Samun sanoin: vahvuuksillaan pelannut Suomi haki Italiaa vastaan tuloksen, mutta urakka ei helpotu maanantaina

Julkaistu

  • Futsal

Suomi esiintyi EM-kisa-avauksessaan edukseen, mutta urakka ei helpotu maanantaina, kun vastaan asettuu MM-nelonen Kazakstan.

Pöly on laskeutunut Groningenin MartiniPlazalla Suomen kiihkeän EM-avauksen jälkeen. Tuloksena torstain historiallisesta ottelusta oli tasapeli futsalin mahtimaata Italiaa vastaan. Suomen joukkue hurmasi esityksellään suuren yleisön kotimaan telkkarien ääressä; moni saattoi yllättyäkin Suomen tasosta. Futsal sai runsaasti uusia katsojia ja ystäviä kautta maan.

Lajipiirien ytimessä Suomessa ja kautta Euroopan oltiin vähemmän yllättyneitä. Suomi on tehnyt tasaista tuloaan Euroopan huipun peesiin reilun vuosikymmenen verran ja osoitti, että Hollantiin ei tultu vain arvokisatunnelmaa haistelemaan. Arvokisojen estradi on juuri se paikka, minne Suomi osaamisensa, lajitietämyksensä, tietotaitonsa ja työntekonsa perusteella kuuluukin: kamppailemaan tasapäin pisteistä ja jatkopaikasta suurmaita vastaan.

Italiassa Suomen potentiaali tiedettiin toki erinomaisesti. Kaikkialla arvostettu Mićo Martić teki pelaajauransa Italiassa ja tuntee maan futsalin erinomaisesti. Suomella ja Italialla on ollut taipumusta sattua samaan lohkoon arvokisakarsinnoissa. Viimeksi Uefan MM-karsinnan Elite Roundilla 2020 Suomi otti täysin ansaitun tasapelin Italialta ja pudotti saapasmaan jatkosta. Viime kevään EM-karsintalohkossa Italia selvitti uusiutuneella kokoonpanollaan suomalaisten tarjoaman haasteen kotona ja vieraissa. Massimiliano Bellarten ryhmä ei silti aliarvioinut avausotteluunsa motivoituneena ja määrätietoisena juossutta Suomea.

Henri Alamikkotervo nousi Suomen suureksi sankariksi Groningenin illassa. Kuva: Juha Tamminen

 

Ahneesti laukonut Italia käväisi johdossa vain 10 sekunnin ajan

Aggressiivisesti prässännyt, vahvuuksillaan operoinut Suomi oli koko ottelussa tappiolla vain kymmenen sekunnin ajan: Cainan de Matosin 30. minuutin 2–1-johto-osumasta Henri Alamikkotervon vaparipommiin. Koko muun ottelun ajan mentiin tasatilanteessa tai Suomen johtoasemassa. Takaa-ajotilanteen mahdollisuuteen on varmasti valmistauduttu huolella Martićin leirissä; sellaista ei vielä nähty. Tosin Italian tultua tasoihin reilu minuutti ennen loppua myös Suomi valmistautui hakemaan voittomaalia ylivoimalla: Panu Autio puki jo maalivahdin paidan ylleen. Suomen pallonhallinta kuitenkin herpaantui loppua kohden eikä tiilaisuutta tullut. Italia jauhoi vielä viimeisenkin minuutin vaarallista ylivoimakuviotaan Carmelo Musumecin ja taikuri Alex Merlimin johdolla, mutta Suomi kesti.

Laukaukset Italia kirjautti nimiinsä 53–27. Lukemat eivät yllätä; pallonhallinta oli Italialla erityisesti loppupuolella, se oli osan ottelusta tappiolla ja laukoi ahnaasti. Laukaukset maalia kohden menivät Italialle 12–7, tolppakuditkin 4–0. Antti Koivumäki Suomen maalilla venyi muutamaan paraatitorjuntaan virkaveljeään Stefano Mammarellaa enemmän.

Groningenin illan suurin suomalaissankari oli GFT:n 21-vuotias Henri Alamikkotervo. Tornion Palloveikoissa liigauransa syksyllä 2019 aloittanut Alamikkotervo valittiin kisakoneeseen alkujaankin, mutta pelaavaan kokoonpanoon hän nousi vasta muutama päivä ennen kisoja Mikko Kytölän loukkaantumisen johdosta. Niin murheelliselta kuin Kytölän poisjäänti sukupolven suuresta unelmasta tuntuukin, Alamikkotervo kiitti saamastaan vastuusta ja kirjautti nimensä urheiluhistoriaan parhaalla mahdollisella tavalla: laukomalla kaksi upeaa ylänurkkalaukausta Mammarellan selän taa.

Kolmen ketjun prässi puri, Koivumäki viimeisenä lukkona

Koko ykkösketju suoriutui debyytistä lähes kiitettävin paperein. Kolmen poikkeuksellisen kauniin erikoistilannemaalin lisäksi Alamikkotervo, kapteeni Panu Autio, ykköspohjapelaaja Jukka Kytölä ja herhiläisenä Italian pelinrakentelun riesana pyörinyt Miika Hosio pitivät tasakentällisin maalinsa puhtaana. Aution illan kruunasi upea kaukolaukausmaali, jolla Suomi oli kiinni voitossa loppuminuuteille saakka; Kytölä kirjautti kaksi syöttöpistettä hyvin harjoitelluista ja valituista erikoistilanteista. Hosiolle aukesi onnistuneista prässeistä pari hyvää maalipaikkaa; vielä ruuti oli märkää.

Myös kaksi muuta ketjua laittoivat prässillään Italian ahtaalle erityisesti ensimmäisellä puoliajalla. Kakkosketjun Lassi Lintula, joka EM-karsinnassa teki ainoan maaottelumaalinsa juuri Italiaa vastaan, pääsi Hosion lailla yrittämään maalintekoa prässin jälkeisestä riistosta, mutta Mammarella veti pidemmän korren. Kakkosketjun johtaja Jani Korpela pelasi loppuminuuteilla kokeneimpien pelaajien rinnalla alivoimanelikossa. Korpela oli lähellä naulata voittomaalin omalta puoliskolta Suomen katkaistua Italian ylivoimapyörityksen; harmillisesti sijoitus omalta puoliskolta lipui puolisen metriä vasemman tolpan ohi. Voittomaali ajassa 39:56 olisi ollut niin eeppinen lopetus ottelulle, ettei sitä tohdi kuvitellakaan.

MM- ja EM-karsinnoissa Juhana Jyrkiäisen ja Jarmo Junnon maaleilla loistanut kolmosketju jäi tällä kertaa melko etäälle maalipaikoista, joskin Jyrkiäinen pääsi parista erikoistilanteesta yrittämään ohjausta. Prässissä, katkoissa ja riistoissa nelikko kunnostautui, vaikka oli paljon vastaanottavana osapuolena. Omissa soi kertaalleen kuten kakkosketjullakin. Martić ja pelaajat katsovat ja analysoivat välipäivinä jokaisen Italia-pelin nukahduksen huolella – onnistumisia unohtamatta.

Maalivahtivalinta oli herättänyt keskustelua ennen kisoja. Suomella oli leirityksissä jopa neljä hyvävireistä maalivahtia, joista yksi piti jättää varamieheksi ja toinen Suomeen. ”Positiivisen ongelman” edessä Martić ja Dušan Matić päättivät jatkaa tutulla kaksikolla Savolainen – Koivumäki. Muutaman vuoden ajan ykköstorjujan rooli on ollut Savolaisella, tällä kertaa erinomaista syksyä pelaava Koivumäki nappasi avauspaikan ja suoriutui mainiosti.

Antti Koivumäki onnistui tolppien välissä virkaveljeään Mammarellaa paremmin. Kuva: Juha Tamminen

 

Suomen fokus ja hermokontrolli kiitettäviä, Kazakstan tuo uuden haasteen

Panu Autio kirjautti ottelussa Suomen ainoan varoituksen vaihtovirheestä. Maestro joutuu varomaan seuraavissa otteluissa; kahdesta keltaisesta kortista eri otteluissa seuraa yhden ottelun pelikielto. Puolivälierien jälkeen yksittäiset kortit nollataan. Vaihtovirhevaroitukset ovat melko harvinaisia, mutta pelin tuoksinassa niitä voi sattua kokeneillekin pelaajille.

Muuten Suomella pysyi fokus ja hermokontrolli italialaisia paremmin. Tarpeettomat stereotypiat sikseen, mutta italialaiset jäivät purnaamaan ja levittelemään käsiään useaan kertaan, kun Suomen pelaajilla oli jo fokus välittömästi seuraavan tilanteen kommunikoinnissa ja organisoinnissa. Hyvän ja yhteiseen asiaansa sitoutuneen joukkueen merkki tämäkin. Rikkeistä johtuneita varoituksia italialaiset katselivat kolmesti; muutenkin Suomi joutui rikkomaan vähemmän kuin Italia, joka keräsi viisi rikettä täyteen molemmilla puoliajoilla. Jos sama ilmiö toistuu maanantaina Kazakstania vastaan, olisiko Suomella eväitä lähteä 1 vs. 1 -haastoihin enemmän ja pakottaa vastustaja kuudenteenkin rikkeeseen?

Lohkon ennakkosuosikki Kazakstan korkkasi kisat 4–4-tasapelillä Sloveniaa vastaan. Tulos ei varmasti tyydytä Kazakstania, jonka tavoitteena voi Italian lailla olla vain Euroopan mestaruus. MM-kisoissa niukasti neljänneksi jäänyt Kazakstan on yksi maajoukkueparkettien omalaatuisimpia ja viihdyttävimpiä joukkueita. Maalivahti Higuita nousi Sloveniaa vastaan tapansa mukaan hyökkäyksiin keskisektorilta väläytellen laukaisupelotettaan ja hullunrohkeaa syöttövalikoimaansa.

Torstaina Groningenissa ei ollut Higuitan ilta. Slovenia rankaisi 0–1-johtomaalilla Higuitan kompuroitua keskialueella; kolme muutakin Slovenian maalia olisi ehkä ollut huippumaalivahdin torjuttavissa. Suomea vastaan supertähti ei tule muuttamaan pelaamistaan, mutta onnistuuko Suomi Slovenian tapaan iskemään hänen heikkoon hetkeensä? Higuitan vaarallisten nousujen puolustamista on varmasti kerrattu ja harjoiteltu Suomen leirissä; 5 vs 4 -tilanteita voi tulla maanantaina jopa jatkuvalla syötöllä. Kazakstanin rutiini ja taito riittivät torstain EM-avauksessa kuromaan kiinni Slovenian kahden maalin johdon: erityisesti tähtipelaajat Douglas Junior, Taynan ja Biržan Orazov osoittivat tasonsa.

Kazakstan ja Suomi eivät tunne toisiaan aikaisemmista kohtaamisista. Varmaa on se, että Mićo Martić ja suomalaiset ovat analysoineet kaiken mahdollisen informaation Kazakstanin pelitavasta, viimeaikaisista peleistä ja pelaajista. Kazakstanin kokenut valmentaja Kaká tuskin hänkään aliarvioi Suomea viime aikojen tulosten valossa. Mestaruuspokaalista unelmoiville Kazakstanin kannattajille kelpaa kasvojenpesuksi maanantaina vain yksiselitteinen voitto. Jo nyt kahden tasapelin jälkeen tiedetään, että lohkon loppuratkaisu jää kutkuttavasti perjantaille 28.1. samanaikaisesti pelattaviin kolmansiin otteluihin.

* * *

Kirjoittaja Samu Kytölä on pitkän linjan futsalfanaatikko, jota sai futsalkärpäsen ensipureman Jyväskylän Hipposhallissa kesällä 1996 opiskelijoiden MM-kisoja katsoessa. Hän on pelaillut futsalia 1990-luvun loppupuolelta alkaen ja toiminut 20 vuotta Kampuksen Dynamossa eri tehtävissä. Samu vastaa myös miesten Futsal-Liigan uutisoinnista Palloliiton kotisivuilla. Siviiliammatiltaan Samu on kielitieteiden (englannin kielen) yliopistonlehtori ja nykykielen tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut myös jalkapallokulttuuria, mm. monikielisyyttä, syrjintää ja seksuaalivähemmistöjen esiintymistä erilaisissa jalkapalloteksteissä.

  • futsal
  • Futsalmaajoukkue