Torstaina 30.1. sisäjoukkuepelien lajiliitot julkaisivat olosuhteiden nykytilaa käsittelevän ”Treeni- ja pelipaikat kuntoon” -keskustelupaperin, jossa käsitellään sisäjoukkuepelien olosuhteiden tämänhetkistä tilaa ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa.
Keskustelupaperin tavoite on tuoda olosuhdeasioita esiin harrasteliikunnan, huippu-urheilun ja kuntien vetovoimaisuuden näkökulmasta sekä vaikuttaa paikallisiin kuntavaikuttajiin, jotta olosuhdeasioihin kiinnitettäisiin huomiota ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin parempien harrastusmahdollisuuksien puolesta. Keskustelupaperi on lajiliittojen sekä Aula Reserach Oy:n yhteistyön tulos.
Suomessa on noin 550 000 ihmistä, jotka liikkuvat urheiluseurassa. 50 prosenttia 9-15 -vuotiaista nuorista harrastaa urheilua seurassa säännöllisesti ja aktiivisesti. Sisäjoukkuepeleillä on yli 125 000 rekisteröityä harrastajaa. Ilman lisenssiä urheilevia on moninkertainen määrä.
Vaikka olosuhteet kehittyvät jatkuvasti, olosuhderakentamisella ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan harrastajamäärän kasvuun sisäpalloilulajeissa. Kuntien harrasteolosuhteisiin tulisi kiinnittää huomiota, jotta seurat voivat kehittää toimintaansa ja tarjota harrastusmahdollisuuksia paikallisesti. Etenkin 2020-luvun laatuvaatimuksien mukaisista palloiluhalleista on pulaa niin harraste- kuin pääsarjatasolla.
Sisäpalloilulajien olosuhteiden suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä hallien määrä sekä laatu. Lajiominaisuuksiltaan harrastus- ja kilpatason urheiluun sopivien hallien vähäinen määrä aiheuttaa haasteita seuroille sekä harrastajille. Pääsarjatason otteluita pelataan koulujen jumppasaleissa ja seurat taistelevat lasten ja nuorten harjoitteluvuoroista. Vapaiden harjoitusvuorojen vähäisyys rajoittaa myös uusien harrastusryhmien perustamista.
Suomessa puutetta kansainvälisten tapahtumien standardit täyttävistä palloiluhalleista
Olosuhderakentamisessa tulisi kiinnittää huomioita kenttien kokoon sekä alustaan, pukuhuoneiden määrän ja varastotiloihin. Lisäksi suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida esteettömyystekijät kaikkien tilojen suhteen. Järkevät ja tarpeeksi jyrkät katsomoratkaisut sekä videotaulut toisivat lisäarvoa kilpailuille ja muille urheilutapahtumille. Myös oheistoiminnoille, kuten esimerkiksi myyntipisteille ja ravintoloitsijoille, tulisi olla sopivat tilat. Tapahtumat ja kilpailut muodostavat huomattavan osan seuran tuloista.
Lajiliittojen näkemyksen mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on oltava sisäjoukkuepelien harraste- ja nuorisoliikunnan edellytykset täyttävä halli ja kaikilla pääsarjatason joukkueiden paikkakunnilla pitäisi olla vähintään yksi pääsarjatason ottelutapahtumien vaatimukset täyttävä halli. Lisäksi Suomessa pitäisi olla 2-3 kansainväliset maaottelustandardit täyttävää palloiluhallia, joihin mahtuu 5000-6000 katsojaa.
- Meillä ei ole yhdessäkään lajissa maailman huipputason vaativien kriteerien mukaisia olosuhteita. Yksikään sisäpalloilulajin urheilija ei pääse kilpailemaan huippuolosuhteissa. Tässä hankkeessa ollaan asian ytimessä ja on upea juttu, että saadaan panostusta sinne, missä sitä tarvitaan. Pääsarjaottelut innostavat ja motivoivat nuoria. Tapahtumien tulisi olla inspiroivia, koripallolegenda Hanno Möttölä sanoo.
Myös Futsalin puolella on kiinnostusta järjestää kansainvälisiä tapahtumia, mutta olosuhteet eivät sitä tällä hetkellä mahdollista.
- Suomi on kansainvälisesti arvostettu turnaus- ja tapahtumajärjestäjä. Futsalin näkökulmasta, jos meillä olisi olosuhteet kunnossa, meillä olisi mahdollisuus saada isojakin tapahtumia Suomeen. Futsalin maajoukkueissa, miehissä ja naisissa, me olemme koko ajan lähempänä maailman huippua. Se tuo meille mahdollisuuden järjestää isoja kansainvälisiä tapahtumia. Tapahtumien järjestäminen vaatii sen, että halliolosuhteet on saatava kuntoon, toteaa Palloliiton futsalkehityspäällikkö Jouni Pihlaja.
Lajiliittojen olosuhdeasiantuntijaryhmä tukee palloiluhallihankkeiden suunnittelua
Kuntavaikuttajien tueksi lajiliitot ovat yhteistyössä suunnitelleet hallikonseptit harraste- ja nuorisoliikunnan tarpeisiin sekä pääsarjatasolle. Konsepteissa tuodaan esille sisäpallopelien lajinomaiset tarpeet ja 2020-luvun vaatimukset harraste- ja pääsarjatason palloiluhalleille.
Liittojen välinen yhteistyö alkoi vuosi sitten, jonka tuloksena selvitettiin sisäpalloilulajien keskeiset yhteiset tarpeet. Liittojen perustama olosuhdeasiantuntijaryhmä tukee palloiluhalleja suunnittelevia kuntavaikuttajia. Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen on yksi olosuhdeasiantuntijaryhmän jäsenistä.
Käytännön tasolla yhteistyö tarkoittaa yli lajirajojen tapahtuvaa avointa viestintää hankkeista. Kun tarve sisäpalloiluhankkeelle syntyy, lajiliitot yhdessä tukevat kuntia sekä seuroja suunnittelutyössä sekä rakennusvaiheessa. Olosuhdeasiantuntijaryhmä varmistaa palloilulajeille otolliset olosuhteet ja tuo esille lajiominaiset piirteet, jotka tulisi huomioida rakennushankkeen eri vaiheissa. Kunnat ja seurat eivät jää hankkeiden kanssa yksin.
- Rakennetaan laadulla ja tulevaisuutta katsoen. Kuntien varat ovat rajalliset, mutta rahoitusta voi hankkia muutenkin kuin julkisella rahalla. Allianssimalleja kannattaa harkita vaihtoehtona. Yhteistyö on kannattavaa, kun lopputulos on konkreettista ja tuottaa tulosta. Meidän tehtävä tukea kuntavaikuttajia sekä seuroja. Siksi tätä työtä tehdään, Auvinen painottaa.
- Kun kunta investoi liikuntapaikkarakentamiseen, se on myös satsaus tulevaisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin. Säästöjä tulee pitkällä aikajänteellä sosiaali- ja terveysmenojen pienenemisellä.
Lisää aiheesta Huuhkaja-TV:ssä artikkelikuvaa klikkaamalla.