Miesten futsalin EM-kisoissa Amsterdamissa pelattiin perjantaina välierät, sunnuntaina vuorossa ovat finaali ja pronssiottelu. Vaikka mitalipelit jäivät vielä saavuttamatta, selvisi Suomen maajoukkue upeasti kahdeksan parhaan joukkoon ja vei Suomen rytinällä Euroopan futsalkartalle. Kansainvälisellä futsaltoiminnallamme – ja vaikutteiden hakemisella suurista futsalmaista – on yli kahdenkymmenen vuoden historia.
Futsalin alkuperästä ei ole täsmällistä tietoa, koska sen syntyvaiheet sekoittuvat jalkapallon eri pienpelimuotoihin. Lajin alkuajoista ei ole myöskään tarkkaa kirjallista dokumentointia. Futsalin synty on kuitenkin onnistuttu useiden lähteiden mukaan jäljittämään 1930-luvulle Uruguayhin ja Brasiliaan; Eurooppaan futsal rantautui 1960-luvulla hieman jälkijunassa (ks. esim. Autio 2014: 18–33).
Suomessa jalkapallon erilaisia pienpelimuotoja oli harjoitettu suunnilleen yhtä kauan kuin jalkapalloakin, ja suuri osa jalkapallon talviharjoittelusta on perinteisesti tehty liikuntasaleissa ja -halleissa. Varsinaisen futsalin alkusysäys Suomessa ajoittuu kuitenkin kiistatta vuoteen 1994, jolloin Opiskelijoiden Liikuntaliitto haki vuoden 1996 opiskelijoiden MM-kisoja järjestettäväksi Suomeen. OLL lähetti myös oman joukkueensa hakemaan oppia vuoden 1994 opiskelijoiden MM-kisoihin Kyprokselle. Palloliitto asetti oman “salifutis-futsal-strategiansa” vuonna 1996 (Autio 2014: 65–67) ja aloitti kansallisen kilpailutoiminnan syksyllä 1997 miesten “salijalkapallon” SM-turnauksen muodossa. Tästä vakiintui muutamia vuosia myöhemmin kansallisen kilpafutsalin kivijalka.
Opiskelijaliikunta Suomi-futsalin käynnistäjänä
Opiskelijoiden Liikuntaliiton MM-kisahakemus menestyi: MM-kisat pelattiin Jyväskylän Hippoksella kesällä 1996. Tämä oli meille muutamille paikan päälle eksyneille ensimmäinen kosketus kunnolliseen futsaliin, vaikka olimme harrastaneet jalkapalloilua liikuntasalissa talvisin. Parhaat joukkueet – Brasilia, Portugali, Ukraina, Venäjä, Espanja ja Italia – tekivät pelaamisellaan suuren vaikutuksen ja täyttivät turnauksen kärkisijat. Samoja maita oli Espanjassa 1996 Fifan kolmannen MM-lopputurnauksen välierissä, eikä tällä viikolla päättyvien EM-kisojenkaan kärki siitä poikkea.
Monien muiden Uefan jäsenmaiden tapaan Palloliitto otti siis futsalin siipiensä alle, ja vuonna 1998 pyöräytettiin käyntiin miesten maajoukkueen toiminta (ks. kirjoitussarjani osa 2). Suomalainen futsal oli lapsenkengissään ja valovuosia jäljessä kansainvälistä tasoa, mutta mikä tärkeintä, se oli aloitettu ja kansainvälistyminen oli alkanut. Maajoukkue pelasi alusta asti säännöllisesti EM- ja MM-karsinnoissa sekä ystävyysotteluita; Suomi pääsi mittaamaan ja peilaamaan omaa tasoaan Euroopan muita maita vastaan Timo Liekosken, Simo Syrjävaaran ja Jouni Pihlajan johdolla. Menestys odottaisi vielä tulevaisuuteen.
UEFA FUTSAL Cup ja Mestarien Liiga motivoivat suomalaisjoukkueita
Seurajoukkuepuolella Uefa lanseerasi vuodesta 2001–02 alkaen kilpailun kansallisille mestareille. Kilpailun nimi oli pitkään Uefa Futsal Cup; vuonna 2018 se päivitettiin nykyiseen formaattiin Uefa Futsal Champions League -nimiseksi. Suomalaiset ja Palloliitto olivat hereillä alusta alkaen: jo kauden 2000–01 miesten mestari FT Kemi-Tornio osallistui ensimmäiseen Uefa Futsal Cupiin.
Vuoroaan kävivät kokeilemassa Suomen mestarit: espoolainen Golden Futsal Team, moninkertainen mestari Ilves FS, kertaalleen valkeakoskelainen Mad Max. Suurempaa menestystä ei tullut, mutta matkat olivat arvokkaita kokemuksia ja oppimisen paikkoja Suomen parhaille pelaajille ja joukkueille. Lähimpänä paikkaa 16 joukkueen Elite Roundilla oli GFT, joka karsiutui vuonna 2009 Belgian Charleroissa lohkostaan maalierolla.
Avartavien reissujen lisäksi jotkut suomalaisseurat pääsivät isännöimään korkeatasoista tapahtumaa kotihallissaan - toki valitettavan pienille yleisöille ja vähälle mediahuomiolle. Viime vuosina kotimaan tason noustessa Sievi FS ja erityisesti Kampuksen Dynamo ovat edenneet yhä lähemmäs paikkaa Elite Roundilla, Mestarien Liigan 16 parhaan seurajoukkueen eliittiä. Syksyllä 2021 jyväskyläläisten käteen jäi Bosnia-Hertsegovinan maaperällä yksi voitto, kaksi tasapeliä, viisi pistettä ja niukka karsiutuminen lohkokakkosena.
Seuraavilla Suomen mestareilla on tästä pieni, mutta merkittävä askel otettavana eteenpäin. Mestarien Liigan Elite Roundia voi tasoltaan verrata vähintään EM- tai MM-lopputurnaukseen, ja isäntäseuran puitteiltakin vaaditaan kansainvälistä huipputasoa. Maajoukkueen menestys on osoittanut, että Euroopan kovatkin joukkueet voivat kaatua suomalaisvoimin kovassa paikassa.
Opiskelijoiden EM-kisoissa kovatasoista futsalia
Suomalaisen futsalin juuret olivat vahvasti opiskelijaurheilussa, ja opiskelijoiden EM-kisat ovat tarjonneet monille aikaisen mahdollisuuden pelata kovia kansainvälisiä pelejä. Miesten puolella Kampuksen Dynamo (2010–13) ja tamperelainen AC Estudiantes (2006–09) ovat hyödyntäneet tätä polkua. Naisten puolella esimerkiksi Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat (ACE) ovat käyneet samoissa turnauksissa. Osa EM-kisoja kolunneiden joukkueiden pelaajista pelaa yhä kotimaan pääsarjoissa.
Tampereen korkeakouluväki järjesti opiskelijoiden korkeatasoiset EM-kisat 2011 Pirkkahallissa. Suomella olisi hyvämaineisena kisaisäntänä enemmäkin potentiaalia olla kansainvälisten futsaltapahtumien, jopa arvokisojen järjestäjä. Tämä nostaisi Suomen asemaa kansainvälisellä futsalkartalla entisestään. Toki kaikkein suurimpiin kisoihin kuten EM- tai MM-lopputurnaukseen kelpaavien hallien määrä on maassamme toistaiseksi rajallinen. Futsalväki seuraa alati mielenkiinnolla julkisia ja yksityisiä liikuntapaikkojen rakennushankkeita kotikaupungeissaan.
* * *
Sunnuntaina 6.2. julkaistavassa kirjoituksen 2. osassa käsittelen vielä pelaajien, valmentajien ja erotuomareiden kansainvälistymistä erityisesti miesten futsalin näkökulmasta.
Kirjoittaja Samu Kytölä on pitkän linjan futsalfanaatikko, jota sai futsalkärpäsen ensipureman Jyväskylän Hipposhallissa kesällä 1996 opiskelijoiden MM-kisoja katsoessa. Hän on pelaillut futsalia 1990-luvun loppupuolelta alkaen ja toiminut 20 vuotta Kampuksen Dynamossa eri tehtävissä. Samu vastaa myös miesten Futsal-Liigan uutisoinnista Palloliiton kotisivuilla. Siviiliammatiltaan Samu on kielitieteiden (englannin kielen) yliopistonlehtori ja nykykielen tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut myös jalkapallokulttuuria, mm. monikielisyyttä, syrjintää ja seksuaalivähemmistöjen esiintymistä erilaisissa jalkapalloteksteissä.
Lue lisää:
Autio, Panu (2014). Futsalista. Helsinki: Venda.
Juvonen, Matias (2013). Yliopistokampukselta futsalin huipulle. Tapaustutkimus urheiluseura Kampuksen Dynamosta. Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40844
Panu Autio - futsalista. Facebook-sivu. https://www.facebook.com/kirjafutsalista
