Syksyn ensimmäinen kuura ja jäinen auto odottavat aamun ensimmäistä kulkijaa lähtiessäni aamuvarhaisella seuraamaan pohjoissuomalaisen ammattijalkapallovalmentajan arkea.
Matkalla hallille näen huuruisten autonikkunoiden läpi vain muutaman satunnaisen jakeluauton hiljaisen tervakaupungin jäisillä kaduilla. Oulun jalkapallohallin lämpöön päästyäni harhailen hetken aikaan hallin pitkillä käytävillä, ennen kuin löydän oululaisen naisjalkapallon helmen Onssin toimiston jalkapallohallin uumenista.
Toimistossa minua odottaa partasuinen kaveri, joka intensiivisesti seuraa tietokoneen näytöltä kuinka kelta-asuiset romanialaistytöt kirmaavat pitkin timisoaralaisen stadionin viheriötä. Kädessään hänellä on kuppi höyryävää lööperin sponsoripainatusta, jota hän hörppii videon katsomisen lomassa. Aikaiset aamut ja pohjoiset olosuhteet ovat rovaniemeläislähtöiselle Valtteri Kumpuniemelle tuttuja.
Kumpuniemen normityöpäivä alkaa kello 7.45 Arina-Areenaksi nimetyssä jalkapallohallissa, jonne päivästä riippuen saapuu Kastellin yläkoulun tai lukion sekä Oulunseudun urheiluakatemian tyttöjä iästä riippuen 1-3 kertaa viikossa pidettäviin koulun aamutreeneihin. Videosulkeisten jälkeen Kumpuniemi siirtyy Onssin toimistolta muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsevalla jalkapallohallin viheriölle ja edessä on tunnin ja vartin mittaiset lukiolaistyttöjen aamuharjoitukset. Harjoitusten jälkeen Kumpuniemi astelee takaisin seuran toimistolle ja työpäivä jatkuu romanialaisjoukkueen pelin skouttaamisella. Toisinaan tietokoneen ruudulla pyörii Onssin edellisen viikonlopun peli ja Kumpuniemen työn alla on pelaajakohtaisten videoklippien tekeminen Onssin B18-joukkueessa pelaaville talenttipelaajille.
Muutaman tunnin toimistotyön jälkeen Kumpuniemellä on hetki aikaa pikaiselle lounaalle, jonka jälkeen on aika palata Arina-Areenalla sijaitsevaan Onssin toimistoon ja valmistautua B-tyttöjen SM-sarjassa pelaavan seuran B18-joukkueen, jonka kakkosvalmentajana Kumpuniemi toimii, treeneihin.
Saumatonta yhteistyötä
Ennen Heinäpään hyiselle tekonurmelle menoa Kumpuniemi vetää tottunein ottein muutaman kerroksen lämpimiä vaatteita ylleen. Satoja tunteja Heinäpään tekonurmella viettänyt Kumpuniemi tietää, että Heinäpään nurmilla valtoimenaan puhaltava merituuli on armoton, jos tuulen armoille astuu ilman viimalta suojaavaa varustusta.
Tekonurmella tapaan samoja lukiolaistyttöjä, jotka joitakin tunteja aikaisemmin tapasin koulun aamuharjoituksissa. Harjoituksen aluksi tytöt lämmittelevät itsekseen, jonka jälkeen joukkueen ykkösvalmentajana toimiva Jani Olmala ottaa joukkueen kasaan ja kertoo tytöille tulevan treenin ohjelman. Harjoituksen alkaessa vastuunjako harjoituksissa on selvä. Joukkueen harjoittelemisesta vastaa ykkösvalmentaja Olmala ja Kumpuniemen vastuulla on joukkueen talenttipelaajien valmentaminen joukkuetreenien sisällä.
Parin vuoden yhteisen valmennusrupeaman jälkeen Kumpuniemelle ja Olmalalle on selvästi hioutunut toinen toistaan tukeva tapa valmentaa innokkaasti ja intohimoisesti jalkapalloon suhtautuvia onssilaisia tulevaisuuden lupauksia. Olmalan pysäyttäessä treenin ja piirtäessä isoja linjoja tiedonjanoisten pelaajien mieliin yksityiskohtaisilla havainnoillaan juuri pelatusta tilanteesta, Kumpuniemi haastaa samaan aikaan talentteja samasta tilanteesta. Yksilöiden koutsaaminen, sparraaminen ja motivointi ovat olennainen osa talenttivalmentajan työstä.
Sateisen syysillan hämärtyessä ja pelaajien poistuessa ikuisen tuulen piiskaamalta Heinäpään tekonurmelta kotiin ahertamaan lukio-opintojensa pariin, Kumpuniemen ilta jatkuu pelaajakohtaisilla palavereilla seuran toimistolla. Palavereissa Kumpuniemi käy pelaajien kanssa läpi klippejä viikonlopun peleistä, keskustelee harjoittelusta, koulunkäynnistä, pelaajien fiiliksistä ja kaikista muista pelaamiseen ja urheilijana elämiseen liittyvistä asioista. Elämä on osa jalkapalloa ja jalkapallo on osa elämää. Monesti syyt siihen miksi pelaaminen ei luista ja motivaatio on hukassa, on jossakin muualla kuin jalkapallossa, ja silloin myötätunto on talenttivalmentajan tärkein työkalu.
Kumpuniemen aikaisin aamulla alkanut työpäivä venyy monesti myöhäiseen iltaan. Vielä vuosi sitten Kumpuniemen työpäivä jatkui lukio- ja joukkuetreenien sekä pelaajakeskusteluiden jälkeen edustuksen treeneillä, jotka alkoivat 20.45 ja kestivät iltakymmeneen. Kuluvalla kaudella Onssin kaikki talentit pelaavat Kumpuniemen onneksi seuran B-junioreissa, joten illalla ehtii seurata televisiosta tulevia Mestarien liigan otteluita.
Arjen sankaruutta
Kumpuniemen kanssa keskusteltaessa selviää, että pohjoissuomalaisen tyttöjalkapalloon erikoistuneen talenttivalmentajan työ on epäsäännöllisen säännöllistä. Edellä kuvatun normipäivien ketjun rikkoo toisinaan Pohjois-Suomen aluevalmentajan tehtävät, Helmaripäivien järjestäminen, 2002-syntyneiden tyttöjen maajoukkueen apuvalmentajan tehtävät. Kumpuniemen työsarkaan kuuluu myös Onssin yhteistyöseuroina toimivien TP-47:n ja RoPS:n talentit.
Säännöllisin väliajoin Kumpuniemi matkustaa Oulusta 230 kilometriä pohjoiseen Rovaniemelle tapaamaan kaupungin talentteja ja toisinaan auton keula suunnataan Oulusta 140 kilometrin päässä sijaitsevaan Suomen ja Ruotsin rajakaupunki tunnettuun Tornioon, jossa Kumpuniemeä odottaa kourallinen merilappilaisia talentteja ja heidän valmentajansa, joiden lajitietouden lisääminen ja syventäminen on myös osa pohjoissuomalaisen talenttivalmentajan työtä.
Astellessani jalkapallohallin pimeän parkkipaikan läpi autolleni, mieleeni muistuu 1970-luku, vappumarssit ja työn sankarit. Aate ja marssit kuihtuivat omaan mahdottomuuteensa viime vuosisadan lopussa ja sankarin viittakin on tavallisten työntekijöiden harteilta riisuttu. Kumpuniemen normipäivä on kuitenkin oiva esimerkki suomalaisen jalkapallon arjen raatajista. Päivät alkavat aamuvarhain ja jatkuvat pimenevään iltaan saakka. Slogan, Elämä on jalkapalloa ja jalkapallo on elämää, kuvaa osuvasti pohjoissuomalaisen talenttivalmentajan arkea.
teksti: Jukka Dunder
Talenttivalmennussarjassa aiemmin julkaistut artikkelit:
21.04. FC Jazz
19.05. KuPS
06.06. RoPS
15.08. HJK