Osana suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategiaa tavoittelemme naisten ja tyttöjen osallisuuden vahvistumista kaikilla tasoilla. Tämän tavoitteen tueksi laaditun naisten ja tyttöjen oman kehitysstrategian kautta haluamme vahvistaa muun muassa tyttöjen pelaajamääriä, laadukasta pelaajapolkua sekä naisten osallisuutta jalkapalloperheen eri rooleissa.
Vuoden 2021 aikana ympäri Suomen on päästy iloitsemaan ennätyslukemista jalkapalloilevien tyttöjen ja naisten määrässä. Suomessa on jo yli 37 000 rekisteröityä tyttö- ja naispelaajaa. Töitä pelaajamäärän kasvattamiseksi on tehty esimerkiksi jalkapallon mielikuvien muuttamisessa, markkinoimisessa myös tyttöjen lajina sekä kokeilun kynnyksen madaltamisessa.
Uusien aloittavien tyttöjen lisäksi ilahduttavaa on ollut yhä useampien paluu lajin pariin seuraavanakin vuonna.
- Esimerkiksi alle 12-vuotiaiden tyttöjen osalta olemme tämän vuoden aikana saaneet nostettua jalkapallon jatkuvuutta 68 prosentista 75 prosenttiin. Seuroissa on tehty upeaa työtä siinä, että yhä useampi tyttö haluaa jatkaa laadukkaan harrastuksen parissa myös seuraavana vuonna, Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja sanoo.
Pelaajamäärän kasvattamisen lisäksi naisten ja tyttöjen kehitysstrategiassa kiinnitetään huomiota myös urheilutoiminnan laatuun tyttöjen nuoruusvaiheessa.
- Tuemme seuroja paitsi valmennusosaamisen kehittämisessä, myös laadukkaiden valmennusprosessien skaalaamisessa tyttöjen puolelle. Tämä on tärkeää paitsi yhdenvertaisuuden takia, myös kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoamiseksi tyttöpelaajillemme valtakunnallisesti, sanoo Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen.
Urheilutoiminnan tuki- ja toimintamallissa mukana 12 seuraa tai seurayhteisöä
Syksyllä 2021 käynnistyneen urheilutoiminnan tuki- ja toimintamallin päätavoitteena on kehittää valmennuksen vaikuttavuutta, vahvistaa seuran rakenteiden yhdenvertaisuutta sekä tukea seurojen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista tyttöjen puolella.
- Naisten ja tyttöjen peli kehittyy kansainvälisesti kovaa vauhtia ja meidän on tärkeää pysyä tässä kehityksessä mukana. Yhtä lailla meille on tärkeää naisten ja tyttöjen jalkapallon kehittyminen valtakunnallisesti. Esimerkiksi Kansallinen Liiga on kovin Etelä-Suomi -painotteinen, joten pelaajakehityksessä onkin tärkeää pyrkiä entistä systemaattisempiin prosesseihin koko Suomessa, sanoo nuoruusvaiheen kehityspäällikkönä kesällä 2021 aloittanut Markus Paananen.
Tuki- ja toimintamallin käyttöönotto on lähtenyt sujuvasti liikkeelle.
- Seurat ovat olleet aktiivisia ja innostuneita yhteistyöhön tyttöjen urheilutoiminnan vahvistamiseksi. Erityisen ilahduttavaa on ollut valmentajien halu oppia ja kehittyä. Myös kriittisiä, mutta kehittymishaluisia näkökulmia on ollut mukana, mikä on kaikelle kehittymiselle tärkeää, Paananen kehuu.
- Loppuvuodesta viimeistelimme toiminnan käynnistysvaihetta, jossa yhdessä seuran kanssa käytiin läpi tilannekuvaa, asetettiin tavoitteita sekä valittiin konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Alkuvuodesta on keskeistä, että seurat lähtevät ketterästi kehittämään toimintaansa ja saadaan heti kokemuksia vaikuttavuudesta.
KPV on löytänyt uudesta tuki- ja toimintamallista energiaa toimintansa kehittämiseen
Kokkolan Pallo-Veikot on tehnyt tyttöjen urheilutoimintaansa jo isompaa uudistusta, ja muun muassa seuran pelaajamäärät ovat olleet edeltävät vuodet vahvassa kasvussa. Seurassa on tehty toimenpiteitä myös valmennustoiminnan osaamisen kehittämiseksi.
- Tuki- ja toimintamalli saatiin meillä sujuvasti käyntiin. Olemme jo tavoitteidemme mukaisesti aloittaneet toimenpiteet aamuvalmennuksen kehittämiseen ja vapaaehtoisten valmentajien tukemiseen liittyen. Lisäksi haluamme saada kuvaa valmentajillemme ja pelaajillemme siitä, missä kansallinen huippu menee. Kävimmekin jo vierailemassa ja verkostoitumassa pelaajien ja valmentajien kanssa aiheeseen liittyen, toteaa KPV:n valmennuspäällikkö Tomi Virta.
Myös kehityspäällikkö Paananen on innoissaan KPV:n aloituksesta.
- KPV oli itse asiassa ensimmäinen seura. joka aloitti toimenpiteiden toteuttamisen tavoitteidensa suunnassa jo pari kuukautta etuajassa. He ovat olleet alusta asti rohkeita, ketteriä ja kehittämishaluisia. Tämänkaltaiset seurat kehittyvät varmasti, ja se näkyy ajan kanssa myös pelaajakehityksen mittareissa.
Tuki- ja toimintamallin yksi tavoitteista on linkittyä myös palloliiton muuhun toimintaan
Tuki- ja toimintamallia liitetään myös muihin Palloliiton toimintoihin. Yhtenä työvälineenä tyttöjen urheilutoiminnan kehittämisessä hyödynnetään seurakehityspalvelujen seurojen laatujärjestelmää. Lisäksi tuki- ja toimintamalliin linkittyvät koulutustoiminnon valmennusosaamisen kehittäminen (VOK) ja Huuhkaja- ja Helmaripolku tiedolla johtamisen alustana. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan kestävää vaikuttavuutta ja seurojen tueksi yhdenmukaisia prosesseja.
- Yhdessä tekemällä voimme saavuttaa kilpailuetuja ja menestyä paremmin kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yhdessä meillä on olemassa kaikki osaaminen. Se vain jakaantuu eri organisaatioille, joten meidän tarvitsee jakaa sitä toisillemme, Paananen päättää.
Mukana olevat seurat tai seurayhteisöjen kontaktiseura/yhteysseura:
HELSINGIN JALKAPALLOKLUBI (HJK)
TPS JUNIORIJALKAPALLO (TPS)
VANTAAN JALKAPALLOSEURA (VJS)
KAARINAN POJAT (KaaPo)
OULUN NAISFUTIS (ONS)
JYVÄSKYLÄN PALLOKERHO (JyPK)
KUOPION PALLOSEURA (KuPS)
ROVANIEMEN PALLOSEURA (RoPS)
SEINÄJOEN JALKAPALLOKERHO (SJK)
ILVES (Ilves)
KPV:N JUNIORIT (KPV)
PALLOKERHO KESKI-UUSIMAA (PKKU)
Lisätietoja:
Markus Paananen, markus.paananen(a)palloliitto.fi, 040 737 6000
Heidi Pihlaja, heidi.pihlaja(at)palloliitto.fi, 040 843 2370