Kehitämme lasten valmentamisen ydintaitoja seuraympäristössä -strategiaprojekti on herättänyt jalkapalloperheessä laajaa keskustelua lasten valmennuksesta ja sen laadusta. Projektitiimiin kuuluvat Santeri Suvala, Teemu Eskola ja Kimmo Eronen kokoontuivat etäyhteyksin keskustelemaan strategiaprojektista ja lasten urheilun merkityksellisyydestä. Osallistu keskusteluun lasten valmennuksesta nopean pelin kautta ja kerro mitkä ovat vahvuuksia lapsellesi järjestettävässä jalkapallon joukkuetoiminnassa!
Helmikuussa käynnistyneellä lasten valmennuksen laatuun keskittyvällä strategiaprojektilla on kolme tavoitetta; yhteisen suunnan löytäminen, osaamisen kehittäminen ja arvostuksen lisääminen.
- Iso maali on se, että pystyisimme lisäämään lasten valmennuksen laatua seuraavan kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä pyrimme löytämään meille jalkapallona ne kaikista merkityksellisimmät asiat, joihin keskittymällä viemme lasten valmennuksen laatua haluttuun suuntaan laajalla rintamalla, Palloliiton lapsuusvaiheen valmennusosaamisen päällikkö Santeri Suvala sanoo.
Lasten valmennus valokeilaan
Projektin ensimmäisessä vaiheessa lasten valmennuksen laadun ympärille on herätetty laajaa keskustelua. Eikö lasten valmennuksesta ja sen laadusta ole sitten puhuttu aiemmin tarpeeksi?
- Tämä korona-aika on mielestäni tuonut kaikkien silmille sen, ettei meillä ole laajaa ymmärrystä lasten ja nuorten urheilun tärkeydestä ja merkityksellisyydestä koko yhteiskunnalle. Se on sikäli meidän kaikkien urheilun parissa toimivien oma vika, että emme ole pystyneet puhumaan ja viestimään asiaa auki tarpeeksi hyvin. Meidän urheilupuheemme keskittyy edelleen aivan liikaa huippu-urheiluun ja varsinkin aikuisten huippu-urheiluun, aluevalmentaja Teemu Eskola kertoo.
Vantaan Jalkapalloseuran tekninen johtaja Kimmo Eronen muistuttaa, että lasten ja nuorten jalkapallossa tapahtunutta resurssien kasvua ei ole välttämättä vielä täysin ymmärretty edes jalkapalloperheen sisällä.
- Huippujalkapallon yleisömäärät tai televisioluvut eivät ole viime vuosina räjähtäneet merkittävästi mihinkään suuntaan. Se, mihin on laitettu hirveä määrä resursseja ihan rahan muodossa, on lasten ja nuorten jalkapallo. Se rahamäärä, jota käytetään nykyään lasten jalkapalloon, on moninkertaistunut. Pääsyy siihen on se, että ne lasten vanhemmat ovat valmiita panostamaan huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.
Keskustelua aiheen ympärillä tarvitaan siis lisää. Mutta Eskolan mukaan keskustelun laatua ei saa unohtaa.
- Lasten urheilua leimaava keskustelu on helposti sellaista, että mennään ääripäistä toisiin. Se näkökulma, josta lasten urheilua tarkastellaan, on aikuisten huippu-urheilun näkökulma. Mennään Kaikki Pelaa -ääripäästä toiseen ääripäähän. Haluaisin, että tämä keskustelu olisi tasapainoisempaa ja moniäänisempää. Kun tehdään lasten laadukasta jalkapallotoimintaa huippu-urheilun näkökulmasta, niin kyllä siellä jokainen lapsi nauttii harrastuksestaan ja pääsee pelaamaan.
- Itsekin koen, että olennainen asia, jota tulisi saada rummutettua entistä enemmän, on se, että laadukas lasten valmentaminen auttaa sekä laatua pelaajakehityksen suhteen että määrää harrastamisen suhteen. Jos tässä syntyy joku ristiriita, se ei ole laadukasta lasten jalkapallovalmennusta, Eronen komppaa.
”Tämä on nyt startti”
Lasten valmennusta on nostettu aktiivisesti esille Palloliiton kanavissa erilaisten julkaisujen, blogien ja podcastien kautta.
- Olemme erilaisissa tapahtumissa ja foorumeissa osallistaneet seurojen asiantuntijoita ja antaneet vaikutusmahdollisuuksia siihen, että mihin suuntaan tämä lähtee ja mikä se yhteinen visio voisi olla. Sitä on tehty erilaisten työstöjen ja Innoduel-areenoiden kautta, Suvala kertoo projektin tähänastisista toimenpiteistä.
Kaksivuotisen strategiaprojektin aikana pyritään saavuttamaan paljon, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu? Projektitiimin jäsenet ovat vastauksissaan yksimielisiä.
- Seuraihmisen näkökulmasta omana toiveena olisi, että se isoin juttu olisi se, mitä tästä oikein seuraa tämän jälkeen. Nyt päästään säännöllisesti korostamaan ja nostamaan lasten valmennuksen merkityksellisyyttä ja arvoa. Sen jälkeen olemme ehkä löytäneet sen ydinjutun, jota pyrimme kehittämään ja sen kautta olisimme seuraavassa kahden vuoden vaiheessa, Eronen linjaa.
- Alleviivaan tuota. Itsekin kunnallisella puolella töitä tehneenä olen nähnyt sen, että usein hyvänkin projektin päätöspäivän jälkeen kaikki toiminta vain päättyy. On äärettömään tärkeää, että tämä ei ole pelkkä pyrähdys. Jo tämän projektin aikana pitää pyrkiä siihen, että saamme jatkuvuutta tälle aiheelle, jatkaa Eskola.
- Tuo on supertärkeä pointti, kaksi vuotta ei tule tekemään meitä autuaaksi eikä ratkaisemaan seuraavaa 20 vuotta. Tästä pitää saada syötteitä myös sinne tulevaisuuteen. Tämä on nyt startti, sanoo Suvala.
Haussa yhteinen suunta
Projektin seuraavassa vaiheessa keskiössä on löytää suomalaisen jalkapallon yhteinen visio lasten valmennuksen kehittämiseen.
- Tämän laajan keskustelun ja osallistamisen jälkeen lähdemme kaventamaan keskustelua enemmän siihen halutun vision suuntaan. Tulemme haastattelemaan seurojen asiantuntijoita yhteisen vision konkretisoimiseksi. Haastatteluja tullaan käymään eri tasoilla huhtikuun aikana, Suvala avaa.
Onko yhteisen suunnan löytäminen mahdollista eriävien lähtökohtien ja mielipiteiden keskeltä?
- Jos haluamme sitouttaa laajasti seuroja ja jalkapalloperhettä vision eteen työskentelyyn, en usko, että se toimisi, jos me Palloliittona kertoisimme, mihin keskittyä seuraavat kaksi vuotta. Sitoutuminen on huomattavasti syvempää, kun ne asiat on yhdessä määritetty eivätkä ne tule ylhäältä kaatamalla, toteaa Suvala.
Matka tavoitteeseen voi jo itsessään olla arvokas.
- Korostaisin prosessia sen yhteisen asian löytämisessä. Se on usein tärkeämpi ja vaikuttavampi kuin se lopputulema. Tätä kautta pistetään joukko ihmisiä miettimään, mikä on se tärkein asia lasten valmennuksessa, Eronen päättää.
Strategiaprojekti: Kehitämme lasten valmentamisen ydintaitoja seuraympäristössä >>