Palloliiton urheilutoiminnan tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä kertoo työstään sekä jalkapallodatan maailmasta Huucastin tuoreessa jaksossa.
Inkilä, 34, on toiminut pestissään kuukauden päivät. Hän kuvailee työtehtäväkseen tiedon tuottamisen – sellaisen tiedon, joka vaikuttaa positiivisesti suomalaiseen jalkapalloon.
– Päätyökalu datan hankkimisessa on ihmismieli, koska mikään data ei tee päätöstä ihmisen puolesta. Meidän täytyy pilkkoa data palasiin, jotta sitä katsova ihminen ymmärtää, mitä hän näkee, Inkilä avaa.
– Käännämme tietoa, jotta eri toimijat Palloliitossa ja seuroissa pystyvät tulkitsemaan ja käyttämään sitä mahdollisimman hyvin. Hyödynnämme siis tieteellisellä menetelmällä syntynyttä tietoa, muttemme voi hyödyntää sitä alkuperäisessä muodossaan, jotta se tavoittaisi ison massan.
Jalkapallo-otteluista on tänä päivänä tarjolla lähes loputtomasti dataa. Inkilä toteaa, että heidän tehtävänään on tiivistää ja tuoda esiin tärkeimpiä tietoja. Näitä ovat ennen kaikkea asiat, jotka vaikuttavat pelin ratkaiseviin asioihin eli maalien tekemiseen ja niiden estämiseen.
– Lopputulos vaikuttaa vastaukseen, kun meiltä kysytään kuinka peli meni. Lopputulos ei ole kuitenkaan aina se ainoa signaali, jota meidän tulisi tulkita – mitä siellä taustalla on tapahtunut? Maalipaikkoja tulee ottelussa muutamia, mutta on paljon osatekijöitä, joiden avulla pääsemme tilanteisiin tai estämme niiden synnyn, Inkilä toteaa.
– Meidän täytyy luoda uskottavia selityksiä sille, miksi pääsimme tietyille maalintekopaikoille. Sitten esimerkiksi maaliodottama (xG) ei ole kovin luotettava yksittäisen tilanteen ennustajana, mutta jos ajattelemme, että laukoisimme samasta paikasta tuhansia kertoja, saamme selvemmän todennäköisyyden sille, onko se kannattavaa.
Inkilä korostaa, että jalkapalloihmisten täytyy oppia tunnistamaan ajan myötä, mikä on olennaista informaatiota. Sitä ei pysty oppimaan odottamalla ja katsomalla, mitä muut tekevät, vaan on uskallettava tehdä ja kokeilla asioita.