Poikamaajoukkueiden vuosi huipentui kahteen EM-jatkokarsintapaikkaan

Julkaistu

  • Maajoukkueet

Poikien maajoukkuevuosi 2019 oli komea ja huippuna sekä U19- että U17-poikien selviytyminen EM-jatkokarsintaan. Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala näkee, että hyvien tulosten takana on sekä pelaajien, valmentajien että seurojen erinomainen työ.

Alle 17-vuotiaiden maajoukkue (2003) selvitti tiensä EM-jatkokarsintaan syys-lokakuun vaihteessa pelatusta kotiturnauksestaan. Avausottelussaan joukkue pelasi maalittoman tasapelin Tshekin kanssa, mutta Bosnia-Hertsegovina sekä Moldova kaatuivat seuraavissa otteluissa. 

Seitsemän pistettä riitti lohkon kärkisijaan, ja Erkka V. Lehtolan luotsaaman joukkueen matka jatkuu keväällä pelattavalle Elite Roundille eli jatkokarsintaan. Suomen kanssa kisapaikasta taistelevat Tanska, Venäjä ja Serbia.

Alle 19-vuotiaat (2001) pelasivat EM-karsintaturnauksensa marraskuun puolivälin tietämillä. Kai Nyyssösen valmentama ryhmä aloitti turnauksen vahvasti kaatamalla isäntämaa Tanskan, mutta kärsi perään tappion Ranskalle. 

Viimeisessä ottelussa Suomi jäi tasapeliin Färsaaria vastaan, mutta voitto Tanskasta riitti varmistamaan Suomelle jatkopaikan parhaana lohkokolmosena. Kevään EM-jatkokarsinnassa Suomi kohtaa Hollannin, Sveitsin ja Tshekin. 

Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala toteaa, että suurin kiitos kuuluu aina pelaajille, mutta hän antaa tunnustusta myös seuroille. 

– Se, että U19 ja U17 selviytyvät molemmat samaan aikaan Elite Roundille, kertoo lähtökohtaisesti siitä, että seurojen arjessa tehdään hyvää työtä. Huippufutiksen näkökulmasta valmennus on keskiössä, ja on hienoa, että seuroissa panostetaan valmentamisen laatuun: sitä kautta koko toimintakulttuurimme kehittyy, Rantala sanoo. 

– Ilman muuta pitää antaa iso kiitos Kai Nyyssöselle ja Erkka V. Lehtolalle, jotka valmennustiimeineen ovat saaneet aikaan tuloksia. Myös aluevalmentajien Teemu Eskolan, Mika Nurmelan, Stephen Wardin ja Samu Kosken panos on merkittävä. Tämä on ennen kaikkea tiimityötä.

Rantala sanoo, että poikamaajoukkueiden pelin perusrakenteet kehittyvät jatkuvasti. Lähtökohtaisesti Suomi haluaa prässätä ylhäältä, mutta joukkueet pystyvät vaihtelemaan prässikorkeutta varsin joustavasti.

Tämän lisäksi maajoukkueet pystyvät yhä paremmin hallitsemaan palloa myös syvällä vastustajan kenttäpuoliskolla, mikä on Rantalan mukaan yksi toimivan korkean prässin tärkeimmistä edellytyksistä.

– Saamme koko ajan enemmän maaottelupyyntöjä kovilta mailta, mikä kertoo arvostuksen noususta ja myös siitä, että tapaamme pelata kunnioitetaan. Meillä on kuitenkin edelleen paljon kehitettävää: se on oikeastaan aika muuttumaton asia. Työ jatkuu aina, koska kun saa yhden asian ratkaistua, tulee vastaan monta uutta haastetta, jotka pitää ratkaista, Rantala pohtii.  

– On erittäin tärkeää, että Palloliitto ja seurat puhuvat samaa kieltä. Hyvä vuorovaikutus seurojen kanssa johtaa kollektiiviseen älykkyyteen ja sitä kautta hyvään ongelmanratkaisukykyyn. Me yritämme jatkuvasti parantaa yhteistyötä seurojen kanssa.

Poikien maajoukkueitten kevään 2020 ohjelmat löytyvät kunkin maajoukkueen sivuilta >>

  • P2001
  • P2003