Suomen upea EM-kisataival sai pisteensä maanantaina, kun hallitseva mestari Portugali oli piirun verran tarkempi ja eteni jatkoon 3–2-voitolla. Suomen yhtenäinen ja sitoutunut joukkue antoi kaikkensa Amsterdamin kisaparketilla osoittaen, että Euroopan ylin futsalhuippu maajoukkuetasolla on jo lähellä. Panu Aution maajoukkueura ja Mićo Martićin pesti Suomessa saivat arvoisensa päätöksen ja mediahuomion.
Jo kovasta EM-alkulohkosta jatkoon pääsy oli Suomelle arvokisadebyytissään kelpo suoritus, joka sai ansaittua mediahuomiota kotimaassa ja kansainvälisesti. Suomi jätti lohkossa taakseen Italian kuten edellisessä MM-karsinnassakin; viimeisellä kierroksella Suomi otti historiansa suurimman päänahan 1–2-voitolla Sloveniasta. Vaikka A-lohkon puhtaalla pelillä voittanut Portugali oli ylivoimainen ennakkosuosikki puolivälierään, Suomen tavoite ottaa vielä seuraava askel ja kellistää hallitseva mestari ei ollut henkselien paukuttelua vaan täysin realismia. Jorge Brazin tähtisikermällä ei ollut yhtäkään syytä aliarvioida Mićo Martićin miehistöä; kaikilla osapuolilla oli tuoreessa muistissa paitsi Suomen viimeisimmät uroteot myös Portugalin venyminen kahden vuoden takaisessa MM-karsinnassa 2–2-tasapeliin vain vaivoin.
Maanantain puolivälieräottelun alla tunnelmat olivat siis odottavan optimistiset. Ottelun ensimmäisistä sekunneista näki, että Suomi ei ole tullut pelkäämään tai luovuttamaan. Vaikka vastustaja oli vielä alkulohkon voittanutta Kazakstaniakin kenties piirun kovempi, Suomen oma pallollinen peli alkoi rullata aiempaa rennommin ja sujuvammin jo ensimmäisestä vaihdosta. Riskitasojen valinta prässinpurussa ja syöttösuunnissa oli onnistunutta; Portugali ei päässyt usein vaarallisiin katkoihin tai vastahyökkäyksiin, vaan Suomen nelikko organisoitui pallon menetettyään nopeasti tiiviiseen puolustusmuotoon.
Portugalin avausmaali oli yksilötaidon ja kollektiivisen tekemisen taidonnäyte. Yksi syksyn MM-kisojen ja näiden EM-kisojen tähdistä, Pany Varela, tarjoili haaston jälkeen laidalta Afonso Jesukselle, joka tuikkasi pallon oikea-aikaisen liikkeen jälkeen alakulmaan. Toinen takaiskumaali syntyi Bruno Coelhon rajapotkusta ollen muuten edellisen toisinto: molemmat viimeisteli Afonso samalta sektorilta alanurkkaan yhdellä kosketuksella, molemmat syntyivät Suomen puolustusmuodon herpaantuessa sekunnin murto-osaksi.
Kaikissa alkulohkon otteluissa avausmaalin tehnyt Suomi vastasi Portugalin kahteen johtomaaliin tasoituksella. Ykkösketju näytti parasta erikoistilanneosaamistaan kuten avausottelussa Italiaa vastaan. Varamiehen paikalta pelaavaan kokoonpanoon nousseen Henri Alamikkotervon kovaa ja tarkkaa vasuria hyödynnettiin jälleen vapaapotkussa, jonka Miika Hosio ohjasi rinnalla takatolpalta sisään. Panu Autio paini maskissa maalinedustalla. Hosion ohjaama maali muistutti Juhana Jyrkiäisen Sloveniaa vastaan tekemää 0–1-maalia: molemmissa Suomen maalintekijä “levensi maalia” reilulla metrillä ohjaamalla ohi menevän laukauksen sisään – tilanteeseen parhaiten soveltuvalla ruumiinosalla!
Suomen toinenkin tasoitus oli ykkösketjun erikoistilanneajoituksen ja päätöksenteon taidonnäyte; tosin Hosion tilalla tilaa luomassa oli hetkellisesti kakkosketjun pivot Lassi Lintula. Jukka Kytölä tarjoili sivurajalta, Panu Autio laukoi alakulmaan.
Portugali kuitenkin kuittasi harmillisen pian. Miguel Ângelo pääsi prässinpurun jälkeen vasemmalla laidalla kuljettamaan vapaasti ja Suomen miesvartiointi oli parin sekunnin ajan hukassa. ngelo laukoi sivurajan tuntumasta täydestä vauhdista kahden lähimmän Suomen puolustajan välistä. Yli 10 metrin etäisyydeltä lähtenyt laukaus oli liki täydellinen ja painui Juha-Matti Savolaisen taakse taka-alakulmaan. Suomen puolustukselta hetkellinen virhearviointi ja Ângelolta täydellinen yksilösuoritus.
Suomi otti Aution lentäväksi maalivahdiksi melko myöhään, mutta aikaa tasoitukseen olisi silti ollut. 5 vs. 4 -ylivoimapeli variaatioineen ja roolituksineen on jokaisen itseään kunnioittavan futsaljoukkueen työkalupakissa – siinä missä kaikki muutkin mahdolliset erikoistilanteet kuten 4 vs. 5 -alivoimapelaaminen.
Alivoimapelaamisesta Suomelle voi Italia- ja Slovenia-otteluiden päätösminuuttien perusteella antaa melko hyvän arvosanan, vaikka pitkä alivoima toikin yhdet takaiskumaalit per ottelu. Lopputulokset kelpasivat. Suomen erikoistilanneosaamisesta ehkä juuri 5 vs. 4 jätti eniten toivomisen varaa. Ylivoimapelaamista kokeiltiin Kazakstania vastaan alkulohkossa, mutta todella akuutiksi se tuli ensimmäistä kertaa Portugalia vastaan. Suomi sai loppuminuuttien aikana aikaiseksi vain muutaman laukauksen, joista paras oli Aution tulinen veto kohti alakulmaa 19 sekuntia ennen loppua. André Sousa sai tällä kertaa oikean jalkansa väliin aivan alakulmasta ottaen gamesaver-tason torjunnan. Tämäkin tilanne lähti rajapotkusta, mutta voidaan lukea ylivoimapelaamiseen Aution ollessa vetoasemissa lentävänä maalivahtina.
Useimmat futsalin uudetkin seuraajat – joita tuli EM-kisojen aikana ilahduttavan paljon – tiesivät Portugalin olevan hallitseva Euroopan- ja maailmanmestari. Portugalin nykyisestä kisajoukkueesta MM-rosterissa olivat lähes kaikki, Euroopan mestareitakin yli puolet. Sen sijaan UEFA:n futsalin Mestarien Liigan seuranta on Suomessa tähän asti ollut lähinnä lajinörttien kauraa. Portugalin maajoukkueen runko koostuu kaksinkertaisen Mestarien Liigan voittajan Sporting Lissabonin miehistä; täydennystä on muun muassa SL Benficasta. Molemmat joukkueet pelaavat tänä keväänä Mestarien Liigan välierissä. Muutama Portugalin pelaajista on maajoukkuemenestyksen lisäksi juhlinut Sportingissa Mestarien liigan voittoja.
Vastassa oli siis joukkue aivan maailman absoluuttiselta huipulta, jota vastaan Suomi laittoi täysin tasaväkisesti kampoihin. Seuraava tavoite voisi jo olla jonkin jättiläisen kaataminen arvokisoissa. Vaikka Suomen joukkueesta on puhuttu kisojen aikana täysamatööreinä, moni pelaajista viettää Suomessa töiden tai opintojen ohessa täyttä huippu-urhelilijan elämää puoliammattilaisena. Muistettava on myös, että puolet Suomen kisajoukkueesta (7/14) on pelannut jossain vaiheessa uraansa ulkomailla täysammattilaisena – toki ei aivan Sporting Lissabonin tasoisissa joukkueissa. Toivottavasti tähän lukuun tulee 2020-luvulla runsaasti jatkoa.
Paljon kertoo myös se, että päällimmäinen tunne sekä pelaajien että katsojien leireissä niukan Portugali-tappion jälkeen oli valtava pettymys. Jokainen näki ja tunsi, että Suomi olisi voinut jatkaa vielä tästäkin parista. Juha-Matti Savolaisen puheet ja pelaajien unelma Euroopan mestaruuden voittamisesta ei ollut tyhjää puhetta. Piirun verran terävämmällä suorituksella Suomi jatkaisi mitalipelejä Amsterdamissa.
Suomen upea EM-kisataival sai siis pisteensä, kun hallitseva mestari Portugali oli ammattimaisessa tekemisessään piirun verran tarkempi ja eteni jatkoon 3–2-voitolla. Suomen yhtenäinen ja sitoutunut joukkue antoi Amsterdamin kisaparketille aivan kaikkensa osoittaen, että Euroopan maajoukkuefutsalin huippu on jo aika lähellä. Panu Aution komea maajoukkueura ja Mićo Martićin tarunhohtoinen, liki vuosikymmenen kestänyt pesti Suomessa saivat arvoisensa päätöksen.
