AC Chievo Veronan Sauli Väisäsen kausi seurajoukkueessa päättyi harmittavasti Italian Serien B:n nousukarsintoihin Niki Mäenpään ja Lauri Ala-Myllymäen edustamaa Veneziaa vastaan. Ottelu oli varsinaisen peliajan jälkeen numeroissa 1-1, mutta kotijoukkue Venezia käänsi kamppailun lopulta voitokseen maalein 3-2.
Väisänen on ymmärrettävästi pettynyt lopputulokseen, mutta osaa nähdä myös ottelusta positiivisia asioita.
- Harmittaa tosi paljon, mutta oli kiva huomata, että kuntoni oli hyvä tauon jälkeen. Se oli isossa kuvassa yksi kauden parhaista peleistämme ja taistelimme hienosti. Olisi varmasti ollut myös todella viihdyttävä ottelu yleisölle, jos ihmisiä olisi paikalla ollut.
- Totta kai meillä oli tavoitteena nousu, mutta toivon, että Niki hoitaa nyt sitten Venezian Serie A:han, vielä ensi kaudelle sopimuksen Chievon kanssa omaava Väisänen kertoo.
Loukkaantumiset vaivana
Väisänen kärsi koko alkukauden vaivoista ja kävi jalkaleikkauksessa syyskuussa. Hän palasi takaisin harjoittelemaan tammikuussa ja pelaamaan maaliskuussa, minkä jälkeen jalka kipeytyi uudelleen ja edessä oli reilun kuukauden tauko lisää. Väisänen pelasi lopulta menneellä kaudella vain viidessä ottelussa, joista kolmessa avauksessa.
- Pitkä ja vaikea kuntoutus on ohi ja kentälle päästyäni olo oli kuin en olisi ikinä poissa ollutkaan. Henkisesti tämä on ollut varmasti raskain kausi urallani, mutta on ainakin ollut enemmän aikaa harjoitella kuntosalilla ja keskittyä ongelmakohtiin. Juuri tällä hetkellä on kuitenkin todella hyvät fiilikset, koska olen jälleen täydessä kunnossa, eikä väsymystä ole. Itseluottamus on myös korkealla, koska todistin itselleni viimeisissä otteluissa, että olen jopa parempi ja vahvempi kuin ennen.
Loukkaantuminen piti miehen sivussa myös Huuhkajien otteluista, eikä hänelle tilastoitu lopulta yhtään maaottelua koko viime vuonna. Toppari oli vielä syyskuun Wales-ottelussa hieman puolikuntoisena penkillä, jäi sitten sivuun Irlanti-ottelusta perheenlisäyksen vuoksi, ja seurasi loppusyksyn ottelut loukkaantumisen vuoksi kotikatsomosta. Se tuntui raskaalta, mutta samalla Väisänen on ollut todella ylpeä joukkueen otteista.
- Olisi ollut kiva olla joka reissussa mukana, mutta se ei nyt valitettavasti ollut mahdollista. Joukkueen pelityyli on kehittynyt jatkuvasti ja on otettu isojakin päänahkoja sillä välin, kun olen ollut sivussa. Jätkät ovat pelanneet hienosti ja on ollut ilo seurata otteluita.
Raskaita ajatuksia
Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva nimesi viime keskiviikkona 26 pelaajan leiriryhmän EM-lopputurnaukseen valmistavalle leirille 24.–31. toukokuuta ja 29. toukokuuta Tukholmassa pelattavaan Ruotsi-maaotteluun. Suomea 19 A-maaottelussa edustanut Väisänen on mukana listalla ja vahvasti ehdolla myös Huuhkajien lopulliseen EM-kisajoukkueeseen.
- On upeaa ja huojentavaa olla joukkueen mukana. Mielessäni on välillä ollut raskaita ajatuksia siitä, että ehkä en ehtisikään pelikuntoon ennen EM-kisoja tai en ainakaan ehtisi antaa kunnollisia näyttöjä. Onneksi näin ei kuitenkaan lopulta käynyt, vaan ehdin pelata tarpeeksi pelejä kauden viimeisissä peleissä ja olen tyytyväinen otteisiini niissä.
- Huuhkajat on täynnä kovia ukkoja ja omalta osaltani toivon, että pystyn auttamaan joukkuetta. Hinku kentälle on kova ja odotukset henkilökohtaisesti korkealla. Vaikea kuitenkaan etukäteen arvioida tarkemmin omaa rooliani kisoissa, 26-vuotias pohtii.
”Olen oppinut arvostamaan Suomea”
Väisänen on pelannut jalkapalloa Italiassa kesästä 2017 lähtien. Helsinkiläistoppari siirtyi Chievoon loppukesästä 2019 edustettuaan aiemmin Serie A:n SPALia sekä Serie B:n Crotonea. Hän pitää kulttuurieroja Italian pohjois- ja eteläosien välillä suurina.
- Chievossa ollaan suhteellisen organisoituneita, vaikka asiat eivät toimikaan samanlaisella jouhevuudella kuin Suomessa ollaan totuttu näkemään. Täällä ei ehkä olla yhtä täsmällisiä ja yleinen kulttuuri on aika rento. Crotonessa mentiin sitten siitä vielä astetta pidemmälle ja tuntui, että ihmiset menivät töihin vasta, kun jaksoivat. Asioiden annettiin vain mennä omalla painollaan.
- Olen oppinut arvostamaan Suomea täällä asuessa todella kovasti, mutta sitten taas suomalaiset voisivat stressata yleisesti vähemmän asioista, Väisänen päättää.