Tyttöjen pelaajakehitystoiminnoissa käynnistettiin marraskuussa 2020 strategiaprojekti Rakennamme 16-20-vuotiaiden akatemiaympäristöjä. Tavoitteena oli luoda Suomalainen Akatemiamalli, jossa urheilijan arki on mahdollista laadukkaissa olosuhteissa.
Projekti on nyt saatu päätökseen ja tulokset ovat luettavissa Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettisen Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmaan tekemässä lopputyössä Developing Women’s Football: Elite Youth Academies in Finland.
Lopputyön tekemistä Miettinen kuvailee todella mielenkiintoiseksi prosessiksi.
– Olen itse sekä valmentanut Mäkelänrinteen urheilulukion pelaajia että ollut itse urheilulukiossa pelaajana ja vieraillut Uefan vuonna 2015 käynnistyneen Study Group Scheme -projektin myötä monissa Keski-Euroopan akatemioissa, joten taustalla oli näkemyksiä ja kokemuksia eri tasoilta. Teoreettisessa tutkimustyössä tutkin väitöskirjoja ja tutustuin erilaisiin tapaustutkimuksiin kaksoisuramalleista ja holistisista kehittymisympäristöistä, mikä lisäsi ymmärrystä asiasta, Miettinen kertoo.
Perusteellinen taustatyö työryhmän tukena
Suomalaisen Akatemiamallin tueksi toteutettiin perusteellinen pohjatyö, joka sisälsi kansainvälisten Akatemioiden vertailun, tilanneanalyysin suomalaista pelaajakehitysympäristöistä 16-20 -vuotiaissa sekä teoreettisen taustan tutkimistyön. Lisäksi Kansallisen Liigan ja Naisten Ykkösen seuroille, pilottiakatemioille ja Olympiakomitean avainhenkilöille lähetettiin kysely, jota käytettiin työskentelyn pohjana.
Kansainvälisessä vertailussa tutkittiin Ruotsin, Itävallan, Belgian, Hollannin, Sveitsin ja Ranskan akatemia- ja kaksoisuramalleja. Suomalaisessa tilanneanalyysissä tarkasteltiin pelaajamääriä, maajoukkuetoiminnassa mukana olleiden pelaajien määriä eri ikäluokissa, Kansallisen Liigan seurojen laatujärjestelmätasoja sekä kaudella 2020 Kansallisen Liigassa pelanneiden pelaajien ikärakennetta suhteessa peliminuutteihin. Myös Olympiakomitean Urheiluakatemialuokitus ja valtakunnallinen akatemiaverkosto olivat mukana tarkastelussa.
– Työryhmän tavoitteena oli luoda Akatemiamalli, jossa huippu-urheiluun ja kaksoisuraan valmistavia ympäristöjä kehitetään ympäri Suomen. Akatemiat kokoaisivat ikäluokkiensa potentiaalisimmat pelaajat kehittymään yhdessä laadukkaissa osaamiskeskuksissa ja valmennusympäristössä, joissa huippu-urheilu on ensimmäinen ura, Miettinen avaa.
Akatemiamallia pohtimaan perustettiin työryhmä, johon kuului yhteensä 12 jäsentä. Jäsenet koottiin monelta eri osa-alueelta ja ympäri Suomea, jotta kentän näkemyksiä kuultaisiin mahdollisimman laajasti. Työryhmään kuuluivat Kansallisen Liigan puheenjohtaja Joonas Sarelius, Oulu Nice Soccerin talenttivalmentaja Toni Koskinen, Kuopion Palloseuran junioripäällikkö Iita Pienimäki ja FC Hongan liigajoukkueen päävalmentaja Rosa Lappi-Seppälä. Suomen Palloliiton edustajat työryhmässä olivat U18/U19 maajoukkueiden päävalmentaja Arttu Pitkäkangas, U16/U17 maajoukkueiden päävalmentaja Marko Saloranta, Lännen aluevalmentaja Markus Paananen sekä Suomen Palloliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Katri Mattsson.
Urheiluakatemioita edusti Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemiassa toimiva nuorten olympiavalmentaja Pekko Söderstöm ja Olympiakomitean näkökulman työryhmään toivat joukkuepelien lajiryhmävastaava Lauri Hakala sekä urheiluakatemiaohjelman asiantuntija Jarno Parikka. Projektia johti Suomen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen.
– Palloliiton arvoihin kuuluu vahvasti tehdä asioita yhdessä. Se kuuluu myös omaan johtamisfilosofiaani, että mukana on eri sektoreiden asiantuntijoita, joiden osaamista hyödyntää, Miettinen perustelee.
SOPIVA IKÄRYHMÄ 15-18-VUOTIAAT
Kansallisen Liigan ikärakenteen ja kansainvälisten akatemioiden tarkastelussa huomattiin, että tytöissä oikea ikäryhmä nuorten Akatemioissa on 15–18-vuotiaat. Liigakaudella 2020 37,4 % pelatuista peliminuuteista pelasivat 20-vuotiaat pelaajat ja noin 25 % peliminuuteista 19-vuotiaat pelaajat. Tämä ohjasi myös Akatemioiden ikärakennetta vanhempien pelaajien osalta. Kun jo 15-vuotiaat pelaajat ovat mukana Akatemian toiminnassa, akatemiaympäristön mallilla on mahdollisuus tukea urheilijaksi kasvamista ja kokonaisvaltaista harjoittelua jo tärkeässä siirtymävaiheessa yläkoulusta toisen asteen oppilaitoksiin.
– Laatuseurajärjestelmätarkastelussa ilmeni, että toimivin akatemiamalli tyttöpuolella olisi hybridimalli, jossa alueen pääseura tai seurat, Suomen Palloliitto ja Urheiluakatemia johtavat, kehittävät ja resursoivat Akatemiaa ja sen rakenteita yhteisessä verkostossa. Yhteisresurssoinnilla kyetään pelaajien kehittymisen tueksi luomaan myös laadukas, kokonaisvaltaista kehitystä tukeva valmennustiimi, Miettinen sanoo.
– Päätoimisen akatemiavalmentajan, riittävän valmentajaresursoinnin ja yhteistyössä toimivan, osaavan asiantuntijaverkoston ansiosta valmennusympäristö tarjoaa erinomaiset kehittymismahdollisuudet. Hybridimallilla tuetaan myös seurojen kehittymistä kokonaisuudessaan Akatemiavaiheen prosessien jalkautuessa myös aiempaan ja myöhempään kehitysvaiheeseen.
Tilanneanalyysissä tarkastelussa olleet tyttöpelaajien määrät ohjasivat Akatemioiden määrää. Tämän perusteella optimaalinen huippu-urheiluun tähtäävien ja kaksoisuran mahdollistavien Nuorten Akatemioiden määrä Suomessa tulisi tässä vaiheessa olla viisi Akatemiaa. Tavoitteena on, että jokaisella Suomen Palloliiton toiminnallisella alueella olisi yksi pääakatemia ja mahdollisesti yksi tai kaksi kasvattaja-akatemiaa.
– Viidellä Akatemialla tavoitettaisiin noin 125 potentiaalista pelaajaa 15-18-vuotiaiden ikäluokista, jolloin suurin osa nuorten maajoukkuetasoista pelaajista saisi yhdistää päivittäisen harjoittelun ja opiskelun laadukkaassa kehittymisympäristössä.
Projektin seuraavat vaiheet
Projektin seuraavat vaiheet liittyvät Suomen Palloliiton hallituksen päätökseen Akatemioiden rahoitusmallista. Rahoitusmalli määrittää myös Akatemioiden määrän strategiakauden 2020-2024 aikana sekä Akatemioiden aloitusajankohdan. Rahoitusmallipäätöksen valmistuttua seuraava vaihe on akatemiakriteerien viimeistely, jonka jälkeen Akatemioiden hakuprosessi voidaan käynnistää.
Kun Akatemioiden toiminta on käynnistynyt, toiminnan laadun seurannan tueksi määritellään ohjausryhmä, joka yhdessä Akatemioiden kanssa luo mittariston ja toteuttaa laatuseurantaa säännöllisin väliajoin.
Myös Miettinen aikoo jatkaa akatemioiden tutkimuksen parissa.
– Tein lopputyöni englanniksi, koska tarkoituksenani on syventää Uefa Leadership and Management -koulutuksessa akatemioiden toiminnan vaikutusten tutkimista, tammikuussa 2022 koulutuksessa aloittava Miettinen paljastaa. Marianne Miettinen
Linkki Developing Women’s Football: Elite Youth Academies in Finland -julkaisuun >>