilpailun järjestäjä todeta pelaajan pelioikeudettomaksi, kunnes turva on järjestetty ja muilta osin siirtää asian valtakunnallisissa kilpailuissa
Palloliiton kurinpitovaliokunnan ja alueellisissa kilpailuissa alueellisen kurinpito ja vastalauseasioita käsittelevän työryhmän käsiteltäväksi.
4. Seuralle, joka on peluuttanut pelaajaa ilman pelipassia tai väärällä pelipassilla, voidaan määrätä maksu kilpailumääräysten rikkomisesta. Ensisijaisesti sovelletaan kuitenkin näiden määräysten 24 §:n 2-kohtaa.
12 § Yleiset kansalliset edustusoikeusmääräykset
Pelaajan edustusoikeus
1. Pelaaja voi osallistua pelaajana viralliseen otteluun vain sen liiton jäsenseuran, jossa hänen edustusoikeutensa on, joukkueessa ellei näistä säännöistä tai erillismääräyksistä muuta johdu.
2. Pelaajan edustusoikeus rekisteröityy ensimmäisen kerran siihen liiton jäsenseuraan, jonka joukkueessa hän pelaa ensimmäisen virallisen ottelunsa, tai jonka pelaajana hän ensimmäisen kerran lunastaa liiton peli-, harraste tai korttelipassin.
Ulkomailta tulevaan pelaajaan, joka haluaa rekisteröityä liiton jäsenseuraan, sovelletaan kilpailumääräysten 21 §:n määräyksiä.
3. Edustusoikeus säilyy, tämän pykälän 9. ja 10. momenttien poikkeuksia lukuun ottamatta, 1 ja 2 momentissa mainitussa seurassa niin kauan kunnes se tämän pykälän määräysten mukaisesti rekisteröidään toiseen seuraan.
4. Pelaajan edustusoikeuden siirto tehdään pelaajarekisterijärjestelmässä. Pelaajan uusi seura aloittaa siirron pyytämällä pelaajan edustusoikeutta vanhalta seuralta. Näiden määräysten 13 §:ssä määritellään ne pelaajan iästä ja asemasta riippuvat ajankohdat, jolloin edustusoikeuden muutos voidaan tehdä.
5. Seuran on saatava pyytämänsä edustusoikeus 7 vuorokauden kuluessa pyynnöstä tai siitä, kun pelaaja on täyttänyt kirjallisesti sovitut velvoitteet entistä seuraa kohtaan. Mikäli edustusoikeus on annettu puutteellisena tai myöhästyneenä, voi kilpailun järjestäjä määrätä maksun kilpailumääräysten rikkomisesta ja lisäksi asia voidaan saattaa kurinpitomenettelyyn.
Mikäli oikeudesta edustusoikeuden muutokseen tai velvoitteiden suorittamisesta ei olla yksimielisiä, ratkaisee kiistan valtakunnallisten kilpailujen kohdalla liiton kilpailutoiminto ja alueellisten kilpailujen kohdalla vastaanottavan seuran alueen kilpailutoiminto. Päätöksestä voidaan valittaa seitsemän päivän kuluessa valtakunnallisten kilpailujen kohdalla liiton kilpailutyöryhmälle ja alueellisten kilpailuiden kohdalla vastaanottavan seuran alueen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitystyöryhmälle. Kilpailutyöryhmän päätöksestä voi valittaa 7 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Palloliiton hallitukseen ja alueellisen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan työryhmän päätöksestä liiton kilpailutyöryhmälle, joiden päätökset ovat lopullisia.
Mikäli entinen seura ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy antamasta edustusoikeutta, kilpailun järjestäjä voi määrätä maksun kilpailumääräysten rikkomisesta ja lisäksi asia voidaan viedä kurinpitomenettelyyn. Tällaisessa tapauksessa kilpailun järjestäjä voi hyväksyä edustusoikeuden siirron.
6. Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan, kun entinen seura on hyväksynyt siirron ja uusi seura on suorittanut pelaajasiirron loppuun Pelipaikka-järjestelmässä ja pelaajastatuksen/iän mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettu.
Siirtopyyntö on tehtävä ennen siirtoikkunan sulkeutumista, ja rekisteröintimaksu on maksettava ennen ensimmäistä peliä uudessa seurassa.
7. Mikäli pelaajan pelaajastatus muutetaan kauden aikana saman seuran sisällä harrastepelaajasta (harrasterekisteröityminen tai korttelipassi) amatööriksi, sopimukselliseksi amatööriksi tai ammattilaiseksi, tai amatööristä sopimukselliseksi amatööriksi tai ammattilaiseksi, tai sopimuksellisesta amatööristä ammattilaiseksi, pitää maksaa uuden pelaajastatuksen mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu. Mikäli pelaaja on siirtynyt kansainvälisellä siirrolla seuraan, on pelaajastatuksen muutoksen yhteydessä maksettava kansainvälisen siirron mukainen edustusoikeuden rekisteröintimaksu.
Jos pelaajan edustusoikeus on ollut seurassa jo ennen 16.11. edellisenä kautena, ei seuran sisällä tehtävästä pelaajastatuksen muutoksesta tarvitse maksaa edustusoikeuden rekisteröintimaksua.
8. Pelaaja voi ensimmäistä kertaa pelata uuden seuransa joukkueen virallisessa ottelussa aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä entisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta edellyttäen, että hänen pelioikeutensa muutoin on kunnossa eikä näistä määräyksistä muuta johdu.
9. Tämän pykälän aiemmista määräyksistä poiketen voi sellainen sopimukseton pelaaja, jolla ei edellisellä eikä kuluvalla pelikaudella ole ollut pelipassia, siirtää vapaasti ja ilman edustusoikeuden rekisteröintimaksun suorittamista edustusoikeutensa uuteen seuraan. Rekisteröintiä ei voi kuitenkaan tehdä 2.9. jälkeen. Alueet voivat antaa tästä poikkeuksia omiin kilpailuihinsa. Ulkomailta tulevaan pelaajan osalta sovelletaan 21 §:n määräyksiä.
10. Mikäli pelaajalla on ollut peli- tai korttelipassi ja hän on pelannut samassa seurassa vähintään kahden edellisen pelikauden ajan ilman, että hänen edustusoikeuttaan olisi näiden määräysten mukaisesti rekisteröity seuraan, voi kilpailun järjestäjä harkintavaltaansa käyttäen päätöksellään vahvistaa pelaajan edustusoikeuden siirtyneen kyseiseen seuraan.
Määräaikainen siirto
11. Pelaajan edustusoikeus voidaan siirtää määräajaksi toiseen seuraan seuraavin ehdoin ja 15 momentissa mainituin rajoituksin:
– Määräaikaisuus alkaa maksupäivästä ja päättyy osapuolien sopimana loppumispäivänä. Määräaikaisen pelaajasiirron kesto on vähintään 15 vuorokautta ja enintään saman vuoden 16.11. saakka. Määräaikainen siirto voi kuitenkin jatkua 16.11. jälkeen jos pelaajan edustamalla joukkueella on otteluita ko. ajankohdan jälkeen;
– Määräaika ei saa päättyä eikä siirtoa voi keskeyttää 3.9.–15.11. välisenä aikana. Määräaikaista siirtoa ei voi katkaista myöskään 15.11. jälkeen ennen kuin joukkueen, johon pelaaja palaa, kauden viimeinen ottelu on pelattu. Pelaajan siirtyessä Veikkausliigassa tai Ykkösessä pelaavasta joukkueesta määräaikaisella siirrolla, määräaika ei saa päättyä eikä siirtoa voi keskeyttää 13.8.–15.11. välisenä aikana eikä 15.11. jälkeen ennen kuin joukkueen, johon pelaaja palaa, kauden viimeinen ottelu on pelattu. Kuitenkin Veikkausliigasta tai Miesten Ykkösestä siirryttäessä määräaika voidaan katkaista myös välillä 13.8.– 2.9., mutta tällöin pelaajalla ei kuitenkaan ole enää pelioikeutta kuluvalla kaudella Veikkausliigassa tai Miesten Ykkösessä missään joukkueessa;
– Kaikki osapuolet, vanha ja uusi seura sekä pelaaja, suostuvat siirtoon;
– Edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava ennen pelaajan ensimmäistä peliä uudessa seurassa; - Määräaikaisesti siirretyn pelaajan edustusoikeutta ei voi määräajan voimassaoloaikana siirtää kolmanteen seuraan;
– Pelaajan pelaajastatus ei voi muuttua määräaikaisessa siirrossa.
12. Määräaikaisella siirrolla voidaan siirtää aikuisten sarjoissa kuitenkin vain enintään kolme alemman sarjatason kilpailuun osallistuvaan joukkueeseen ennen ylemmällä sarjatasolla pelaavan joukkueen kauden ensimmäistä virallista ottelua.
13. Pelaajan edustusoikeus palautuu automaattisesti entiseen seuraan määräajan umpeuduttua tai siirron keskeydyttyä.
14. Määräaika voidaan keskeyttää pelaajarekisterijärjestelmässä aikaisintaan 15 vuorokauden kuluttua siirrosta. Keskeyttäminen vaatii vanhan ja uuden seuran sekä pelaajan suostumukset.
15. Määräaikaisesti siirtyvä pelaaja voi ensimmäistä kertaa pelata uuden seuransa joukkueen virallisessa ottelussa aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä entisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta edellyttäen, että hänen pelioikeutensa muutoin on kunnossa eikä näistä määräyksistä muuta johdu. Kun pelaaja määräajan päätyttyä palaa takaisin lähtöseuraan, voi hän pelata siellä aikaisintaan kuudentena päivänä viimeisestä edellisessä seurassa pelatusta virallisesta ottelusta.
16. Määräaikaisesti siirretty pelaaja ei saa pelata omaa emoseuraansa tai tämän farmi- ja/tai yhteistyösopimuksen piirissä olevaa seuraa vastaan virallisessa ottelussa. Tämä kielto koskee sekä varsinaista määräaikaisen lainasopimuksen tehnyttä seuraa, että tämän farmi- ja/tai yhteistyöseurasopimuksen piirissä olevia seuroja. Mikäli seura on menetellyt tämän sääntökohdan vastaisesti, katsotaan sen käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten 24 §:n mukaisesti.
17. Kilpailumääräysten 13 §:n 9 momentin määräyksistä huolimatta määräaika Veikkausliigaan ja Miesten Ykköseen voi päättyä myös 21.4. – 12.7. välisenä aikana.
13 § Kansallinen siirtoaika ja rekisteröinti
Yleiset siirtoaikaa koskevat määräykset
1. Vapaa siirtoaika, jolloin sopimuksettoman pelaajan on todisteellisesti ilmoitettava seuralleen, että tulee hakemaan edustusoikeuden muutosta toiseen seuraan 12 §:n mukaisesti on:
a) ammattilaisella 16.11.–2.9.
b) amatöörillä ja sopimuksellisella amatöörillä 16.11.–27.2.
Niiden pelaajien osalta, jotka pelaavat sarjoissa, joissa pelejä pelataan 16.11 jälkeen, uusi kausi pelaajasiirroissa alkaa vasta sarjan viimeisen ottelun jälkeen.
2. Kun sopimukseton pelaaja on täyttänyt 12 § 5:n mukaiset sovitut velvoitteet entistä seuraansa kohtaan, häneltä ei voida evätä vapaata siirtoa 28.2. – 2.9. välisenä aikana sinä vuonna, kun hän täyttää 35 vuotta tai on tätä vanhempi, eikä pelaajalta ennen kuin sinä vuonna, jolloin hän täyttää 12 vuotta.
3. Jos pelaajan kirjallinen sopimus seuran kanssa päättyy myöhemmin kuin 1 momentin b-kohdassa on mainittu, vapaa siirtoaika päättyy 2.9.
4. Vapaan siirtoajan osalta pelaajan pelaajastatus (ammattilainen, sopimuksellinen amatööri, amatööri) määrittyy edellisen pelikauden perusteella.
5. Vapaan siirtoajan jälkeen pelaaja voi saada pelioikeuden uuteen seuraan viimeistään 2.9. vain entisen seuran suostumuksella. Kilpailun järjestäjä voi myöntää hakemuksesta poikkeuksen edellä mainittuun sääntöön 2.9. jälkeen, mikäli kyseessä on nuori pelaaja.
6. Kun pelaaja on täyttänyt 12 § 5:n mukaiset velvoitteet, vapaa siirtoaika päättyy 2.9. jos hänen edellisellä seurallaan ei ole enää viralliseen kilpailutoimintaan osallistuvaa joukkuetta, jossa pelaaja ikänsä perusteella voisi pelata tai sellaista joukkuetta, jossa pelaamista hänen sopimuksensa koskee.
Rekisteröinti
7. Rekisteröinti uuteen seuraan on tehtävä aina ennen pelaajan pelaamaa ensimmäistä virallista ottelua uudessa seurassa. Uuden seuran on aloitettava edustusoikeuden siirto pelaajalle pelaajarekisterijärjestelmässä viimeistään 2.9. Mikäli rekisteröinti on kesken 2.9. jälkeen ei rekisteröintiä voi kuitenkaan tehdä, mikäli pelaaja on ollut merkittynä kokoonpanoluetteloon vanhan seuransa ottelussa 2.9. jälkeen.
8. Kun pelaaja siirtyy siirtokorvausta vastaan toiseen seuraan pysyvästi tai määräaikaisesti, tulee pelaajan uuden seuran toimittaa liitolle seurojen kesken solmittu kirjallinen siirtosopimus, josta siirtokorvaus käy ilmi.
Edustusoikeuden siirto Veikkausliigaan ja Miesten Ykköseen
9. Pelaajan edustusoikeus voidaan siirtää Veikkausliigan ja Miesten Ykkösen seuroihin pelikauden aikana ajanjaksoina 27.1. – 20.4 ja 13.7. -12.8. Uuden seuran on pyydettävä edustusoikeutta pelaajarekisterijärjestelmässä aikaisemmasta seurasta edellä mainittujen aikarajojen puitteissa ja rekisteröinti uuteen seuraan on tehtävä viimeistään ennen pelaajan ensimmäistä virallista ottelua uudessa seurassa. Pelaajan edustusoikeus voidaan kuitenkin siirtää Veikkausliigassa tai Miesten Ykkösessä pelaavaan seuraan myös 21.4. – 12.7. välisenä aikana, mutta pelaajalla ei kyseisenä ajanjaksona ole pelioikeutta Veikkausliigassa tai Miesten Ykkösessä pelaavassa joukkueessa, vaan ainoastaan seuran alemmilla sarjatasoilla pelaavissa joukkueissa ja nuorten joukkueissa sekä farmisopimusjoukkueessa.
10. Edellisen momentin aikarajat eivät rajoita seurojen farmisopimusosapuolten joukkueiden, yhteistyöseurojen tai yhteisjoukkueiden pelaajien pelioikeutta seuroissa 21.4. – 12.7. välisenä aikana.
11. Palloliiton hallitus voi päättää 9 momentista poikkeavia määräyksiä muiden kilpailujen osalta.
12. Liiton kilpailutoiminto voi hyväksyä pelaajan edustusoikeuden siirron ammattilaiseksi 21.4. – 12.7. välisenä aikana, jos pelaajan entinen seura ja pelaaja esittävät luotettavan kirjallisen selvityksen siitä, että pelaajan ammattilaissopimus aikaisemman seuran kanssa on päättynyt ennen 21.4. ja että hän ei ole pelannut missään seurassa virallisessa ottelussa Suomessa tai ulkomailla 20.4. jälkeen. Tällaisia edustusoikeuden siirtoja voidaan hyväksyä seuraa kohti korkeintaan kaksi ajanjaksolle 21.4. – 12.7.
Seura voi valittaa kilpailutoiminnon kielteisestä päätöksestä liiton kilpailutyöryhmälle 7 päivän kuluessa päätöksestä. Kilpailutyöryhmän päätös asiassa on lopullinen.
Myönteinen päätös voidaan perua liiton kilpailutoiminnon toimesta, jos myöhemmin ilmenee seikkoja, jotka olisivat johtaneet päätöksentekohetkellä epäävään päätökseen. Pelaaja on pelioikeudeton perumispäätöksestä lähtien edellyttäen, että uusi seura ja/tai pelaaja on toiminut asiassa vilpittömässä mielessä. Muussa tapauksessa pelaajan voidaan katsoa olleen pelioikeudeton edellisestä, pelioikeuden myöntäneestä päätöksestä lähtien 12.8. saakka. Tällöin noudatetaan kilpailumääräysten 24 §:n ja 25 §:n menettelysäännöksiä.
4 Luku
ERITYISET KANSALLISET EDUSTUS- JA PELIOIKEUSMÄÄRÄYKSET
14 § Nuoren pelaajan edustusoikeusmääräykset
Nuoren pelaajan joukkue seurassa
1. Nuorella pelaajalla on pelioikeus samassa seurassa vain yhdessä joukkueessa/sarjataso. Nuorella pelaajalla on myös pelioikeus seuransa vanhemmissa nuorten joukkueissa sekä kaikissa seuransa aikuisten joukkueissa, kuitenkin vain yhdessä joukkueessa/sarjataso.
2. Nuori pelaaja voi pelata seuran saman nuorten ikäluokan eri sarjatasoilla pelaavissa joukkueissa yhdellä sarjatasolla per päivä. Alemman sarjatason ottelussa voi kulloinkin pelata kuitenkin yhteensä enintään neljä ylempien sarjatasojen viimeisissä otteluissa pelannutta pelaajaa. Kilpailun järjestäjä voi alueellisissa kilpailuissa tehdä poikkeuksia 2. momentissa mainittuun pelaajamäärään.
3. Nuori pelaaja, joka
a) pelaa nuorten sarjassa ylemmän sarjatason joukkueessa 31.5. jälkeen, ei saa enää kevätkierroksella pelata saman seuran tai yhteisjoukkueen samassa ikäluokassa alemmalla sarjatasolla pelaavassa joukkueessa, ellei alemman sarjatason joukkueella ole 31.5. jälkeen pelaamatta vielä enemmän kuin kolme kevätkierroksen ottelua, jolloin ko. pelaajan pelioikeus päättyy alemman sarjatason joukkueen neljänneksi viimeiseen kevätkierroksen otteluun. Tämä kohta on voimassa vain, mikäli alemman sarjatason kevät- ja syyskierrokset katsotaan eri kilpailuiksi.
b) pelaa nuorten sarjassa ylemmän sarjatason joukkueessa 2.9. jälkeen, ei saa enää syyskierroksella pelata saman seuran tai yhteisjoukkueen samassa ikäluokassa alemmalla sarjatasolla pelaavassa joukkueessa, ellei alemman sarjan joukkueella ole 2.9. jälkeen pelaamatta vielä enemmän kuin kolme syyskierroksen ottelua, jolloin ko. pelaajan pelioikeus päättyy alemman sarjatason joukkueen neljänneksi viimeiseen syyskierroksen otteluun.
Kilpailun järjestäjä voi alueellisissa kilpailuissa tehdä poikkeuksia a ja b-kohdissa mainittuihin aikarajoihin/rajoituksiin.
4. Nuorella pelaajalla on tämän pykälän 3 momentissa mainituin rajoituksin pelioikeus myös 2.9. jälkeen kaikissa niissä seuran aikuisten ja nuorten joukkueissa, joissa hänellä näiden määräysten mukaan on pelioikeus.
5. Nuori pelaaja saa pelata vain yhden ottelun päivässä, lukuun ottamatta turnausmuotoisia kilpailuja. Kilpailun järjestäjä voi antaa luvan pelata useampia otteluita päivässä.
6. Kaikissa nuorten ikäluokissa ja sarjatasoilla joukkue voi peluuttaa otteluissaan kahta sellaista pelaajaa, jotka ovat syntyneet ko. sarjan ikäluokkaa edeltävän vuoden aikana. Näillä pelaajilla ei ole pelioikeutta muissa nuorten sarjojen joukkueissa, mutta on pelioikeus aikuisten sarjoissa. Joukkueiden tulee ilmoittaa yli-ikäisten pelaajien nimet (enintään 2/joukkue) kilpailun järjestäjälle ennen kuin pelaajat pelaavat sarjan tai kevät- taikka syyskierroksen ensimmäisen ottelun. SM-karsintasarjoissa ilmoitus tulee tehdä ennen joukkueen neljättä ottelua karsintasarjassa. SM-karsintasarjan jälkeen YI-pelaajat tulee ilmoittaa uudelleen kevätkierrokselle, ja kevätkierroksen jälkeen uudelleen syyskierrokselle.
Kevätkierroksella käytettävien YI-pelaajien nimet, enintään kaksi, tulee kuitenkin ilmoittaa kilpailun järjestäjälle viimeistään 31.5. ja syyskierrokselle viimeistään 2.9. Kilpailun järjestäjä voi määritellä sarjakohtaisen käsittelymaksun.
SM-karsintasarjat ja SM-sarjat katsotaan kukin yhdeksi kilpailuksi. Joukkueen pelattua puolet SM-sarjan otteluistaan, sillä on oikeus muuttaa YI-pelaajia ilmoittamalla siitä ennen sarjan jälkimmäisen osan alkua kilpailun järjestäjälle. SM-sarjojen YI-ilmoitukset tulee tehdä viimeistään 2.9.
7. Tytöt saavat pelata poikien joukkueissa 17-vuotiaiden ja sitä nuorempien ikäluokissa. Kilpailun järjestäjä voi myöntää painavista syistä poikkeusluvan pelaamiseen vanhemmissa ikäluokissa. Kilpailun järjestäjä voi myös painavista syistä myöntää tyttöjen joukkueille poikkeusluvan pelata poikien sarjoissa.
Nuoren pelaajan edustusoikeuden muutos 12.8. jälkeen
8. Sen estämättä mitä 13 §:ssä määrätään, liiton järjestämään valtakunnalliseen kilpailuun osallistuvan seuran aikuisten joukkueeseen voidaan 13.8.–15.11. välisenä aikana siirtää korkeintaan viiden nuoren, vain alemmalla sarjatasolla tai vain nuorten sarjoissa saman kauden aikana pelanneen toisen seuran pelaajan edustusoikeus. Mikäli joukkueella on 15.11. jälkeen otteluita, voidaan edustusoikeuden siirto tehdä joukkueen kauden viimeiseen otteluun asti.
Rekisteröinti uuteen seuraan on tehtävä ennen pelaajan ensimmäistä virallista ottelua uudessa seurassa.
Pelaajalla ei ole oikeutta pelata uuden seuran nuorten joukkueessa. Tämän momentin mukainen edustusoikeuden siirto voidaan tehdä kunkin pelaajan osalta vain kerran 13.8.–15.11. välisenä aikana tai joukkueen kauden viimeiseen otteluun asti.
15 § Aikuisen pelaajan joukkue
1. Aikuinen pelaaja voi pelata seuransa kaikissa aikuisten joukkueissa, kuitenkin vain yhdessä joukkueessa/sarjataso.
2. Aikuinen pelaaja voi ylemmällä sarjatasolla pelaavassa joukkueessa pelaamansa virallisen ottelun jälkeen kuudentena päivänä pelata joukkueista alemmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen ottelussa ja seuraavana päivänä alemmalla sarjatasolla pelatun ottelun jälkeen ylemmän sarjatason joukkueessa. Alemman sarjatason ottelussa voi kulloinkin pelata kuitenkin yhteensä enintään kolme ylempien sarjatasojen joukkueiden viimeisissä otteluissa pelannutta aikuista pelaajaa
3. Aikuinen pelaaja, joka 2.9. jälkeen pelaa ylemmän sarjatason joukkueen ottelussa, ei voi enää samalla pelikaudella pelata alemmalla sarjatasolla pelaavassa joukkueessa. Alemmalla sarjatasolla pelannut pelaaja voi siirtyä ylemmälle sarjatasolle aikarajasta riippumatta, mutta pelattuaan ylemmällä sarjatasolla, ei voi siirtyä takasin alemmalle sarjatasolle.
4. Tässä pykälässä tarkoitetuiksi aikuisten joukkueiksi ei lueta JKKI-ikäluokkien joukkueita.
5. Mikäli kysymys on P20-sarjassa pelaavasta YI-pelaajasta, on pelaajalla oikeus pelata seuransa nuorten joukkueessa seuraavana päivänä aikuisten joukkueen pelin jälkeen.
16 § Suomessa kasvatettu pelaaja (SK-Pelaaja)
1. Tämä pykälä koskee seuraavia sarjoja: Kansallinen Liiga, Naisten Ykkönen, Veikkausliiga, Miesten Ykkönen ja Miesten Kakkonen. Sääntö on voimassa myös näiden sarjojen joukkueiden Suomen Cupin otteluissa.
2. Ottelupöytäkirjaan merkityistä pelioikeudellisista pelaajista vähintään puolet on oltava SK-pelaajia, joista vähintään neljän on pelattava ottelussa, poikkeuksena on Miesten Kakkonen, jossa vähintään kuuden SK-pelaajan on pelattava ottelussa. Kaikkien ottelupöytäkirjaan merkittyjen pelaajien on oltava pelipaikalla joko kentällä tai teknisellä alueella.
3. Mikäli kohdan 2 ehdot eivät täyty, joukkueen katsotaan käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten 24 §:n mukaisesti.
4. Erittäin painavista syistä Palloliiton hallitus voi myöntää seuran anomuksesta poikkeusluvan tähän pykälään.
17 § JKKI-kilpailutoiminnan edustusoikeusmääräykset
1. Pelaajan JKKI-edustusoikeus ikäluokassa on siinä seurassa, jossa hän pelaa kauden ensimmäisen virallisen kyseisen ikäluokan JKKI-ottelun.
2. Pelaaja voi edustaa eri JKKI-ikäluokissa eri seuraa.
3. Siirtyminen kauden aikana samassa JKKI-ikäluokassa kahden eri seuran välillä edellyttää 12 §:n mukaista edustusoikeuden muutosta.
18 § Edustusoikeuden muutos ja peliluvan saaminen erityistapauksissa
1. Pelaaja voi hakemuksesta saada edustusoikeuden muutoksen ja peliluvan ja pelioikeuden uuteen seuraan viimeistään 2.9. tai jos kyseessä Veikkausliigan tai Miesten Ykkösen seura, niin viimeistään 12.8. seuraavissa erityistapauksissa:
a) entinen seura, uusi seura ja pelaaja ovat suostuneet 26 §:n mukaiseen välimiesmenettelyyn;
b) peliluvan evännyt seura lopettaa toimintansa tai poistaa jalkapallon ohjelmastaan;
c) seura eroaa tai erotetaan liiton jäsenyydestä;
d) 6 §:n 12 momentissa mainituissa tapauksissa tai
e) seura laiminlyö olennaisella tavalla pelaajan palkanmaksun ja muut lainsäädäntöön tai pelaajan ja seuran väliseen kirjalliseen sopimukseen liittyvät velvoitteet.
f) seura ei kykene osallistumaan kilpailuun ja pelaajien siirtyminen pelikauden aikana ennen 3.9. tai jos kyseessä Veikkausliigan tai Miesten Ykkösen seura, niin ennen 13.8. ei näiden määräysten nojalla ole muutoin mahdollista.
2. Päätöksen peliluvan myöntämisestä tekee 1 b- ja c-kohdissa entisen seuran kilpailun järjestäjä ja 1 d- ja e-kohdissa liiton kilpailutyöryhmä, kun kyseessä on miesten ja naisten kolmessa ylimmässä sarjassa oleva seura. Alueellisten kilpailujen osalta vastaavan päätöksen tekee alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä tai sen valtuuttama henkilö ja f-kohdassa Palloliiton hallitus.
3. Edellä 2 momentissa mainittujen elinten päätökset korvaavat normaalin edustusoikeuden muutoksen teon.
4. Jotta hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, on se toimitettava päätöksentekoelimelle ennen 3.9. 14.9. tai jos kyseessä Veikkausliigan tai Miesten Ykkösen seura, niin ennen 13.8.
5. Kilpailun järjestäjä voi hakemuksesta myöntää luvan rekisteröidä 2.9. jälkeen maalivahdin sellaisen maalivahdin tilalle, joka on loukkaantunut tai sairastunut 2.9. jälkeen. Veikkausliigan ja Miesten Ykkösen osalta päivämäärä on 12.8. Rekisteröintilupa koskee vain kansallisia siirtoja. Kilpailun järjestäjän asiasta tekemä päätös on lopullinen.
19 § Sopimuksen purkaminen ja sopimusriidat
1. Sopimuksen yksipuolinen purkaminen kesken sopimuskauden ei ole mahdollista ilman hyväksyttävää syytä. Kilpailujärjestelmän vakauden takaamiseksi ei pelaaja saa automaattisesti pelioikeutta uuteen seuraan purkaessaan sopimuksen yksipuolisesti.
2. Jos pelaaja on purkanut sopimuksen ja seura vastustaa sopimuksen purkamista, voi seura tai pelaaja saattaa asian seitsemän päivän kuluessa asiasta tiedon saatuaan liiton kilpailutyöryhmän käsiteltäväksi. Kilpailutyöryhmä päättää siitä, onko pelaajalla oikeus purkaa voimassa oleva sopimus ja voiko pelaaja saada edustusoikeuden uuteen seuraan.
Kilpailutyöryhmän päätöksestä voi valittaa 7 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Palloliiton hallitukseen.
3. Kilpailutyöryhmän tai Palloliiton hallituksen tekemää päätöstä pelaajan edustus- ja pelioikeudesta noudatetaan niin kauan, kunnes lainvoimaisella päätöksellä toisin päätetään.
4. Uutta seuraa, joka tekee tai on tehnyt sopimuksen yksipuolisesti sopimuksensa purkaneen pelaajan kanssa, voidaan rangaista kurinpitomenettelyssä.
5. Seura ja pelaaja voivat viedä sopimusta koskevat riitansa Urheilun Oikeusturvalautakunnan välimiesmenettelyyn.
5 Luku
KORVAUS PELAAJAN KASVATTAMISESTA
20 § Kasvattajaraha
1. Liiton perustamasta kasvattajarahastosta maksetaan kasvattajarahamääräyksissä määritellyille kasvattajaseuroille korvausta pelaajan harjoittelusta ja kehittymisestä (kasvattajaraha).
Kasvattajarahaston toimintaperiaate on määritelty erillisissä Palloliiton hallituksen hyväksymissä kasvattajarahamääräyksissä.
2. Kansainvälisten pelaajasiirtojen yhteydessä maksettavan kasvattajarahan osalta sovelletaan FIFA:n pelaajan asemaa ja siirtoja koskevia määräyksiä sekä UEFA:n määräyksiä. Veikkausliigan ja Miesten Ykkösen seurat kuuluvat FIFA:n kasvattajarahakategorioissa kolmanteen kategoriaan. Muut seurat ovat neljännessä kategoriassa.
3. Pelaajan siirtyessä ulkomailta Suomeen sovelletaan häneen FIFA:n kasvattajarahamääräyksiä ja periaatteita vain, jos pelaaja luokitellaan Suomessa ammattilaiseksi.
6 luku
KANSAINVÄLISET PELAAJASIIRROT JA ULKOMAALAISKIINTIÖ
21 § Kansainväliset pelaajasiirrot
1. Kansainvälisissä pelaajasiirroissa on noudatettava FIFA:n ja asianomaisten liittojen sääntöjä ja määräyksiä.
2. Kansainvälinen pelaajasiirto Suomeen voidaan tehdä 27.1. – 20.4. ja 13.7. – 12.8. välisenä aikana. Tämän pykälän 11 momentissa on poikkeukset näihin ajanjaksoihin.
3. Kansainvälisissä pelaajasiirroissa on käytettävä FIFA:n TMS-järjestelmää. Ammattilaispelaajien siirrot järjestelmään kirjaa aina seura. Amatööripelaajan kansainvälisen siirron voi kirjata myös liitto, jos seuralla ei ole TMS-järjestelmän käyttöoikeutta.
Jotta pelaaja voidaan kuluvana pelikautena rekisteröidä liiton jäsenseuraan, tulee kansainvälistä pelilupaa pyytää ennen 20.4. kello 18.00, jos siirto tapahtuu 27.1. – 20.4. välisenä aikana ja ennen 12.8. kello 18.00, jos siirto tapahtuu 13.7. – 12.8. välisenä aikana. Kansainvälisen siirron edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava viimeistään ennen pelaajan pelaamista uudessa seurassa. Ao. rekisteröintimaksu on joka tapauksessa maksettava kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa kansainvälisen siirtotodistuksen saamisen jälkeen.
Liiton kilpailutoiminto voi hyväksyä pelaajan kansainvälisen edustusoikeuden siirron ammattilaiseksi 21.4. – 12.7. välisenä aikana, jos pelaajan entinen seura ja pelaaja esittävät luotettavan kirjallisen selvityksen siitä, että pelaajan ammattilaissopimus aikaisemman seuran kanssa on päättynyt ennen 21.4. ja että hän ei ole pelannut missään seurassa Suomessa tai ulkomailla virallisessa ottelussa 20.4. jälkeen eikä pelaajan aikaisempi liitto vastusta siirtoa. Tällaisia kansainvälisen edustusoikeuden siirtoja voidaan hyväksyä seuraa kohti korkeintaan kaksi ajanjaksolle 21.4. – 12.7.
Seura voi valittaa kilpailutoiminnon kielteisestä päätöksestä liiton kilpailutyöryhmälle seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksestä. Kilpailutyöryhmän päätös asiassa on lopullinen.
Myönteinen päätös voidaan perua liiton kilpailutoiminnon toimesta, jos myöhemmin ilmenee seikkoja, jotka olisivat johtaneet päätöksentekohetkellä epäävään päätökseen. Pelaaja on pelioikeudeton perumispäätöksestä lähtien edellyttäen, että uusi seura ja/tai pelaaja on toiminut asiassa vilpittömässä mielessä. Muussa tapauksessa pelaajan voidaan katsoa olleen pelioikeudeton edellisestä, pelioikeuden myöntäneestä päätöksestä lähtien 12.8. saakka. Tällöin noudatetaan kilpailumääräysten 24 §:n ja 25 §:n menettelysäännöksiä.
4. Liiton jäsenseuraan rekisteröidyn pelaajan oikeus edustaa ulkomaalaista seuraa määräytyy uuden edustusmaan kansallisen liiton määräysten mukaisesti. Siirtoon on saatava liiton ja pelaajan edustusoikeudesta luopuvan jäsenseuran lupa ja lisäksi on noudatettava FIFA:n sääntöjä ja määräyksiä.
5. Kun seura pyytää liittoa kysymään pelaajalleen kansainvälistä pelilupaa, tulee seuran antaa liitolle selvitys pelaajan ja seuran välisestä sopimuksesta sekä seurojen välinen sopimus siirrosta.
6. Kansainvälistä pelilupaa ei vaadita alle 10-vuotiaalta pelaajalta.
7. Pelaaja, jonka kansainvälinen pelilupa on toisessa kansallisessa liitossa, saa pelioikeuden pelata virallisessa ottelussa Suomessa välittömästi, kun hänellä on entisen liittonsa toimittama kansainvälinen pelilupa, hänen pelipassinsa on maksettu, vaadittava vakuutusturva järjestetty ja sarjatason tai pelaajan iän mukainen kansainvälisen edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettu liiton tilille.
8. Kansainväliset pelaajasiirrot ovat sallittuja vain, jos pelaaja on täyttänyt 18 vuotta.
Seuraavat poikkeukset soveltuvat tähän sääntöön:
a) Pelaajan vanhemmat muuttavat uuden seuran kotimaahan muista kuin jalkapalloon liittyvistä syistä.
b) Siirto tapahtuu Euroopan Unionin tai Euroopan talousalueen sisällä ja pelaaja on iältään 16–18 vuotta vanha.
Tässä tapauksessa uuden seuran tulee täyttää seuraavat ehdot:
i) sen tulee taata pelaajalle asianmukainen jalkapallokoulutus ja/tai -valmennus,
ii) sen tulee taata pelaajalle jalkapallokoulutuksen/valmennuksen lisäksi sellainen akateeminen ja/tai ammatillinen koulutus ja/tai harjoittelu, joka mahdollistaa pelaajalle pelaajauran jälkeen myös toisen, jalkapallosta erillisen, uran,
iii) sen tulee tehdä kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistuakseen, että pelaajasta huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla (optimaaliset elinolosuhteet isäntäperheessä tai seuran majoituksessa, seuran nimeämä mentori jne.),
iv) sen tulee rekisteröidessään pelaajaa toimittaa asianomaiselle liitolle todisteet siitä, että se noudattaa edellä mainittuja velvoitteita.
c) Pelaaja asuu enintään 50 kilometrin päässä valtionrajasta ja naapurivaltion liiton seura, johon pelaaja haluaa rekisteröityä, sijaitsee myös enintään 50 kilometrin päässä tuosta rajasta. Pelaajan asuinpaikan ja seuran toimiston välimatka saa olla enintään 100 kilometriä. Tällaisissa tapauksissa pelaajan on jatkettava kotona asumista ja molempien liittojen on suostuttava siirtoon.
d) Pelaaja rekisteröityy ensimmäistä kertaa ja on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta
e) Pelaaja osallistuu Suomessa vaihto-oppilasohjelmaan
f) Pelaaja on muuttanut Suomeen yksin tai vanhempiensa kanssa humanitäärisistä syistä
Tämän momentin määräykset koskevat myös pelaajaa, joka ei ole koskaan ollut rekisteröityneenä seuraan ja joka ei ole sen maan, johon hän aikoo rekisteröityä, kansalainen.
Tässä momentissa tarkoitetut kansainväliset siirrot käsittelee aina FIFA:n Players Status Committee.
Pelaajan edustusoikeuden rekisteröintimaksu on tämän momentin tapauksissa pelaajan uuden pelaajastatuksen mukainen kansainvälisen siirron edustusoikeuden rekisteröintimaksu.
9. Tämän pykälän edellisistä kohdista poiketen, voidaan 18 vuotta täyttänyt rekisteröidä amatööriksi tai harrastepelaajaksi ilman kansainvälistä siirtoa, mikäli hän ei ole pelannut virallisia otteluita missään 30 kuukauteen. Rekisteröinnissä pitää liittää järjestelmään kirjallinen vakuutus, jossa sekä pelaaja että seura allekirjoituksillaan vakuuttavat, että pelaaja ei ole pelannut 30 kuukauteen virallisia pelejä missään.
Mikäli myöhemmin ilmenee, että pelaaja onkin pelannut viimeisten 30 kuukauden aikana ennen rekisteröintiä virallisia otteluita tai ottelun, voidaan hänen katsoa pelanneen pelioikeudettomana Suomessa ja lisäksi hänen voidaan katsoa harhauttaneen kilpailunjärjestäjää.
Edellä mainitussa tapauksessa pelaajaa ei voi rekisteröidä ammattilaiseksi tai sopimukselliseksi amatööriksi kahteen vuoteen rekisteröinnistä muuta kuin hakemalla kansainvälistä pelilupaa.
10. Turvapaikanhakija ja turvapaikan hakijana ollut, joka on jo saanut sillä perusteella oleskeluluvan, voidaan rekisteröidä väliaikaisesti uutena pelaajana ilman kansainvälistä pelaajasiirtoa seuraavin ehdoin:
a) Pelaaja ei ole pelannut 30 kuukauteen virallisia pelejä ulkomailla. Pelaaja ja seura vastaavat tämän paikkansa pitävyydestä. Mikäli myöhemmin ilmenee, että pelaaja onkin pelannut viimeisten 30 kuukauden aikana ennen rekisteröintiä virallisia otteluita tai ottelun, voidaan hänen katsoa pelanneen pelioikeudettomana Suomessa ja lisäksi hänen voidaan katsoa harhauttaneen kilpailunjärjestäjää.
b) Pelaaja voidaan rekisteröidä vain amatööriksi tai harrastepelaajaksi, toisin sanoen rekisteröinnin perusteella ei voi pelata miesten kolmella ylimmällä tasolla eikä naisten kahdella ylimmällä tasolla. Tämän sääntökohdan mukaisen rekisteröinnin perusteella ei voi myöskään pelata P20-, P17- tai T18 -sarjojen kahdella ylimmällä tasolla.
c) Pelaajaa rekisteröidessä uutena pelaajana pitää Pelipaikka-järjestelmään liittää todisteena turvapaikanhakijan statuksesta vastaanottokeskuksesta saatava ID-kortti, jossa on oltava ainakin henkilön kuva, nimi ja kansalaisuus. Mikäli tällaista ei ole saatavilla, voidaan harkinnan perusteella hyväksyä toisenlainenkin viranomaistodistus, josta käy ilmi edellä mainitut asiat.
d) Mikäli pelaajan turvapaikkahakemus hylätään, katsotaan hänet siitä lähtien pelioikeudettomaksi. Ennen päätöksen lainvoimaistumista voi kilpailunjärjestäjä pelaajan/seuran hakemuksesta myöntää pelaajalle väliaikaisen pelioikeuden siihen saakka, kunnes päätös on lainvoimainen.
e) Mikäli turvapaikanhakijalle myönnetään oleskelulupa, niin pelaajarekisteröinti voidaan muuttaa pysyväksi siten, että aiemmin järjestelmään liitetyn ID-kortin tilalle liitetään kopio passista tai vastaavasta viranomaisen myöntämästä henkilökortista.
11. Tämän pykälän 2 momentin määräyksistä riippumatta pelaaja voidaan rekisteröidä amatööriksi myös 16.11. – 12.7. seuraavien ehtojen täyttyessä:
Pelaaja siirtyy:
a) alueen järjestämään kilpailuun osallistuvaan joukkueeseen tai
b) Naisten Kakkosen tai tyttöjen joukkueeseen T18 SM-sarjassa, sen karsinnassa tai T 18 ykkösen kilpailussa tai
c) poikien joukkueeseen P20 tai P17 SM-sarjassa, näiden karsinnoissa tai näiden Ykkösen kilpailuihin
Tämän momentin mukaan amatööriksi rekisteröity pelaaja ei saa pelata miesten kolmella eikä naisten kahdella ylimmällä sarjatasolla ennen 13.7.
12. Tämän pykälän 2 momentin määräyksistä riippumatta pelaaja voidaan rekisteröidä amatööriksi myös 13.8. – 2.9. seuraavien ehtojen täyttyessä:
Pelaaja siirtyy:
a) alueen kilpailuun osallistuvaan joukkueeseen tai
b) Naisten Kakkosen tai tyttöjen joukkueeseen T18 SM-sarjassa, sen karsinnassa tai T18 Ykkösen kilpailussa tai
c) poikien joukkueeseen P20 tai P17 SM-sarjassa, näiden karsinnoissa tai näiden Ykkösen kilpailuihin.
Tässä momentissa tarkoitettu pelaaja ei saa pelioikeutta toiseen seuraan eikä hänen pelaajastatustaan voi muuttaa saman seuran sisällä kuluvana pelikautena ennen 16.11. eikä sen jälkeenkään ennen kuin sen joukkueen sarjakausi on päättynyt, johon statuksen muutos tehtäisiin.
Liiton järjestämään valtakunnalliseen poikien tai tyttöjen kilpailun joukkueeseen siirtyvä pelaaja ei saa pelata miesten kolmella eikä naisten kahdella ylimmällä sarjatasolla pelaavassa aikuisten joukkueessa ennen 16.11. eikä sen jälkeenkään ennen kuin sen joukkueen sarjakausi on päättynyt, johon statuksen muutos tehtäisiin.
22 § Ulkomaalaiskiintiö
1. Veikkausliigassa, Miesten Ykkösessä ja Miesten Kakkosessa sekä Kansallisessa Liigassa ja Naisten Ykkösessä pelaavassa joukkueessa voi olla yhdessä ottelussa enintään kolme ulkomaalaista pelaajaa kokoonpanoluettelossa. Alue voi asettaa omia määräyksiä omiin sarjoihinsa.
2. Ulkomaalaiskiintiöön ei lasketa pelaajaa, joka ennen kuluvan pelikauden alkua on ollut rekisteröitynä liiton jäsenseurassa vähintään viitenä pelikautena. Määräaikainen ulkomaille tapahtuva siirto ei kumoa pelaajan edustusoikeutta suomalaisessa seurassa määräajan päätyttyä.
3. Tämän pykälän määräykset eivät koske UEFA:n jäsenmaiden kansalaisia eivätkä kansalaisia, joiden valtioilla on Euroopan Unionin kanssa sopimus, jolla kielletään työvoiman syrjintä sopimusosapuolten kesken.
4. Mikäli enemmän kuin kolme tämän pykälän mukaista ulkomaalaista pelaajaa on pelannut samassa ottelussa, katsotaan joukkueen käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään näiden määräysten 24 §:n mukaisesti.
7 luku
EROTUOMARITOIMINTA
23 § Erotuomarina toimiminen
1. Erotuomarin on pelikausittain suoritettava liiton tai alueen määräämä kurssi ja kuntotesti sekä lunastettava liiton peli- tai erotuomaripassi.
2. Erotuomarin toimivaltuuden ja luokittelun vahvistaa liitto tai alue pelikausittain. Erotuomari on vastuussa toiminnastaan Palloliiton hallitukselle.
Henkilöä, joka toimii erotuomarina ilman erotuomaripassia, rangaistaan liiton rangaistusmääräysten mukaisesti, ellei kysymyksessä ole tämän pykälän 6 momentissa mainittu henkilö.
3. Kukin erotuomari on velvollinen toimimaan erotuomaritehtävissä valtakunnallisia tai alueellisia kilpailuja koskevien määräysten mukaisesti. Valtakunnallisten kilpailujen ottelut ovat ensisijaisia.
4. Erotuomari saa liitolle tai alueelle ilmoitettuaan toimia erotuomarina muussa kuin liiton, alueen tai seuran järjestämässä ottelussa tai alueen tai liiton hyväksymässä turnauksessa. Liitto tai alue voi kuitenkin kieltää kyseisen toiminnan.
5. Kaikissa virallisissa otteluissa on erotuomareina ja avustavina erotuomareina käytettävä liiton tai alueen hyväksymiä erotuomareita tai pelinohjaajia.
Kilpailun järjestäjä määrää pääsääntöisesti otteluihin erotuomarit ja avustavat erotuomarit ja vastaa siitä, että tehtäviin määrätyt eivät ole ottelevien seurojen jäseniä tai muutoin esteellisiä, sekä päättää kilpailumääräyksissään käytetäänkö kyseisen sarjan otteluissa avustavia erotuomareita. Jos otteluun asetettu erotuomari on tässä momentissa ilmoitetulla tavalla esteellinen, on hänen välittömästi ilmoitettava siitä kilpailun järjestäjälle. Kilpailun järjestäjä voi myöntää poikkeuksia tästä momentista.
6. Erotuomarin on saavuttava riittävän ajoissa ottelupaikalle kilpailun järjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti tarkastustoimenpiteitä varten. Mikäli erotuomari ei ottelun alkamishetkellä ole paikalla, on erotuomariksi valittava pätevin saatavissa oleva erotuomari. Ellei ketään erotuomaria ole paikalla, tulee otteluun osallistuvien joukkueiden valita erotuomariksi sopivaksi katsomansa henkilö, jonka valinnasta ei voida tehdä vastalausetta.
7. Erotuomarin on ilmoitettava ottelun tulostiedot kilpailun järjestäjän ohjeiden ja määräysten mukaan.
8. Kotijoukkueen on tehtävä ilmoitus erotuomarin poisjäämisestä kilpailun järjestäjälle.
9. Tehtävänsä laiminlyönyttä erotuomaria voidaan rangaista liiton rangaistusmääräysten mukaisesti.
10. Nämä määräykset koskevat soveltuvin osin myös avustavia erotuomareita ja neljättä erotuomaria.
8 luku
PELIOIKEUDETON PELAAJA, VASTALAUSEET, VÄLIMIESMENETTELY SIIRTOKORVAUSASIOISSA JA RANKAISUOIKEUS
24 § Pelioikeudeton pelaaja
1. Pelaaja on pelioikeudeton, jos:
- hän on pelikiellossa, toimitsijakiellossa tai kilpailun järjestäjä on todennut hänet pelioikeudettomaksi tai;
- häneltä puuttuu edustusoikeus seurassa tai pelioikeus ottelussa eikä hän voi edustaa toista seuraa farmisopimus-, yhteistyöseura- tai yhteisjoukkuemääräysten nojalla tai;
- häntä ei ole merkitty ottelun pelaajaluetteloon tai;
- hänellä ei ole pelipassia tai;
- hänellä ei ole entisen seuran tai kilpailun järjestäjän antamaa pelilupaa tai;
- hänelle on näiden määräysten 13 §:n 12 momentin tai 21 §:n 3 momentin nojalla myönnetty pelilupa, joka on perustunut virheellisiin tietoihin, eikä pelaajan uusi seura ole toiminut asiassa vilpittömässä mielessä.
- seura on rikkonut Kilpailumääräysten 16 tai 22 §:iä. Tällöin katsotaan, että vähintään yksi pelaajista on pelioikeudeton.
Myös pelaajan, jolla ei ole vaadittavaa vakuutusturvaa tai jalkapallorooli aktivoimatta, voi kilpailun järjestäjä katsoa pelioikeudettomaksi.
2. Jos joukkue on peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa tai rikkonut 12 §:n 16 momenttia, on joukkue kilpailun järjestäjän päätöksellä tuomittava hävinneeksi. Jos rikkomukseen syyllistynyt joukkue on hävinnyt ottelun vähintään kolmella maalilla, jää saavutettu tulos voimaan. Muussa tapauksessa määrätään tulokseksi häviö 3 - 0.
3. Mikäli molemmat joukkueet ovat peluuttaneet keskinäisessä ottelussaan pelioikeudetonta pelaajaa tai pelaajia tai rikkoneet näiden määräysten 12 §:n 16 momenttia, jää ottelun tulos voimaan ja rikkomukset käsitellään kurinpitomenettelyssä rangaistusmääräysten mukaisesti.
4. Kilpailun järjestäjän on annettava 2 momentissa mainittu päätös asiasta kahden viikon kuluessa ottelun pelaamisesta tai vastalauseen jättämisestä. Tästä päätöksestä voi valittaa 7 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista liiton järjestämien valtakunnallisten kilpailujen osalta liiton vastalauselautakuntaan tai alueen järjestämien kilpailujen osalta alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevälle työryhmälle. Menettelyssä sovelletaan soveltuvin osin 25 §:n määräyksiä
25 § Vastalauseet
1. Kilpailumääräysten tai muita kilpailutoimintaa koskevien määräysten rikkomuksista voi samaan kilpailuun samassa lohkossa osallistuva seura tehdä vastalauseen. Liiton pääsihteerin tai hänen määräämänsä henkilön vähintään kolme vuorokautta ennen ottelua tekemistä kirjallisista tulkintapäätöksistä ei voi tehdä vastalausetta.
2. Vastalause on lähetettävä kirjallisesti kahden vuorokauden kuluessa ottelusta kilpailun järjestäjälle. Jos vastalause koskee pelaajan pelioikeutta, se on lähetettävä seitsemän päivän kuluessa ottelusta. Vastalause on tarkoin perusteltava ja siihen tulee liittää kuitti kilpailun järjestäjän määräämän vastalausemaksun maksamisesta. Vastalausetta ei oteta tutkittavaksi, jos vastalausemaksua ei ole maksettu ajoissa tai jos vastalausetta ei ole riittävästi perusteltu.
Maksu palautetaan, jos vastalause hyväksytään.
3. Sille, jota vastalause koskee, on varattava riittävä aika vastineen antamiseen.
4. Vastalause ja vastine voidaan toimittaa myös sähköpostin välityksellä.
5. Vastalauseita pelikentän tai sen varusteiden johdosta ei tutkita, ellei erotuomarille ole tehty niistä ilmoitusta ennen ottelun alkua.
Erotuomarin ottelua koskevat päätökset ovat jalkapallosääntöjen 5 §:n mukaan lopullisia. Tällaisia päätöksiä vastaan tehdyt vastalauseet eivät pääsääntöisesti voi johtaa uusintaotteluun. Kilpailun järjestäjä voi kuitenkin määrätä uusintaottelun, mikäli erotuomari on tehnyt jalkapallosääntöjen vastaisen ratkaisun.
6. Vastalause on käsiteltävä kahden viikon kuluessa sen saapumisesta kilpailun järjestäjälle. Alueet voivat siirtää asioiden ratkaisemisen liiton toimiston vastalauseita käsittelemään määrätyille henkilöille. Vastalausetta koskevaan päätökseen tyytymätön samaan kilpailuun samassa lohkossa osallistuva seura voi valittaa päätöksestä seitsemän vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valtakunnallisten kilpailujen osalta liiton vastalauselautakuntaan ja alueiden järjestämien kilpailujen osalta alueiden kurinpito- ja vastalauseasioita käsitteleville työryhmille. Valitukseen tulee liittää kuitti liiton määräämän valitusmaksun maksamisesta. Maksu palautetaan, jos valitus hyväksytään.
7. Liiton järjestämissä valtakunnallisissa kilpailuissa vastalauselautakunnan ja alueen järjestämissä kilpailuissa alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevän työryhmän vastalauseesta antama päätös on lopullinen.
26 § Välimiesmenettely
1. Välimiesmenettelyä voidaan käyttää siirtokorvauksen tason määrittämiseksi.
Välimiesmenettelyn käynnistämiseen vaaditaan luovuttavan ja vastaanottavan seuran sekä pelaajan suostumus.
Välimiesmenettely on käynnistettävä viimeistään 90 vuorokauden kuluessa pelaajan rekisteröinnistä uuteen seuraan. Sen jälkeen ei siirtokorvausta liiton välimiesmenettelyssä voida määrätä.
2. Välimiesmenettelyssä sovittelijana toimii välimies. Välimiehen tehtävästä ei makseta palkkiota.
Saatuaan sovintomenettelyn käynnistämistä koskevan pyynnön, liiton pääsihteeri tai hänen määräämänsä henkilö pyytää viivytyksettä kummaltakin seuralta esityksen välimieheksi. Esitys on tehtävä viikon aikana.
Mikäli seurat esittävät välimieheksi samaa henkilöä, määrää liitto hänet tehtävään. Muussa tapauksessa määrää välimiehen liiton pääsihteeri.
Määräyksen saatuaan välimiehen on heti käynnistettävä sovintomenettely ja saatettava se päätökseen mahdollisimman pian, viimeistään 30 vuorokauden kuluessa tehtävän saatuaan. Välimiehen tulee varata myös ao. pelaajalle tilaisuus tulla kuulluksi.
Välimiehen päätös siirtokorvauksen määrästä ja sen maksamisesta on molempia osapuolia sitova. Jos välimiehen päätöstä ei noudateta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta, voidaan asia saattaa liiton kurinpitovaliokunnan käsittelyyn.
Välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan tasan seurojen kesken.
3. Määritettäessä pelaajan siirtokorvausta otetaan huomioon erityisesti seuraavat neljä tekijää:
– pelaajan ikä;
– pelaajan asema (amatööri, tai ammattilainen);
– vanhan seuran kustannukset pelaajasta ja
– siirtokorvausten yleinen taso.
4. Siirtokorvauksen määrittelyssä noudatetaan ohjeellisesti myös FIFA:n ja UEFA:n antamia ohjeita ja määräyksiä.
27 § Rankaisuoikeus
1. Liiton rangaistusmääräyksissä mainituissa rikkomuksissa rankaisuvaltaa käyttävät elimet ovat valtakunnallisissa kilpailuissa Seuraparlamentin asettama kurinpitovaliokunta sekä alueiden järjestämissä kilpailuissa Seuraparlamentin asettama alueellinen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevä työryhmä.
Jos näitä määräyksiä tai jäljempänä 9. luvussa mainittuja Palloliiton hallituksen vahvistamia erillismääräyksiä rikotaan, voidaan asiaa saattaa kurinpitovaliokunnan käsittelyyn.
2. Liiton pääsihteeri tai hänen nimeämänsä henkilöt käyttävät kuitenkin liiton ja alueiden järjestämissä kilpailuissa rankaisuvaltaa liiton rangaistusmääräysten 4 §:ssä mainituissa tapauksissa.
9 luku
KILPAILUTOIMINTAA KOSKEVAT ERILLISMÄÄRÄYKSET
28 § Jalkapalloliiga ry
1. Liitto ja Jalkapalloliiga ry voivat yhdessä sopia ylimmän kansallisen jalkapallosarjan ja muiden kilpailujen järjestämisestä. Näissä kilpailuissa noudatetaan soveltuvin osin näitä kilpailumääräyksiä tai Palloliiton hallituksen hyväksymiä kyseisiä kilpailuja koskevia erillismääräyksiä.
2. Jalkapalloliigalla voi lisäksi olla omia, sitä koskevia sitovia määräyksiä, jotka eivät saa olla ristiriidassa näiden kilpailumääräysten kanssa.
29 § Taloudelliset määräykset
Liiton sarjamuotoisiin kilpailuihin osallistuvia seuroja sitovat Palloliiton hallituksen hyväksymät taloudelliset määräykset liiton sarjoihin osallistuville seuroille.
30 § Farmisopimussäännöt
Pelaajien siirtymistä farmisopimuksen osapuolten välillä, joista vähintään toinen osallistuu liiton järjestämään valtakunnalliseen aikuisten kilpailuun, säätelee Palloliiton hallituksen hyväksymät farmisopimussäännöt.
Farmisopimussäännöt, jotka mahdollistavat pelaajien siirtymisen kahden saman alueen eri aikuisten sarjatasolle osallistuvan seuran välillä, vahvistaa kunkin alueen alueellinen kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kehitysryhmä.
31 § Yhteistyöseuramääräykset ja yhteisjoukkuemääräykset
Nuorten pelaajien siirtymistä säännellään Palloliiton hallituksen hyväksymissä yhteistyöseuramääräyksissä ja yhteisjoukkuemääräyksissä.
32 § Nuorten kilpailuja koskevat erillismääräykset
Liiton järjestämistä nuorten turnauksista voidaan antaa erillismääräyksiä.
33 § Cup-kilpailuiden erillismääräykset
34 § Kaikki Pelaa- säännöt
Lasten ja nuorten kilpailutoiminnassa sovelletaan Palloliiton hallituksen hyväksymiä Kaikki Pelaa-sääntöjä ja niiden perusteella tehtyjä sarjakohtaisia määräyksiä.
35 § Varoituksia ja kentältäpoistoja koskevat määräykset
Varoitusten ja kentältäpoistojen vaikutuksesta pelaajan pelioikeuteen säädetään Palloliiton hallituksen hyväksymissä Varoitukset ja kentältäpoistot -määräyksissä.
36 § Edustajamääräykset
Edustajien toiminnasta säädetään Palloliiton hallituksen hyväksymissä edustajamääräyksissä.
10 luku
ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
37 § Sääntöjen julkaiseminen
Kilpailutoimintaa koskevat Palloliiton hallituksen vahvistamat määräykset julkaistaan liiton verkkosivuilla osoitteessa palloliitto.fi. Verkkosivuilla julkaistavat versiot ovat virallisia. Eri kieliversioiden ollessa ristiriitaisia on suomenkielinen ensisijainen.
38 § Valvonta
1. Liiton ja alueiden toimistojen tulee valvoa näiden kilpailumääräysten ja niiden perusteella annettujen määräysten noudattamista ja käynnistää tarvittaessa kurinpitomenettely tai muuttaa ottelun lopputulos tai määrätä kilpailun järjestäjän määräämä maksu rikkomuksesta, toimenpiteestä tai laiminlyönnistä. Valvonnan pitää kohdella kaikkia yhdenvertaisesti.
39 § Määräajat
1. Mikäli näissä määräyksissä tai kilpailutoimintaa koskevissa erillismääräyksissä mainitun, määräaikaan sidotun toimenpiteen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, saa maksun tai toimenpiteen suorittaa seuraavana arkipäivänä. Edustusoikeuden rekisteröintimaksu on maksettava kuitenkin aina ennen kuin pelaaja pelaa virallisen ottelun.
2. Jos näissä määräyksissä on säädetty määräaika päivinä nimetyn päivän jälkeen, jonka kuluessa jokin toimenpide aikaisintaan voidaan tehdä tai on viimeistään tehtävä, niin määräaikaa laskettaessa ei nimettyä päivää lueta määräaikaan.
40 § Muuta
Sellaisista kilpailutoimintaan liittyvistä asioista, joista ei ole mainittu näissä määräyksissä, päättää liiton kaikkien kilpailujen osalta Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin.
Ansökan skall göras årligen före sista november som är före spelsäsongen till tävlingsarrangören. Tävlingens arrangör kan av vägande skäl bevilja förlängning av dessa bestämda tider.
Tipsligan eller Herr Ettan under pågående säsong;
Representationsrättens överflyttningar av detta slag kan godkännas högst två per förening under tiden 21.4. – 12.7.
Arbetsgruppen för tävling beslutar, om spelaren har rätt att häva i ikraftvarande kontrakt och om spelaren kan få representationsrätt i den nya föreningen. Arbetsgruppen för tävlings beslut kan överklagas inom sju dagar efter tillkännagivande till Bollförbundets styrelse.