Pitkän linjan seuratoimijan ja futsalfanaatikon Samu Kytölän Samun sanoin -blogissa seurataan Suomen futsalmaajoukkueen taivalta historiallisissa EM-kisoissa Hollannissa. Ensimmäisessä blogitekstissään Kytölä pureutuu 7. tammikuuta julkaistuun Suomen kisajoukkueeseen.
Suomen EM-kisajoukkue julkistettiin perjantaina etälehdistötilaisuudessa komeiden esittelyvideoiden kera. Suorassa lähetyksessä kysymyksiin vastailivat päävalmentaja Mićo Martić, Palloliiton futsalpäällikkö Jyrki Filppu ja ikoniseksi hahmoksi vuosien saatossa kasvanut joukkueen kapteeni Panu Autio.
Kevään 2021 EM-karsintoja sekä syksyn leirityksiä ja harjoitusotteluita seuranneille Martićin listassa ei ollut suuria yllätyksiä. Monta maajoukkueessa ja liigassa mainiosti esiintynyttä pelaajaa jäi rannallekin; sen verran leveäksi Martić tiimeineen on maajoukkuerinkiänsä viime vuosina kasvattanut.
Uefan kilpailusäännösten mukaan EM-kisarosteriin saa nimetä enintään 14 pelaajaa, joista kahden tulee olla maalivahteja. Valittujen lisäksi nimettiin varalle yksi maalivahti ja kolme kenttäpelaajaa. Varapelaajien käyttö EM-kisoissa on tiukasti säänneltyä: kenttäpelaajista korkeintaan yhden saa vakavan loukkaantumisen sattuessa vaihtaa.
Maalivahtiosastolla laatua ja tunkua
Maalivahtiosastolla Martić ja hänen vasen kätensä, serbialainen maalivahtivalmentaja Dušan Matić ovat jo pitkään ajaneet sisään kolmikkoa Juha-Matti Savolainen (KaDy), Antti Koivumäki (GFT) ja Kasper Kangas (Akaa Futsal).
30-vuotias Savolainen on ollut 81 maaottelullaan Martićin aikakauden selkeä ykkösvalinta. Tervarien kasvatti voitti KaDyssa kaksi Suomen mestaruutta, siirtyi Kroatian liigaan ja sieltä Italian Serie A:n Mantovaan ennen paluutaan Jyväskylään. 28-vuotias Koivumäki on edustanut koko uransa GFT:tä lukuun ottamatta yhtä Romanian liigassa pelattua kautta. Sitkeästä vammasta toivuttuaan Koivumäki on ollut tällä kaudella huippuvireessä; maaotteluita espoolaiselle on kertynyt 62.
Varalle valittiin 22-vuotias Kasper Kangas, joka Matić ja Martić ovat jalostaneet nuoresta iästä saakka. Rannalle jäi KaDyssa loisto-otteita esittänyt Niila-Ville Laitinen, joka on ollut vuoden 2020 MM-karsintojen ajasta lähtien leiriryhmän neljäs veräjänvartija. Vaikka kokeneemmalla veskarikolmikolla on jäljellä vielä runsaasti pelivuosia, 13 maaottelun Kangas noussee tulevaisuudessa Suomen ykkösvalinnaksi.
Koivumäki pelasi Espoossa joulukuussa Kroatiaa vastaan koko ottelun ja piti nollapelin täydellisellä suorituksella; Tampereella Savolainen ja Kangas vaihtoivat paikkaa tiuhaan. Tätä variaatiota tuskin EM-kisoissa viljellään Koivumäen ja Savolaisen välillä; tosin Martić on aiemmin käyttänyt Koivumäkeä rangaistus- ja vapaapotkujen erikoismiehenä.
Ikonisella nelikolla runsaasti tieto-taitoa
Kroatia-otteluissa ykkösketjuna pelasi kokenut nelikko Panu Autio – Mikko Kytölä – Jukka Kytölä – Miika Hosio päästämättä maaliakaan kahdessa ottelussa. Kaikilla heistä on yli kymmenen vuoden maajoukkuekokemus, sadan maaottelun pyykki on rikkomatta enää Hosiolla (91 maaottelua). Heidät on totuttu viime vuosina hyvin usein näkemään samassa ketjussa.
Nelikko tunnetaan täysin lajille omistautuneina futsalnörtteinä, jotka opiskelevat herkeämättä pelin nyansseja. Näin karttuneella tieto-taidolla he ovat kuroneet Euroopan huippusarjoissa pelaavien etumatkaa kiinni pala palalta. Kaksi GFT:n miestä ja kaksi KaDyn miestä tuntevat toistensa aivoitukset erinomaisesti; kaikilla neljällä on kokemusta myös kovemmista Euroopan sarjoista. Vasenjalkaisia nelikosta on vain Autio, joten erikoistilanteissa, kuten 5 vs. 4 -ylivoimapelissä, täydennystä saatetaan kaivaa muistakin ketjuista.
Rakkikoiramaisuutta, yllätyksiä ja maalivainua
EM-karsinnoissa ja 2019–20 pelatuissa MM-karsinnoissa Suomen tehoketju oli Juhana Jyrkiäisen (Akaa Futsal), Jarmo Junnon (Vieska Futsal) ja Iiro Vanhan (Akaa Futsal) muodostama kakkosnyrkki. Pohjapelaajana oli usein aiemmin veteraani Antti Teittinen, mutta viime aikoina tontin on perinyt jyrkkää kehityskäyrää näyttävä Olli Pöyliö (Riemu). Akaan miehet Jyrkiäinen ja Vanha ovat vasenjalkaisia ja kykenevät hyökkäyspäässä yllättämään vastustajia.
Ketju on oiva yhdistelmä taitoa, taistelua, rakkikoiramaista aggressiivisuutta ja maalintekovainua. Vaikka ykkösketjun miehet komeilevat kaikkien aikojen tilastoissa omilla lukemillaan, juuri Jyrkiäisen ja Junnon maalit olivat elintärkeässä roolissa MM- ja EM-karsintojen ratkaisuotteluissa. Tämä ketju pelasi joulukuussa Kroatiaa vastaan kolmosketjun roolissa.
Jani Korpela pohjapelaajana ja johtajana
Jos Martić haluaa pitää kaksi edellä kuvailtua ketjua samoina – tai ylipäätään perustaa peluutuksensa ketjuihin – jäävät kolmanteen ketjuun pohjapelaaja Jani Korpela (MFK Torpedo Nižni Novgorod), vasenjalkainen Sergei Korsunov (KaDy), Lassi Lintula (KaDy) sekä Tuukka Pikkarainen (FC Kemi). Korsunov huilasi joulukuussa, kun ketjun muut pelaajat antoivat pätevät näytöt Kroatiaa vastaan Espoossa, mutta kompastelivat Tampereella parin takaiskumaalin verran. Kenraaliharjoituksen onnistumiset ja virheet on purettu huolellisesti videopalavereissa, ja nelikko on valmis suurimpaan tulikokeeseensa.
Vasta 24-vuotias Jani Korpela on kerryttänyt maaotteluita vyölleen reilun seitsemän vuoden aikana jo 80: Korpelasta on johtavaksi pelaajaksi vielä kauan. Hän pelasi neljän SM-mitalin jälkeen kaksi vuotta Puolan mestari BTS Rekord Bielsko-Białassa; nyt osoitteena on Venäjä ja yksi maailman kovimmista futsal-liigoista. Rauhallinen Korsunov on myös kuulunut maajoukkueen vakiokalustoon jo vuodesta 2014; Lintula ja Pikkarainen ovat nousseet Martićin rinkiin Korpelan tavoin jo nuorella iällä. Pikkarainen tuo vasemman jalan laukauksellaan lisää variaatioita Suomen työkalupakkiin.
Hollantiin varamiehet joka pelipaikalle
Varamiehinä mukaan matkaavat maalivahti Kankaan lisäksi Akaa Futsalin kapteeni Jussi Nyström, KaDyn pivotpelaaja Jere Intala ja GFT:n torniolaislähtöinen vasuri Henri Alamikkotervo, joka paikkasi joulukuun Kroatia-otteluissa Korsunovia taitavasti. Jokainen nelikosta on ollut leirityksissä mukana ja tietää tarkkaan roolinsa, jos kutsu loukkaantuneen pelaajan tilalle paikan päällä toteutuisi.
Mićo Martić korosti lehdistötilaisuudessa, että kisoista rannallekin jäi tukku mainioita pelaajia, joiden vuoro parrasvaloissa saattaa tulla piankin EM-kisojen jälkeen. Maalivahti Laitisen lisäksi mm. FC Kemin Vesa Lilja, Mad Maxin Justus Kunnas, Vieskan Jaakko Alasuutari ja Akaan Aleksi Pirttijoki ovat antaneet päteviä näyttöjä.
Jokunen valinta olisi kenties voinut futsalkansan silmissä mennä toisinkin päin, mutta tässä Martićin historiallinen ryhmä lopulta on. Nuorempia pelaajia on jalostettu johdonmukaisesti ja kärsivällisesti kokeneiden, monissa liemissä marinoitujen miesten rinnalle. Kaikkiin pelaajiin on sytytetty sammumaton futsal-intohimo ja voitontahto.
Vastustajat Hollannin EM-parketeilla ovat Euroopan huipulta, mutta siellä nähdään myös taisteleva, keskittynyt, yhteenhitsattu, itsestään kaiken mahdollisen potentiaalin ulosmittaava Suomi.
Kirjoittaja Samu Kytölä on pitkän linjan futsalfanaatikko, jota sai futsalkärpäsen ensipureman Jyväskylän Hipposhallissa kesällä 1996 opiskelijoiden MM-kisoja katsoessa. Hän on pelaillut futsalia 1990-luvun loppupuolelta alkaen ja toiminut 20 vuotta Kampuksen Dynamossa eri tehtävissä. Samu vastaa myös miesten Futsal-liigan uutisoinnista Palloliiton kotisivuilla. Siviiliammatiltaan Samu on kielitieteiden (englannin kielen) yliopistonlehtori ja nykykielen tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut myös jalkapallokulttuuria, mm. monikielisyyttä, syrjintää ja seksuaalivähemmistöjen esiintymistä erilaisissa jalkapalloteksteissä.