Natalia Kuikan jalkapallovuosi sai kuukauden pituisen huipentuman

Julkaistu

  • Maajoukkueet

Kotivoitto Skotlannista Helmareiden kanssa, seurasiirto Portland Thornsin riveihin, Ruotsin mestaruus ja vielä vuoden puolustaja -palkinto. Natalia Kuikalle kausi 2020 on haastavista olosuhteista huolimatta ollut tähänastisen uran parhain. Nyt se kulminoituu maajoukkueen kanssa pelattavaan EM-karsintaotteluun Edinburghissa.

Tunnelma lokakuun lopulla pelattavan Skotlanti-ottelun alla oli odottavainen ja jännittynyt. Maajoukkue oli pelannut yhdessä viimeksi maaliskuussa ja joutuisi nyt todellisen tasonmittarin eteen kotiyleisön edessä Helsingissä. Skotlanti tiedettiin ennalta fyysiseksi ja ennen kaikkea hyväksi joukkueeksi, eikä ottelusta ollut tiedossa millään tapaa helppoa. 

Kemiläisen realistiseen tapaansa Natalia Kuikka piti tuolloinkin jalat tukevasti maassa. Hän muistelee olon olleen paineeton muutama päivä ennen kamppailua.

– Itse ottelusta minulla ei ollut kovia paineita, koska olimme altavastaajia. Sanoin medialle, että me pelaamme hyvin. Sen jälkeen sanoin kaikille (joukkueelle), että meidän on pakko pelata hyvin, koska sanoin niin julkisesti. Tiesin, että olimme harjoitelleet hyvin ja halusimme voittaa, mutta realistisesti ajateltuna en odottanut, että voittaisimme 1–0. Vaikka olikin sellainen vahva altavastaajafiilis.

Vihdoin pelipäivä koitti. Ottelu alkoi heti kovatempoisena, eikä Helmarit käyttänyt turhaa aikaa skotlantilaisten fyysiseksi tiedetyn pelityylin tunnustelemiseen. Moneen otteeseen vastustaja sai väistyä suomalaisten taklausten alta vauhdilla. Heti toisen puoliajan alkuun Suomi loi painetta muutamaan hyvään maalipaikkaan johtaneella kuviolla. Lopulta pallo upposi Skotlannin verkkoon Eveliina Summasen jalasta 49. minuutilla, ja Suomen tahtomaali oli valmis.

– Puoliajalla mietin, että olemme pelanneet oikeasti hyvin ja pitäneet heidän maalipaikkansa vähäisinä. Kun se meidän maali sitten tuli, olin ihan, että miten tämä on mahdollista. Minusta tuntuu, että siinä vaiheessa kaikki olivat sillä asenteella, että nyt ei hävitä ja pidetään tämä johto. Jokainen heittäytyikin pallon eteen ja teki kaikkensa, ettei Skotlanti tekisi maalia.

Vahvasti läpi ottelun esiintyneen Kuikan mukaan syyt voittoon johtuivat tuolloin juuri fyysisyydestä ja asenteesta. Helmareiden onnistui löytää puolustuspeliinsä vaadittava ja tärkeä yhtenäisyys, ja siitä seisoi palkinto 90-minuuttisen lopussa.

– Voitimme todella paljon yksi vastaan yksi -tilanteita. Olimme rohkeita siinä, että uskalsimme mennä taklauksiin mukaan. Jossain vaiheessa huomasi, että olimme vähän niin kuin flowtilassa; voitimme jokaisen tilanteen, johon menimme.

– Ottelun jälkeen oli vain mielessä, että nyt tuli kova voitto. En muista milloin viimeksi olisi tullut samanlaista oloa pelin jälkeen. Siinä tiesi, että oli tehty jotakin todella hyvin.

Siirtouutinen Portland Thornsin kanssa julki

Vain muutama päivä maajoukkueen leirityksen päätyttyä Kuikka ilmestyi sosiaaliseen mediaan videotervehdyksellä. Jaettu postaus johti sen alkulähteelle eli yhdysvaltalaisen Portland Thorns FC:n viralliselle tilille; “From Finland to Portland. We’re excited to see you too, Natalia!”  

Uutinen Kuikan siirrosta Thornsin riveihin paljasti solmitun sopimuksen pituudeksi kaksi vuotta. Puolustajan mukaan kiinnostus seurasta käynnisti siirtoprosessin jo vuoden alussa, mutta koronapandemian iskiessä helmi-maaliskuussa siirtyivät yhteiset ajatukset seuraavaan kauteen.

– Joskus tammikuussa, ja jo ennen sitä, Portlandin valmentaja laittoi viestiä ja kyseli, miten pitkä sopimus minulla on; he haluaisivat minut sinne. Olin tottakai kiinnostunut, koska se on hyvä joukkue, heillä on paljon tunnettuja pelaajia ja siellä pelataan sellaista futista, josta itse tykkään. Se tuntui minulle hienolta mahdollisuudelta ottaa seuraava askel eteenpäin ja kehittyä. Olin valmis lähtemään jo vuoden alussa, mutta sitten tuli korona ja muuta säätöä, eikä se onnistunut. Pysyimme yhteydessä ja siirsimme neuvottelut kauden loppuun.

Kuikan ura tunnetaan Yhdysvalloissa etenkin hänen yliopistoaikaisista saavutuksistaan. Pelaajalle itselleen päätös palaamisesta suurten lupausten maahan ei tuntunut helpolta, vaikka oli sanomattakin selvää, että mahdollisuus oli hieno. Oli punnittava sitä, mihin suuntaan omaa uraa olisi nyt parasta lähteä viemään.

– Kyllä mietin sitä tarkkaan onko se parhain mahdollinen vaihtoehto, sillä joutuisin jättämään kaiken niin kauaksi taas. Matkustaminen leireille olisi pitkän matkan päässä, ja perhe olisi todella kaukana. Mietin onko se sen arvoista ja minulle oikea paikka sekä haaste kehittyä. Mutta juuri oman kehittymisen kannalta päätin lähteä sinne.

Kaksi viimeistä vuotta Ruotsissa ja Kopparbergs/Göteborg FC:ssa tuntuvat opettaneen Kuikalle paljon siitä, miten hän haluaa jalkapalloa pelata tulevaisuudessa ja seuraavaksi Portlandissa. Mutta minkälaista se sitten on?

– Sellaista, että pidetään palloa, mutta pystytään myös tekemään nopeita hyökkäyksiä. Ollaan rohkeita ja luotetaan omiin pelaajiin esimerkiksi siten, että uskalletaan jättää puolustukseen kaksi vastaan kaksi -tilanne. Että saan itse nousta hyökkäämään ja olla luova. 

Ruotsin mestariksi ja vuoden puolustajaksi

Viikko siirtouutisen jälkeen kuukausi olikin jo vaihtunut marraskuuksi. Kuikka pelaisi göteborgilaisseuransa kanssa Linköpings FC:ia vastaan Damallsvenskanin toiseksi viimeisellä kierroksella. Joukkue tiesi varmistavansa voitolla Ruotsin mestaruuden.

Ottelu päättyi lopulta Kopparbergs/Göteborg FC:n 7–0-voittoon. Sekä Kuikka että pitkäaikainen joukkuekaveri Emma Koivisto kunnostautuivat molemmat maalinteossa. Mutta mitä tärkeintä, pitkä kausi sai sen kauan kaivatun palkinnon ja suomalaispuolustajat vihdoin kultakypärät päähänsä.

– Se oli osoitus siitä, että pystyimme keskittymään olennaiseen, eivätkä haastavat olosuhteet olleet ylitesepääsemättömiä. Suoritimme sillä korkealla tasolla, jolla pelasimme viime vuonnakin. Tänä vuonna pelasimme vielä paremmin ja entistä tasaisemmin joukkueena. Meille ei tullut missään vaiheessa mitään hirveää pudotusta, vaan pelaajat pelasivat koko ajan tasaisen kovaa. Se on tietysti osoitus siitä, että olemme tehneet kovasti töitä. Ja että pystyimme voittamaan vaikeissa olosuhteissa, vaikeita ja kovia pelejä. 

Marraskuun puolivälissä kausi saatiin myös Ruotsissa päätökseen. Kuikan ajatuksien siirtyessä vähitellen jo Helmareihin ja vuoden viimeiseen EM-karsintaotteluun Skotlantia vastaan yllätti Sportbladet kemiläisen Göteborgissa järjestetyn haastattelun päätteeksi Damallsvenskanin vuoden puolustaja -palkinnolla.

– Vaikka on ollut vaikea kausi ja suuri osa vuodesta ollut henkilökohtaisesta aika stressaava, niin olen silti saanut itsestäni sen parhaimman ulos kentällä. Kyllähän se tuntuu hyvältä. Ja tottakai tuntuu hyvältä auttaa joukkuekavereita pääsemään parhaimpaansa. En ikinä pelaa pelejä itselleni, vaan joukkueelle. On kiva nähdä ja tuntea, että joukkue menestyy. Ja on kiva huomata, että muut ovat huomanneet sen, mitä minä olen antanut pelikavereille.

Vuoden viimeinen koitos Skotlannissa

On maanantai. Otteluun valmistavan päivän aamu. Kuikka istuu rennosti puisella nojatuolilla ja kerää ajatuksia huomisesta vierasottelusta. Pian edessä on kolmetuntinen lento Skotlantiin, valmistavat harjoitukset ja viimeinen hetki latautumiselle sekä keskittymiselle.

– Minulla on aika samanlainen fiilis kuin viimeksi. Jännittää vähän, mutta parempi itseluottamus ihan vain sen takia, että tiedämme sen voiton jälkeen, että voimme voittaa minkä vain kovan joukkueen. Toisaalta en halua lentää sen edellisen menestyksen siivillä. Ihan sama, mitä viime ottelussa kävi. Nyt meidän täytyy keskittyä vain ja ainoastaan tähän otteluun, koska siinä voi käydä ihan miten vain. Tottakai haluamme voittaa, mutta Skotlannille pitää antaa heidän ansaitsemansa arvostus, ja he ovat edelleen ennakkosuosikkeja. Kukaan ei ole lähdössä tähän otteluun takki auki.

Skotlannin tavoite EM-karsintaryhmässä kahden parhaan joukkoon pääsemiseksi vaikeutui muutama päivä sitten perjantaina, kun se hävisi vierasottelussa Portugalille luvuin 0–1. Kuikan mukaan Helmari-leirissä ollaan osattu asennoitua siihen, että skotlantilaiset tietävät ottelun painoarvon ja ovat valmiita tekemään kaikkensa voiton eteen Suomea vastaan.

– Skotlanti tietää, että heillä on pakkovoitto edessä ja tämä ottelu on heille elintärkeä. He tulevat varmasti ihan eri asenteella tähän kuin edelliseen otteluun. Veikkaan, että ensimmäiset 25 minuuttia voivat olla aikamoista tykitystä. Olen miettinyt, että Skotlanti tulee varmasti kovaa ja itse pitää pystyä pelaamaan nopeammin ja vielä kovemmin. Olemme heidän kotikentällään nyt, ja olemme edelleen altavastaajia. Siitä tulee aikamoinen matsi.

Skotlanti-Suomi tiistaina 1.12. kello 21.30 Suomen aikaa Easter Road Stadiumilla, Edinburghissa. Ottelu nähtävissä suorana Yle TV2 -kanavalta.

  • Helmarit
  • naisten A-maajoukkue