Takaisin
8.3.2019 klo 17.31

Naisjalkapallon pioneeri Marja Lipponen - ”Elämä on osa jalkapalloa”

Jaa:

Ⓒ Jussi Eskola

Iisalmelaisen Pallo-Kerho 37:n Marja Lipponen on suomalaisen jalkapallon pioneereja. Lipponen oli vastaanottamassa viime syksynä suomalaisille jalkapallonaisille luovutettua Captain’s Ballia. Tammikuussa hänet palkittiin elämänurapalkinnolla Pohjois-Savon Urheilugaalassa. 

Nykyisin PK-37:n sihteerinä työskentelevän Marja Lipposen pelaajaura tuli päätökseen sairastumisesta johtuen, mutta seuran toiminnassa hän on jatkanut yhtäjaksoisesti 1970-luvulta lähtien. Rakkaus lajiin syttyi KuPS:n peleistä alle kouluikäisenä. 

- Isä ja hänen kaveri lähtivät vielä jälkipeleille ravintolaan. Lapset eivät päässeet siihen aikaan sisään, joten jouduin juttelemaan portsarin kanssa. Karkkia, limpparia ja jätskiä sain odotellessa, Lipponen muistelee. 

- Kotona sitten kerroin innostuneena äidille, että oltiin pelin jälkeen sellaisessa paikassa, missä jouduin odottamaan eteisessä. Isä ei tietenkään siitä tykännyt, ja jouduin pienelle tauolle peleistä. Tauon jälkeen kyllä pääsin säännöllisesti mukaan jalkapallomatseihin. Isäni seurasi lähes kaikki pelini lyhyeksi jääneen urani aikana. 

Naisten asema on parantunut, mutta töitä riittää vielä

Lipposen aloittaessa seuratoiminnassa, naisia ei liiemmin seuran johtokunnassa istunut, vaikka heitä joukkueenjohtajan ja huoltajan tehtävissä olikin. Miesvoittoisella alalla Lipponen ei kuitenkaan ole omalla kohdallaan vähättelyä kokenut. 

- Kyllä minut on otettu ihan täysivertaisena. Tiedän, että ei se arvostus varmasti ole samaa luokkaa kaikkialla, mutta ne ympyrät, missä minä olen pyörinyt, minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia. Jos minä olisin sellaista kokenut, niin enpähän minä olisi tätä yli 40 vuotta tehnyt, Lipponen kertoo. 

Yleisellä tasolla Lipponen myöntää, että töitä on vielä tehtävänä naisten arvostuksen saralla jalkapallon parissa. Naistoimijoiden, kuten myös valmentajien, määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti ja tänä päivänä Pallo-Kerhon johtokunnassakin istuu kolme naista. 

Tänä vuonna seura sai myös historiansa ensimmäisen naispuheenjohtajan, mikä on Lipposelle ylpeydenaihe. Hän näkee naisten aseman jalkapallossa muutenkin menneen eteenpäin, ja heitä toimii myös liiton ja piirien luottamustehtävissä. 

- Ylpeä olen ollut myös arvokisojen kommentaattorina toimineen Marianne Miettisen kommentoinnista. Hän ei ole hävinnyt yhdellekään mieskommentaattorille siellä.

”Pelejä seuraan niin kauan, kun henki pihisee”

Vuonna 1994 eläkkeelle jäätyään Lipponen on edelleen jatkanut PK-37:n sihteerinä. Päivät alkavat aamukuudelta ja päättyvät myöhään illalla, seitsemänä päivänä viikossa. Lipponen tekeekin kaikkea mahdollista, mitä seuran hallinnossa voi tehdä. 

- Joku joskus kysyi, että miksi tittelini ei olisi toiminnanjohtaja. Vastasin hänelle, että ”johtajia löytyy pankista.” Jokapaikanhöylänä toimin, mutta kyllä sihteeri on se nimike. 

Lapsena syttynyt rakkaus jalkapalloa kohtaan ajaa vielä vuosikymmenten jälkeen Lipposta eteenpäin. Huonojakin päiviä välillä on, eivätkä asiat aina mene niin kuin Strömsössä, mutta hyvät hetket painavat puntarissa paljon enemmän. Usko maajoukkueiden arvokisapaikkaan on luja, ja hänet varmasti nähdään paikan päällä seuraamassa Huuhkajien ja Helmareiden kotipelejä. 

- Onhan se aivan fantastinen tunne olla loppuunmyydyllä isolla stadionilla seuraamassa peliä. Mitään parempaa ei ole. Mottoni on, että ”elämä on osa jalkapalloa.” Pelejä aion seurata niin kauan, kun vain henki pihisee ja järki pysyy päässä, Lipponen toteaa. 

Parhaita kokemuksia Lipposelle on ollut lasten parissa toimiminen. Pienellä paikkakunnalla, jossa piirit ovat pienet, myös hänen kasvonsa ovat tutut jalkapalloihmisille. Viime syksyltä hän muistaa, kuinka ruokakaupassa pieni lapsi tuli kertomaan olleensa kesällä jalkapallokoulussa, ja aikoo mennä sinne keväälläkin. 

Mieleenpainuvaksi hetkeksi Lipponen mainitsee myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön seurakäynnin PK-37:n 75-vuotisjuhlissa.