Tia Hälinen on edustanut urallaan muun muassa ruotsalaista Eskiltuna Unitedia, tsekkiläistä Sparta Prahaa ja espanjalaista Santa Teresa DC:tä. Noin vuosi sitten jalkapallo sai jäädä, mutta nyt Hälinen palaa futiskentille Tikkurilan Palloseuran paidassa.
Paluu jalkapallon pariin
Vuonna 2019 suomifutiksen fanit saivat iloisia uutisia. Ruotsin pääsarjassa Eskilstuna Unitedia edustanut maajoukkuepelaaja Tia Hälinen palasi Suomen kentille ja puki päälleen HJK:n paidan. Myös Espanjassa ja Tsekissä ammatikseen pelanneen Hälisen sopimuksen piti kattaa myös kauden 2020 ottelut. Keskikenttäpelaaja ehti vuonna 2020 pelata kolme Suomen Cupin ottelua, mutta Kansallisessa Liigassa häntä ei nähty. Hälinen vetäytyi joukkueen toiminnasta vähin äänin henkilökohtaisten syiden vuoksi, ei edes uran jatkuminen ollut varmaa.
Lähes vuotta myöhemmin Hälinen veti harjoitusottelussa HJK:ta vastaan päälleen Tikkurilan Palloseuran paidan. Vain päivä sen jälkeen, kun TiPS oli julkaissut uutisen pelaajan siirtymisestä Tikkurilaan. Hälisen paluu futiskentälle oli jalkapallofaneille iloinen yllätys, mutta hieman yllättäin tilaisuus tuli myös pelaajalle itselleen.
– En ollut aluksi varma pelaanko ollenkaan. Viime kausihan minulla jäi kesken ja takana käytännössä vuoden tauko.
Ratkaiseva tekijä kentälle palaamisen kannalta oli puhelu vanhalta tutulta, TiPS:n päävalmentajalta Pauliina “Pade” Miettiseltä. Hälinen edusti PK-35 Vantaata Miettisen johtaessa joukkueen kahteen tuplamestaruuteen.
– Olemme Paden kanssa vanhoja tuttuja. Olemme olleet yhteydessä myös silloin, kun itse pelasin ulkomailla ja hän valmensi Suomessa. Hän on ollut sellainen tuki. Nyt kun juttelimme, hän pyysi käymään treeneissä ja siitä se lähti.
Heti isoon rooliin joukkueessa
TiPS:ssä treenien tempo ja Miettisen valmennus vakuuttivat Hälisen. Myös oma vointi alkoi tuntua paremmalta, joten jalkapallo sai uuden mahdollisuuden. Kokenut keskikenttäpelaaja on viihtynyt treeneissä hyvin, vaikka onkin monella tapaa hieman erilainen pelaaja kuin suurin osa muusta joukkueesta.
– No tämähän on tosi nuori tämä joukkue. Siis tosi nuori. Minä olen ihan ikäloppu täällä, 27-vuotta helmikuussa täyttävä Hälinen naurahtaa.
Ikää enemmän näkyy kuitenkin Hälisen kokemus. Kentän laidalla hän pääsee usein kertomaan muille pelaajille ulkomailla pelaamisesta ja erilaisista kulttuureista. Kokemus näkyy myös itse tekemisessä.
– Välillä eron näkee henkisellä puolella. Välillä joutuu ärähtämään ja olemaan vastuunkantaja. Nuoret pelaajat ovat valtavan taitavia, mutta kokemusta puuttuu.
Hälinen kokee, että TiPS:n nuoret pelaajat ovat yksilöosaamiseltaan todella korkealla tasolla. Sen sijaan esimerkiksi pelinohjaamisessa ja kollektiivisessa puolustamisessa kokemuksen puute vielä joskus tulee esiin.
– Tietyissä asioissa joutuu vähän potkimaan, ja pitää olla äänessä paljon. Sellainen on oma roolini joukkueessa.
Tikkurilassa ollaan tosissaan mestaruushaaveiden kanssa
Hälinen ei ole tehnyt kauhean pitkälle tähtääviä tavoitteita uralleen, sillä hän haluaa ensin rauhassa katsoa, miten oma innostus pelaamista kohtaan jälleen kehittyy. Yhdestä asiasta hän on kuitenkin varma. Yhdessä TiPS:n kanssa ei olla enää valmiita tyytymään hopeamitaleihin.
– Olisihan täällä isompiakin seuroja, joilla ainakin paperilla olisi paremmat puitteet menestyä. Viime vuonna pelejä katsoessani vakuutuin tämän joukkueen tekemisestä, enkä yhtään ihmettele, että menestystä on tullut. Olemme ihan tosissamme, eikä pelaajille tai Padelle enää riitä hopealle jääminen.
Hälinen kokee, että TiPS lähtee pienenä seurana aina tietyllä tapaa altavastaajan roolista kauteen. Se tekee menestyksestä vielä makeampaa. Joukkueena Tikkurilan Palloseuralla on selkeät vahvuudet – mutta myös heikkoudet. Hälinen pääsi molempiin hyvin kiinni harjoitusottelussa HJK:ta vastaan.
– Meille tuotti vaikeuksia Klubin puolustaminen todella syvällä omassa kenttäpäädyssä. Sumppu oli meille haaste, emmekä päässeet maalipaikoille.
Hälisen mukaan harjoitusottelussa myös korostui kovuuden ja fyysisyyden merkitys.
– Hävisimme HJK:lle myös kovuudessa. Jaksamme hyvin juosta ja meillä on vikkeliä pelaajia, mutta nuorelle joukkueelle tyypillisesti voimassa ja kovuudessa on parantamisen varaa tällä hetkellä.
Niin Hälinen kuin koko muukin joukkue on kehityskohteista huolimatta luottavainen. Lahjakkaat, tunnolliset ja työteliäät TiPS:n pelaajat ovat valmiita pureutumaan haasteisiin ja ylittämään ne. Eikä Pauliina Miettisen kova ja kehittävä valmennus ainakaan hidasta nuorten pelaajien kehittymistä. Myös Hälinen kokee saavansa valmentajaltaan paljon.
– Olen sellainen pelaaja, joka turhautuu helposti jos treeneissä vaan seisoskellaan. Paden treenityyli ja pelifilosofia on sellainen josta minä tykkään. Olen itse aika samanlainen kuin Pade. Ehkä en kuitenkaan ihan yhtä hullu, mutta sinne päin, Hälinen toteaa vitsikkäästi.
Haastattelun hän summaa parilla lauseella.
– Olen nyt parempi voitinen kuin viime vuonna, ja viihdyn TiPS:ssä. Rehellisesti sanottuna, tuskin kuitenkaan olisin täällä ilman Padea.