Takaisin
26.1.2022 klo 20.32

Samun sanoin: Kazakstan-tappiosta oppi kotiin, jatkopaikka perjantaina otettavissa

Jaa:

Suomi pysyi maailman huippumaajoukkueisiin lukeutuvan Kazakstanin kyydissä pitkälle toista puoliaikaa, mutta Kazakstan vei tyylillä nimiinsä viimeisen 10-minuuttisen ja asetti Suomen viimeiselle kierrokselle pakkovoiton eteen. Asetelma kuitenkin kelpaa yhä Suomelle; minimitavoite kahdesta pahasta ottelusta oli näet juuri se, ettei jatkopaikka ole karannut ennen Slovenia-ottelua.

* * *

Maanantaina EM-kisojen B-lohkon toisella ottelukierroksella Suomi sai vastaansa maailman huippumaajoukkueisiin lukeutuvan Kazakstanin, joka tunnetaan erityisesti brasilialaissyntyisistä tähtipelaajistaan. Douglas Junior, Taynan ja ahneesti nouseva maalivahti Higuita ovat kokeneita ja tottuneita voittamaan kovia pelejä. Ennakolta Kazakstan oli rankattu lohkon ykköseksi ja voittajasuosikiksi ennen Italiaa. Suomen esitys ei aivan riittänyt pisteille, mutta lohkossa kaikki on vielä avoinna.

B-lohko on EM-lopputurnauksen kiharaisin

Kolmella tasapelillä alkanut B-lohko oli jo ennen Suomen maanantai-illan haastetta kiharainen ja ratkaisematon; Slovenialle ja Italialle maanantain tasapeli oli jo toinen. Lohkon tasoerot olivat osoittautuneet vielä pienemmiksi kuin ennakoitiin, vaikka harva Suomea tai Sloveniaa tosissaan aliarvioikaan. Yllätystä Suomi leipoi huolella toisessakin ottelussa. Ensimmäisellä puoliajalla näytti, että edes Euroopan ykköskori ei ole kovin kaukana Suomen kollektiivisesta osaamisesta. Voisiko Suomi toistaa saman yllätyksen kuin MM-karsinnan 2020 Elite Roundilla kaksi vuotta sitten, jolloin Portugali venyi kotikentällään vaivoin 2–2-tasapeliin Suomea vastaan?

Suomi pysyi kyydissä pitkälle toista puoliaikaa käyden kahdesti maalin johtoasemassa, mutta rutinoitunut Kazakstan vei tyylillä nimiinsä “pelimiehen kympin” ja asetti Suomen viimeiselle kierrokselle pakkovoiton eteen.

Kazakstanin kokemus ja laatu esiin toisella puoliajalla

Etenkin toisella puoliajalla Kazakstanin kokemus ja taito olivat lopulta liikaa Suomelle. Suomen parhaimmat pohjapelaajat ja miesvartioijat Jukka Kytölä, Jani Korpela, Olli Pöyliö ja Jarmo Junno joutuivat vuorollaan toteamaan Kazakstanin hyökkääjät nopeammiksi ja vahvemmiksi. Muutama hävitty kaksinkamppailu ja pystypaini puolustuspäässä loi Kazakstanille syöttötaskuja ja sekunnin murto-osan voitettua aikaa. Azat Valiullin ja Biržan Orazov rankaisivat näistä loistavilla ajoituksillaan ja yksilösuorituksillaan.

Italiaa vastaan Suomi esitteli kolme upeaa kaukolaukausmaalia, mutta Kazakstania vastaan ruuti oli vaihteeksi märkää. Jokainen Suomen kokoonpanon pelaaja – katsomossa istuneita varamiehiä myöten – on kotimaan Futsal-Liigassa laukonut useita tarkkoja ja kovia kuteja verkon perukoille. EM-parketilla saman toistaminen on vaikeampaa. Taitavasti puolustanutta vastustajaa ja huippumaalivahti Higuitaa vastaan vedot eivät paineen alla löytäneet osoitettaan lukuun ottamatta Miika Hosion ja Korpelan maaleja.

Kazakstanin Biržan Orazov, Higuita ja Arnold Knaub esittelivät vaarallisuuttaan viimeistelijöinä Suomelle tuhoisasti. Higuitan nousujen vaarallisuus oli tiedossa, ja Suomi oli valmistautunut niihin kaikin tavoin jo lohkoarvonnasta lähtien, mutta tällä tasolla sekään ei joskus riitä. Douglas Junior ja vaisummin pelannut Taynan jäivät sentään maaleitta tällä kertaa, mutta hekin olivat rakentelemassa paria maaliin johtanutta hyökkäystä.


Kazakstanin supertähti Douglas Junior oli maanantaina alati vaarallinen, mutta jäi maaleitta. Puolustamassa Iiro Vanha. (Kaikki EM-kisakuvat: Juha Tamminen)

Päätä ei paineta pensaaseen selkeän tappionkaan jälkeen

Syöttötarkkuudessa jäi Suomelle parantamisen varaa: etenkin peliä edistävät syötöt karkailivat ratkaisevan verran ohi kohteestaan. Moni orastava hyökkäys katkesi epätarkempaan syöttöön tai hieman pettäneeseen ajoitukseen. Tällä osa-alueella Kazakstan oli lopulta selvästi edellä. Kazakstanin pallollinen ja palloton puolustaminen oli taloudellista ja älykästä; Suomi joutui juoksemaan enemmän. Douglas Junior pelasi tutusti suuret minuutit eikä näyttänyt pahemmin hengästyvän. Kyse ei ole siitä, että supertähti olisi fyysiseltä kunnoltaan ylivoimainen vaikkapa jollain piip-testillä mitattuna, vaan Kazakstan hallitsi pelin rytmiä taitonsa, taktisen osaamisensa ja kokemuksensa avulla. Itseään pykälän heikompaa vastustajaa Suomi tekisi aivan samoin ja näyttäisi parasta pallollista taitoaan, mutta sellaiset vastustajat ovat karsiutuneet jo ennen kisoja. EM-kisoissa pelaavat vain parhaat.

Päätä ei silti pidä painaa pensaaseen. Vastassa oli maajoukkue aivan maailman terävimmältä huipulta. Suomi oli täysin mukana ottelussa yli 30 minuuttia. Kolmen ketjun prässi toimi etenkin ensimmäisellä puoliajalla kiitettävästi. Suomen 1–0-johtomaali tuli Henri Alamikkotervon prässätessä Douglas Junioria laidalla. Miika Hosio prässin kärjessä oli kärppänä katkopallossa ennen Edsonia ja sijoitti pallon Higuitan taakse. Pari vastaavaa puolittaista läpiajoa Hosio oli hukannut Italian Mammarellaa vastaan, nyt “Maagilla” oli onnistumisen vuoro kovassa paikassa.

Suomen 2–1-johtomaali oli ensimmäinen pallonhallintahyökkäyksellä tehty arvokisamaali. Sergei Korsunov löysi Juhana Jyrkiäisen liikkeen päätyviivalta, Jyrkiäinen pudotti taustanousun tehneelle Korpelalle juuri parhaalle laukaisusektorille. Jyrkiäinen ja Korpela saivat oikea-aikaisilla taustajuoksuillaan Taynanin ja Knaubin hukkaamaan vartioitavansa täysin. On hyvä merkki, että Suomi on saanut tehtyä maaleja EM-kisoissa jo neljällä eri tavalla (erikoistilannekuvio, suora vapaapotku, prässi–katko–riisto, pallonhallintahyökkäys); vain nopea transitio- eli vastahyökkäysmaali on oikeastaan enää tekemättä.

Lohkomatematiikka kannattaa arvokisoissa tuntea

Seuraavaksi Suomella vuorossa on Slovenia, joka on perjantaina täysin voitettavissa. Mikäli Italia jää samaan aikaan ilman voittoa, Suomi etenee voitolla jatkoon lohkokakkosena. Suomen puolivälierävastustaja on tällöin A-lohkon voittaja, joka on voittaja* myöhemmin samana iltana pelattavasta ottelusta Portugali – Ukraina (tasapelillä Portugali).

* Korjaus 27.1.2022 klo 13.45: Ukrainan yhden maalin voitolla Portugalilla on yhä mahdollisuus lohkovoittoon, mikäli Hollanti nousee samaan 6 pisteen joukkueiden vertailuun. Joka tapauksessa Suomen edetessä jatkoon ensimmäinen pudotuspelivastustaja on Portugali tai Ukraina, ei Hollanti.

Arvokisoissa korostuu usein myös lohkomatematiikan merkitys. Sarjapisteitä ja sijoituksia koskevat säännöt ovat kaikille joukkueille lähtökohtaisesti samat, mutta saattavat samanaikaisesti suosia toisia joukkueita. Lopulta lohkomatematiikan keskeiset piirteet ovat hyvin yksinkertaisia ja selkeitä. Uefa on jo kauan jalkapallossakin suosinut järjestelmää, jossa tasapisteisiin päätyvien joukkueiden tiebreakeria eli paremmuuden ratkaisua haetaan ensin keskinäisistä otteluista, vasta sen jälkeen koko sarjan maalierosta. Fifa toimii perinteisesti kilpailuissaan (esim. MM-kisat) toisin päin, samoin moni kansallinen pääsarja. Penkkiurheilija saa lohkopelien edetessä olla tarkkana ja räknäillä skenaarioita päässään tai paperilla. Jopa asiantuntevat selostajat ja kommentaattorit menevät joskus solmuun lohkomatematiikan kanssa.

Kun Kazakstanilla nyt on neljä pistettä ja Suomella yksi, ei Suomi enää voi millään tavalla ohittaa Kazakstania. Italia ja Slovenia eivät enää voi nousta 2 pisteestä 4 pisteeseen vertailukavereiksi, ja ainoan keskinäisen ottelunsa Kazakstania vastaan Suomi hävisi. Siksi Suomen maanantain tappiolukemilla ei ole mitään merkitystä; 2–6 ajaa saman asian kuin 2–3 tai 2–10. Lopussa kannatti ilman muuta hakea maaleja riskillä. Sen sijaan Italia ja Slovenia voisivat yhä pudottaa voitoillaan sekä Suomen että Kazakstanin, joten Kazakstankaan ei voi vielä täysin rentoutua.

Kahdesta ottelusta Groningenissa oli tarjolla nappionnistumisella enemmänkin pisteitä, mutta yksikin piste on tyydyttävä. Asetelma kelpaa Suomelle; minimitavoite kahdesta ottelusta altavastaajana oli juuri se, ettei jatkopaikka ole karannut ennen Amsterdamin Ziggo Domessa perjantaina pelattavaa Slovenia-ottelua.

Seuraavassa kirjoituksessa pureudun lähemmin perjantain ratkaisevaan Slovenia–Suomi -otteluun.


Avausnelikon Miika Hosio osui Kazakstania vastaan 13. minuutilla oikea-aikaisen prässin jälkeen. Juhlimassa ketjukaverit Henri Alamikkotervo, Jukka Kytölä ja Panu Autio. (Kaikki EM-kisakuvat: Juha Tamminen)

 

Kirjoittaja Samu Kytölä on pitkän linjan futsalfanaatikko, jota sai futsalkärpäsen ensipureman Jyväskylän Hipposhallissa kesällä 1996 opiskelijoiden MM-kisoja katsoessa. Hän on pelaillut futsalia 1990-luvun loppupuolelta alkaen ja toiminut 20 vuotta Kampuksen Dynamossa eri tehtävissä. Samu vastaa myös miesten Futsal-Liigan uutisoinnista Palloliiton kotisivuilla. Siviiliammatiltaan Samu on kielitieteiden (englannin kielen) yliopistonlehtori ja nykykielen tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut myös jalkapallokulttuuria, mm. monikielisyyttä, syrjintää ja seksuaalivähemmistöjen esiintymistä erilaisissa jalkapalloteksteissä.