2010-luku on jäämässä taakse ja takana on monenmoisia käänteitä suomalaisessa jalkapallossa sisältänyt vuosikymmen. Parhaat hetket ovat piirtyneet ikuisesti historiaan, mutta pelkkää auringonpaistetta 2010-lukukaan ei tarjonnut. Seuraavassa kerrataan mennyttä lähinnä maajoukkueiden näkökulmasta.
Kymmenen vuotta sitten uuden vuosikymmenen aamunkoitteessa takana oli historiallinen EM-lopputurnausvuosi. U21-maajoukkue Markku Kanervan johdolla pelasi ensimmäistä – ja edelleen toistaiseksi ainoaa – kertaa EM-lopputurnauksessa kesäkuussa Ruotsissa ja naisten A-
maajoukkue puolestaan emännöi Michael Käldin luotsaamana EM-lopputurnausta elo-syyskuun vaihteessa 2009.
U21-maajoukkueen taival lopputurnauksessa päättyi alkulohkoon kolmen tiukan ottelun jälkeen. Naisten maajoukkue puolestaan eteni alkulohkosta komeasti jatkoon, mutta joutui taipumaan puolivälierässä Turussa Englannille niukasti 2-3. Miesten maajoukkueen haaveet MM-lopputurnauspaikasta puolestaan kariutuivat käytännössä kesän kotitappioon Venäjälle, mutta Stuart Baxterin komennossa joukkue pelasi vahvan syksyn ja päätti karsinnat kunniakkaasti lohkon kolmossijaan.
Miesten Suomen mestarina uudelle vuosikymmenelle lähti kaudella 2009 Veikkausliigan voittanut HJK. Hallitseva miesten Suomen Cupin mestari oli ensimmäisen cup-mestaruutensa vienyt FC Inter. Naisten mestarina oli ensimmäisen mestaruutensa syksyllä 2009 sinetöinyt Åland United ja naisten hallitseva cup-mestari oli puolestaan FC Honka.
Futsalissa kausi oli vuoden 2010 alkaessa parhaassa vauhdissaan ja keväällä 2010 miesten mestariksi leivottiin Ilves FS ja naisten mestariksi puolestaan GFT Prinsessat.
Huuhkajat aallonpohjan kautta vahvaan nousuun
Rohkaiseva päätös MM-karsinnoille nosti odotuksia Huuhkajia kohtaan syksyllä 2010 alkaneissa EM-karsinnoissa. Alkuun tulleet kolme peräkkäistä tappiota palauttivat kuitenkin nopeasti maanpinnalle ja putki maksoi myös Stuart Baxterin työpaikan päävalmentajana. Tämä mahdollisti kuitenkin todennäköisen maailmanennätyksen syntymisen. Olli Huttunen otti maajoukkueen tilapäisesti haltuunsa ja syksyn viimeisessä karsintaottelussa kaatui San Marino. Ottelu jäi ”Okan” ainoaksi päävalmentajana ja maailmasta tuskin löytyy toista päävalmentajaa, joka on voittanut kaikki valmentamansa A-maaottelut maalierolla 8-0.
Uudeksi päävalmentajaksi pestattiin Mixu Paatelainen, joka otti tehtävän varsinaisesti vastaan keväällä 2011 ja tätä ennen vt. päävalmentajana toimi kahden ottelun ajan Markku Kanerva. Paatelainen sai rauhassa ajaa omia kuvioitaan joukkueeseen, kun EM-karsinta oli käytännössä jo pelattu Huuhkajien osalta.
Seuraavissa MM-karsinnoissa samaan lohkoon arvottiin Espanja ja Ranska. Mixun Huuhkajat teki voitavansa ja kirjoitti yhden komean luvunkin suomalaisen jalkapallon folkloreen. ”Gijonin ihme” nähtiin maaliskuussa 2013, kun Huuhkajat nousi Teemu Pukin maalilla 1-1-tasapeliin hallitsevan maailman- ja Euroopan mestarin vieraana.
EM-karsinnat syksyllä 2014 alkoivat hyvin, mutta kun syksyn kahta tappiota seurasi niin ikään kaksi tappiota vuoden 2015 puolella, Mixun ja Huuhkajien tiet erosivat. Karsinnat veti loppuun toistamiseen vt. pestiin astunut Kanerva, jonka johdolla neljästä ottelusta kokoon saatiin kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä. Hyvistä tuloksista huolimatta haettiin uutta päävalmentajaa ja vuoden alusta tehtävät otti vastaan kokenut ruotsalainen Hans Backe.
”Backen vuosi” 2016 oli tuloksellisesti Huuhkajien historian synkimpiä - kaksi tasapeliä ja yhdeksän tappiota 11 ottelussa. Ennen karsintoja toki haettiin tarkoituksellisesti mahdollisimman kovia vastustajia ja kesäkuun tasapeli Belgian vieraana antoi hetkellisesti uskoa parempaan. MM-karsinnat alkoivat 1-1-kotitasapelillä historiansa ensimmäistä karsintaottelua pelannutta Kosovoa vastaan. Kosovon tulo lohkoon myöhäisessä vaiheessa, loukkaantumishuolet ja jopa suorainen epäonni johtivat ikävään kierteeseen. Tappiot seurasivat toistaan ja marraskuun lopulla luottamus Backeen alkoi rakoilla ja johti lopulta päävalmentajan erottamiseen.
Kolmas kerta sitten sanoi toden sikäli, että Markku Kanerva pestattiin valmennusvastuuseen ilman ”vt”:tä päävalmentajan tittelin edessä. Alkuvuosi meni kuvioita ja osin myös uusia pelaajia sisään ajaessa, mutta syyskuussa alettiin saada esimakua tulevasta. MM-karsinnoissa tuli avausvoitto Islannin kaaduttua Ratinassa, eikä Huuhkajat tämän jälkeen enää suostunut häviämään.
Vuosi 2018 jatkoi samalla linjalla ja viimeistään UEFA:n uusi maajoukkuekilpailu Nations League syksyllä varmisti sen, että ”riveluutio” oli alkanut. Huuhkajat vei lohkonsa neljä ensimmäistä ottelua päästämättä maaliakaan, varmisti lohkovoiton, nousun Nations Leaguen B-liigaan sekä kuuluisan ”varapatruunan” eli varman jatkokarsintapaikan seuraaviin EM-karsintoihin.
Tuota varapatruunaa ei sitten milloinkaan tarvittu, sillä EM-karsinnoissa monien käänteiden kautta Huuhkajat olivat pelanneet itselleen ottelupallon viimeistä edelliseen otteluun. Hurmos sekä katsomossa että kentällä oli käsinkosketeltavissa Huuhkajien kaataessa Liechtensteinin 3-0 ja sinetöidessä historiallisen EM-lopputurnauspaikan kesälle 2020.
Jeglertzistä Signeuliin Helmareissa
Naisten maajoukkuetta – Helmareita – pitkään menestyksekkäästi luotsannut Michael Käld jätti tehtävänsä syksyllä 2009 luotsattuaan joukkueen EM-lopputurnauksen jälkeen neljään perättäiseen voittoon MM-karsinnoissa. Uuden vuosikymmenen alku merkitsi samalla uutta lukua Helmareiden historiassa, kun päävalmentajan tehtäviin valittiin ensimmäinen ulkomaalainen, ruotsalainen Andrée Jeglertz.
Uuden päävalmentajan ohella joukkueessa tapahtui myös merkittävä sukupolvenvaihdos, sillä useampi kokenut runkopelaaja päätti maajoukkueuransa syksyn 2009 EM-lopputurnaukseen. Jeglertzin johdolla MM-jatkokarsintapaikasta taisteltiin loppuun saakka, mutta tappio Italialle kariutti MM-haaveet.
Vuoden 2013 EM-lopputurnauksen karsinnat edelleen nuorentunut Helmariryhmä hoiti kuitenkin kunnialla ja varmisti lopputurnauspaikan jo ennen karsintojen päätösottelua. Näin Helmarit oli raivannut tiensä maanosan mestaruusturnaukseen kolmatta kertaa peräkkäin. Ensin sittemmin kaikkien aikojen maalintekijäksi Helmareissa nousseen Linda Sällströmin ja keväällä vielä kapteeni Maija Saaren loukkaantuminen olivat kuitenkin kovia iskuja ja kun arpa heitti vielä Helmarit kovaan lohkoon, käteen jäi lopulta kaksi tasapelipistettä ja tie nousi pystyyn jo alkulohkossa.
Sekä vuoden 2015 MM-lopputurnauksen karsinnat että EM-karsinnat 2017 lopputurnaukseen jättivät Helmareille luun käteen. Kilpailu naisten jalkapallossa on kiristynyt merkittävästi koko 2010-luvun ja tämän myös Helmarit on saanut huomata. Lopputurnauspaikat eivät olleet kaukana, mutta jäivät kuitenkin saavuttamatta.
Jeglertz jätti tehtävänsä EURO2017-karsintojen jälkeen sopimuksensa päätyttyä. Ruotsalaisväriä Helmareiden peräsimessä nähtiin kuitenkin jatkossakin. Skotlannin naisten maajoukkueen päävalmentajana pitkään hyvää työtä tehnyt Anna Signeul saatiin houkuteltua Suomeen. Signeul valmensi kuitenkin Skotlantia vielä 2017 EM-lopputurnauksessa ja tarttui uuteen tehtäväänsä vasta seuraavien MM-karsintojen kynnyksellä. Alkuvuoden vt. päävalmentajana joukkuetta luotsasi tyttöjen maajoukkuevalmentaja Marko Saloranta.
MM-karsinnoissa Espanja ja Itävalta osoittautuivat liian koviksi paloiksi Helmareille, mutta syksyllä 2019 alkaneet EM-karsinnat ovat saaneet hyvän startin ja uuteen vuosikymmeneen Helmarit voi katsoa luottavaisena. Paluu lopputurnauksiin ei ole kaukana.
Tytöillä menestystä – pojat vahvasti tulossa
U21-maajoukkue ei onnistunut päättyvän vuosikymmenen aikana uusimaan urotekoaan eli vuoden 2009 EM-lopputurnauspaikkaa. 2010-luvun aikana lopputurnausta laajennettiin kahdeksasta maasta 12:een, mutta kilpailu on edelleen erittäin tiukkaa. Suomen sijoitukset karsintalohkoissa ovat olleet 3., 4., 2., 3. ja 4. Lähimpänä lopputurnauspaikka oli vuoden 2015 lopputurnauksen karsinnoissa, mutta lohkon kakkossija ei riittänyt lohkokakkosten vertailussa.
Suomen tytöt ovat läpi 2010-luvun taistelleet vähintään paikasta lopputurnauksiin, putoamiset EM-jatkokarsinnoista niin U19-tyttöjen kuin U17-tyttöjen osalta ovat olleet enemmänkin säännön vahvistavia poikkeuksia. Tie lopputurnaukseen saakka on kuitenkin kivinen, sillä neljän maan jatkokarsintalohkoista vain voittajat pääsevät lopputurnauksiin.
Vuonna 2013 U19-tytöt onnistuivat Marianne Miettisen luotsaamana voittamaan jatkokarsintalohkonsa ja pelasivat näin EM-lopputurnauksessa Walesissa. Tuloksena oli komeasti paikka välierissä asti ja sen myötä aukeni paikka myös seuraavan vuoden U20-tyttöjen MM-lopputurnaukseen Kanadassa. MM-alkulohkossa Suomi kärsi kolmessa ottelussa yhtä monta tappiota – kaikki yhden maalin erolla – ja tie jatkoon oli tukossa.
Saman uroteon toistivat U17-tytöt vuonna 2018. Paikka EM-lopputurnauksessa aukeni jatkokarsintalohkon niukan voiton myötä ja Marko Salorannan suojatit esiintyivät Liettuassa hienosti edeten välieriin saakka. Turnauksen epävirallisessa pronssiottelussa ratkaistiin viimeinen Euroopan paikka saman syksyn MM-lopputurnaukseen ja tässä ottelussa Suomi kukisti Englannin maalein 2-1. Uruguayssa marraskuussa pelatussa lopputurnauksessa Suomi sai tasapelipisteen emäntämaalta, mutta kolmas sija lohkossa ei riittänyt jatkoon.
Suomen poikien maajoukkueille 2010-luvun alku oli tavallaan peilikuva tyttöihin nähden. Paikkoja EM-jatkokarsinnoissa irtosi enemmän satunnaisesti ja monesti tie tyssäsi jo karsinnan ensimmäiseen vaiheeseen. Vuosikymmenen loppua kohden tilanne alkoi kuitenkin muuttua ja jatkokarsintapaikkoja saavutettiin tasaisemmin. Syksyn 2019 EM-karsinnoissa sekä U19-pojat että U17-pojat pelasivat itsensä jatkoon kevään 2020 jatkokarsintavaiheeseen.
Lopputurnauspaikkoja ei karsintojen kautta pojille 2010-luvulla irronnut, mutta vuoden 2018 U19-poikien EM-lopputurnaus pelattiin Suomen isännöimänä ja näin Minihuuhkajien ryhmä pääsi suoraan lopputurnaukseen. Positiiviset esitykset niin Italiaa kuin Norjaa vastaan – jälkimmäisessä 2-1-johto kääntyi 2-3-tappioksi aivan viime minuuteilla – eivät riittäneet ja tappio Portugalille lohkon päätösottelussa merkitsi Suomen jäämistä pisteittä. Vaasassa ja Seinäjoella pelattu lopputurnaus kokonaisuutena oli kuitenkin erittäin onnistunut ja kiitelty tapahtuma.
Futsalmaajoukkueperhe kasvaa
Suomen miesten futsalmaajoukkueen toiminta oli jo hyvin vakiintunutta 2010-luvun alkaessa. Päävalmentajana vuodesta 2005 saakka toiminut Jouni Pihlaja oli nostanut ammattimaisuuden tasoa selkeästi ja tämä näkyi myös tuloksissa. Suomi nousi Euroopassa keskitason maaksi ja oli selkeässä nousussa.
Pihlaja jätti tehtävänsä vuoden 2012 päätteeksi ja uudeksi päävalmentajaksi saatiin kroatialainen Mićo Martić, jolla oli paitsi vahvat meriitit valmentajana myös taustaa pelaajana aina futsalin MM- ja EM-lopputurnaustasolta. Martićin johdolla futsalmaajoukkueen toiminta on noussut vielä aiempaa korkeammalle tasolle. Suomi on hallinnut perinteistä Nordic Cupia eli PM-turnausta miltei ylivoimaiseen tyyliin viime vuodet ja pääsy ensi kertaa jatkoon MM-karsintojen Main Roundilta syksyllä 2019 kertoo myös selkeästä nousujohteisuudesta – kuten myös maailmanrankingin nousu syksyllä 2019 jo lähelle 20. sijaa.
Siinä missä miesten futsalmaajoukkue on 2010-luvun loppuun mennessä lähestymässä jo 200 pelatun A-maaottelun rajaa, on muiden maajoukkueitten toiminta selvästi nuorempaa perua. Kehityksen suunta on kuitenkin selkeä – vuosikymmenen loppupuolella sekä naisten futsalmaajoukkue että U19-futsalmaajoukkue pelasivat ensimmäiset maaottelunsa.
Naisten maajoukkue ehti tositoimiin ensin ja sai hyvän lähdön, kun Puola kaatui marraskuussa 2017 kaksoismaaottelussa vieraskentällä. Naiset ovat ehtineet pelata jo ensimmäisen EM-karsintansakin. Ensimmäisestä vaiheesta Suomi raivasi tiensä jatkoon ja esiintyi vahvasti syyskuussa 2018 myös karsinnan toisessa vaiheessa. Sijoitus neljän maan lohkossa oli toinen ja vain Portugalia vastaan tuli niukka tappio. Naisten futsalmaajoukkue onkin nopeassa tahdissa vakiinnuttamassa paikkaansa Euroopan ylemmässä keskikastissa. Jaakko Laitisen luotsaamalla naisten futsalmaajoukkueella on edessä toiset EM-karsinnat vuonna 2020.
U19-poikien osalta futsalmaaottelut käynnistyivät kesäkuussa 2018 Porecin kansainvälisessä turnauksessa, jossa oppia tuli kerralla viiden ottelun verran. Ensimmäinen EM-karsinta oli edessä jo alkuvuodesta 2019. Suomi pääsi rankingin perusteella suoraan Main Roundille ja isännöi neljän maan karsintaturnausta Tampereella. Kerkko Huhtasen suojatit kamppailivat hyvin, mutta voitto Kazakstanista jäi ainoaksi ja tuloksena oli kolmas sija.
Niin, ja… Uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä hallitseva miesten Suomen mestari on ensimmäisen mestaruutensa Veikkausliigan aikana voittanut KuPS. Naisten hallitseva mestarina uutta vuotta juhlii ensi kertaa sitten kauden 2005 ykkössijan vienyt HJK. Miesten Suomen Cupin mestaruuden vei liki 30 vuoden tauon jälkeen Ilves ja naisten puolella puolestaan saatiin tuplamestari HJK:n vietyä myös cupin nimiinsä. Futsalkausi puolestaan on tavalliseen tapaan käynnissä, mutta hallitsevina mestareina viime keväältä ovat miesten puolella KaDy ja naisten puolella GFT.