Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kertoo Casan kanssa etänä -juttusarjan tuoreimmassa osassa muun muassa, milloin sarjaohjelmat valmistuvat, kuinka paljon yleisöä saa olla otteluissa kesäkuussa, voiko tänä kesänä järjestää junioriturnauksia ja -leirejä ja mitä käytännön hyötyä jalkapalloprofessorista on suomalaiselle jalkapallolle.
Milloin miesten futsalmaajoukkue pääsee pelaamaan historialliset MM-jatkokarsintaottelut Serbiaa vastaan?
Siitä ei ole vielä tietoa. Koska Liettuassa järjestettävät MM-kisat on siirretty pelattavaksi syys–lokakuussa 2021, on hyvin mahdollista, että MM-jatkokarsintaottelut pelataan vasta ensi vuoden puolella. Lisätietoa tähän voi tulla seuraavassa UEFA:n hallituksen kokouksessa 17.6.
Kansallinen liiga ja miesten Kakkonen alkavat kesäkuun puolivälissä, mutta sarjaohjelmat eivät ole vielä selvillä toukokuun lopulla. Mistä kiikastaa?
Sarjat liittyvät toisiinsa ja siksi ohjelmat tehdään tietyssä järjestyksessä aloittaen Veikkausliigasta. Kun Veikkausliigan ohjelman luonnos on valmis, tehdään muidenkin sarjojen ohjelmien luonnokset ja lähetetään seuroille lausuntoja varten. Tänään on jo saatu lähtemään luonnoksia seuroille. Uskoisin, että ensi viikolla julkaisemme lopulliset sarjaohjelmat.
Mikä on sarjapelien maksimiyleisömäärä kesä- ja heinäkuussa?
Kesäkuussa ottelutapahtumaan voi osallistua yhteensä enintään 500 henkilöä, se on yläraja. Aluehallintovirasto antaa linjaukset kuukaudeksi kerrallaan. Viranomaiset ja ministeriö arvioivat koronatilanteen vaikutuksia jatkuvasti, ja seuraavat linjaukset saamme varmasti kesäkuun loppupuolella. Toivomme luonnollisesti, että epidemia pysyy kurissa ja saamme luvallisesti ja turvallisesti jo heinäkuussa kasvattaa yleisömäärää.
Pienryhmäharjoittelu on käynnistynyt toukokuun puolivälissä. Millaista palautetta kentältä on tullut, mikä on mennyt hyvin ja minkä kanssa on ollut haasteita?
Kun on kolme omaa lasta pelaamassa eri joukkueissa, niin olen vanhempanakin päässyt seuraamaan läheltä jalkapallon paluuta kentille. Into on ollut kovaa. On ollut tosi kiva katsoa valmentajien hyvin suunnittelemia harjoituksia. Kentillä on tehty hyviä asioita viranomaisten asettamien määräysten rajoissa. Haasteita on tuonut harjoitusvuorojen riittävyys, koska kentällä saa olla yhtä aikaa enintään 30 henkilöä. Kesäkuun alusta tilanne paranee tältä osin, kun kentällä voi olla 50 henkilöä.
Milloin juniorisarjat pääsevät käyntiin?
Ensimmäiset sarjat käynnistyvät jo ennen kesäkuun puoliväliä, parin viikon kuluttua. Pelihaluja riittää, mutta ymmärrettävää huolta on aiheuttanut esimerkiksi se, että ehtivätkö joukkueet harjoitella riittävästi yhdessä, jotta pelaajien suorituskyky saadaan riittävälle tasolle, jotta huippusuoritus on mahdollista ja turvallista. Totta kai ihmisiä huolestuttaa myös pelaamisen turvallisuus. On selvää, että asiaan liittyy paljon epävarmuutta ja tunteita. Se on ymmärrettävää. Juniorisarjoihin liittyy myös paljon kysymyksiä käytännön järjestelyistä ja näihin saamme vastauksia loppuviikosta.
Pystytäänkö junioriturnauksia ja jalkapalloleirejä järjestämään tänä kesänä?
Saimme jo tällä viikolla valmiiksi paljon ohjeistuksia, myös turnauksista ja leireistä. Ne sisältävät joitakin ministeriöiden ja viranomaisten asettamia erityisjärjestelyjä, joiden puitteissa turnausten ja leirien järjestäminen onnistuu. Tämä tieto on otettu seuroissa ilolla vastaan. Mutta on selvää, että innosta ja toiminnan huolellisesta organisoinnista huolimatta koko jalkapalloväki kantaa suurta vastuuta ja myös huolta ihmisten hyvinvoinnista. Kriisi on osoittanut, että seurat kantavat vastuunsa suomalaisten liikuttajina äärimmäisen vakavasti ja ohjeistuksia noudatetaan huolellisesti. Jalkapallon yksi ydintehtävistä on tuottaa ihmisille hyvinvointia ja se työ halutaan seuroissa tehdä äärimmäisellä pieteetillä.
Miten pitää toimia, jos joukkueessa vahvistetaan koronavirustartunta?
Myös tähän tulevat ohjeistukset viranomaisten linjausten pohjalta. Sarjatoiminnassa oleellinen kysymys on, ketkä kuuluvat mahdollisen altistumisen piiriin ja keille karanteeni määrätään. Torstaina Palloliiton hallituksessa hyväksytään ohjeistukset, miten menetellään, jos koranavirustapauksia ilmenee. On tietysti selvää, että viranomaisten ohjeistuksien mukaan asiassa etenemme. Ymmärrämme kaikki viime kuukausien valossa, miten vaikea tarkkoja ohjeistuksia on asiaan liittyen saada. Näitä yksityiskohtia olemme nyt viranomaisten kanssa selvittäneet. Aivan kaikkiin detaljeihin on ollut mahdotonta saada vastausta, koska jalkapallon lailla koko yhteiskunta on uuden haasteen edessä. Tietojemme ja tutkimusten mukaan suurimmat tartuntariskit ovat joukkueen matkustamisessa bussilla pelipaikalle ja pukukopissa yhdessä vietetyssä ajassa, eivät ulkoilmassa pelaamisessa ja harjoittelemisessa.
Millaiset terveiset viime perjantaina etänä kokoontunut Seuraparlamentti lähetti Palloliiton strategiasta liiton hallitukselle?
Pääosin strategiaan oltiin tyytyväisiä, ja sitä on ollut mahdollista vielä kommentoida tällä viikolla. Mitään ristiriitaisuuksia ei noussut esiin. Kommenteista keskustellaan liiton hallituksen kokouksessa torstaina, minkä jälkeen strategiadokumenttia viimeistellään seuraavan viiden viikon aikana ja lopullinen versio lähetetään seurojen kokousedustajille heinäkuun alussa.
Mitä muuta Seuraparlamentti päätti?
Aluksi Seuraparlamentti hyväksyi Palloliiton viime vuoden tilinpäätöksen ja antoi vastuuvapauden hallitukselle. Ei välttämättä ollut kauhean vaikea saada vastuuvapautta vuodesta, jolloin ensimmäisen kerran mentiin miesten lopputurnaukseen. Talous oli myös pysynyt niissä raameissa, jotka alun perin oli suunniteltu. Kuluva ja tuleva vuosi sisältävät koronaviruksen takia vielä niin paljon epävarmuustekijöitä, että taloussuunnittelua ei pystytä tekemään järkevällä tavalla ennen elo–syyskuuta. Pelipassien hintaa päätettiin kuitenkin olla korottamatta ensi vuonnakaan – ne säilyvät samoina kuin ovat olleet jo vuodesta 2012.
Palloliiton Alueparlamentit kokoontuvat ensimmäisen kerran kesäkuun alussa. Mikä on niiden asema Palloliiton hallinnossa?
Alueparlamentit antavat keskitetysti palautetta aluepäälliköille ja liiton johdolle, mikä alueella on mennyt hyvin ja missä on kehitettävää. Ne myös nimeävät urheilutoiminnan, seurapalveluiden ja kilpailutoiminnan alueelliset kehitysryhmät, joilta saamme suoraa palautetta seuratyön arjesta. Seurat voivat ehdottaa sinne jäseniä eli seuratoimijoilla on aito mahdollisuus vaikuttaa alueellisiin linjauksiin ja päätöksiin. Seurojen puheenjohtajafoorumit on lisäksi yhdistetty osaksi Alueparlamentteja.
Liikuntatieteiden tohtori Mihaly Szerovay, 38, on valittu Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton yhteiseen työelämäprofessorin tehtävään. Mitä käytännön hyötyä nimitys tuo suomalaiselle jalkapallolle?
Tiedolla johtaminen korostuu tulevalla strategiakaudellemme. Pyrimme siihen, että päätökset tehdään tutkittuun tietoon perustuen. Meillä pitää olla koko ajan enemmän tutkittua tietoa liitossa ja seuroissa päätösten pohjaksi ja tekemisen vahvistamiseksi. Pystytämme yhdessä professori Szerovayn kanssa rakenteita, jotka helpottavat tiedon tuottamista. Oma professori on myös iso askel eteenpäin jalkapallon arvostuksen ja aseman kannalta.
Voit lähettää jatkossa ajankohtaisia kysymyksiä pääsihteerille osoitteeseen: [email protected]
Poimimme ajankohtaiset ja eniten kysytyt kysymykset mukaan juttusarjaan.