Takaisin
19.4.2016 klo 13.00

Päätös koskien SJK:n pelioikeudettomia pelaajia

Jaa:

Suomen Palloliiton toimisto on käsitellyt ja ratkaissut asian koskien SJK:n pelioikeudettomien pelaajien peluuttamista.
 
ASIA
 
Pelioikeudettomien pelaajien peluuttaminen Veikkausliigan ottelussa PS Kemi – SJK 9.4. ja Respect Suomen Cupin 5. kierroksen ottelussa PS Kemi – SJK 5.4.
 
Taustaa
 
Kuudella SJK:n pelaajalla on puuttunut pelipassi Veikkausliigan ottelussa PS Kemi – SJK, ja samojen kuuden pelaajan lisäksi yhdellä muulla SJK:n pelaajalla on puuttunut pelipassi Respect Suomen Cupin ottelussa PS Kemi – SJK. Pöytäkirjaa täyttäessään joukkue näkee pelaajan kohdalta, onko hänellä pelipassia ja jos on, niin päiväys, milloin se on hankittu. Näiden seitsemän pelaajan kohdalla on ollut merkintänä pelkkä viiva, eli ei pelipassia. Tästä huolimatta SJK on kirjannut nämä pelaajat mainittujen otteluiden pöytäkirjaan ja peluuttanut pelaajia.
 
SJK:n väitteitä ja vastauksia niihin
 
SJK väittää vastineessaan, että se on aloittanut mainittujen pelaajien rekisteröinnin, mutta järjestelmässä olevan virheen johdosta järjestelmästä sähköpostilla välitetty lasku ei ole mennyt perille. SJK:n mielestä teknisen häiriön olemassaoloa tukee se, että kaikki uusien pelaajien osalta pelipassit ovat kunnossa, mutta viime vuoden pelaajien osalta ei.
 
Väite on tutkittu ja todettu, että se ei pidä paikkansa. Kaikkien mainittujen pelipassittomien pelaajien lokitiedoista käy selkeästi ilmi, että heidän rekisteröintinsä ja pelipassin ostamisensa on aloitettu vasta sen jälkeen, kun Palloliitosta kerrottiin pelaajien pelipassittomuudesta. Uusilla pelaajilla pelipassit ovat hoidettuina, koska ilman sitä pelaajaa ei ole voinut siirtää toisesta seurasta, joten näiden rekisteröintien yhteydessä pelipassitkin on ostettu. Pelaajarekisterijärjestelmässä ei ole havaittu olevan virheitä tältä osin.
 
SJK esittää myös, että koska se on toimittanut Palloliitolle muun muassa pelaajasopimukset, niin Palloliitolla olisi ollut tiedossa ne henkilöt, jotka SJK tulee rekisteröimään. SJK:n mukaan pelipassiselvitys olisi pitänyt tehdä ennen Suomen Cupin ottelua tai ainakin ennen Veikkausliigan alkua.
 
Pelaajasopimukset liitetään Palloliiton pelaajarekisterijärjestelmään (Pelipaikka) pelaajaa vuosittain rekisteröitäessä. Rekisteröinnin yhteydessä joudutaan ostamaan myös pelipassi. SJK on toimittanut jostain syystä joidenkin pelaajiensa pelaajasopimukset Seuralisenssikomitealle, koska määräysten mukaan seuralla pitää olla vähintään 15 pelaajasopimusta 29.2. mennessä. Mutta näistäkin sopimuksista puuttui kolmen mainitun pelipassittoman pelaajan sopimus. Jostain syystä SJK ei ole rekisteröinyt pelaajia Pelipaikkaan, jolloin se olisi voinut ostaa pelipassin pelaajille. Valvontaa ei pysty tekemään ennen peliä, koska nykyisten sääntöjen mukaan seura voi ostaa pelipassin pelaajalle vaikka minuuttia ennen peliä, jonka johdosta ajantasainen valvonta on käytännössä mahdotonta.
 
SJK katsoo myös, että Suomen Cupin ottelusta olisi Suomen cupin erillismääräysten mukaan pitänyt tehdä vastalause 24 tunnin kuluessa ottelusta ja Veikkausliigan ottelusta Kilpailumääräysten mukaan 7 vuorokauden kuluessa ottelusta. Koska vastalauseita ei ole tehty, niin SJK:n mukaan ottelun lopputuloksiin ei voi enää puuttua.
 
Väite ei pidä paikkansa, vaan Kilpailumääräysten 24 §:n mukaan asia voidaan käsitellä ilman vastalauseitakin ja silloin päätös on tehtävä kahden viikon kuluessa ottelun pelaamisesta. Vaikka ei vaikutakaan tähän, niin Suomen Cupin osalta vastalauseaika on sen määräysten mukaisesti 7 päivää tässä vaiheessa cupia. 
 
SJK katsoo, että prosessissa on rikottu kuulemisperiaatetta, koska sille annettiin poikkeuksellisen lyhyt määräaika vastineelle. SJK:n mukaan vastinepyyntö annettiin heille tiedoksi 15.4. vähän ennen virka-ajan päättymistä ja vastine piti toimittaa 18.4. kello 10 mennessä. Lisäksi SJK vetoaa tässä Rangaistusmääräysten 6 §:ään, jonka mukaan vastine on toimitettava viikon kuluessa. Tämän jälkeen viittaavat myös Kilpailumääräysten 25 §:ään, jonka mukaan vastalauseen johdosta on vastineelle varattava riittävä aika.
 
Kyseisessä tapauksessa ei sovelleta millään muotoa Rangaistusmääräyksiä, vaan pelkästään Kilpailumääräyksiä. Tällöin Kilpailumääräysten 24 §:n määräajalle tulkinta haetaan 25 §:stä, eli vastineelle on varattava riittävästi aikaa. Tässä tapauksessa pelipassittomuus tuli SJK:n tietoon jo 13.4. aamulla, kun heiltä pyydettiin selvitystä tilanteesta. Selvitys saatiin 14.4. ja tämän johdosta SJK:lle annettiin vielä mahdollisuus antaa vastineensa, jonka määräajaksi annettiin 18.4. kello 10.00, koska sääntöjen mukaisesti asia piti ratkaista viimeistään 19.4. SJK toimitti vastineen määräajassa, mutta vaati vielä viikon lisäaikaa, mutta edellisen johdosta lisäaikaa voitiin antaa vain 19.4. kello 10 saakka. Uuteen määräaikaan mennessä SJK:lta ei tullut vastinetta. Loppujen lopuksi SJK:lla oli siis 6 päivää aikaa lopulliselle vastineellensa, jota voidaan pitää riittävänä sellaisessa tapauksessa, jossa päätös on sääntöjen mukaisesti tehtävä pikaisesti.
 
SJK esittää lopuksi, ettei sille tulisi lainkaan määrätä seuraamusta. SJK katsoo, että koska se on omasta mielestään yrittänyt rekisteröidä pelaajat, niin ottelun lopputuloksen muuttaminen olisi kohtuutonta. SJK:n mukaan seuraamuksena voisi olla enintään kilpailumääräysten 11 §:n 4 momentin mukainen maksu. Tämä olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oikea ratkaisu. Joten SJK pitää kohtuuttomana ja suhteellisuusperiaatteen vastaisena, jos SJK määrätään häviämään molemmat tai toisen mainituista otteluista.
 
Kilpailumääräysten 11 § 4 momentissa sanotaan, että pelipassittomuudesta voidaan määrätä maksu, mutta ensisijaisesti sovelletaan kuitenkin näiden määräysten 24 §:n 2-kohtaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos kahden viikon määräaika päätöksen tekemiselle on vielä olemassa, niin asia on käsiteltävä 24 §:n mukaisesti. Muussa tapauksessa voidaan määrätä vain maksu, koska kilpailun lopputuloksiin ei haluta vaikuttaa kahden viikon jälkeen.
 
Ottelun lopputuloksen muuttaminen pelipassittomuuden johdosta ei ole kohtuutonta eikä suhteellisuusperiaatteen vastaista. Tämän on linjannut yleisellä ja erityiselläkin tasolla Urheilun oikeusturvalautakunta, mm. ratkaisussaan 19/2014.
 
Sääntökohdat 
 
Kilpailumääräysten 3 §:n q-kohdan mukaan pelipassi on liiton vuosittain määrittelemä maksullinen kilpailulisenssi, joka antaa oikeuden pelata virallisissa otteluissa.
 
Kilpailumääräysten 24 §:n 1-kohdan mukaan pelaaja on pelioikeudeton, jos hänellä ei ole pelipassia.
 
Kilpailumääräysten 24 §:n 2-kohdan mukaan, jos joukkue on peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa, joukkue on tuomittava hävinneeksi.
 
Suomen Cupin erillismääräysten 7 §:n mukaan neljännestä kierroksesta lähtien on vastalause tehtävä 24 tunnin kuluessa ottelun päättymisestä, jos sen ottelun, jota vastalause koskee ja seuraavan kierroksen runkopäivän välillä on vähemmän kuin 14 päivää.
 
Lopputulos
 
Asiassa on kiistatta selvää, että SJK on peluuttanut sekä Veikkausliigan että Respect Suomen Cupin ottelussa pelipassittomia pelaajia, joten kyseiset pelaajat ovat olleet pelioikeudettomia. Veikkausliigaseuran on oltava toiminnassaan niin huolellinen, ettei tällaisia perustavanlaatuisia virheitä pääse vahingossakaan syntymään. Virheen johdosta pelaajat ovat pelanneet pelin ilman oikeutta pelata.
 
Kyseinen Respect Suomen Cupin peli on pelattu 5.4. ja seuraavan kierroksen runkopäivät ovat 19. – 22.4. Näin ollen näiden välillä on juuri 14 päivää, joka on rajana sille, pitääkö vastalause tehdä 24 tunnin sisällä. Kilpailumääräysten 24 § antaa joka tapauksessa kilpailunjärjestäjälle oikeuden päättää asiasta kahden viikon sisällä, mutta mikäli tuo väli olisi ollut alle 14 päivää, olisi ollut säännön tarkoituksen vastaista ottaa asiaa käsittelyyn. Cup on varsinkin alkuvaiheessa nopeasti etenevä kilpailu, jonka johdosta sille on alkuvaiheessa luotu nopeampi päätöksentekojärjestelmä, jotta ei aiheutettaisi haittaa seuraaville kierroksille.
 
Vaikka sääntö on tältä osin hyvin selvä ja ehdoton, voidaan päätöksen lopputulosta kuitenkin arvioida sen kannalta, onko päätös kokonaisuudessaan kohtuuton. Urheilun oikeusturvalautakunta on päätöksessään 13/2015 arvioinut kohtuuttomuutta seuraavasti: ”yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä kohtuuttomuuden arvioinnissa merkitystä on annettu ennen muuta niille syille, jotka ovat johtaneet lisenssimaksun tai vastaavan maksamatta jäämiseen, missä vaiheessa edustusoikeuden puuttuminen on havaittu, onko edustuskelpoisuutta vailla olevan pelaajan peluuttaminen ollut tahallista ja onko toiminnalla tavoiteltu kilpailullista etua muihin verrattuna.
 
Kilpailumääräysten 24 §:n mukaan päätös pelioikeudettomien pelaajien käyttämisestä on annettava kahden viikon kuluessa ottelun pelaamisesta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että päätös voi koskea vain pelejä, jotka ovat tuon aikavälin sisällä. Yleisesti ottaen tätä säännöstä ei voida pitää kohtuuttomana. Mutta tässä tapauksessa on arvioitava erikseen päätöksen ja sen seuraamusten kohtuuttomuutta SJK:n kannalta.
 
Mikäli SJK määrätään häviämään molemmat ottelut, vaikuttaa päätös kahteen eri kilpailuun, joista molemmista on mahdollista saada UEFA:n kilpailun paikka kaudelle 2017. Tällöin päätöksen lopputulosta voitaisiin pitää kohtuuttomana. Kohtuuttomuuden arvioinnissa voidaan tässä kohtaa ottaa huomioon myös se, että on selvää, ettei SJK ole tahallisesti jättänyt pelipasseja hankkimatta. Niiden hinta on kuitenkin vain 45 euroa/pelaaja. Pelipassittomuudella ei ole näin ollen myöskään tavoiteltu kilpailullista etua muihin verrattuna.
 
Kuten edellä mainittiin, niin Cupin peli on juuri siinä rajoilla, että se voidaan ottaa edes käsittelyyn. Lisäksi pelipassittomuus Cupin pelissä havaittiin niin myöhään, että päätöksen tekopäivänä on enää kaksi päivää seuraavan kierroksen otteluun. 
 
Mikäli todetaan, että sääntöjen mukaisen päätöksen lopputulos kokonaisuudessaan olisi kohtuuton, niin joudutaan tekemään valinta liigaottelun ja Cupin ottelun välillä, eli kumman jättäminen päätöksen ulkopuolelle olisi kohtuullisempaa. Tässä harkinnassa Cupin ottelun kannalle asettuu sen virheellisyyden myöhäisempi havaitseminen ja se, että yhden päivän erolla ottelua ei olisi voitu edes ottaa käsiteltäväksi. Lisäksi kokonaisharkintaan tämän puolesta vaikuttaa myös se, joka tavallaan voidaan laskea kuuluvaksi edelliseen perusteluun, että seuraava Cupin kierros on jo 19.–22.4. 
 
PÄÄTÖS
 
9.4.2016 pelatun Veikkausliigan ottelun PS Kemi – SJK lopputulos muutetaan SJK:n häviöksi 0-3 Kilpailumääräysten 24 §:n 2-kohdan mukaisesti. 
 
5.4.2016 pelatun Respect Suomen Cupin ottelun PS Kemi – SJK lopputulos jää voimaan.
 
VALITUSOSOITUS
 
Tästä päätöksestä voi valittaa seitsemän vuorokauden kuluessa sen tiedoksisaannista liiton vastalauselautakunnalle. Valitus otetaan käsiteltäväksi, kun valitusmaksu 220 euroa on maksettu liiton tilille.