Takaisin
13.9.2018 klo 14.04

Tarkemmat perustelut kurinpitoratkaisuihin 53/2018 ja 54/2018

Jaa:

Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätökset 53/2018 ja 54/2018 ovat aiheuttaneet keskustelua ja kyselyitä, joten julkaisemme molemmista päätöksistä tiivistelmät kysymyksiin vastaamiseksi kerralla.

Kurinpitovaliokunta on Palloliiton asettama elin, mutta toimii täysin itsenäisenä ja Palloliitosta riippumattomana.

- - -

Perustelu Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan ratkaisuun 53 / 2018 (Futsal-Liigan ottelu So-meron Voima – Leijona Futsal 24.3.2018 / Rangaistus- ja kilpailumääräysten rikkominen)

Ratkaisun perusteena oleva Palloliiton kilpailumääräysten 2 §:n 3 kohta kuuluu seuraavasti: "Jalkapallotoimijat eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa oman sarjatasonsa, farmijoukkueen sarjatason tai yhteistyöseurajoukkueen sarjatason kilpailutapahtumista."

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan tekemän ratkaisun mukaan kilpailumääräysten 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu vedonlyönti oman sarjatason otteluista tarkoittaa pelaamista omilla rahoilla eli omalla riskillä ja omaan lukuun. Kyseinen menettely ei toisin sanoen kata sellaista menettelyä, jossa henkilö asioi toisen henkilön puolesta, rahoilla ja näin ollen kyseisen toisen henkilön riskillä ja lukuun.

Kyseisessä tapauksessa pelaaja on vastineessaan kiistänyt toimineensa määräysten tai sääntöjen vastaisesti. Pelaaja on todennut asiassa olleen kyse siitä, että hän oli ystävänsä puolesta ja ohjeistuksen mukaisesti maksanut pelitositteita ystävänsä pankkikortilla sekä avustanut voittojen lunastamisessa. Pelaaja on todennut, ettei hän ole lyönyt vetoa omaan lukuunsa, eikä myöskään pyrkinyt vaikuttamaan pelin lopputulokseen. Pelaaja ei ole kertomansa mukaan saanut asiasta taloudellista hyötyä.

Pelaajan kertomuksen uskottavuuden puolesta ja rangaistavaa toimintaa vastaan puhuu se, että toisen henkilön tiliotteesta on havaittavissa relevanttina ajankohtana tehdyt maksutapahtumat. Kyseiset korttimaksut viittaavat siihen, että nämä vedot on tehty toisen henkilön varoilla ja lukuun siten kuin sekä pelaaja ja kyseinen toinen henkilö ovat kertoneet. Lisäksi, yhden vedon voitto on maksettu suoraan toisen henkilön tilille. Riittävää näyttöä siitä, että pelaaja olisi omilla rahoillaan veikannut omaa otteluaan, tai voittanut tällaisella veikkaamisella rahaa, ei ollut.

Palloliitto korostaa, että Rangaistuksen määrääminen Palloliiton sääntöjen perusteella edellyttää, että säännöstöön sitoutuneen tahon on näytetty toimineen sääntöjen vastaisesti. Tosiseikkojen selvittämistä urheilun kurinpidossa on käsitelty paitsi oikeuskirjallisuudessa, myös urheilun oikeusturvalautakunnassa. (Ks. yhdistysoikeudellisen kurinpidon edellytyksistä mm. Risto Riitesuo, "Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä" (2001) s. 325, Heikki Halila – Lauri Tarasti, "Yhdistysoikeus" (2011) s. 226 ja Tapio Rantala, "Asian selvittäminen kurinpitomenettelyssä" teoksessa "Urheilu ja oikeus 2016" (s. 50-70) sekä mm. urheilun oikeusturvalautakunnan päätökset 14/2009, 1/2014 ja 32/2015). Sekä kirjallisuudesta että urheilun kurinpidon ratkaisukäytännöstä ilmenee, että jos väitettyyn rangaistavaan menettelyyn syyllistyminen on jäänyt epäselväksi, ran-gaistusta ei voida määrätä.

Palloliitto tulee tarkentamaan vedonlyöntiä koskevia sääntöjään syksyn aikana siten, että vedonlyönti ja siihen liittyviin toimiin osallistuminen tulevat kaikilta osin olemaan kiellettyjä oman sarjatasonsa, farmijoukkueen sarjatason tai yhteistyöseurajoukkueen sarjatason kilpailutapahtumista. Tämä tarkoittaa sitä, että myös nyt ratkaistavana olleen tapauksen kaltainen menettely tulee yksiselitteisesti kielletyksi.

- - -

Perustelu Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan ratkaisuun 54 / 2018 (Miesten Ykkösen ottelu FC KTP - EIF 27.8.2018 / Rangaistusmääräysten rikkominen)

Ratkaisun perusteena oleva Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n 1 momentin c) ja i) kohdat kuuluvat seuraavasti:

"Rangaista voidaan sitä,

c) joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen ottelutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti; (…)

i) joka syyllistyy pelikentällä tai sen ulkopuolella rasistiseen käytökseen tai laiminlyö liiton sääntöihin ja määräyksiin perustuvan velvollisuuden puuttua tällaiseen käytökseen."

Rangaistusmääräysten 2 §:n 2 momentin mukaan i) kohdassa mainittu rikkomus on aina katsottava vakavaksi.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan tekemässä ratkaisussa todetaan, että asiaa on käsitelty runsaasti julkisuudessa ja pelaaja on itse myöntänyt ilmauksensa olleen epäasiallinen. Lisäksi pelaaja ei ole varsinaisesti kiistänyt käyttäneensä toisesta pelaajasta ilmausta ”apina”. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja katsoo siten riittävällä varmuudella näytetyksi, että pelaaja on käyttänyt kyseistä ilmausta.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja toteaa, että Palloliiton säännöissä tarkoitetuksi rasistiseksi käytökseksi voidaan katsoa pelaajan tai muun henkilön loukkaava nimittely ilmauksilla, jotka liittyvät esimerkiksi hänen rotuunsa, ihonväriinsä, syntyperäänsä tai kansalliseen tai etniseen alkuperäänsä.

Kuripitovaliokunnan puheenjohtaja on tietoinen, että monissa ulkomaisissa jalkapalloliigoissa on annettu ran-gaistuksia, kun kannattajat ovat apinan ääniä imitoimalla ja banaaneita kentälle heittämällä verranneet tummaihoisia pelaajia apinoihin. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole kyse vastaavanlaisesta menettelystä, vaan rangaistun yksittäisestä reaktiivisesta huudahduksesta, jonka osana on ollut sana ”apina”. Asiassa ei ole tullut ilmi, että pelaaja olisi kyseisellä ilmauksella tarkoittanut viitata pelaajan etniseen alkuperään. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja katsoo, että ilmaus ”apina” ei ainakaan ilman muita rasismiin viittavia sanoja, ilmeitä, eleitä tai tekoja viittaa nimenomaan esimerkiksi henkilön syntyperään tai etniseen alkuperään. Kyseinen ilmaus ”apina” voi viitata, kuten tässä tapauksessa, toisen henkilön epäasialliseen käyttäytymiseen. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja pitää todennäköisenä, että pelaaja olisi voinut käyttää samaa ilmausta myös muusta kuin tummaihoisesta pelaajasta, mukaan lukien vaaleaihoiset suomalaiset pelaajat.

Kaikenlainen rasismi on jalkapallossa tuomittavaa. Oikeusturvanäkökohdat kuitenkin edellyttävät, että rasis-tisina pidettävien ilmausten kirjoa ei perusteettomasti laajenneta ilmauksiin, jotka eivät suoranaisesti ole rasistisia. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja katsoo, ettei pelaajan menettely ole siten rasistinen.

Pelaajan käyttämä ilmaus on kuitenkin asiaton solvaus ja pelaajan menettely täyttää rangaistusmääräyksissä kielletyn epäurheilijamaisen käyttäytymisen tunnusmerkistön, mistä hänelle voidaan määrätä rangaistus

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja katsoo, että pelaajan käyttäytyminen on ollut siinä määrin epäurheilijamaista ja moitittavaa, että siitä on määrättävä hänelle rangaistus. Aikaisemman ratkaisukäytännön huomioiden kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja arvioi varoituksen pelaajan menettelyn moitittavuuteen nähden oikeasuhtaiseksi rangaistukseksi.