”Töitä kyllä riittää” – Punainen kortti rasismille -hanke kamppailee rasismia ja syrjintää vastaan

Julkaistu

  • Jalkapalloharrastus
  • Seuratoiminta

Punainen kortti rasismille on Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton FIMU ry:n koordinoima hanke. Projektipäällikkö Ilari Äijälä  kokee, että rasisminvastaisella työllä on tärkeä rooli jalkapallossa.

Punainen kortti rasismille -hanke sai alkunsa Iso-Britanniassa ja on sittemmin levinnyt ympäri maapalloa. Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 2003. Hankkeen tavoitteena on levittää rasismin- ja syrjinnänvastaista viestiä yhteiskunnassa ruohonjuuritason liikunnasta huippu-urheiluun

- Toiminta on kehittynyt paljon sen alun jälkeen. Silloin 2003 oli ymmärtääkseni vain yksi teemapeli. Siitä se on pikkuhiljaa lähtenyt ja kasvanut, projektipäällikkö Ilari Äijälä kertoo. 

Nykyään Punainen kortti rasismille on mukana useissa erilaisissa lasten ja nuorten tapahtumissa sekä urheilutapahtumissa. Hanke tekee myös kouluvierailuja ja tuottaa koulutusmateriaaleja. Sekä Veikkausliigassa että Kansallisessa Liigassa on nähty Punainen kortti rasismille -teemakierroksia. 

Hankkeen sanoma on ollut näkyvästi esillä muun muassa kapteeninnauhoissa, joita käytetään useissa lajeissa. Yli 800 erilaista kapteeninnauhaa on lähetetty harraste- ja ammattilaisjoukkueille. Myös sateenkaaren väriset kapteeninnauhat ovat saapuneet Suomeen hankkeen kautta.

- Meillä on ollut sellainen toimintaa ohjaava periaate, että asenteita ja arvoja pitää nostaa esille. Sitä pystyy tekemään esimerkiksi korttien ja kapteeninnauhojen avulla. Uskon, että jos Veikkausliigan tai Kansallisessa Liigan ottelussa tuodaan rasisminvastainen viesti selvästi esille, se kyllä laittaa jonkun henkilön miettimään, että ehkä en tänään huutele mitään epäasiallista. 

- Jos Punainen kortti rasismille -hanke on mukana jossain tapahtumassa, niin on se itsessään jo kannanotto. Se kertoo tietynlaisista arvoista, joihin sitoudutaan, Äijälä sanoo arvojen esille nostamisen tärkeydestä.  

Toiminnan juuret ovat jalkapallossa, mutta se on levinnyt muun muassa koripalloon, jääkiekkoon, salibandyyn, futsaliin, lentopalloon, kamppailulajeihin ja lumilautailuun. 

- Me eroamme hyvällä tavalla muiden maiden Punainen kortti rasismille -hankkeista. Olemme alusta alkaen ajatelleet, että kaikki lajit ovat tervetulleita levittämään rasismin- ja syrjinnänvastaista viestiä.  

”Nyt asioista keskustellaan oikeasti”

Keskustelu rasismista ja syrjinnästä urheilussa on ollut viime vuosina yhä enemmän pinnalla. Äijälä uskoo sekä maailman että keskustelukulttuurin muuttuneen.

- Olen huomannut viimeisen 4–5 vuoden aikana, että nyt asioista keskustellaan oikeasti. Aikaisemmin on ehkä haluttu lakaista asioita vähän maton alle. Kulttuuri muuttuu, kun asioista puhutaan. Erilaisia tapauksia riittää nykypäivänä niin paljon, että ei tässä työt ole loppumassa ihan hetkeen.

- Myös maailma on selkeästi muuttunut. Vuonna 2020 on ihan erilainen tilanne kuin vuonna 2016. Mutta ihmiset myös nostavat näitä asioita herkemmin esiin. Yleinen keskustelu ja some on aiheuttanut sen, että näistä asioita uskalletaan puhua. Kynnys puuttumiseen on selkeästi madaltunut, Äijälä pohtii.

Urheilun tulisi olla lapsille ja nuorille turvallinen sekä hauska toimintaympäristö. Äijälän mukaan se ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

- Sanon aina, että urheilussa ei ole itsestäänselvyyksiä. Ihmiset voivat ajatella, että kun urheillaan yhdessä, niin se on aina automaattisesti kivaa. Se on ehkä ollut jonkinlainen myytti. Urheilussa kilpailu on kovaa ja valitettavasti myös urheilun lieveilmiöitä tulee luultavasti aina olemaan.

Vaikka työtä riittää, on Äijälä positiivinen tulevaisuuden suhteen. Uusi sukupolvi on tehnyt vaikutuksen entiseen ammattilaisjalkapalloilijaan. 

- Olen aika toiveikas tulevaisuuden suhteen. Olen tehnyt paljon hommia lasten ja nuorten kanssa. He ovat paljon tietoisempia ja heillä on paljon kontakteja eri kulttuureihin. Koulutus on se paras keino. Koulutusta voi saada kohtaamalla, kuuntelemalla tai selvittämällä itse asioita. 

Yhdenvertaisempaa urheilua

Punainen kortti rasismille -hanke julkaisi helmikuussa Yhdenvertaisempaa urheilua! -oppaan. Opas sisältää urheilun ja liikunnan ohjaajille, opettajille, valmentajille, urheiluseuroille ja lajiliitoille suunnattua koulutusmateriaalia. Oppaaseen on muun muassa listattu yhdenvertaisen urheilun käsitteitä.   

- Opas on vapaasti käytettävissä ja ladattavissa. Siinä on haluttu nostaa esiin käsitteitä, jotka ovat monilla vielä hakusessa. Sanat muovaavat maailmaa ja todellisuutta, jossa elämme. Halusin tuoda kaikki käsitteet yhteen ja urheilun käyttöön, neljän vuoden ajan hankkeen projektipäällikkönä toiminut Äijälä kertoo.

Opas on erinomainen työkalu esimerkiksi seuroille. Oppaasta löytyy tietoa muun muassa viestinnän monimuotoisuuden ja representaation merkityksestä.

- Seurojen tulisi katsoa, mitä kuvia he käyttävät. Mitä henkilöitä kuvissa esiintyy? Olen joskus kuullut esimerkiksi maahanmuuttajatytöiltä, että he eivät ole ajatelleet jonkun lajin tai seuran olevan heitä varten, koska he eivät ole nähneet heidän näköisiään ihmisiä kuvissa tai esitteissä. Moni on kuitenkin parantanut sitä puolta viestinnässään.

Esikuvien rooli

Urheilijat tuovat nykypäivänä omia asenteitaan ja arvojaan yhä rohkeammin esille. Esikuvilla on tärkeä rooli rasismin ja syrjinnän vastaisessa työssä.

- Esikuvien merkitys on ihan mieletön. Se on jopa suurempi, mitä ehkä yleisesti ajatellaan. Kyllä lapsia ja nuoria kiinnostaa tähtipelaajat, Huuhkajat ja Helmarit. Jos miettii vaikka Cristiano Ronaldoa, jolla on 200 miljoonaa seuraajaa Instagramissa, on hän isompi kuin mikään liitto tai media. Sillä on merkittävä vaikutus, kun hän puhuu vaikka Syyrian lasten puolesta tai Australian tulipaloista.

- Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät seuraa mitään uutisia, saavat tietoa yhteiskunnallisista asioista ja näkevät kuinka jokainen voi saavuttaa unelmansa taustoista riippumatta. Lapsi voi ajatella, että hänkin pystyy saavuttamaan unelmansa riippumatta esimerkiksi junioriseuran koosta. Glen Kamarakin on ponnistanut huipulle Olarin Tarmosta, Äijälä päättää.

Rasisminvastainen viikko 16.-22.3.
Suomen Punaisen Ristin koordinoiman rasisminvastaisen viikon aikana edistetään yhdenvertaisuutta ja korostetaan yksittäisen ihmisen vastuuta toimia oikein rasistisessa tilanteessa.
Kaikki voivat jakaa rasisminvastaisen viestinsä ja kuvia yhteisistä teemaan liittyvistä tapahtumistaan sosiaalisen median alustoilla seuraajilleen käyttämällä tunnistetta #rasisminvastainenviikko #veckanmotrasism.