Miettisen mukaan Suomen täytyy jatkossa pystyä haastamaan isompia maita vielä paremmin.
U17-tytöt (2005 ja myöhemmin syntyneet) selvitti Portugalissa viime viikolla pelatussa EM-karsintaturnauksessa tiensä kevään 2022 EM-jatkokarsintaan. Jatkopaikka kruunasi tyttömaajoukkueiden syksyn, sillä muutamaa viikkoa aiemmin U19-tytöt (2003 ja myöhemmin syntyneet) teki saman tempun Tanskassa.
Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen toteaa, että kaksi jatkopaikkaa oli karsintasyksyn ensimmäinen tavoite. Toinen tavoite oli nähdä, kuinka tyttömaajoukkueiden päivitetty pelitapa toimii tosipeleissä.
– U19-maajoukkueen osalta saimme siitä hyvää palautetta, mutta analyysi on vielä kesken. Kahdessa ensimmäisessä ottelussa Arttu Pitkäkankaan valmentama joukkue pääsi etenemään rangaistusalueelle useasti ja luomaan laadukkaita maalintekopaikkoja boksin sisältä, joten siltä osin tavoitteet toteutuivat hyvin, Miettinen avaa.
– Viimeisessä ottelussa korkeammalla UEFA:n rankingissä oleva Tanska oli kuitenkin tällä kertaa vielä parempi. Tanska aiheutti meille haasteita maalintekopaikkojen luomiseen erityisesti toisella jaksolla matalammassa blokissa viiden puolustuslinjalla puolustaen. Tähän meidän pitää löytää vielä monipuolisempia keinoja koviakin vastustajia vastaan.
Miettisen mukaan kokonaisanalysointi on U17-maajoukkueen kohdalla haastavampaa, kun joukkue pelasi lähes koko karsinta-avauksensa vajaalla.
– Tulemme käymään kaksi muuta U17-ottelua tarkasti läpi. Varsinkin Saksa-pelistä saamme paljon infoa siitä, mitä meidän pitää kehittää niin yksilö- kuin joukkuetasolla. Tulevaisuudessa tavoitteemme on voittaa myös meitä korkeammalle rankattuja joukkueita. Siinä emme vielä onnistuneet – jatkossa meidän täytyy pystyä haastamaan isompia maita vielä paremmin.
”Tärkeää saada säännöllisesti kansainvälisiä mittareita”
Tyttöjen EM-karsinnat pelattiin ensimmäistä kertaa uudella karsintajärjestelmällä. Joukkueet jaettiin ranking-sijoitusten perusteella A- ja B-liigaan – A-liigassa pelasivat Euroopan 28 parasta joukkuetta, joihin Suomikin kuuluu.
Miettinen taustoittaa, että ennen uudistusta karsintojen ensimmäisessä vaiheessa oli useimmiten vain yksi todella kovatasoinen peli. Kahdessa muussa ottelussa vastaan asettui Suomea jonkin verran tai huomattavasti heikompi joukkue.
– Uuden konseptin ansiosta saamme alusta alkaen kovia pelejä, mikä on hyvä asia. Esimerkiksi U17-tytöt pelasi Saksaa eli yhtä Euroopan terävimmän kärjen maata vastaan. Tuollainen ottelu on pelaajille ja valmentajille loistava mahdollisuus nähdä, missä maanosan absoluuttinen huippu menee.
U17-tytöt kärsi Saksalle 0–5-tappion, ja päävalmentaja Marko Saloranta kuvaili ottelua ”reality checkiksi”. Salorannan mukaan ammattilaiskenttiä tavoittelevien pelaajien on tärkeää tietää, millaisten pelaajien kanssa he kilpailevat – tämän allekirjoittaa myös Miettinen. Sekä Saloranta että Pitkäkangas tulevat taustoineen tekemään karsinnoista raportit, joita levitetään seuroille.
– Karsintojen tavoite on aina päästä lopputurnaukseen, mutta erittäin merkittävää on myös se, että pystymme tuomaan jokaisesta pelistä viestejä pelaajien sekä seuravalmentajien arkeen. Saimme nytkin tärkeää infoa siitä, missä olemme hyviä ja missä meidän tulee kehittyä.
Miettinen on tyytyväinen kokonaisuuteen huomioiden sen, että Suomen maajoukkueet ovat kärsineet huomattavasti koronapandemiasta. Esimerkiksi U17-tytöt menetti viimeisen parin vuoden aikana toistakymmentä maaottelua ja pääsi pelaamaan vain kaksi maaottelua ennen karsintoja.
– Korona-aika on kolahtanut erityisesti nuorimpiin ikäluokkiin, sillä maaotteluiden lisäksi alueturnaus sekä alueleirejä on jouduttu perumaan. Ne ovat alueellisia maajoukkuetapahtumia, jossa luodaan tärkeä pohja maajoukkueen painopistevalinnoille, Miettinen sanoo.
– Nämä asiat näkyvät varmasti. Pelaajien on todella tärkeää saada säännöllisesti kansainvälisiä mittareita, nähdä missä menee suhteessa muiden maiden samanikäisiin pelaajiin, ja maajoukkuetoiminnalla on tässä tärkeä rooli.