Onni Valakari on nauttinut Kyproksen lämmöstä – ”Jotkut voisivat pitää tätä erilaisena vaihtoehtona nuorelle pelaajalle”

Julkaistu

  • Maajoukkueet

Moni jalkapallon seuraaja pyyhkäisi silmiään talvella 2020 huomatessaan Onni Valakarin valinneen seuraavaksi askeleeksi urallaan Kyproksen liigan Pafos FC:n. 

Valakari ei itse kuitenkaan epäillyt lähteä, sillä hän oli kuullut paljon hyvää seurasta, jossa myös Huuhkajien ilopilleri Paulus Arajuuri pelaa.

- Jotkut voisivat pitää tätä erilaisena vaihtoehtona nuorelle pelaajalle. Minulle tämä oli kuitenkin tosi hieno mahdollisuus, sillä joukkueen projekti sopi hyvin tähän hetkeen uraani. Pafos haluaa tuoda nuoria pelaajia sisään ja viedä heitä eteenpäin urallaan. Olen tykännyt olla täällä tosi paljon nämä puolitoista vuotta, Valakari pohtii.

Sarjan taso yllätti

21-vuotiaalla Valakarilla on nuoresta iästään huolimatta kokemusta jo monesta eri maasta ja kaupungista. Urapolku on kulkenut SJK:n, TPS:n ja norjalaisen Tromsø IL:n kautta Kyprokselle.

Verkko on heilunut tällä kaudella jo 13 kertaa, vaikka joukkue onkin pyörinyt koko kauden Kyproksen pääsarjan keskikastissa ailahtelevien esitystensä johdosta. Pallollisesti taitava suomalainen yllättyi aluksi itsekin liigan kovasta tasosta, sillä hän huomasi nopeasti, että ympärillä on paljon taitavia pelaajia sekä laadukkaita joukkueita.

- Emme ole joukkueena pystyneet täyttämään kaikkea potentiaaliamme. Ennen kautta meillä oli kovat tavoitteet, mutta harmittavasti ne eivät ole toteutuneet. En osaa sanoa, miksi näin on, mutta siihen voi olla paljon eri syitä. Olemme pelanneet välillä hyvin, mutta tässä sarjassa pärjätäkseen, pitää kaiken mennä nappiin.
 
Maaliensa lisäksi aktiivinen Valakari tekee koko ajan joukkueelle tärkeitä pelitekoja ja on etevä monenlaisissa erikoistilanteissa. Hän on ansainnutkin kokeneiden pelaajien, kuten Valioliigan Crystal Palacessa pelanneen Jason Puncheonin kunnioituksen. Valakarin tavoin vasenjalkainen keskikenttämies näyttää johtajan lailla esimerkkiä kentällä.

- Hän on tosi tärkeä pelaaja meidän joukkueessa ja tekee paljon oikeita asioita. Opin häneltä asioita jo pelkästään seuraamalla, miten hän näkee peliä ja puhuu muille kentällä. Jasonin kanssa on helppo pelata ja hän saa kaikista muistakin pelaajista enemmän irti. Välillä saattaa tulla myös hyviä vinkkejä, aktiivinen ja juoksuvoimainen Valakari kehuu.

”Vietin koko lapsuuteni ulkomailla”

Onnin isä Simo Valakari pelasi Suomen miesten maajoukkueessa 32 ottelua ja on vaikuttanut uransa jälkeen valmentajana. Hän lähti vuonna 1997 ammattilaiseksi Skotlannin liigaan Motherwelliin, ja matka jatkui Valioliigan Derbyn ja Yhdysvaltojen Dallas Burnin kautta takaisin Suomeen.

Simon vaikutusta Motherwellissä syntyneen poikansa uraan ei voi olla sivuuttamatta.

- Isäni rooli minun urallani on todella suuri. Vietin koko lapsuuteni ulkomailla ja se oli varmasti erilaista kuin mihin normaalit suomalaiset nuoret ovat tottuneet. Uskon sen kuitenkin vaikuttaneen minuun positiivisesta, sillä jatkuva muuttaminen teki minusta avoimen ihmisen, joka tutustuu uusiin ihmisiin helposti.

- Jalkapallo on kuitenkin välillä raadollista ja tulee sekä nousuja että laskuja. Vaikeina hetkinä perhe on auttanut ja tukenut minua aina.

Maaginen ilta Pariisissa

187-senttinen Valakari teki marraskuussa debyyttinsä miesten A-maajoukkueessa sykähdyttävällä tavalla, kun hän viimeisteli upean maalin maailmanmestari Ranskaa vastaan ja ampaisi samalla Suomen jalkapallotaivaan yhdeksi kiinnostavimmista nimistä. Uskomaton laukaus Paul Pogban vierestä vasempaan yläkulmaan jätti Ranskan maalivahti Steve Mandandan voimattomaksi. Samalla Valakari nousi maalilla jalkapalloilevan maailman tietoisuuteen.

- Se ottelu ei ollut vain yhden ihmisen näytös, vaan kaikki pelaajat auttoivat toisiaan ja  taistelivat toistensa puolesta. Oli lopulta helppo pelata, vaikka ennen ottelua jännittikin todella paljon, kun oli ensimmäinen pelini ja vastassa vielä hallitseva maailmanmestari. Yritin kuitenkin mennä vain kentälle ja nauttia.

- On kunnia edustaa Suomea, mutta en varmasti uskonut ennen peliä tekeväni tuollaista maalia. Tunne oli sanoinkuvaamaton, maaliskuun lopun MM-karsinnassa Bosnia ja Hertsegovinaa sekä harjoitusottelussa Sveitsiä vastaan pelannut nuorukainen sanoo.

Tarkkaan harkittu tulevaisuus

Mainiot otteet Kyproksella sekä myös Huuhkajissa herättävät kysymyksiä keskikenttätaiturin seuraavasta askeleesta urallaan. Mahdollisesta siirrosta seuraavaan osoitteeseen Valakari ei juuri halua puhua. Myöskään tulevat EM-kilpailut eivät ole vielä miehen mielessä sen suuremmin. 

- Tietysti aina on ollut suunnitelmissa pelata mahdollisimman kovissa sarjoissa, mutta on kuitenkin vaikea sanoa seuraavaa osoitetta. Ikinä ei ennakkoon tiedä, mitä kukin joukkue tarjoaa. Kaikki riippuu kaikesta ja on niin paljon eri seikkoja jotka vaikuttaa. En tällä hetkellä itse mieti noista asioista, sillä sitä varten minulla on agentit ja perhe. Minä voin vain keskittyä jalkapallon pelaamiseen.

- Olisi tosi iso juttu päästä pelaamaan EM-kisoissa. Varsinkin, kun Suomi ei ole koskaan ennen ollut mukana. En ota kuitenkaan suuremmin paineita valinnoista, vaan keskityn päivittäiseen tekemiseeni seurajoukkueessa. Se kuitenkin vaikuttaa lopulta kaikista eniten tämän hetken osaamiseeni. Haluan olla joukkueessa, mutta kaikki tapahtuu kuten kuuluukin tapahtua.

  • Huuhkajat