U19-poikien EM-lopputurnaus huipentuu sunnuntai-iltana Seinäjoella pelattavaan finaaliin, jossa kohtaavat Italia ja Portugali. Suomen joukkue jäi kotikisojen lohkovaiheeseen.
Kesän 2018 U19 EM-lopputurnauksen järjestäminen myönnettiin Suomelle tammikuussa 2015.
- Tämä on meille loistava uutinen. Olemme panostaneet pelaajakehitykseen paljon. Hyviä signaaleja on ollut jo näkyvissä, mutta asiat eivät tapahdu hetkessä. Tällaisen huipputurnauksen järjestäminen vuonna 2018 tukee erinomaisella tavalla omaa pelaajakehitystyötämme. Kotimaassa järjestettävä lopputurnaus on loistava urheilullinen etappi ja tavoite meille, nyt edesmennyt Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja kommentoi tuolloin.
- Pelaajakehityksen ohella täytyy myös muistaa turnausjärjestelyiden anti koko jalkapalloperheelle. Paitsi että pääsemme kilpailemaan huippujen kanssa, mittavat järjestelyt jättävät aina valtavasti osaamista myös ihmisille, jotka ovat järjestelyiden takana, Alaja lisäsi.
Samoilla linjoilla oli myös urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen, joka on ollut mukana rakentamassa kisapolkua Suomen osallistuvalle joukkueelle.
- Olen luottavainen, että kotikisat merkitsevät myös lisäpanostuksia pelaajakehitykseen ja varsinkin turnauksen isännöivän ikäluokan toimintaan. Tulostaulu on pelin päättyessä kova mittari ja niin pitää ollakin. Kuten jo Sepp Herberger aikoinaan muistutti, der Ball ist Rund. Suomessa tutumpi lienee sanonta tolppa sisään, tolppa ulos. Menestystä lähdemme varmasti hakemaan, mutta ainoa mittari ei ole voittaminen vaan miten sitä haetaan. Eli miltä joukkuepelimme näyttää ja pystymmekö yksilötasolla vastaamaan muiden haasteeseen, Tihinen totesi projektin alkumetreillä tammikuussa 2015.
- Nämä lopputurnaukset ovat aivan loistavia tapahtumia pelaajien yksilöllisen kehittymisen kannalta. Kovien otteluiden lisäksi matkaan jää itse turnauskokemus, joka on todella arvokasta myös A-maajoukkueemme tulevaisuutta ajatellen. A-maajoukkueen menestys on se lopullinen päämäärä, jota kotiturnaus 2018 isossa kuvassa palvelee, hän jatkoi.
Miten kisaprojekti eteni?
Työt kisaorganisaatiossa ja Suomen joukkueen valmistamisessa h-hetkeen alkoivat heti virallisten päätösten jälkeen. Turnausjohtajaksi nimettiin Jeannette Good ja Suomen joukkuetta luotsasi Kimmo Lipposen johtama valmennusryhmä.
- Halusimme projektin aikana varmistaa, että fokus ei ole pelkästään maajoukkuetoiminnan tukemisessa vaan pelaajien kehittämisessä laadukkaan arjen puitteissa. Tähän kuului muun muassa kokonaisvaltainen laajennettu terveydenhuolto-ohjelma, johon sisältyi terveystarkastukset kahdesti vuodessa. Mukana oli lisäksi psyykkinen valmentaja, jonka tavoite oli tukea pelaajia myös maajoukkuetapahtumien välisenä aikana, Tihinen kertasi.
- Lähetän erityiskiitokset fysioterapeuteille Tony Elomaalle ja Tero Maliselle, jotka tekivät muun muassa lihastasapainokartoituksia ja heittäytyivät työhönsä tämän joukkueen kanssa fantastisesti. He tekivät töitä pelaajien kokonaisvaltaisen urheilijana kasvamisen eteen yhteistyössä seurojen kanssa.
Joukkueen taustaryhmään jouduttiin matkan varrella tekemään useita muutoksia. Vaihdoksia tapahtui sekä lääkintäryhmässä että valmennuksessa. Valmentaja Mika Nurmela ja videoanalyytikko Henri Lehto muun muassa siirtyivät A-maajoukkueen vahvuuteen. Maaliskuussa 2018 Palloliiton johto päätti vaihtaa päävalmentajan ja Lipposen paikan otti Juha Malinen.
- Tulokset viimeisen vuoden ajalta olivat heikkoja, eivätkä toimenpiteet olleet riittäviä, ja halusimme saada negatiivisen trendin katkaistua. Valmentajan vaihdoksen kautta pyrimme saamaan kotikisoihin lisää uskoa. Taustoihin tuli prosessin aikana liikaa muutoksia, se ei ollut kokonaisuuden kannalta optimaalista. Juha otti tehtävän hyvin vastaan ja hän pystyi roolittamaan pelaajat hyvin ja hänen selkeät viestinsä menivät tehokkaasti läpi. Hänhän ehti olla joukkueen kanssa yhdessä ennen turnausta vain 14 päivää.
- Tärkeintä on edelleen se, että haluamme saada pelaajiemme arjen mahdollisimman hyväksi. Se tarkoittaa, että meillä pitää olla mukana henkilöitä, jotka pystyvät olemaan tiiviissä vuorovaikutuksessa seurojen kanssa. Henkilökohtaisesti koen, että viestimme ei ole ollut tässä tarpeeksi vahva. Yhteistyö seurojen suuntaan on asia, mitä meidän pitää ehdottomasti kehittää. Pyrkimystä siihen suuntaan on koko ajan, mutta tekemistä on vielä paljon. Se on menestyksemme lähtökohta.
Vuonna 1999 syntyneet pelasivat ensimmäiset maaottelunsa lokakuussa 2013 Sveitsissä ja tuosta joukkueesta viisi pelasi EM-kotikisoissa (pelaajalistan voit katsoa täältä). Vuosittain joukkueessa on nähty noin 35 pelaajaa. Kevään 2016 EM-jatkokarsintaturnauksessa mukana oli seitsemän tulevaa kisapelaajaa.
- Pelaajapoluissa on aina mielenkiintoista huomioida myös ne, jotka ovat nousseet rinkiin vasta vähän myöhemmin. Eetu Vertainen ja Rasmus Leislahti muun muassa onnistuivat kisoissa erinomaisesti. Tämäkin prosessi osoittaa, että 15-vuotiaiden lahjakkaimmat pelaajat eivät välttämättä ole sitä enää myöhemmin. Tämäkin aikaväli on vielä todella lyhyt.
Mihin prosessi vei?
Historiankirjoihin jäävät kuitenkin ennen kaikkea tulokset. Suomi voitti viikko ennen kisoja maaottelussa lohko B:n joukkue Turkin 2-0, mutta itse turnauksessa joukkue ei onnistunut keräämään pisteitä. Malisen suojattien tulokseksi jäi kolme tappiota. Italia oli parempi 1-0-lukemin, Norja 3-2 ja Portugali 3-0.
- Emme keränneet kisoista pisteitä, mutta joukkueen ilme oli erittäin positiivinen, energinen ja dynaaminen. Voittaminen on kuitenkin olennainen osa huippu-urheilua ja tätä emme valitettavasti kyenneet saavuttamaan. Joukkueen ja valmennustiimin suoritus kokonaisuudessaan on kuitenkin kiitettävän arvoinen.
- Tulemme tekemään kisaprojektista sisäisen analyysin ja esittelemme myös hallitukselle kattavan raportin. Lisäksi saamme turnausesityksistämme myös ulkopuolisia asiantuntija-arvioita. Saksan UEFA Pro -kurssilaiset tekivät analyysiä joukkueestamme ja saamme sen suurella todennäköisyydellä käyttöömme. Tulemme saamaan vastaavaa raporttia myös Norjasta, jonne meillä on hyvät suhteet. UEFA tekee lisäksi tarkkailijoidensa kautta analyysit. On tärkeää, että saamme tapahtuneesta ulkopuolisenkin arvion.
Palloliitto järjestää syksyllä seminaarin, jossa raportteja käydään läpi. Toinen aihe on suomalainen pelitapa ja mihin suuntaan siinä ollaan menossa.
Kuten Tihinen on usein todennut, maajoukkuetoiminnan tavoitteena on yhdessä seurojen kanssa tukea mahdollisimman hyvin pelaajien polkua kohti kansainvälisiä kenttiä. Nuorten arvoturnaus on hyvää oppia tulevaa varten, muttei siis suinkaan kenenkään uran päätavoite tai päätepiste.
- Väitän, että Suomen pelaajat pystyivät turnauksen aikana aistimaan, että ”hei, me pärjäämme tällä tasolla”. Joukkue haastoi finaalijoukkueita. Se tuo varmasti itseluottamusta, että emme ole Euroopan huipusta niin kaukana. Haastoimme isompia jalkapallomaita tasaväkisesti.
- On kuitenkin tärkeä muistaa, että tästä ikäluokasta on vielä pitkä matka ihan huipulle. Moni pelaajistamme on seuransa edustusjoukkueen porteilla tai on pelannut siellä kauden, kaksi. Nyt heidän täytyy päästä pelaamaan miesten pelejä mahdollisimman korkealla sarjatasolla. Tästä joukkueesta nousee pelaajia seuraavaksi U21-maajoukkueeseen, kansainvälisille kentille ja sitten A-maajoukkueeseen. Maalivahti Leislahti on hyvä esimerkki. Hän on uskaltanut ottaa rohkeita askelia eteenpäin, oikeissa kohtaa uraansa. Hän on omalla kovalla työllään lähtenyt hakemaan peliaikaa HJK:sta ja nyt hän pelasi erinomaisen turnauksen.
Tihinen muistuttaa, että työ arjessa jatkuu. Kisoissa hyvinkin onnistuneet pelaajat ovat palanneet seuroihinsa ja uudet tavoitteet on jo asetettu.
- Haluan vielä kiittää seuroja, jotka päästivät pelaajansa EM-turnaukseen. Heillä oli samaan aikaan tärkeitä pelejä ja tämä oli hieno yhteystyöele. Mitään kismaa ei ollut. Kiitän seuroja lisäksi yhteistyöstä koko projektin ajalta. Nämä kisat olivat osa pelaajien matkaa kohti ammattilaisuutta ja toimivat pelaajille varmasti oivana näyteikkunana, mistä seurat toivottavasti hyötyvät lähitulevaisuudessa.
- Kiitettäviä tahoja olisi vaikka kuinka monta, mutta haluan nostaa vielä esille Ylen. He panostivat näihin kisoihin isosti ja jälki oli upeaa. He tekivät merkittävää työtä suomalaisen futiksen arvostuksen eteen. Koko kesän prosessi on mielestäni vienyt suomifutista eteenpäin, Tihinen päätti.